Pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmat!

Omaishoidontukea pitäisi minun mielestäni maksaa vain sellaisissa tapauksissa että lapsen hoito kotona on välttämätöntä lapsen kannalta tai jos lapsen hoito kokonaisuudessaan on hyvin vaativaa. Tarkoittaa siis että tukea maksettaisiin sellaisista lapsista joille kotonaolon lisäksi ainoa mahdollinen hoitopaikka olisi laitos. Nythän monissa kunnissa on niin että vanhemmat hoitavat kotona hyvin sairaita lapsia ilman omaishoidontukea. Sellaisia lapsia joille ei muuta hoitopaikkaa voi kuvitellakaan lapsen terveyden takia.

Esimerkiksi sairaille lapsille ei ole olemassa mitään muuta mahdollista paikkaa kuin koti sillä sairasta lasta ei voi laittaa päiväkotiin tai perhepäivähoitoon ja jos kotiin hankkii hoitajan, se monissa perheissä tarkoittaa joka tapauksessa sitä että työssäkäyvä vanhempi joutuisi olemaan jopa monena päivänä viikosta pois töistä erilaisten sairaalakonrtollisen ja osastojaksojen vuoksi.

Omaishoidontuki ei ole mikään yhteiskunnan maksama hyvitys perheelle sairaasta tai vammaisesta lapsesta, vaan tarkoitettu mahdollistamaan omaisen kotihoito sellaisessa tilanteessa kun ainoa vaihtoehto kodille olisi laitoshoito, ja sitä myöten kovaamaan omaistaan hoitavalle henkilölle osa tulonmenetyksistä joita kotiin jääminen aiheuttaa.

Vaikkakin minä mielelläni antaisin omaishoidontuen kaikille diabeetikoiden, down-lasten, epileptikoiden ja muiden sairaiden tai vammaisten lasten vanhemmille, se ei yksinkertaisesti varojen puutteessa ole mahdollista. Joten se omaishoidontuki pitää rajata aika tarkkaan jotta rahoja riittäisi niille joille se koti on ainoa vaihtoehto, esimerkkinä vaikkapa monet sydänlapset, elinsiiroa odottavat tai elinsiirron saaneet lapset, syöpälapset jne.

Ja tietysti myös ne joilla on sairas down-lapsi tai vaikea diabetes ovat asia erikseen, mutta automaattisesti esimerkiksi down-lapsen perheen ei tulisi omaishoidon tukea saada jos lapsi on perusterve.