Esimerkiksi Ari Ojapelto on käsitellyt kirjassaan AHNEUDEN AIKA laajasti monissa eri yhteyksissä ongelmia aiheuttavaa "Uusliberalistista tälousoppia".
Vallassa oleva uusliberalistinen talousoppihan julistaa ainoastaan palkkamalttia, työehtosopimusten yleissitovuuden poistoa, joustoja, minimipalkkojen poistoa, osa- ja määräaikaisten työpaikkojen lisäämistä, verkottumista, itse itsensä työllistämistä, työttömyysturvan heikentämistä, palkkojen alentamista ja ylimalkaan palkansaajien ja työelämästä pudotettujen aseman huonontamista, vaikka Suomessa vähäosaisilta on leikattu Ahon ja Lipposen hallitusten toimesta laman aikana jo 60 miljardia markkaa. Summa on samaa suuruusluokkaa kuin pankkituki (52 miljardia), jolla veronmaksajien rahoilla on tuettu pääoman edustajia.
Lisäksi nämä uusliberalistiset taloustieteilijät saarnaavat, suurituloisten verotuksen ja yritysverotuksen keventämistä ja liputtavat palkkaerojen, johtotason bonusten ja optioiden puolesta, jotta ne kannustaisivat parempaan tulokseen, investointeihin ja sitä kautta työllistämään.
Investoinnit ulkomailta ovat olleet lähinnä vain yritysostoja, jonka seurauksena yritykset on siirretty Suomesta pois tai yritykset on kokonaan lakkautettu. Uusliberalistisen talouspolitiikan anti Suomelle on ollut mm. yli 300 000 työpaikan menetys.
Joko olisi korkea aika miettiä kenelle äänensä antaa seuraavissa maalisvaaleissa.- ITSENÄISYYSPUOLUE edustaa omaa tervettä markkinataloutta, joka voidaan toteuttaa koko kansan parhaaksi, päinvastaisesta propagandasta huolimatta, vain itsenäisyytensä palauttavassa Suomessa.
Vallassa oleva uusliberalistinen talousoppihan julistaa ainoastaan palkkamalttia, työehtosopimusten yleissitovuuden poistoa, joustoja, minimipalkkojen poistoa, osa- ja määräaikaisten työpaikkojen lisäämistä, verkottumista, itse itsensä työllistämistä, työttömyysturvan heikentämistä, palkkojen alentamista ja ylimalkaan palkansaajien ja työelämästä pudotettujen aseman huonontamista, vaikka Suomessa vähäosaisilta on leikattu Ahon ja Lipposen hallitusten toimesta laman aikana jo 60 miljardia markkaa. Summa on samaa suuruusluokkaa kuin pankkituki (52 miljardia), jolla veronmaksajien rahoilla on tuettu pääoman edustajia.
Lisäksi nämä uusliberalistiset taloustieteilijät saarnaavat, suurituloisten verotuksen ja yritysverotuksen keventämistä ja liputtavat palkkaerojen, johtotason bonusten ja optioiden puolesta, jotta ne kannustaisivat parempaan tulokseen, investointeihin ja sitä kautta työllistämään.
Investoinnit ulkomailta ovat olleet lähinnä vain yritysostoja, jonka seurauksena yritykset on siirretty Suomesta pois tai yritykset on kokonaan lakkautettu. Uusliberalistisen talouspolitiikan anti Suomelle on ollut mm. yli 300 000 työpaikan menetys.
