Jimmy teki Mersu A:t ruotsalaistoimittajalle!
http://www.vibilagare.se/artikel.asp?guid=54C6A65F-CC64-4364-B576-F63A244A2FBB
http://www.vibilagare.se/artikel.asp?guid=54C6A65F-CC64-4364-B576-F63A244A2FBB
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mistä mallista sinä kirjoitat????
masa juonnut liikaa juhlajuomaa?????????
eikä formula !
Ruotsalaiset ne tehtailevat oikein varta vasten noita "skandaaleja".
Ruotsalaiset ne tehtailevat oikein varta vasten noita "skandaaleja".
Ai kun se ressukka näyttää surkealta tuossa viimeisessä kuvassa! En jaksanut kouluruotsilla kahlata juttua tarkasti; miten kuskille kävi? Turvatyynyt eivät tuollaisessa rullauksessa laukea, mutta kuljettajan pää on saattanut olla vaarassa. Ehkä hän käytti kypärää?
Eikös meikäläinen Tekniikan Maailma heittänyt Suzuki Ignisin vastaavasti ympäri pari vuotta sitten? Aijaijai kun ovat vaarallisia autoja! Minäkin lähestyn omaa Jimnyäni aina takaviistosta ja hyvin varuillani, ettei vaan mokoma yhtäkkiä kaadu ja jätä minua alleen.
Joo, vähän tarkoitushakuista testausta.
Otetaan kapea ja lyhyt auto jossa on 2 jäykkää akselia, suuret joustovarat, painopiste korkealla ja korkeaprofiiliset renkaat. Ja sitten yritetään kaataa se kuivalla asfaltilla...
Kas kun eivät yritä kaataa pakettiautoa tai jotain pientä jakeluautoa. Neliveto-Berlingo voisi olla kiva kaadettava.
Jimnyn kaiketi saa kaadettua koska se on oikeasti hyvä maastossa. Jos se ei kaatuisi, maasto-ominaisuudetkin olisivat huonommat.
Minäkään en oikein tuota toista kotimaista ymmärrä, mutta jos en ihan väärin ymmärtänyt, niin artikkelissa kritisoitiin ESP:n puuttumista.
Mitenkähän ESP yleensäkään mahtaisi toimia kytkettävän nelivedon kanssa? Eikös kytkettävässä nelivedossa ole ongelmia jo pelkän ABS:n kanssa? Kun molemmat akselit pyörivät samaa vauhtia, perä on kevyempi ja takapyörä pyrkii lukkiutumaan, niin eikö ABS vähennä jarrutustehoa myös etuakselilta, vaikka se olisikin takapyörä mikä on menettänyt pitonsa? Säätyykö kytkettävässä nelivedossa ABS:llä koko auton jarrutusteho aina sen huonoimman pyörän mukaan?
Ja ESP:n kanssa sama homma: Jos auto puskee, ESP yrittää jarruttaa jompaa kumpaa takapyörää, mistä taas seuraa että samalla teholla jarrutetaan myös etuakselia. Mistä seuraa että auto puskee lisää. Jos taas perä on irtoamassa, niin sitten jarrutetaan etupyörää että saataisiin auto aliohjautumaan, mutta sekin jarrutus siirtyy 100% lukossa olevan kardaanin kautta taka-akselille... ja taas auto yliohjautuu lisää?
Vai olenko ymmärtänyt ihan väärin?
Voiko kytkettävässä nelivedossa yleensäkään olla toimivaa ABS:ää ja ESP:tä? Vai olisivatko moiset hienoudet käytössä vain takavedolla ajettaessa? Se taas muuttaisi radikaalisti auton käyttäytymistä nelikko päällä vs. ilman nelikkoa. ABS:stä ja ESP:stä olisi eniten hyötyä liukkaalla, mutta niin myös nelivedosta...
Tarkoitushakuista tai ei, mutta samoissa olosuhteissa tuollakin autolla ajetaan kuin tavallisilla henkilöautoilla. Yhtälailla väistöjä joutuu tekemään Bemarilla kuin Suzukillakin, jos jotain yllättävää sattuu. Eihän se, että auto on kapea ja korkea, voi olla mikään peruste vähätellä asian riskejä?
Auto varmaan on hyvä maastossa, mutta ei kadulla. Mitä sitä sen enempää itkemään.
matalat ja leveät formulat kaatuilevat paljon useammin (oon nähnyt telkkarissa!) kuin mun kapeankorkea Jimnyni? Ja kuitenkin molemmat ovat just sellaisessa käytössä johon ne on suunniteltu!
Toisaalta Jimny juuttuu lumihankeen paljon useammin kuin formula, vaikka Jimnyssä on enemmän maavaraa ja neliveto. Saahan näitä miettiä.
