Sinisilmäinen runoilijani. Siitä on liian kauan kun viimeksi näin sinut.Ikävä painaa.
hmmm...tuskimpa tätä viestä ikinä huomaat
hmmm...tuskimpa tätä viestä ikinä huomaat
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kerros ollaanko me runoiltu millon viimeks ja missä asutaan? Voitais runoilla taas pitkäst aikaa!
tytär,viidennessä polvessa vai oliko se Leino Eino.
kyllä, mut mut ... päikkärille...zzz
..Mutt olkoon tää tunnelma kompa vaan,tai miehen? mietelmä syvä,runot kaikki Luojalle kelpaavat,jos runo on muuten hyvä.
kun ajatukset karkaavat jatkuvasti sun luo, sehän on luonnollista niin. Ei tosiaan olla nähty aikoihin, ei, sillä minä olen halunnut nuolla haavojani. Olen ajatellut että voinhan rakastaa kaukaa, niin en ainakaan sotke mitään tulemalla elämääsi johon en kai ole tervetullut. En tarvitsisi tätä tunnelmaa mutta se on kulkenut mukanani jo jonkin aikaa - niin kauan kuin sinäkin mielessäni... Toivottavasti sun on lämmin ja mukava olla missä sitten kuljetkin.
Toi kuulosti pelottavasti hyvästiltä. Etkö sä halua enään tavata mua?
Muistatko missä viimeksi tavattiin?En ollut siellä sattumalta tai siksi että siellä on niin hitsin hyvää ruokaa.Ei, odotin sua. Mun piti kertoo sulle miten tärkeä sä oikeesti olet mulle ja että olen pahoillani ja miksi tein niin kuin tein. Sensijaan höpötin kaikkea tyhjänpäiväistä tai olin hiljaa.
Ulkona sataa puuterilunta. Väkisinkin katse ajautuu tuijjottamaan hiutaleita. Mihin kummaan katosi syksy kaikkine kauniine väreineen?On luonto tietysti valkoisenakin kaunis. Onko valkoinen sinun mielestäsi väri? Toiset sanovat ettei se ole väri ensinkään. Minusta se on.
Onko sulla lämpönen olo ja hyvä olla?
Kun oli ihan pieni, meillä oli kotona takka. Sen edessä lattialla oli ihanan lämmin istua ja mukava katsella tulta. No nyt menee taas turhanpäiväiseksi löpinäksi joten lopetan..
n.15 kerta kun katon mitä vastasit.Et mitään.
Hyvästit siis kaikesta päätellen.
Luuletko että voin elää ja olla jos tämä jää näin?
Ajattelin että saan joskus tilaisuuden hyvittää Sulle kaikki. Auttoi jaksamaan kun tiesin että oli joku joka välittää.Tiedän nyt että kaikki kauniit sanasi olivat valetta. Säilytin ne kaikki, mutta nyt ne ovat kuin myrkkyä enkä lue niitä enää.
Revimme toistemme sydämet vereslihalle. Rakkaudestako? En usko että se sattuisi näin.
Etä-rakkaudestasi ei ole mitään hyötyä. Sotkit kaiken häipymällä yhtäkkiä ja selittämättä miksi.
Käännän kaiken sinua kohtaan tuntemani vihaksi jota on helpompi kestää ja ymmärtää. Vihaan Sinua enemmän kuin ketään ikinä. kuoletan Sinut sydämestäni ja mielestäni. miten? Sitä en vielä tiedä. Toivoit että minun on lämmin ja hyvä olla. miksi sitten teet näin? Minäkään en tarvitsisi tätä tunnelmaa. Poistu unistani ja elämästäni jossa olet aina ollut vaikka en päästänyt lähelleni. En tahdo nähdä sinua enää ikinä. Loppu.
PS.Tähän on turha vastata sillä tulin näille sivuille Sinun takiasi ja nyt poistun täältä samasta syystä lopullisesti. En toivo Sinulta enää minkäänlaista yhteydenottoa.
kaipailet yksipuolisesti, tiedä, että kirjoittelet hänelle. Miksi muuten kirjoitit nämä sanat isoilla vaikka ne kuuluu kirjoittaa pienellä: Sinulle,Sinua,Sinut,Sinun,Sinulta. Entäpä, jos opettelisit olemaan yksin.
ja toivotaan ettei lukisikaan nuin sydäntä repivää tarinaa.Luulen että
vielä rakastunut pahanpäiväisesti,ja nuin lyödään lujaa.Ehkä hän säilyttää rakkautensa ikuisesti omassa sydämessään....Kell onni on sen kätkeköön,ja muistelee sitä hiljaa yksin mietteissään ja rakastaa.
"tuo sä pilkut ni mä tuon viilan" ?
Olet tainnut erehtyä henkilöstä, me ei tavattu syömisen vaan urheilun merkeissä. Ja selvyyden vuoksi vielä että minä olen nainen ja hän mies.
edes käy täällä?
On nähnyt viestejäsi ollenkaan?
Saatko häneen yhteyden oikeassa elämässä, sähköpostilla, ..?
Entä, jos hän kävisikin palstalla, ..voitko olla varma, että hän tunnistaisi nimimerkkisi tai sinut kirjoittamastasi tekstistä?