Mielen valta meissä

voi voi voi ;-9

hirveää kirjoitti:

voi voi voi ;-9

palvelujen järjestämistä homesairaille, mutta jos joku itse yrittää pohtia, tekeekö psyyke välillä kepposet, niin heti tulee "gutaa" roppakaupalla.

ehdotella mielenterveys- kirjoitti:

palvelujen järjestämistä homesairaille, mutta jos joku itse yrittää pohtia, tekeekö psyyke välillä kepposet, niin heti tulee "gutaa" roppakaupalla.

voi tarjota, mutta jos väittää oireiden koostuvan lähinnä psyykehäiriöstä, se on asia erikseen.

Mielenterveyspalvelut ovat hyvin tärkeä osa homesairastuneen tukea ilman muuta. Tapa millä asia esitetään on se kyseenalainen. Jos kyseenalaistaa toisen sairastumisen sillä varjolla että itse saa erilaisia harhoja... niin se on juttuna ihan toinen. H-L on ammattilainen ja osaa asiansa.

ehdotella mielenterveys- kirjoitti:

palvelujen järjestämistä homesairaille, mutta jos joku itse yrittää pohtia, tekeekö psyyke välillä kepposet, niin heti tulee "gutaa" roppakaupalla.

olen minäkin, sillä olen itse saanut kuulla siitä useammankin lääkärin suusta. "Nämä ovat nyt tämmöisiä muotijuttuja nämä homejutut", "Mahtaako teillä mitään hometta ollakaan" ja keuhkolääkärin kirjaus sairauskertomukseeni, että käynyt aiemmin psykiatrilla (siis keksii koko homeen). "Voisivatkohan oireesi olla psykosomaattisia?"

Eikö pikemminkin keskusteltaisi siitä, mikä on sanan HOME vaikutus lääkäreiden psyykkeeseen? Se tuntuu saavan aikaan niin uskomattomia reaktioita.

mielenterveyspalveluja kirjoitti:

voi tarjota, mutta jos väittää oireiden koostuvan lähinnä psyykehäiriöstä, se on asia erikseen.

Mielenterveyspalvelut ovat hyvin tärkeä osa homesairastuneen tukea ilman muuta. Tapa millä asia esitetään on se kyseenalainen. Jos kyseenalaistaa toisen sairastumisen sillä varjolla että itse saa erilaisia harhoja... niin se on juttuna ihan toinen. H-L on ammattilainen ja osaa asiansa.

Ketjun aloittaja ei saanut harhoja eikä väittänyt oireiden koostuvan psyykehäiriöistä.
Hän mietti sitä,mikä vaikutus mielellä on siihen kun haistamme tutun homeen hajun ja tiedämme että taas oireet tulevat.Jotenkin näin se meni.
Totuus ketjun aloittamasta keskustelustahan on jo ajat sitten mennyt karille ja vääristynyt,kuten juoru.Ensimmäinen kuiskaa toisen korvaan.....ja kymmenes kertoo tarinan.Sitten nauretaan paljonko tarina muuttui matkalla.
Tässä on käynyt juuri kuten juoru-leikissä.

MM II kirjoitti:

Ketjun aloittaja ei saanut harhoja eikä väittänyt oireiden koostuvan psyykehäiriöistä.
Hän mietti sitä,mikä vaikutus mielellä on siihen kun haistamme tutun homeen hajun ja tiedämme että taas oireet tulevat.Jotenkin näin se meni.
Totuus ketjun aloittamasta keskustelustahan on jo ajat sitten mennyt karille ja vääristynyt,kuten juoru.Ensimmäinen kuiskaa toisen korvaan.....ja kymmenes kertoo tarinan.Sitten nauretaan paljonko tarina muuttui matkalla.
Tässä on käynyt juuri kuten juoru-leikissä.

mistä on kyse. Ei tarvitse neuvoa miten oireet tulevat. Omia kertomuksiaan kyllä saa kertoa. Ei olettaa että minun psyyke on sinun psyyke.

homeahdistus1 kirjoitti:

olen minäkin, sillä olen itse saanut kuulla siitä useammankin lääkärin suusta. "Nämä ovat nyt tämmöisiä muotijuttuja nämä homejutut", "Mahtaako teillä mitään hometta ollakaan" ja keuhkolääkärin kirjaus sairauskertomukseeni, että käynyt aiemmin psykiatrilla (siis keksii koko homeen). "Voisivatkohan oireesi olla psykosomaattisia?"