Veit sanat suustani: Missä todellisuus?
Tuosta Jimnyn testauksesta en kielimuurin vuoksi pääse perille, mutta ainakin Igniksen kaatotesti vuosia sitten oli aivan patapäistä touhua.
Etuveto-Igniksen kaatotestiä en livenä nähnyt, mutta Puskuri-ohjelmassa tehtiin vastaava kaatotesti neliveto-Ignikselle, ja verrokkina oli neliveto Honda HR-V.
Testi meni seuraavasti: Stunt-mies laittaa kypärän päähän, nopeus nostetaan abaut 80km/h:iin, sitten kuivalla asfaltilla väistetään hirveä vasemmalle, heti perään väistetään hirveä oikealle, heti perään vasemmalle ja vielä kerran oikealle. Vauhti pidetään samana koko testin ajan.
Siis stunt-mies pujottelee hirvilauman läpi kaasu pohjassa!
Normaalimpi ihminen jarruttaa jo ensimmäisen hirven nähdessään, tai vähintään kun ollaan toista hirveä väistämässä.
Ei kukaan täysipäinen ihminen yritä pujotella hirvilauman läpi nopeutta alentamatta.
Ei ei. Jos tuo ei ole tarkoitushakuista auton tahallaan kaatamista niin ei sitten mikään.
Miksi samalla tavalla ei testattaisi kaikkia pakuja, jakeluautoja ja tila-autoja? Täytyyhän niilläkin pystyä pujottelemaan hirvilaumoissa samalla tavalla.
Todellisuudessa lienee käynyt niin, että autolehden toimittajille on annettu tehtäväksi juttu siitä miten korkea ja kapea auto kaatuu jos siinä ei ole ESP:tä. Kun auto ei sitten ole kaatunutkaan, ovat patapäät lisänneet hirvien määrää ja nopeutta niin kauan että ollaan saatu toivottu lopputulos. Samalla on unohdettu se, että aika moni muukin auto kaatuisi samassa testissä... ...niin... ... tietenkään bemari ei kaadu... ... sen jo tiesinkin.
Että mitenkö kävi neliveto Igniksen ja HR-V:n pujottelutestissä?
Kumpikaan ei tällä kertaa kaatunut. Viimeisessä väistössä HR-V nosti takapyörän irti asfaltista.
Stunt-mies ei pitänyt kummastakaan autosta, mutta Igniksestä hieman enemmän.
Toinen meistä muistaa väärin. Minun mielestä se HRV:n ja Igniksen vertailun väistökoe oli ihan perinteinen yhden esteen väistö ja paluu omalle kaistalle. Honda kyllä todettiin huonommaksi pehmeän jousituksen takia. Se muistetaan samoin.
Mutta sitä et voi kiistää, etteikö kapea ja korkea olisi huonompi kuin matala auto. Itse en ole eläissäni vielä tuollaiseen tilanteeseen joutunut einkä tiedä muitakaan, joten kovin oleellisesta asiasta ei ole kyse. Siispä, miksi epäkohdan suora myöntäminen tuottaa tuskaa?
Omassa autossanikin on huonoja puolia. Mitä sitten?
Ignis saattaa kyllä olla hieman kiikkerä todella nopeassa väistökokeessa, mutta näin talvella helkutin hauska ajaa! Ei mikään juna maantiellä, mutta taajamissa mukava pyöritellä.
Tuo hirvenväistökoe on yhtä totuudenmukainen kuin kirjoituspöytätutkimus rintamalla pelkäämisestä. Itse olen ollut hirvikolarissa kaksi kertaa eikä kummallakaan kerralla ollut aikaa tehdä "nopeita kaistanvaihtoja". Kun hirven ilmestymisestä reaktioiden kautta auton suunnan muuttumiseen menee sen verran aikaa, että jos sen ehtii tehdä niin hirvi on silloin ollut niin kaukana, että se juoksee joka tapauksessa metsään vaikka ajaa suoraan.
Todellisessa tilanteessa auton ominaisuudet ovat siinä tilanteessa olematon vaikutin.
Vai ajatko koko ajan molemmat kädet ratissaja katse suunnattuna hirven tulopientareelle?
Linkissä on vähän taustaa "hirvenväistökokeen" historiasta.
http://www.vibilagare.se/artikel.asp?guid=7F9BDAF9-1084-44FB-B698-EFC12BD7C8D7
Kuten huomaat, nimen kokeelle on vasta myöhemmin antanut saksalaiset. Väistöjä voi joutua tekemään monessa muussakin tilanteessa kuin hirven juostessa tielle. Vaikka harvinainen tilanne onkin, ei silti täysin merkityksetön.
Mille tasolle autojen kehitys olisi mielestäsi pitänyt pysäyttää? 1920-luvulle?