Joko olisi korkea aika miettiä kenelle äänensä antaa seuraavissa maalisvaaleissa.- ITSENÄISYYSPUOLUE edustaa omaa tervettä markkinataloutta, joka voidaan toteuttaa koko kansan parhaaksi, päinvastaisesta propagandasta huolimatta, vain itsenäisyytensä palauttavassa Suomessa.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Taloustieteilijä Adam Smith'in kerrotaan olleen myös moraalifilosofi. Hän hyväksyi kyllä oman edun tavoittelun, jos se samalla toimi talouden moottorina. Yhteiskunnan moraalin piti estää itsekkyyttä kasvamasta liian suureksi. Ihminen sai olla juuri niin itsekäs, että se lisää tuotantoa, mutta myös niin moraalinen, että hän lakkaa hyötymästä muiden kustannuksella kohtuuttomasti, kun hän saa tarpeeksi rahaa. Ainakaan EU-Suomessa viime vuosina ei ole kuitenkaan juuri nähty mitään siitä moraalista, jonka piti pysäyttää saalistus, pikemminkin päinvastoin.
Avauksessani UUSLIBERALISTINEN TALOUSOPPI oli vielä puolisen tuntia sitten 19 mielipidettä,mutta pistäydyttyäni saunassa, olikin juttuja enää 12!
Lumipyrykö sekoittaa tiedostot?
Taitaa Ojapelto olla koulutukseltaan mainonnan suunnittelija? Olenko oikeassa?
ja 40 vuotta tutkinut taloutta sen monimuotisuutta joten mitä sinä kysyitkään
Olen lukenut Ojapellon erinomaisen teoksen "Ahneuden aika". Hän peittoaa siinä perusteellisesti kaikki EU:n uusliberalistisen talousopin nimeen vannojat ja nousee nykyajan johtavien talouskriitikkojen joukkoon.
Voisiko itseään vallan valtiomieheksi nimittävä Nerva kertoa, mikä on hänen koulutuksensa ja onko hän lukenut ko. teoksen.
Ojapelto on toiminut esitelmöitsijänä ja paneelikeskustelijana kymmenissä eri tilaisuuksissa mm. yliopistoissa ja eduskunnassa. Hän on ollut haastateltavana asiantuntijana lukuisissa televisio- ja radio-ohjelmissa. Hän oli myös yksi kolmesta vakiokeskustelijasta Seppo Kontisen ohjelmassa "Talousykkönen" vuosina 1998-1999. Tämän lisäksi hän on ollut vakituisena kolumnistina Tekniikka ja Talous -lehdessä vv. 1994-95 ja Nykypäivä-lehdessä 1996-97.
Ojapellon aikaisempia teoksia ovat: Lisääkö automaatio kilpailukykyä (1989), Teknologia tekee ihmisen tarpeettomaksi,Tietoyhteiskunnan harha (1999), Tietoyhteiskunnan veroperusteet kehruujennyjen ajalta,Optiovoitto koko kansalle - hyvinvointivaltion tulevaisuus(1999) ja Viekö globalisaatio yrittämisen edellytykset?-Ilman ostovoimaa ei ole yrittäjyyttä,Talous ja demokratia(2005)
???
kylähulluksi..ei vaan tainnut ollakkaan.
http://hirvasnoro.blogspot.com/2006/09/ari-ojapelto-liian-vaarallinen.html
http://hirvasnoro.blogspot.com/2006/10/ari-ojapelto-viikkolehden.html
Samoja tuumi professorikin.
http://hirvasnoro.blogspot.com/2006/09/emeritusprofessori-olavi-riihinen.html
http://hirvasnoro.blogspot.com/2006/09/olavi-riihinen-osa-2-uusliberalismia.html
Ojapellolla on laaja talousasioiden koulutus ja tietämys. Nerva-häirikkö tuntuu olevan lukutaidoton. Ei ole pystynyt vastaamaan kysymykseen, mikä on hänen koulutuksensa.
Mainonnan suunnittelija kärsii aika lailla uskottavuuspulasta kun ei ole edes kansantaloustieteen approbaturia suorittanut. Mikä on Ojapellon akateeminen sivistys?
Nerva Valtiomiehen koulutus on Taxikurssi ja kansakoulu.
Nerva Valtiomiehen koulutus on Taxikurssi ja kansakoulu.
Pääaineena kansantaloustiede. Opinnot alkavat ensi syksynä, koska teen vielä vuoden verran töitä tilastotieteen ja tilastomatematiikan parissa.
