Kyselin viime viikolla ehkäisyn rajoja. Kun kristillisyydessä suhtautuminen ehkäisyyn on olut pikkuhiljaa muuttumassa. Kuten kerroin kovin on vähän enää suurperheitä vaikka aikamme terveydenhoidon ja hyvinvoinnin myötä luulisi suurperheiden olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.
Todellisuudessa myös kristillisyyden perheet ovat kovin pieneksi jääneet. Eteläsuomessa varsinkin. Yhä harvemmin kuulee seuroissakaan enää ehdottomia kieltoja suunnitella perheen lisäystä. Asiasta on vaan ylivoimaisen vaikea puhua julkisesti edes pienessä porukassa.
Kaipasin uskovaisilta sisarilta ja veljiltä ohjausta. Kun puhujat jättävät asiat yleiselle tai vihjailevalle tasolle
Milloin syntyvyyden säännöstely on sopivaa uskovaiselle. Missä mennään synnin puoelelle.
Ei kuulunut vastausta hätää kärsivälle kysyjälle. Vihjailevia vastauksia useimmat. Onko mahdotonta täällä vastata. En minä nimeänne kaipaa vaan ajatuksia.
Missä on sopivan ja sopimattoman ehkäisyn raja.
Todellisuudessa myös kristillisyyden perheet ovat kovin pieneksi jääneet. Eteläsuomessa varsinkin. Yhä harvemmin kuulee seuroissakaan enää ehdottomia kieltoja suunnitella perheen lisäystä. Asiasta on vaan ylivoimaisen vaikea puhua julkisesti edes pienessä porukassa.
Kaipasin uskovaisilta sisarilta ja veljiltä ohjausta. Kun puhujat jättävät asiat yleiselle tai vihjailevalle tasolle
Milloin syntyvyyden säännöstely on sopivaa uskovaiselle. Missä mennään synnin puoelelle.
Ei kuulunut vastausta hätää kärsivälle kysyjälle. Vihjailevia vastauksia useimmat. Onko mahdotonta täällä vastata. En minä nimeänne kaipaa vaan ajatuksia.
Missä on sopivan ja sopimattoman ehkäisyn raja.
Vastaukset 47
Vanhimmat
toimia kussakin tilanteessa parhaaksi katsomallaan tavalla ilman, että se on syntiä. Lapsen etu (syntyneet ja syntymättömät) on etusijalla, jotta lapset saavat hyvät lähtökohdat elämälle rakkaudessa ja huolenpidossa.
Koska kuitenkin nainen kantaa lasta n. 9 kk, on oltava naisella myös vapaus. Vapaus valita ehkäisystä tai ehkäisemättömyydestä, vaikkakin päätös on parin yhteinen. Omantunnon kysymys on itsekkyys (ura, työt), muttei terveyteen liittyvät asiat, mutta missä näiden raja on? Jos masentuu ja voi huonosti, koska ei jaksa tai voi toteuttaa itseään työelämässä, niin eikö sekin ole terveyteen liittyvää?
Mielestäni ei ole yleispätevää sääntöä tuollaiseen kysymykseen, koska ihmiset ja elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Perheen koolla ei ole mitään väliä, ei ole syytä turvautua matematiikkaan. Sillä on väliä, miten ehkäisyä käytämme. Jos käytämme puhtaan itsekkäisiin tarkoituksiin, esim. laiskuuden ja mukavuudenhalun takia, ja haluamme elää koko ikämme ilman lapsia vain itseämme varten, niin mielestäni se on silloin Jumalan lahjan väheksymistä. Mutta jos olemme esim. sairaita tai elämäntilanteemme on mahdoton, niin haluamme toki myös suojella lapsia turhalta kärsimykseltä. Pitää ymmärtää, että lapset ovat LAHJA, ei suorittamisen VÄLINE.
Joudut etsimään vastausta sydämestäsi, sitä ei kukaan pysty sinulle sanomaan. Ei ole olemassa mitään ehdotonta rajaa tässä kysymyksessä.
Siunausta sinulle, Jumala kyllä johdattaa oikeaan suuntaan valinnoissa :)
on suhteessa ainoaan oikeaan Jumalaan ja "tämän käskyn tarkoituksena on siis sellaisen oikean ja sydämen luottamuksen vaatiminen, joka kohdistuu ainoaan oikeaan Jumalaan ja hänessä yksin riippuu." Epäluottamus Jumalaan on syntiä.
Jumalan sanan kanta ehkäisyyn ei ole mihinkään muttunut. Ainakin vl-kristityillä on edelleen suurperheitä. On naurettavaa ja loukkaavaakin laskeskella ja väittää eteläsuomen uskovaisten perheitä vähälapsisiksi ja ikäänkuin hekumoida sillä ajatuksella.
MM. kristillisyyden julkaisuista saat asiasta oikeaa tietoa ja ennekaikkea uskovaisilta itseltään elävässä elämässä.
Et ole kovin hätää kärsimässä asian suhteen vaan päinvastoin.
Inko väärin täällä kysyä? Entä vastata? Outoa lähimmäisen rakkautta kiertää ja kiertää asiaa.
Jumalan sanan kanta ehkäisyyn ei ole mihinkään muttunut. Mitä tuo tarkoittaa?
Miksi asia on niin vaikea kaikille. Miksi tämä asia ei saa selvyyttä.
Niin sanotaan todellakin että kristillisyyden julkaisuista saa asiasta oikeaa tietoa. Ongelma on vaan että kenen kirjoittamasta ja minkä vuoden painoksesta. Minun elossa olon aikana kanta on muuttunut sen mukaan kuka on ollut pääsihteerinä.
Asia on todellakin vaikea kristillisyydessä. Mutta muutos ont ulossa etelästä pohjoiseen. Suurperheet ovat yhä harvinaisempia. Silloin kun taudit raivosivat ja köyhyys painoi päälle, lapisluku oli aivan toisella tasolla.
