Mun kahdella kaverilla on ollu anoreksia, toinen oli sairaalassakin. Nyt molemmilla näyttää taas laihduttaminen ottavan yli otteen elämästä.
Kertokaa mitä mun pitäis tehdä, jotta voisin auttaa niitä??
Kertokaa mitä mun pitäis tehdä, jotta voisin auttaa niitä??
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos kaverisi ovat alaikäisiä ja näyttää siltä, että heidän terveytensä on vaarassa, harkitsisin että puhuisin asiasta koulun terveydenhoitajalle tai heidän huoltajilleen. Toisaalta takana päin toimiminen ei ole kavereiden kesken reilua eikä 'kanteleminenkaan' ole reilua. Toisaalta anoreksiaan juuri kuuluu, että sairastunut ei itse tajua olevansa sairas, joten siitä on tuskin hyötyä, vaikka ottaisit asian suoraan ja reilusti puheeksi heidän kanssaan.
Aikuisten tulisi huolehtia lapsista ja nuorista ja nuorten saada kasvaa rauhassa luottaen siihen, että aikuiset välittävät ja osaavat asettaa rajat jos ei nuori itse vielä rajojaan ymmärrä. Ei ole hyvä tilanne tämäkään, että yksin olet huolissasi kavereistasi.
Itse olen kerran tehnyt ilmiannon puhelimitse sosiaaliviranomaisille tilanteessa, jossa alaikäisten hyvinvointi oli vakavasti vaarassa.
Luulisin, että ainakin jo kerran sairaalassa olleen kaverisi lähipiiri osaisi havaita sairauden oireet. Vaikea tilanne.
Itse menisin kyllä kantelemaan kertomaan havainnoistani terveydenhoitajalle ja pyytäisin, että nimeäni ei mainittaisi kavereilleni. Voi olla, että tämä ei ole sinulle sopiva tapa - mutta asia ei varmaan ole ihan parista päivästä kiinni, joten mieti rauhassa teetkö jotain vai luotatko siihen, että aikuiset osaa huolehtia.
Kiitos ymmärtämisestä, ja neuvoistasi :)
on ihanaa, että jotkut ihmiset jaksavat kantaa huolta ja välittää myös muista. mutta selän takana toimiminen on mielestäni täysin väärä tapa yrittää auttaa. jos haluaa olla avuksi, täytyy ensin puhua apua tarvitsevan kanssa. jos anoreksiaa sairastavat ystävät ovat valmiita ottamaan apua vastaan, voi kysyjä toimia sinun ohjeittesi mukaan..eli mennä vaikkapa terveydenhoitajan juttusille. ketään ei kuitenkaan pidä auttaa väkisin. jos tilanne alkaa olla vaaraksi kaverin tai muiden ihmisten terveydelle, asiaa voi harkita uudelleen..mutta tällöin varmasti muutkin huomaavat tilanteen ja auttajia löytyy.
itse en voisi kuvitella mitään niin kamalaa, kuin että poikaystäväni pettäisi luottamukseni ja kertoisi sairaudestani jollekin..etenkin jollekin tuntemalleni, joka yrittäisi tyrkyttää apuaan, mikä todellisuudessa vain pahentaisi asiaa.
jos tilanne on kuitenkin kysyjän mielestä niin vaikea, että kaverin on saatava ulkopuolista apua, on reilumpaa ottaa vastuu omista teoistaan ja sanoa ystävälle kertovansa asiasta ulkopuoliselle. ystävä voi suuttua tai olla kiitollinen loppuelämänsä..sitä et voi ennakkoon tietää.
joku anorektikko saattaisi olla iloinen, jos hänen sairauteensa puututtaisiin ja häntä autettaisiin paranemaan. minä en kuitenkaan halua kenenkään ulkopuolisen puuttuvan elämääni niin kauan, kun pysyn terveenä fyysisesti ja henkisesti. tällä elämäntavalla tiedän pysyväni, mutta silti kaikki muut eivät tällaista käyttäytymistä ymmärrä tai hyväksy.
moi en tiedä jos te vielä luette tätä ryhmää mutta mulla olisi sama ongelma. Parhaalla kaverillani on ollut anoreksiaa kerran mutta parantui, nyt hän taas on alkanut laihtumaan jan en tiedä mitä minun pitäisi tehdä. En halua että hän laihtuu niin paljon että hän joutuu sairaalaan yms. Pitäisikö minun kertoa hänen vanhemmille?
Kerro hänen vanhemmilleen. Teet karhunpalveluksen hänelle, jos et kerro. Olen edelleen kiitollinen ystävälleni, joka kertoi vanhemmilleni minun sairastuttuani. Silloin olin vihainen hänelle. Nykyään ymmärrän, että kuinka paljon hän välitti minusta. Hän oli valmis uhraamaan ystävyytemme, jotta henkeni säästyisi. Edelleenkin olen hänelle erittäin kiitollinen ja ystävyytemme kukoistaa.