Kaikki viestit, joissa mainittiin Ranskan presidentti Chiracin "historialloiset" sanat, jotka hän lausui korkeiden talouselämän ja politiikan vaikuttajien tapaamisessa 2.5.1998, sensuroitiin tältä palstalta vajaa tunti sitten.
Jacques Chirac lausui: "No niin, hyvät herrat! Tämä tapahtuma on historiallinen, me olemme päättäneet lakkauttaa demokratian. Olemme siirtyneet keskuspankkien pääjohtajien aikakauteen".
Muuten Wim Duisenberg oli istahtanut pääjohtajan tuoliinsa Frankfurtissa, kun hän jo ryhtyi komentelemaan Euroopan hallituksia niiden löysäkätisestä finanssipolitiikasta. Hän tilasi mm. Suomen valtionvarainministeriltä listoja budjetin leikkauksista, jotka hänelle alamaisen kiltisti lähetettiin. Ne eivät suinkaan olleet ihmisiä pelastavia Schindlerin listoja.
Luultavasti vapaamuurareiden salainen puolue, on syyllinen, koska ainakin he olivat mahdottoman häijyjä Ilkka Hakalehdon "Itsenäisyys vaarassa".
Monet tämän palstan tiedoista ovat lähtöisin Ari Olapellon kirjasta AHNEUDEN AIKA. Se merkitsee sitä, että kun jokin EU-mieliselle johdollemme arkaluonteinen asia yhdistetään AHNEUDEN AIKA-kirjaan, saattavat tietyt tahot pelätä kirjan menekin rajua nousua. Kun näin käy, merkitsee se suurella todennäköisyydellä numenomaan ITSENÄISYYSPUOLUEEN ajamien tavoitteiden kannatukselle myönteisiä näkymiä. Parhaassa tapauksessa jopa suurta läpimurtoa. Ari Ojapellon keräämä aineisto yhdessä ITSENÄISYYSPUOLUEEN tuottamien omien julkaisujen kanssa antaa kansalaisille oikean kuvan Euroopan Unionista. Näissä julkaisuissa ei tyydytä pelkän pinnan silittelyyn, vaan paljastetaan sen todellinen olemus ja tavoitteet pintaa syvemmältä.
Miten sinulla voi olla pääaine, ennen kuin aloitat opintosi? Mitä arvosanoja olet yliopistossa suorittanut? Minä vuonna olet tullut ylioppilaaksi? Mihin yliopistoon sinut on hyväksytty opiskelijaksi? Mikä on ikäsi? Mihin perustuvat väitteesi, että olet entinen Rooman keisari ja valtiomies? Mitä tilastotieteellisiä teoksia olet lukenut? Nämä kysymykset ovat tarpeen, koska olet häiriköinyt ja panetellut muita näillä Eniron sivuilla niin kauan, että juttujasi ei kovin helposti oteta vakavasti.
jo luet ja seuraat tilastoja on sieltä nähtävissä suomen kansantalouden tila ja suunta joten epäilen tai et ymmärrä tai osaa lukea numerot näyttävät että suomi eriytyy joten jokaisen tulisi nyt tehdä tuyötä että tämä suunta voiraan estää
Hain kansantaloustieteeseen ja pääsin sisään, jolloin se on pääaineeni.
Samaa sekavaa pöpinää sinulta aina..
Et vastannut kysyjän kysymyksiin. Ei kansantaloustieteeseen haeta, vaan jonkin korkeakoulun johonkin tiedekuntaan. Haukut kysyjää pölhöksi. Mistä töykeä käytöksesi johtuu? Kirjoituksistasi päätellen, et ole päässyt lainkaan sisään kansantaloustieteeseen eli oppinut sitä sen enempää kuin elämää muutenkaan ymmärtämään. Oppiminen lisää nöyryyttä eikä pöyhkeyttä.
valtiotieteellisen tiedekunnan valintakäytäntöön sivuilta http://www.helsinki.fi.