Ettei Jumalan Sanan kanta voi ehkäisyyn muuttua. Jos Jumala Sanassaan sanoo, niinkuin vl-oppi opettaa, että kaikenlainen ehkäisy on syntiä. Niin sillon jos se siellä Sanassa oikeasti lukee niin se on myös OIKEASTI SYNTIÄ ja sitä ei voi ihminen muuksi muuttaa.
Se mikä on Raamattuun kirjoitettu ei voi muuksi muuttua. Kaikki vain ei löydä tätä ehkäisykohtaa Raamatusta, mutta vl-liikehän pitääkin itseään ainoana oikeana joukkona.
>> Jos Jumala Sanassaan sanoo, niinkuin vl-oppi opettaa, että kaikenlainen ehkäisy on syntiä.
Mutta tätä ehkäisykieltoa ei Raamattu tunne.
Siellä Raamatussa lukee ja silloin ei vl-liike voi sitä muuksi muutta. Se mikä on Raamattuun kirjoitettu pätee, sieltähän he oppinsa ottavat. He opettavat sitä Raamatun mukaista oppia ja he löytävät sieltä kohdan missä sanotaan ehkäisyn olevan syntiä, kaikissa muodoissaan.
Raamattu ei minunkaan mielestäni tunne ehkäisyoppia eikä se siellä mielestäni lue, mutta mehän emme kuulukkaan siihen oikein uskovien joukkoon vl-liikkeen mielestä ja silloin Raamatun lukutaitommekin on vajavainen.
Kun luet Päivämiestä, mielesi kirkastuu. Jos siellä ei kerrota Etelä-Suomen pienemmistä perheistä, niitä ei ole olemassakaan!
Kaikki vl-uskovaiselle oleellinen on kirjoitettu Päivämieheen Pyhän Hengen ilmoituksella (kuten SRK julistaa) eikä siinä ole mitään poistettavaa eikä mitään lisättävää. Päivämiehen kanta esimerkiksi ehkäisyyn vaihtelee, mutta pitää muistaa illalla vuoteeseen mennessä muistaa, mitä viimeisessä Päivämiehessä sanotaan sillä viimeisin on aina voimassa!
Mooseksen laki ei kiellä ehkäisyä, vaan paremminkin kehoittaa siihen tietyissä tilanteissa.
...vallan alainen ihminen!
Mäntsälässä on Suomen eniten 10 lapsisia perheitä väkilukuun nähden väitti eräs lehti.
Minä olen myös keskustellut ja kysellyt aiheesta moneen otteeeen. Olen saanut paljon vastauksia, kaikenlaisia. Aihe on monimutkainen monestaskin syystä. Ensinnäkin siksi, että Raamatussa kehotetaan lisääntymään ja täyttämään maa. Toiseksi Onanin tapaus on katsottu kelvottomuudeksi Jumalan edessä, ja on siksi monen ehkäisyn vastustajien lempilyömäase. Kolmanneksi ehkäisyn katsotaan rikkovan viidettä käskyä, joka kylläkin on jo aivan toisenlainen näkökulma näiden edellisten kanssa.
Näiden "raamatullisten" näkökohtien lisäksi vyyhteen sekoittuu ainakin seuraavia asioita:
Kulttuurillinen seikka. Herätyskristillisyydessä on perinteisesti ollut tapana olla ehkäisemättä. Tällaista tapaa on vaikea muuttaa. On vaikea sanoa yli kymmenlapisisille perheille, ettei se opetus ollutkaan niin.
Seurakuntaopillinen seikka. Herätyskristillisyydessä on neuvottu ja opetettu pitämään annetut neuvot. Tässä tapauksessa ehkäisemättömyysneuvo on ollut korkeassa kurssissa, ja aiheuttanut sen, että lapsien määrän rajoittaminen on tullut uskonkappaleeksi. Ilman sen toteuttamista on vaikea osoittaa noudattavansa seurakunnan neuvoja ja opetuksia.
Seurakunnan erehtymättömyyden seikka. Seurakunta on erehtymätön, josta johtuen seurakunnan annettua ohjetta ei voi kritisoida, vaan se tulee nöyryydessä uskoa. Erittäin vaikea ja hankalasti purettava asia, joka vaatisi syvällistä keskustelua monen tahon kanssa.
Lutherin aikanaan kirjoittamat ehkäisyneuvot. Luther oli aikanaan valmis hyväksymään seikan, jossa äidin on uhrattava oma henkensä lapsen hengen hyväksi synnyttäessään. Tämä absoluuttinen ehkäisemättömyysnäkemys on fundamentalistien suosiossa tänä päivänä. Useimmat taitavat vedota sairauksiin ehkäistessään, kuiten virallinen opetuskin on. Luther myöskin piti ehkäisyä ilmeisesti häpeällisenä asiana, mutta on vaikea sanoa, käsittelikö hän kirjoituksissan vain aviosäädyn ulkopuolista ehkäisyä, vai myöskin avioliitossa tapahtuvaa.
Itse olen kirjannut itselleni muistiin asioita, jotka ovat ristiriitaisia opetusten ja Raamatun tulkinnan kanssa. Niitä on paljon, ja olen niitä esittänyt täälläkin. Useimmiten ne on tulkittu järjen teoiksi, ja minua on kehotettu tekemään parannus. Kuitenkin ne ovat aivan tosia asioita, eikä niitä voi nykyisellä tiedolla ohittaa vain sillä, että aina on ollut näin. Olihan maapallokin pitkään pannukakku. Myönnän, että suurin osa asioista on järjen pyöritystä, mutta ne panevat ajattelemaan.
Muutamia asioita:
Jos jokin asia on synti, se on aina synti. Jos siis leivän varastaminen on synti, se on myös silloin jos varastaa nälkään kuolemaisillaan. Tämä asia sovellettuna ehkäisyyn. Ei voi mielestäni opettaa, että ehkäisy ei ole synti siinä ja siinä tapauksessa, taroitan virallisen kannan sairauteen vetoamista. Joko tai. Musta tai valkoinen.
