arkkitehtuuri

Arkkitehdeilla voi olla hyvä ja monipuolinen koulutus, mutta silti ihmetyttää, että esim. Suomeen rakennetaan taloja, jotka tavallisen ihmisen järjellä ajateltuna eivät tänne sovi. Esim. räystäättömät tasakattotalot.

Arkkitehtien mokia löytyy monesta julkisesta rakennuksesta: ei ole otettu käyttökustannuksissa huomioon rakennuksen ylläpitoa. Usein siivoaminen on järkevillä kustannuksilla mahdotonta. Kuulemani mukaan esim. Finlandia-talossa ei ainakaan joitakin vuosia sitten ollut tiloja lainkaan siivouslaitteille. Siivooja joutui konttaamaan johonkin kopperoon, joka oli varattu hänen välineilleen. Ylimielisesti oli sanottu, että taloa ei ole rakennettu siivoojia varten. Tämä voi tietysti olla kaupunkitarina, mutta vastaavia tapauksia löytyy muualtakin.

Turussa erään oppilaitoksen kirjasto on (tai ainakin oli muutama vuosi sitten, kun siellä kävin) vanhassa telakkahallissa, jossa yksi seinistä oli kokonaan ikkunaa, josta suuren osan vuotta aurinko paistaa porottaa ja vaikeuttaa mm. tietokonenäyttöjen näkymistä ja pistää sekä asiakkaat että henkilökunnan hikoilemaan. Arkkitehti oli kieltänyt laittamasta minkäänlaista verhoa tms. ikkunaan. Viis viihtyvyydestä!

Funktionalismi on kauniin näköistä, mutta harvoin sekään käytännöllistä. Alvar Aalto ei ehkä edusta puhtainta funktionalismia, mutta Kauttuan terassitalo on hyvä esimerkki tosi epäkäytännöllisestä funktionalismista:
http://www.multi.fi/carrefour/raphael/pgallery/pcd1bilder/img0056.jpg
Mihin tuolta terasseilta lakaistaan lumet?

Tytti Tavallinen kirjoitti:

Arkkitehdeilla voi olla hyvä ja monipuolinen koulutus, mutta silti ihmetyttää, että esim. Suomeen rakennetaan taloja, jotka tavallisen ihmisen järjellä ajateltuna eivät tänne sovi. Esim. räystäättömät tasakattotalot.

Arkkitehtien mokia löytyy monesta julkisesta rakennuksesta: ei ole otettu käyttökustannuksissa huomioon rakennuksen ylläpitoa. Usein siivoaminen on järkevillä kustannuksilla mahdotonta. Kuulemani mukaan esim. Finlandia-talossa ei ainakaan joitakin vuosia sitten ollut tiloja lainkaan siivouslaitteille. Siivooja joutui konttaamaan johonkin kopperoon, joka oli varattu hänen välineilleen. Ylimielisesti oli sanottu, että taloa ei ole rakennettu siivoojia varten. Tämä voi tietysti olla kaupunkitarina, mutta vastaavia tapauksia löytyy muualtakin.

Turussa erään oppilaitoksen kirjasto on (tai ainakin oli muutama vuosi sitten, kun siellä kävin) vanhassa telakkahallissa, jossa yksi seinistä oli kokonaan ikkunaa, josta suuren osan vuotta aurinko paistaa porottaa ja vaikeuttaa mm. tietokonenäyttöjen näkymistä ja pistää sekä asiakkaat että henkilökunnan hikoilemaan. Arkkitehti oli kieltänyt laittamasta minkäänlaista verhoa tms. ikkunaan. Viis viihtyvyydestä!

Funktionalismi on kauniin näköistä, mutta harvoin sekään käytännöllistä. Alvar Aalto ei ehkä edusta puhtainta funktionalismia, mutta Kauttuan terassitalo on hyvä esimerkki tosi epäkäytännöllisestä funktionalismista:
http://www.multi.fi/carrefour/raphael/pgallery/pcd1bilder/img0056.jpg
Mihin tuolta terasseilta lakaistaan lumet?

Lue lisää

Tyttiä edeltävä kirjoittaja ei puhunut funktionalismista tyylinä vaan suunnittelun periaattena. "form follows funtion" -motto on vapaasti suomennettuna: muoto toiminnan mukaan tai muoto seuraa funktiota.

