Olen ollut lievästi masentunut n. puoli vuotta ja nyt entistä enemmän.
Inhoan monia asioita itsessäni, töissäkin menee vähän niin ja näin.
Olen kuitenin pyrkinyt hoitamaan velvoitteet hyvin, jotta työtä olisi
jatkossakin.
Nyt on pakko hakea tähän ammattiapua, mitenköhän paljon saan sairaslomaa jos saan ylipäätään. Mitä ovat yleensä tehneet, onko lääkitys ja lomaa, vai miten on?
Pelottaa myös ajatus siitä, että työnantaja saa tietää tästä, voi olla, että
asenne minua kohtaa muuttuu ja työnantajani tietäen, voi tieto levitä ja sehän
olisi minulle puukonisku selkään..
Inhoan monia asioita itsessäni, töissäkin menee vähän niin ja näin.
Olen kuitenin pyrkinyt hoitamaan velvoitteet hyvin, jotta työtä olisi
jatkossakin.
Nyt on pakko hakea tähän ammattiapua, mitenköhän paljon saan sairaslomaa jos saan ylipäätään. Mitä ovat yleensä tehneet, onko lääkitys ja lomaa, vai miten on?
Pelottaa myös ajatus siitä, että työnantaja saa tietää tästä, voi olla, että
asenne minua kohtaa muuttuu ja työnantajani tietäen, voi tieto levitä ja sehän
olisi minulle puukonisku selkään..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Varaa vaan nyt aika jollekin auttajalle. Ihan vaikka terv.keskukseen. Kyllä ne sieltä osaa neuvoa eteenpäin jos on tarvetta.
Ei työnantajasi saa tietää mistä on kyse. Immuneettisuoja jo määrää sen.
Itse voi myös suoraan sanoa lääkärille ettei halua diagnoosia näkyvän. Saattaa se koodilla näkyä, mutta harva työnantaja sitä käy tarkistaan.
Iloista mieltä=)
Elän tällähetkellä hyvin samankuuloista olotilaa. Olen ollut tämän vuoden erittäin stressaantunut ja ahdistunut monesta asiasta ja nyt viimeksi tuli masennus.Yritin myös hoitaa työni tunnollisesti ja kotona annoin tunteeni tulla julki, mutta lopulta en enään jaksanut esittää töissä iloista. Niinpä kerroin työnantajalleni tilanteestani ja kerroin meneväni
lääkäriin. Kävin terveyskeskuslääkärillä kertomassa olotilastani ja hän määräsi samantien minut verikokeisiin ja kahden viikon lomalle näin alkuun. Olen nyt antanut itselleni luvan olla väsynyt ja masentunut, hakeuduin yksityiselle psykologille ja nyt yritän löytää pohjimmaista syytä masentuneisuuteeni.
Muista, että kukaan muu ei voi tietää sinun oloasi kuin sinä itse ja sinun on itse kuitenkin huolehdittava itsestäsi! Toivon sinulle voimia ja rohkeutta tunnustaa itsellesi ja muille olevasi masentunut, tiedän että se ei ole helppoa, mutta kun olet sen tehnyt se on hirmu helpottavaa.