Jos Jumala olisi halunnut luoda naisen synnyttämään mahdollisimman paljon, voisi kuvitella että nainen olisi silloin koko ajan valmis tulemaan raskaaksi.
Hedelmöittymisen tarvitaan vain miehen laukeaminen (nautinto). Kuitenkin naiselle on luotu kyky nauttia yhdynnästä fyysisesti. Onko Jumala luonut naiseen jotakin ylimääräistä, koska hedelmöittymiseen ei sellaista tarvita? Ylipäätään seksistä nauttiminen on vaikea kysymys, koska se katsotaan jo synniksi, aiheuttaen monia hankalia ajatusmutkia selvään ja luonnolliseen asiaan.
Onko seksi vaihdevuosien jälkeen syntiä, koska nainen ei ole enää mahdollinen kantamaan lasta? Vai onko aviopari "palkintovuosilla" tämän ajan jälkeen? Ei takuulla tule vastausta.
Oliko Onanin tapaus ehkäisyn synti? Siihen vedotaan tälläkin palstalla usein. Kannattaa lukea koko kertomus Mooseksen kirjasta, ja katsoa tilanne aivan rauhassa. Jos siitä kertomuksesta voi nostaa yhden asian, ehkäisyn, ainoaksi synniksi, on jo aikamoinen Raamatun selittäjä. Mainitsen, että mm. Onanin appi loppujen lopuksi siitti kaksoset miniälleen. Mielenkiintoinen kohta, kannattaa lukea. Ei mielestäni Raamatullinen todistus ehkäisystä.
Raamatussa todetaan: "Lisääntykää ja täyttäkää maa", sekä "Lisääntykää, älkääkä vähentykö". Eikö se pienempi lisääntyminen ole lisääntymistä? Onko Raamatussa muita kohtia, jotka puhuvat tästä asiasta?
Usein vedotaan siihen, että taivaan portilla kysytään, missä ovat loput syntymättömät lapsesi. Mielestäni ei-raamatullinen hieman lahkolainen pelottelukonsti lauman kasassa pitämiseksi. Eiköpä ihminen vasta kaikista teoistaan koko elämänsä ajalta, ei vain tästä.
Naiset ovat erilaisia ja naiselle kaatuu tässä asiassa suurin taakka. Jos nainen on täysin mahdottoman tehtävän edessä silloin, kun häneltä "vaaditaan" synnyttämistä alkukertomuksen paratiisin synnin rangaistuksena, unohdetaan rakkaus, joka kuitenkin on se joka naista tässä asiassa kantaisi. Toiset jaksavat hyvin, toiset jaksavat huonosti. Mittaria ei voi eikä saa laittaa sen mukaan kuinka hyvin se parhaiten onnistunut äiti jaksaa. Muut tulevat perässä, jos tulevat. Naista ei voi muutenkaan syyllistää, koska yksikään mies ei ole synnyttänyt, ja tietääkseni miehiäkin on taivaassa. Synnytys ei siis ole se "ahdas portti."
Monet katsovat minun näkemykseni huoruudeksi ja lasten saamisen vastustamiseksi. Minä korostan, etten vastusta lasten saamista ja vastaanottamista, vaan sitä, että se olisi uskonkappale. Jos joku kokee, että hän on valmis ottamaan vastaan kaikki lapset jotka heille tulee, se on heille "uskosta vuotava hyvä hedelmä", kuten jokin aika sitten käydyssä keskustelussa todettiin. Se ei missään tapauksessa ole uskonopillinen asia. Seurakuntaopillinen kylläkin, mutta ei autuuttava.
Vielä lopuksi haluan oman vakaumukseni ja näkemykseni mukaan sanoa, että Raamattu puhuun noissa muutamissa kohdissa ihmiselle, miten tulee lisääntyä ja toimia. Raamattu puhuu minulle myös paljon rakkaudesta, ei vain laista. Katson, että silloin ollaan lain alla, jos jotakin tulee tehdä ja toteuttaa, että autuaaksi tulisi. Suosittelen aloittamaan Raamatullisen rakkauden opiskelun Korkea Veisusta. Se hälventää huoruuten liittyviä haamuja tehokkaasti avioparin väliltä. Sitten voi siirtyä Jeesuksen omiin puheisiin. Mitä Jeesus puhuu aviopareille? Rakastakaa lähimmäistänne niinkuin itseänne. Vielä voi jatkaa eteenpäin, ja todeta, että vaikka miten asiat olisi, niin siitä huolimatta ihmisellä on oikeus uskoa syntinsä anteeksi Lihaksi tulleen, ylösnousseen Kristuksen nimessä. Tätä ei voi kukaan ihminen ottaa pois, koska sen sanan on Jumala asettanut.
Vastasin aika pitkäs(tyttäväs)ti. Jos joku jaksaa lukea, on jo aidosti kiinnostunut aiheesta. Siunausta kuitenkin.
>>>Usein vedotaan siihen, että taivaan portilla kysytään, missä ovat loput syntymättömät lapsesi>>
Kun kello raksuttelee jo yli keskiyön tunteja.
Tuli mieleen tuosta, onko kysymys siitä, oletko tuottanut hengen hedelmää. Oletko synnyttänyt Jumalalle lapsia. Oletko puhunut muille ihmisille, läheisille ja lapsillesi tärkeimmästä asiasta, että he olisivat uudestisyntyneet "hengellisesti" eläviksi kiviksi. Siihen meillä itse armahdetuilla on velvollisuus. Eiköhän Jumalallekin se asia ole tärkeämpää, että mahdollisimman moni jo tänne syntynyt saisi palaamisen armon.
johon ehkäisemällä syntymättä jääneet yksilöt jäävät lojumaan hylättyinä ajattomuuden laidalle...
Paitsi, että raamattu opettaa toisin! Uusi elämä alkaa vasta hedelmöittymisen hetkellä, ei ole olemassa yhtään syntymätöntä sielua! Jumala antaa sikiölle hengen ja sielun, ei niitä ole valmiiksi (SRK:n) varastossa, kuten virheellisesti opetetaan.
