Opetus ei saa käännyttää oppilasta
Piia Nurhonen
Pienryhmäisten uskontojen opetus on mennyt 2000-luvulla paljon eteenpäin, Opetushallituksen ylitarkastaja Pekka Iivonen arvioi. Haasteitakin kuitenkin löytyy.
- Suurin haaste on pätevien opettajien saaminen. Pääsääntöisesti opettajien tausta on sellainen, että heillä voi olla opettajan muodollinen kelpoisuus, mutta opetettavan aineen kelpoisuus puuttuu, Pekka Iivonen sanoo.
Helsingin yliopisto on aloittamassa pienryhmäisten uskontojen opettajien koulutuksen ensi syksynä.
Pääpaino tulee olemaan islamin opettajien kouluttamisessa.
Iivonen painottaa, että uskonnon opetus ei eroa muiden aineiden opetuksesta. Laatukriteerit ovat ihan samat kuin kaikissa muissakin aineissa.
- Opetuksen tulee olla asiallista, opetussuunnitelman mukaista ja sisällöllisesti sekä toiminnallisesti monipuolista. Opettajan tulee olla ammattitaitoinen ja kyetä tekemään laadukasta työtä luokkahuoneessa. Opetus ei saa olla uskontokunnan opetusta eikä käännyttävää. Opetus ei saa sitouttaa uskonnolliseen yhdyskuntaan eikä opetuksessa saa antaa väärää tietoa omasta tai muista uskonnoista ja katsomuksista.
Toinen haaste ylitarkastaja Iivosen mukaan on saada kaikki opetuksen järjestäjät toteuttamaan lakia. Pääosin säädöksiä noudatetaankin, mutta ei aina. Iivonen arvioi, että kyse ei ole tahallisesta toiminnasta vaan tietämättömyydestä.
- Kaikki koulutuksen järjestäjät eivät vieläkään sijoita oppilaita oikein katsomusaineiden opetusryhmiin, eivätkä järjestä oman uskonnon opetusta, vaikka laki siihen velvoittaisi. Jonkin verran huoltajia myös ohjataan katsomusaineiden valintaa koskevissa ratkaisuissa koulun kannalta edulliseen suuntaan, ylitarkastaja Iivonen kertoo.
Vastaukset 1
Vanhimmat
osaavat kouluttaa opettajansa oikein.Pelkkä imaamius tai mamu tausta tuskin on tarpeeksi puolueeton poliittisilta ja muilta taustoiltaan.
Jatkoa aloitukseen samasta lähteestä....
Opetushallitus hyväksyi viime keväänä uudet perusopetuksen ja lukio-opetuksen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet pienryhmäläisille uskonnoille.
Perusteet laadittiin adventistisen, bahai-, buddhalaisen, Herran kansan, islamin, juutalaisen, katolisen, Krishna-liikkeen, Kristiyhteisön, Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon sekä vapaakirkollisen uskonnon opetukseen. Uudet perusteet on otettava käyttöön viimeistään tulevan vuoden elokuussa.
- Muiden uskonnollisten yhteisöjen puolelta ei ole tullut toivomuksia omista perusteista. Esimerkiksi helluntailaiset, metodistit ja baptistit osallistuvat yleisesti enemmistön uskonnon opetukseen, Opetushallituksen ylitarkastaja Pekka Iivonen kertoo.
Muihin uskonnollisiin yhteisöihin kuin evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvilla on oikeus saada oman uskonnon opetusta silloin kun oppilaita on vähintään kolme ja oppilaiden huoltajat opetusta pyytävät. Jos jonkin vailla ops-perusteita olevan uskonnon opetusta pyydetään, silloin kunta ottaa yhteyden Opetushallitukseen.
- Tällöin me lähdemme tekemään perusteita. Niin kauan kuin perusteiden laatiminen on kesken, opetus järjestetään väliaikaisella toimintamallilla, jonka pohjana ovat uskonnon opetuksen yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt, ylitarkastaja Iivonen kertoo.
Jehovantodistajat ulkopuolella
Valtaosa suomalaisten peruskoulujen oppilaista opiskelee edelleen evankelis-luterilaista uskontoa: osuus on 94 prosenttia, mikä on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin oppilasaineksessa on luterilaiseen kirkkoon kuuluvia oppilaita.
Ortodoksista uskontoa opiskelee reilu prosentti koululaisista, elämänkatsomustietoa kahdesta kolmeen prosenttia ja islamia vajaa prosentti koululaisista.
Muita pienryhmäisiä uskontoja opiskelevien osuus on noin prosentin luokkaa.
Lukiossa suunta on sama, joskin elämänkatsomustietoa opiskelevien määrä on perusopetusta jonkin verran suurempi.
Jehovantodistajat eivät osallistu katsomusaineiden opetukseen lainkaan. Perusopetuksen osalta heillä on mahdollisuus joko osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen tai muuhun ohjattuun toimintaan tai opetukseen.
- Yleensä he korvaavat osallistumisen tuomalla opetuksen järjestäjälle tiedon, että ovat osallistuneet opetukseen omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan. Menettelytapa on hyvin yleinen, Opetushallituksen ylitarkastaja Pekka Iivonen sanoo.
Herran kansan ja
islamin opetusta
Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen peitto on valtakunnallinen. Pienryhmäisten uskontojen opetus taas on enemmän paikallista.
Esimerkiksi Herran kansan opetus rajoittuu muutamille yksittäisille alueille....
...Opetusta ei kuitenkaan Herran kansan uskonnon kohdalla järjestä kunta, vaan uskonnollinen yhteisö itse, mutta kuitenkin valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Opetus ei tapahdu koulun tiloissa, eikä koulun ajalla.
Pienten uskontojen opetus keskittyy yleensä sinne, missä on paljon ihmisiä.
- Adventistisen ja juutalaisen uskonnon opetus keskittyy heidän omiin kouluihinsa. Islam ja katolilaisuus ovat isojen kaupunkien ja Etelä-Suomen uskonto. Islamin opetus on kuitenkin leviämässä myös muualle Suomeen, esimerkiksi kuntiin, joissa on paljon maahanmuuttajia, Pekka Iivonen kertoo.