Eikö pikemminkin keskusteltaisi siitä, mikä on sanan HOME vaikutus lääkäreiden psyykkeeseen? Se tuntuu saavan aikaan niin uskomattomia reaktioita.

Useimmat ovat kokeneet kovia juuri tuon mielenterveyden epäilyn osalta, minä myös. Silti uskallan väittää, että onhan tuo kumma, jos ei mieli järky lainkaan tällaiseen sairauteen sairastuneilla! Kun siihen päälle menee vielä työpaikka, parhailla koti, iso määrä vapaudesta, sosiaaliset suhteet entisessä määrin, lapset sairastuvat... Uskon, että se joka toista väittää, valehtelee.

hyvä idea ha1 kirjoitti:

Useimmat ovat kokeneet kovia juuri tuon mielenterveyden epäilyn osalta, minä myös. Silti uskallan väittää, että onhan tuo kumma, jos ei mieli järky lainkaan tällaiseen sairauteen sairastuneilla! Kun siihen päälle menee vielä työpaikka, parhailla koti, iso määrä vapaudesta, sosiaaliset suhteet entisessä määrin, lapset sairastuvat... Uskon, että se joka toista väittää, valehtelee.

vaan Ming Menin tapa kirjoittaa aiheesta, jossa homeista sairastunut psyykkasi oireet itselleen. Kyllä milenterveyspalvelut käyttöön homeistasairastuneilla tulee ilman muuta. Ja on yleensä ammattitaitoista ja luotettavaa hoitoa. Mutta ei sairastuneet psyykkaa oireitaan, se on kyllä hitonmoinen pötykirjoitus.

hyvä idea ha1 kirjoitti:

Useimmat ovat kokeneet kovia juuri tuon mielenterveyden epäilyn osalta, minä myös. Silti uskallan väittää, että onhan tuo kumma, jos ei mieli järky lainkaan tällaiseen sairauteen sairastuneilla! Kun siihen päälle menee vielä työpaikka, parhailla koti, iso määrä vapaudesta, sosiaaliset suhteet entisessä määrin, lapset sairastuvat... Uskon, että se joka toista väittää, valehtelee.

mutta jos on aikaisemmin käynyt läpi vastaavan kriisin (olen menettänyt 3 hyvin läheistä ihmistä itsemurhan kautta) - tarkoitan kriisin, jossa elämä menee nollalukemille ja saanut, huom. SAANUT APUA (esim. kuntoutuskurssi Suomen Mielenterveysseuran järjestämänä, 3-osainen), niin voi homekatastrofista selvitäkin (on siis vain minun mielipiteeni). Toki katkera olen vieläkin, mutta yritän siitä päästä auttamalla muita vastaavassa tilanteessa olevia ja tekemällä asiaa tunnetuksi esim. lehtikirjoituksin (olen ilmoittanut, että olisin valmis ryhmän vetäjäksi). Vihainen olen itselleni, että lapseni piti sairastua (oireilee pienimmästäkin altistuksesta), mutta kun kertailen aikaisempia "vihani aiheita" ja niistä kuiville maille pääsemistä, osaan omalla kohdallani (en siis välttämättä muiden) laittaa asian, tapahtuneen, omaan lokerikkoonsa. Näin onnekkaasti ei ole muilla. Vanhat menetykset ovat siis auttaneet luopumaan kaikesta yht´äkkiä ja silti pelkään esim. lapsieni kuolemaa.. Siis kaiken menettämisen pelko on usein läsnä (milloin vain voi kaikki olla ohi), mutta se/pelko ei enää lamaannuta. Ja vaikka näin puhun - en voi silti tietää (kuin ehkä vasta kasvotusten päivien ajan) ja asettua "hyvin" toisen menettäneen asemaan. Se asia pitää vain hyväksyä.

tietävät kirjoitti:

mistä on kyse. Ei tarvitse neuvoa miten oireet tulevat. Omia kertomuksiaan kyllä saa kertoa. Ei olettaa että minun psyyke on sinun psyyke.

olet joko lukenut tai ymmärtänyt väärin tai sitten vastannut väärään keskusteluketjunpäähän.