Mitäpä voisi viestiisi muuta lisät kuin sen että kumpa jokainen äiti ymmätäisi sen että synnyttämällä ei pelastu ja muuta tietä ei ole kuin uskoa Kristuksen sovitustyön päälle.
Tuosta Oonan tapauksesta voisin vielä kysyä että mikä istituutio oli siihen aikaan nuo pyhättöporot => huoria? ... tässä on varmaan joku historiallien kompakysymys jota en tiedä. Sen kuitenkin jokainen ymmärää että tuossa suhteessa ei ollut kyse aviorakkaudesta eikä mooseken lain täyttämisestä, siis herättä veljelle simen lesken turvakis.
Olen täysin varma siitä kaikki synnit ovat Jumalan edessä saman arvoisia niin ehkäisy kuin ehkäisemättömyydestä aiheutuvat synnit.
Tässä sinulle muutama linkki jotka ehkä olet lukenut mutta jotka kuitenkin liipaavat tätä asiaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000020636257
Tästä asiasta jään todella miettimään sitä mitä kirjoitin tämän jatkoksi....
Jos peilaamme aikaa taakseppäin voimme todeta että tuon ajan ihmisiltä puuttui se tieto ja taito jonka kautta he olisivat ymmärtäneet ettei nuoren tytön ole vielä aika tulla äidiksi => meidän aikanamme taas tätä tietoa ei puutu =>
eikä puutu paljon muutakaan tietoa => ja tämä tekeekin asian mutkikkaaksi siinä mielessä että vaikka tiedän tiedon pohjalta tekeväni oikein perinne velvoitaisi minua tekemään toisin =>
ja se missä mennään raamatun opetuksesta ulos on se että kun tiedämmä asioita => meillä on tieto ja taito => silti teemme asioita vastoin parempaa tiotoa => teemme tällä vahinkoa niin itsellemme kuin läheisillemme
Sen ajan ihmiset ja varmaan vielä "oppimattomat" kehitysmaalaiset ovat siinä tilanteessa jossa heiltä puutuu tieto ja taito => meiltä sitä kuitenkaan ei puutu joten vaikaa ón ymmärtää että tietoisesti tekisimme asioita vastoin omaa tunoa vastoin omia tunteita siksi että niin on tapana? => onko kyse silloin uskosta vai joukko-opista / opitusta sydämmen asenteesta?
...
Tämä on tietyssä mielessä uusi näkökulma. Mitä voimme tehdä hyvällä omalla tunnolla nykytietämyksen valossa?
PS: näkee että olet mittinyt tätä homma todella montelta kannalta.
Yksinkertainen asia ehkäisy ei ole sallittua missään tilanteessa vl-uskonnossa.
Mikäli ei halua lapsia kannattaa pysytellä poissa avioliitosta jotta ei tule kiusauksia.
Mietipä missä ihmiskunnan tilanteessa Jumala sanoi: Lisääntykää ja täyttäkää maa.
Eikö Raamattu kuvaa Jumalan sanoneen siten tilanteessa, jossa maailmassa oli vain muutama ihmistä.
Nyt tilanne on toinen.
Kuten tiedetään: maapallo on liikakansoitettu: vesivarat ja energiavarat eivät riitä kaikille.
nyt kun ollaan liikakansoitettu maa, eikä ainoastaan sitä täytetty, niin tilanne on toinen kuin Raamatun kuvaama tilanne, jolloin maailmassa oli vain pari ihmistä.
Lisääntykää ja täyttäkää maa on siis toteutettu vähän liiankin kanssa.
Eikö Jumala myös käskenyt varjella maata?
Nyt pitäisi jo alkaa varjelemaan maata siltä, että maa on ylikansoitettu...
Olet uskon asian ytimessä. Hengellinen syntymä jää usein näiden maallisten synnytysten varjoon. Ei ole kivutonta sekään.
Leiviskävertaus tulee sinun kirjoituksestasi mieleen. Näin meidän tulee juuri tehdä. Jumalan siunausta sinulle, "lauseesi".
Kirjoitin linkittämääsi ketjuun aiemmin jotakin. Asia kosketti minuakin, ja halusin jotakin aiheesta kirjoittaa. Joskus tuntuu todellakin, että "jotain tarttis tehdä." Rukouskin tuntuu niin köyhältä. Mutta eipä voi muuta kuin luottaa siihen, että sellainenkin rukous kuullaan huutona taivaassa, kuten joskus kuulee sanottavan.
Esitit hyvän kysymyksen: >Mitä voimme tehdä hyvällä omalla tunnolla nykytietämyksen valossa?>
Omasta puolestani ainakin haluan vastustaa tekojen oppia kaikin voimin. Jos joku katsoo sen epäraamatulliseksi, näyttäköön myös kohdan. Nykytietämyksen valossa meillä on sellaista tietoa halutessamme käytettävissä esim. avioparien välisen tasapainon säilyttämiseksi, ettei tarvitse kaikkea itse kantapään kautta kokeilla. Raamattu kertoo vastauksen meille, mutta voimme hyvällä omallatunnolla soveltaa nykyistä tietoa siihen, todetaksemme vieläpä sen, ettei esimerkiksi parisuhdeasioissa ole välttämättä ristiriitaa näiden välillä. Puhun avioelämästä. Helppo esimerkki. Nainen on Raamatun mukaan heikompi astia, jota miehen tulee sen mukaisesti kohdella. Eiköpä se ole nykyisen tietotason mukaan edelleenkin näin? Mielestäni myös monet monimutkaisemmatkin asiat tukevat toisiaan vallan hyvin.