Mitä linkin terassitalon parvekkeisiin tulee, niin ei sitä lunta tietenkään naapurin terassille heitetä vaan lapioidaan alas sivuista niinkuin minkä tahansa kerrostalon tai rivarin parvekkeelta. Kerrostaloissa parvekkeet ovat päällekkäin, eikä niissä saa vain lakaista lunta reunoista alas, jos rakenteessa on rako kaiteen ja laatanvälissä. Muutoinhan lumi menisi vain alemmalle parvekkeelle. Kyllä lumi täytyy heittää mahdollisimman kauas, jotta se putoaa maahan. Ja tietysti silloin, kun alla ei ole ihmisiä. - Oletpa ongelman keksinyt vanhaan taloon.

Vaikka räystäättömät talot ovat tyypillinen piirre funktionalismina tunnetulle rakennustyylille, eivät ne meidän ilmastossamme täytä alussa mainittua mottoa hyvin. Tasakatot eivät suojaa julkisivua ja niiden rakentaminen on vaativaaa, mutta mahdollista, jotta kostusvauriolta vältyttäisiin.

Aikaisempien rakentajien puolustukseksi voin sanoa, että aina on helppo olla jälkiviisas. Ongelmat tulivat ilmi vasta ajan kanssa. Toisaalta monelta vauriolta olisi vältytty, jos tasakatto olisi todellisuudessa rakennettu niinkuin suunniteltu eli vesikaton ja eristeiden välissä olisi ollut riittävä tuulettuva ilmatila. Tämä ilmarako on käytännössä rakennettu usein aivan liian pieneksi ikävin seurauksin.

Kun yritetään kehittään uutta, syntyy myös virheitä. Niistä opitaan ja palataan vanhaan hyväksi koettuun tai keksitään jotain muuta uutta. Ilman kokeiluja ja yrittämistä asuisimme yhä savupirteissä.

Sitten vielä se, että funtionalismin olettaisi olevan käytännöllistä. Niin sen pitäisi ollakin. Jos rakennuksesta puuttuu tiloja, joita siellä pitäisi olla, on väärin syyttää arkkitehtia. Arkkitehti suunnittelee rakennuksen huonetilaohjelman mukaan, jonka tekevät rakennuksen tilaajat. Voi olla myös niin, että tietty tila esim. siivoustila on rakennukseen alunperin suunniteltu, mutta se on otettu muuhun käyttöön rakennusta rakennettaesa tai sen elinkaaren aikana.

Ei arkkitehti sentään kaikkeen ole syypää.

Ope, ope, nyt vastaan ennen sitä, jolta varsinaisesti kysyt. Anteeksi vaan.

Valitsitpa vikkelän kuvan kotitehtävän aiheeksi!

Ankea tapaus ensisilmäyksellä.
Mitä siinä on ja mitä ei?

Jos tuon rappaisi ja maalaisi tavalliseen kaupunkimaiseen tapaan,
se näyttäisi ihan toiselta.
Löytyy dekoraatiota, erkkereitä, sisäänkäyntejä korostavat portaalit,
leikkisästi vaihtelevia ikkunajakoja (tosin osin tahattomia) ...

Rakennus on tylsä pitkä pötkö, mutta niin on monissa sosiaalisen asuntotuotannon
tunnetuissakin kohteissa mm Saksassa ja Itävallassa.

Nyt sitten käydään hakemaan arkkitehtuurin astetta.
Onko tuo arkkitehtuuria, 'arkitehtuuria' vai raakaa hyötyrakentamista?
Ei tietenkään arkkitehtuurin juhlaa edes vuokrakasarmina (sellaistakin on olemassa),
mutta miten olisi 'käypää arkitehtuuria'?
Kuitenkin.

Arkkivaari kirjoitti:

Ope, ope, nyt vastaan ennen sitä, jolta varsinaisesti kysyt. Anteeksi vaan.

Valitsitpa vikkelän kuvan kotitehtävän aiheeksi!

Ankea tapaus ensisilmäyksellä.
Mitä siinä on ja mitä ei?