Ehkäisy on vielä niin monisäikeinen asia, ettei siihen kukaan uskalla kunnolla tarttua, mutta pitänee olla kärsivällinen ja antaa ajan kulua. Sitä odotellessa haluaisin kovasti keskustella siitä, miksi seurakunnan pitää olla erehtymätön. Ja seurakunnan antamat ohjeet siitä syystä erehtymättömiä ja peruuttamattomia. Tästä voisi vyyhti lähteä aukeamaan, mutta kaipaisin aivan Raamatullisia perusteluita sellaisilta, jotka tätä mieltä ovat. En siis tarkoita (välttämättä) sinua hyshys;)
Mutta tästä seurakunnan erhtymättömyydestä olen erään kanssa jutellut ja siinä nousi sellainen ajatusmalli että kun seurakuntaa halitsee pyhähenki puhujat eivät puhu omalla suulaan vaan he puhuvat hyvän paimenen äänellä.
Tullaan siis siihen ajatukseen että usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanan kautta. Vertaus lammashuoneesta lienee tuttu sinullekkin. Lampaat tuntevat hyvän paimenen äänen ja seuraavat häntä. Ja nyt tullaan siihen että puhujan pudeessa pitäisi kuulua hyvän paimenen ääni jota epäilemättä lampaat seuraavat.
Mistä sitten kenkä puristaa kun lapaan niskuroivat ja eivät halua seurata paimenen ääntä. Hyvä paimen tuntee jokaisen nimeltä ja lapaat tuntevat hyvä paimenen äänen.
Eli erehtymättömyys seurakunnan ohjeille ja neuvoille juontaa juurensa ajatukseen että ne ovat hyvän paimen ääni jota lapaat epäilemättä seuraavat. Ja nyt kysyn sinulta sectori onko se ääni joka kuuluu hyvän paimenen ääni? Toivottavasti sait ajatuksestani kiinni ja palaan asiaan jos saan siltä ihmiseltä luvan lainata hänen sanojaan sillä edellytyksellä että ne ovat tallessa.
On myöhä, enkä halua enää pitkästi kirjoittaa, mutta omia ajatuksiani tässä suhteessa kuvaa parhaiten se, että Raamatussa on paljon erilaisia tapauksia jossa on kaksi osapuolta. Kain ja Aabel, Martta ja Maria, fariseus ja publikaani, nuorempi veli(tuhlaajapoika) ja vanhempi veli jne. Näiden kaikkien tarkoitus on valaista meille sitä asiaa, miten me erottaisimme lihan ja hengen työt toisistaan.
On hyvä tehdä kaikkea hyvää. Siitä seuraa kaikille hyvää. Mutta se ei hyödytä mitään, koska me emme saa sitä ansioksemme. Me teemme sen vain siitä syystä, että olemme itse saaneet niin paljon. Se tosiseikka nimittäin paljastaa sen, että olemme rikkoneet kymmentä käskyä vastaan, jokaista ja jokainen. Me olemme nämä rikkomukset saaneet anteeksi, ja haluamme tätä hyvää jakaa eteenpäin. Emmehän halua käydä kanssapalvelijaamme kurkusta ja kiristää häneltä jotakin vaivaista pennosta, kun olemme saaneet mahdottoman velan anteeksi. En tiedä saitko sinä nyt tästä mitään selvää, mutta nämä ovat tärkeitä asioita, joista mielelläni puhun.
Jos ehkäisykiellon takana oleva yksi peruste on siinä, että "taivaanportilla kysytään, missä on syntymättömät lapsesi" niin eikö jokainen ole syntiä tehnyt, joka ei ole synnyttänyt maailmaan lapsia, vaikka kykenisi siihen. Ihmisen ei siis tulisi jäädä naimattomaksi, ei varsinkaan silloin, jos syynä se, ettei halua lapsia. Hietin tämän asian tietäen, että tämä saattaa vaikuttaa "saivartelulta", mutta jos mennään ääripäihin ehkäisykiellon kanssa, niin on sitä vastaankin väitteitä asetettavana.
Usko synnyttää meissä Kristuksen mielen joka on armolinen ja rakastava lähimmäistä kohtaan.
Olet oikeassa siinä että kaikki juontaa juurensa siihen ajatukseen että seurakunta on erehtymätön. KUitenkin on niin että Jumalan valtakunta ei ola siion ja siion ei ole Jumalan valtakunta. Jumalan valtakunta on erehtymätön mutta se ei ole ajallinen serakunta. Jumalan valtakunna paimen on itse Kristus. Ja Kristus sitten taas on erehtymätön.
Minkä Raamatun kohdan perusteella lapsia pitää thdä niin paljon kuin tulee, vaikka äidin terveys pahasti reistailisi?
Onko se kohta, kun sanotaan vanhan testamentin puolella: Lisääntykää ja täyttäkää maa. Eikö
se kehoitus tullut alkuaikojen käskynä. Koska maa oli vielä suurelta osin autiona.
Jos se taas tulkitaan siitä, kun Jeesus sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä. "Eikö se tarkoita, että Jeesuksen siunattavaksi esim. kasteelle vietäisiin lapsia. Sitä ei saa estää, koska lapsi uskoo. Lapsi on uskon esikuva.
Eikö terveyden takia inhimillisyys ole tässä asiassa sallittavaa? Onko lupa tehdä murha äidin hengen kustannuksella? Se on jo taas yksi synti.
Lapsi terveille vanhemmille muuten on tosi ihana asia. Se on suuri lahja.
Eikö luonnollinen ehkäisy, eli pidättäytyminen voi olla sallittavaa? Sen ymmärrän, että abortti on murha, sitä ei pitäisi sallia.
Eikö vanhempien jaksaminen voi olla myös se kriteeri, onhan tärkeää, että lapsella on terveet, taspainoiset vanhemmat huoltamassa?
Emmehän enää voi olla tekojen tiellä, koska Jeesus lunasti meidät teoista vapaiksi uskon tielle. Hän yksin oli meidän tekomme.
Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.
Omasta puolestani olen valmis antamaan Jumalalle kunnian elämän ja kuoleman kysymyksissä. Uskon myös, etten omilla toimillani voi Jumalan tahdon toteutumista estää. Tällöin jää ainoaksi evääksi usko Jumalan kaikkivoipaisuuteen. Kuten myös näkökyky siihen, ettei ole yhtään kelvollista ihmistä Jumalan edessä. Ei yhden yhtäkään.
Miten voi olla mitään sopivaa "rajaa"? Yksiselitteisesti viides käsky sanoo älä tapa, ei siinä ole mitään lieventäviä asianhaaroja eikä rajoja, joita voi siirrellä.
ja rohkaisee miehiä astumaan vaimonsa, vaikka vaimolta henki menisi! Mitään poikkeuksia ei sallita. Piste. Ja toinen. Kolmas.
Ja meidän perheen makuuhuoneeseen ei noilla "päivämiehillä" ole asiaa. Kuvitelkoot ihan vapaasti päissään, mitä lystäävät, mutta ovi ja suu pysyvät kiinni! Piste.
Oletetaas ettet ole provo.
Silloin kun vetoat viidenteen käskyyn, joudut kertomaan samaan hengenvetoon mitä pidät tappamisena. Ja sitten vakuuttamaan muut siitä että sinun tapasi ajatella tappamisesta on se ainoa oikea. Eli yritäpäs vastata:
1) Miksi lapsen alullepääsemisen estäminen on tappamista?
2) Miksi edellinen vastaus olisi ainoa oikea tapa tulkita asiaa? Tähän ei pelkkiä raamatunlauseita ilman kunnon tulkintaa.
Ei näin vakavassa asiassa ole varaa provoilla.
1. Jumala on elämän ja kuoleman Herra. Elämä on Jumalan lahja ja vain Hänellä on valta ottaa elämän lahja pois. Ei ole ihmisen vallassa päättää, kuka saa syntyä ja kuka ei. Kun elää avioelämää, siihen liittyy vastuunotto myös syntyvistä lapsista. Ellei ota sitä vastuuta, vaan ehkäisee, se on murhan synti. Näin on tavallisin tilanne,jossa ei ole mitään estettä syntyvän lapsen tai äidin elämän vaarantumiselle.
2. Ainoa oikea tapa on katsoa tätä asiaa Raamatun valossa. En ala toistamaan niitä raamatunlauseita, vaan totean, että monessa kohtaa Raamatussa puhutaan elämän ja kuoleman Herrasta ja että kohdun hedelmä on lahja. Jo ennenkuin yksikään päiväni on tullut, Jumala on tiennyt sinut ja minut jo nimeltä kutsua. Jos emme olisi saaneet syntyä vaikka niin oli tarkoitettu, meistähän olisi tullut pikku marttyyreja. Meidät olisi uhrattu samalla tavoin kuin aikoinaan ihmiset epäuskossa uhrasivat lapsiaan Molokille.
EN HUUDA VAIKKA KIRJOITAN OMAT KOMMENTTINI KOKONAAN ISOLLA.
Jumala on elämän ja kuoleman Herra. TOTTA
Elämä on Jumalan lahja ja vain Hänellä on valta ottaa elämän lahja pois.TOTTA TÄMÄN VALOSSA ON VAIKEAA YMMÄRTÄÄ ITSETUHOISAA KÄYTTÄYTYMISTÄ
Ei ole ihmisen vallassa päättää, kuka saa syntyä ja kuka ei. IHMINEN EI VOI OMASTA VOIMASTAAN SAATAA YHTÄÄN LASTA ALULLE SEKSI EI OLE = LAPSI
Kun elää avioelämää, siihen liittyy vastuunotto myös syntyvistä lapsista. VASTUUNOTOSTA EI VOIDA PUHUA SILLOIN KUN LAPSIA TULE JA TULEE JA TULEE JA JO OLEMASSAOLEVAT HOITAVAT TOINEN TOISTAAN ELI OVAT HEITTELLÄ. JOS JA KUN VANHEMMAT EIVÄT AIDOSTI JAKSA PITÄ HUOLTA LAPSISTAAN TOISISTAAN JA PARISUHTEESTAAN VASUULLISESTA AVIOELÄMÄSTÄ EI VOIDA PUHUA.
Ellei ota sitä vastuuta, vaan ehkäisee, se on murhan synti. YMMÄRRÄN ETTÄ ABORTTI ON MURHA MUTTA SITÄ EN YMMÄRRÄ ETTÄ KENEN ELÄMÄ ON TÄRKEÄÄ JA KENEN EI. IHAN LIIAN USEIN NÄISSÄ ASIOSSA KÄVELLÄN KOKONAAN OHI NAISESTA JOKA KUITENKIN ON SE JOKA KANTAA JA SYNNYTTÄÄ JA PITKÄLTI MYÖS HOITAA LAPSEN. ONKO ÄIDIN ELÄMÄ VÄHÄARVOISTA TAI EI LAINKAAN TÄRKEÄÄ JAKAANTUMATTOMAN SOLUN RINNALLA?
Näin on tavallisin tilanne,jossa ei ole mitään estettä syntyvän lapsen tai äidin elämän vaarantumiselle. KOVIN TAVALLISTA EI OLE SE ETTÄ 15 RASKAUTTA MENEE ILMAN ETTÄ SIITÄ KOITUISI TERVEYDELLISIÄ ONGELMIE SANGEN MONELLE NAISELLE. KUITENKIN NIITÄ PIDETÄÄN YLEISESTI VAIN NASITEN RUTINOINA JA ITSEKYYTENÄ.
2. Ainoa oikea tapa on katsoa tätä asiaa Raamatun valossa. TOTTA
En ala toistamaan niitä raamatunlauseita,EN MINÄKÄÄN
vaan totean, että monessa kohtaa Raamatussa puhutaan elämän ja kuoleman Herrasta ja että kohdun hedelmä on lahja. LAHJA ON ENNENKAIKKEA SIINÄ ETTÄ ELÄMÄÄ EI VOI YKSIKÄÄN IHMINEN LAPSELLE ANTAA.