Jos tuon rappaisi ja maalaisi tavalliseen kaupunkimaiseen tapaan,
se näyttäisi ihan toiselta.
Löytyy dekoraatiota, erkkereitä, sisäänkäyntejä korostavat portaalit,
leikkisästi vaihtelevia ikkunajakoja (tosin osin tahattomia) ...

Rakennus on tylsä pitkä pötkö, mutta niin on monissa sosiaalisen asuntotuotannon
tunnetuissakin kohteissa mm Saksassa ja Itävallassa.

Nyt sitten käydään hakemaan arkkitehtuurin astetta.
Onko tuo arkkitehtuuria, 'arkitehtuuria' vai raakaa hyötyrakentamista?
Ei tietenkään arkkitehtuurin juhlaa edes vuokrakasarmina (sellaistakin on olemassa),
mutta miten olisi 'käypää arkitehtuuria'?
Kuitenkin.

Lue lisää

No eipä nyt ope, eikä ole tarkoitus ruvetakaan.
(aikanaan tunsin kiinnostusta, mutta asetin riman liian korkealle ynnä tuli muita kiireitä)

Se jolta kysyn, tuskin vastaa. Onpahan vaan heittänyt tänne provon, ja senkaltaisen tekstin jota ei itsekään ymmärrä.

Mutta surullinen olen siitä opetuksen tasosta, mitä nykyinen peruskoulu arkkitehtuurin ymmärtämiseen antaa. Äh … ei voi olla tasoa, jollei ole edes koko opetusta/aihetta! Kyseinen provoilija on vaan kytkenyt kuulemiaan ”hienoja” sanoja peräkkäin ymmärtämättä niiden tarkoitusta! Se siitä.

Kokotitehtävä on konstikas (vikkelä)! Pähkäilin tämäntyyppisiä rakentamisen ratkaisuja ja niiden oikeutusta vieraillessani useaan otteeseen Viron Pärnussa. Vanhaan kulttuurikaupunkiin tuo valloittajakansa oman brutaalin rakentamistyylinsä ja ympäristöstä välittämättä pystyttää rakennuksensa valloitussodassa tuhoutuneen alkuperäisen rakennuksen paikalle. Näin siis myös Viipurissa, josta kuva.

Kuuntelin muutama vuosi sitten radioesitelmän, missä aiheena oli taide. Voidaanko katso taiteen tulevan/syntyvän taidosta. Hyvin taitavasti tehty on taidetta. Vai onko? Taitavasti tehty sveitsiläinen kello on upea/hieno, mutta ei välttämättä taidetta.

Ilmeisesti tuossa brutaalissa rakennuksessa on muut arkkitehtuurin arvot, mutta kauneus puuttuu. Jos siihen lisätään tuo ”kauneus” kuorruttamalla = rappaus ynnä harjakatto, niin lopputulos on jo siedettävä. Mutta vain … jotain tasoa Kartanonkoski! Ja sehän ei ole paljon?

50 – luvulla arkkitehtuurin puuttuminen huomattiin Rovaniemen kirkkokilpailussa. Palkintolautakunta maallikkojäsenien vaatimuksesta oli hyväksymässä voittajaksi ihan kirkon näköisen rakennuksen, mutta asia jotenkin riitautettiin ja uusintakilpailun voitti kirkon näköinen rakennus jossa oli arkkitehtuuria: (HEH)

Rakentamien ei tarvitsekaan olla rakennustaidetta, useimmille riittää, kun rakentaminen on tehty taitavasti. Entinen työkaverini usko taitoihini ja toi minulle piirustuksen tokaisten: ”Pistä tuohon nyt vähän arkkitehtuuria, niin saadaan tarjous lähtemään ja kaupat aikaisiksi.

Vaikka maallikot, insinöörit ja teknokraatit kuinka tökerösti suunnittelisivat rakennuksia tai lähiöitä pelkästään ei taiteellisia näkökohtia painottaen, niin lopputulos on arkkitehtuuria vai onko? Pitäisikö ottaa käyttöön jonkinsortin asteikko arkkitehtuurin määrästä:
1) ripaus,
2) lusikallinen,
3) runsaasti,
4)täysimääräisesti"

Tämä Kartanonkoski rassaa!

Odottelin/odottelen edelleen myös alkuperäisen kirjoittajan kannanottoa.