Jo ennenkuin yksikään päiväni on tullut, Jumala on tiennyt sinut ja minut jo nimeltä kutsua. Jos emme olisi saaneet syntyä vaikka niin oli tarkoitettu, meistähän olisi tullut pikku marttyyreja. MINUSTA VÄHÄN ALIARVIOIT KAIKKKIVOIPAA JA KAIKKITIETÄVÄÄ JUMALAA
Meidät olisi uhrattu samalla tavoin kuin aikoinaan ihmiset epäuskossa uhrasivat lapsiaan Molokille. KETÄ SINNE MARTYYREINA NYT UHRATAAN. NIITÄ JOIDEN TERVEYS EI TÄTÄ ARMOTONTA JA RAKKAUDETONTA EHDOTONTA "EHKÄISYOPPIA" KESTÄ. KUOLIKO JEESUS RISTILLÄ SIKSI ETTÄ ME ÄIDIT SYNNYTTÄMÄLLÄ PELASTUMME?
synti jos saattaa vaimon raskaaksi ja lääkäri on varoittanut asiasta ja äidiltä menee henki. Miksi syntymättömän lapsen henki olisi tärkeämpi kuin jo olemassa olevan äidin??? Kuka hoitaa nämä pienet lapset jotka jäisivät orvoksi? Miksi on murha ehkäistä terveydellisistä syistä, mutta ei ole murha jos äiti kuolee raskauteen tai synnytykseen?
että viestissäni Ei ole provoilua oli seuraava lause:
Näin on tavallisin tilanne,jossa ei ole mitään estettä syntyvän lapsen tai äidin elämän vaarantumiselle.
Hyshysille: näkökanta se on sinunkin näkökantasi aivan samalla tavalla kuin minunkin. Tärkeintä olisi, että sinun ei tarvitsisi omasta kannastasi noin rumpua lyödä ja selitellä. Vastuunkantoa on myös hyväksyä tekemänsä ratkaisut.
Ennen varsinaista kommettia kirjoitin alkuun etten huuda vaikka kommentoinkin isoila kirjamilla alkuperäisen viestin lomaan.
"Vastuunkantoa on myös hyväksyä tekemänsä ratkaisut."
Aivan oikein minä hyväkyn kenen tahansa ratkaisut sillä edellytyksellä että ratkaisun seurauket ollaan valmiit kantamaan. Näin kuitenkaan ei ole.
Ja nyt tullaan siihen pointiin että miksi pitäisi ymmärtää sitä että lapset ovat toistuvasti heitteillä raskauden aikaisten ja raskauden jälkeisten ongelmien vuoksi.
Kysynkin sinulta että kuka perheessä kantaa oikeasti vastuuta siinä tilanteessa jossa vanhemmat ovat menettäneet oman elämän hallinan? Luulenpa että perheessä vastuun kantajiksi joutuu lapset ja ilmiö on ihan sama kuin alkoholistipereheissä. Loppu tulos on sama. => en voi nähdä tälläiselle toiminnalle raamatullista perustetta.
Vanhemmuus vaatii tosiaan elämän hallintaa, mutta ei oikein mahdu päähän, että lapset ovat syyllisiä siihen, jos vanhemmilla ei oikein räpeksi. Ei lapsia saa heitteille jättää, vaan on haettava apua riittävän ajoissa. Onneksi on hyvin harvinaista uskovaisten keskuudessa, että lapset ovat heitteillä. Lapset hoidetaan yleensä hyvin, vaikka taloudelliset olosuhteet ovat vaatimattomiakin.
Se, miten lasten syntymistä rajoittaa, onkin sitten omantunnon asia. Sekin vaatii vastuunkantamista omista teoistaan, ei siinä auta se, että hyväksyy toisen tekemiset!
Sekotatko abortin ja ehkäisyn?
kuolevani, olenhan ihminen. Omasta puolestani toivon sinulle vilpittömästi kuolemattomuutta. Ystävällisin terveisin kovia kokenut isoäiti
etten tule yhtymään kirjoitukseesi.
Lapsethan eivät ole syyllisiä siihen että vanhemmilta puuttuu sekä aikuisuus että uskallus päätää omista asioistaan. Sen sijaan LAPSET OVAT NE JOTKA KANTAVAT TILANTEESTA SEURAUKSIA koko lopun elämäänsä. Ymmärrätkö?
Lapsia ei saa jättää heitteille ei tarkoita sitä että lasia ei jätettäisi heitteille. Tässä on kaksi eri asiaa - älä tee niin kuin minä teen vaan niinkuin minä sanon. Sama kaksinaismoralistinen ajatus piilee siinä että eihän uskovainen voi lapsia jättää heitteille. Uskovaiset eivät tee niin ja kuitenkin tätä tapahtuu myös vl perheissä, valitettavasti.
Lapset joutuvat ottamaan vanhimmasta päästä liikaa vastuuta. Lapsuus loppuu liian varhain. Ja kaikki huomio mitä vanhemmilta heruu on teeppä se ja teeppä tuo , voisitko sitä ja voisitko tätä. Lapset tekevät mitä tahansa saadakseen vanhemmilta huomiota. Kuinka monta kertaa täällä on keskusteltu siitä että lapsuutta ei ollut ja joku joutui ottamaan äidin paikan osittain tai kokonaan sisarussarjassa. Koska äiti ei jaksanut pystynyt eikä hänestä henkisesti ollut äidiksi?
Mitä taas tulee tuohon avun hakemiseen niin kokemuskella voin sanoa että apua saa erittäin harvassa paikassa millään perusteella. Ja kuinka moni vl on valmis myöntämään että voimia ei olekkaan annettu tarpeeksi?
Ärsyttävää tuo asenne että vaikka lapset hoidettaisiin yleisesti hyvin riitää kun yhdessä perheessä jossa on 10 lasta lapset hoidetaan huonosti. Ikävä kyllä ongelmat tahtovat siirtyä sukupolvelta toiselle. Veikkaan että vaikka ongelmat johtuisivat uskonnosta ne ovat täysin alkolismiin rinnastettavia ja jälkikin lienee saman näköistä (niistäkin kertomuksita päätellen mihin on vuosikymmen saatossa törmännyt) eli monessa suhteessa rikkinäisiä ihmisiä joilla on monen laista suhteessa omaan itseen ja elämään.
Ja sitten vielä en todellakaan halua lukea seuraavaksi sitä kommenttia että epäuskoisissa perheissä tämä on monin verroin yleisempää. Mielestän yksi tapaus on liikaa.
Ja nyt kysynkin sinulta että
- teetkö lastensuojeluilmoituksen kun näet että lapset ovat heitteillä
- et tee mitään
- yrität jututtaa tätä henkilö (turhaan)
- puhu hyvää tai pahaa selän takana
- vai unhodatko koko jutun
asiahan ei sinulle kuulu vai mitä?
Kritisoin sitä että vl voivat vierestä katsoa tilannetta vuosi kausia ja vasta siinä vaiheessa kun joku todella tekee lastensuojeluilmoituksen viranomaiset puuttuvat tilanteeseen => tämä ei ole Kristuksen mielen mukaista toimintaa mutta tiedän että harvoin kukaan tarjoaa apuun mm siksi että kaikki ovat yhteisvastuullisesti puhki ja täynnä omia lapsiaan tai lapsen lapsiaan. Tai muuten vaan haluavat tehdä muuta kuin paapoa jonkun toisen tenavia.
Kannattaako ruutia tuhlata täydellisiin ihmisiin, jotka ovat onnistuneet täysin, kuten ovat itse ajatelleet, ja kykenevät kyllä mihin tahansa, vaikka maailman ihmiset ei niiden kahden kakaransa kanssa tule toimeen. Ajattelemmeko kristityt ihmiset tosiaankin näin?
Olen hieman sitä mieltä, että ihminen joka ei uskonnollisesta vakaumuksesta johtuen hyväksy ehkäisyä, ei todellisuudessa ole koko asiaa miettinyt. Hän uskoo, ja sillä hyvä. Eikä häntä millään tosiasialla edes ole mahdollista saada ajattelemaan toisin. Jos asiaa alkaa pohtia, tulee eteen mm. näitä esittämiäsi asioita, ja monia muita. Se on taas monelle vaarallinen alue, että itse pohtii. On parempi ja turvallisempi, kun joku sanoo mitä tulee tehdä.
Ja sellainen mahdollisuus toki on olemassa. Näin voi aivan hyvin tehdä. Mutta korostan sanaa tehdä. Ihmisen autuuteen ei teoilla ole vaikutusta.
"Olen hieman sitä mieltä, että ihminen joka ei uskonnollisesta vakaumuksesta johtuen hyväksy ehkäisyä, ei todellisuudessa ole koko asiaa miettinyt."
Homma on ihan ok tasan siihen asti kun on itse siinä tilanteessa että on pakko ottaa asiaan kantaa, kokemuksella. Ja aivan oikea ajatus on sekin että teoilla emme taivaaseen mene.
lause siellä kappaleen lopussa olevan. Kuka sen sitten määrittelee, että Hoo Moilanen on nyt sitten jo niin "sippi", että voi ehkäistä? Missä se raja menee? Minustakaan ei päällepäin ulkopuoliset edes arvaa, jos en kerro että kamppailen koko ajan masennus oireiden kanssa. Oma mieskään ei meinannut tajuta kun sanoin olevani loppu. Niin helposti katsotaan ulkoista. Kun sain masennuslääke reseptin eka kerran olin ihan yksin asian kanssa, kun en kertakaikkiaan tiennyt voiko ehkäistä tässä tilanteessa. Raskaaksi tuloa ei suositeltu. Tulin kuitenkin raskaaksi ja lääkitys jouduttiin lopettamaan. Soittelin ympäri maakuntia puhujille, psykistreille ja kaikki pallottelevivat minua soittamaan sille ja sille... Olisin tarvinnut kipeästi sen tiedon, että käsitä vapaus tässä asiassa. Olisi niin "helppo" olla ei-vl näissä asioissa. Olisi niin helppo kun voimat ehtyvät laittaa pillit pussiin pariksi vuodeksi. Ei tarvi väsyttää itseään enää jahkaamisella. Tällä hetkellä mietin jopa sterilisaatiota mielenterveydellisitä syistä. Olen puhunut jo sairaanhoitajan kanssa asiasta. Mieheni toppuuttelee kuitenkin. Olisi se niin lopullista. Olisi niin "helppo" jos tulisi kohtuun jokin fyysinen sairaus ja raskaaksi tulo ei olisi enää mahdollista. Ei tarvitse päätöstä tehdä itse. Sille ei itse sitten mitään voisi. Onko tuokin sitten vastuun pakoilua, ettei itse uskalla tehdä päätöstä? Minusta ei ole vastuun pakoilua jos joutuu terveydellisistä syistä ehkäisemään. Sehän on vastuun ottamista. Ja jokainen joka päätyy, että ehkäisee tekee ison päätöksen. Takana voi olla vuosien itku ja piina. En usko että kukaan kovin kevyin perustein päätyy tähän ratkaisuu. Ja vaikka päätös olisi tehty asia ei ole silti helppo. Koko ajan mietit onko oikein vai väärin. Ja kun näistä asiosta ei puhuta. Ja kuitenkin nämä on tätä päivää lähes joka perheessä. Vaikka välillä luulenkin, että tämä lapsi asia on muille niin helppo nakki.
runsaasti isolapsisia perheitä. On myös pienempiä perheitä, joihin ei ole _siunaantunut_ enempää lapsia (toiveista huolimatta). Tunnen useita ja tiedän useita .ja jopa täysin lapsettomiakin (!) pariskuntia. Tämmöiset perheet kärsivät perättömistä nettijuoruiluista. EN JAKSA joka viikko lukea tätä etelä-propagandaa. Täällä eletään ja uskotaan kuten muuallakin!
Älä sitten käy täällä lukemassa vaan pysy poissa. Helppoa! Vai oletko netin orja... :D
ihan pimeetä porukkaa. epätietoisia ja ilkkujia itsekkäitä ja itselle sopivaa sallituksi muuttavaa syntistä kansaa.