Nimenomaan yliopistoon hakiessa haetaan tiettyyn pääaineeseen eikä tiedekuntaan. Tuskin teistä änkyröistä kovin monikaan on yliopistossa opiskellut, joten ei mikään ihme, että et asiaa tiedä.
Jos haet esimerkiksi HKKK:uun, preferoit pääaineet halutuimmuusjärjestykseen hakupaperiin ja pääset sitten tiettyyn pääaineeseen, johon pisteesi riittävät.
Toivottavasti tämä selkeytti vaikka en kyllä ihmettele jos et vieläkään tajunnut! :D
Keisari ja Kansantaloustieteilijä
Nerva Valtiomies
soppii mutta ihan hyvä se kansantalouden tila on siitä huolimatta.
Kirja populistista puppua! Mainonnan suunnittelija yrittää ymmärtää, mutta ei kuitenkaan ymmärrä.
Olen lukenut Ojapellon erinomaisen teoksen. Teilaat sen "populistiseksi pupuksi", sillä röyhkeydellä, jonka vain tietämättömyys antaa. Ala-arvoista puppua on sinun sairaalloiselta vaikuttava esiintymisesi: surkeita väitteitä ilman perusteluja ja todisteita.
Ojapellon teos kaataa raha- ja pääomavallan korttitalon, joten parku on sen mukainen.
Koska? Miten? Kuka kaataa?
Mauno Koivisto oli vapauttamassa yhdessä kokoomuksen ja sdp:n kanssa pääoman liikkeitä. Sitä mainostettiin erityisesti kilpailukyvyn, yritysten kasvun ja työllisyyden parantajana - ymmärtämättä tuon "vapauden" seurauksia.
Skandinaavian maissa ollaankin jo tilanteessa, missä kilpailukyvyn ylläpitämisen nimissä ollaan pakotettuja luopumaan aikaisemmin saavutetuista eduista. On jouduttu myös panemaan USA:n tavoin yhä suurempi määrä yhteiskunnan palveluista maksullisiksi. Toinen tapa on jakaa niukkuutta. Sosiaaliturvaa pidetään liian korkeana yhteiskunnan tuloihin nähden, kun tulopuolesta ei onnistuta enää huolehtimaan. Tämä kaikki sentähden, että sinisilmäisesti uskottiin uusliberalismin ja globalisaation "vapauteen".
..pysähtyy kajulan jussien ja laihasen kaukojen haperopäisiin horinoihin?? :D Luuletko, että ilkka hakalehdot pysäyttävät marginaalipuolueidensa kanssa kehityksen, joka on täysin luonnollista ja toivottavaa?
Olen pannut merkille asialliset ja nasevat kirjoituksesi.
Uuusliberalismi,globalisaatio ja todellinen vapaus eivät voi kulkea käsikädessä. EU:ssa harjoitettavassa talouspolitiikassa "vapaudella" ratsastaminen merkitsee pääomien vapaata liikkuvuutta, jonka avulla ne saalistavat aina tuottoisimmasta kohteestaan rusinat pois pullan päältä ja jatkavat taas sumeilematta ilman vastuuntuntoa ryöstelyään taas uudessa kohteessa vähät välittäen seurauksista.
Olen kanssasi samaa mieltä.
Globalisaationaikaiseen köyhyyskeskusteluun antanee aihetta OECD:n tutkimus: "Poverty Dynamics in six OECD Countries". Siinähän mainitaan, että köyhyysongelma on vaikein niissä maissa, joissa on ajettu kaikkein vannoutuneinta uusliberalistista politiikkaa, mikä ei tietenkään ole edes yllättävää paitsi entiselle presidenttiehdokkaalle, Sauli Niinistölle, joka vaalimainonnassaan uhosi, että vastakkainasettelun aika on ohi.
Kuten tiedämme, kysymys on uusliberalismista, globalisaatiosta ja niiden "vapaudesta".
Euroa on tietyissä piireissä mainostettu vakaaksi valuutaksi, mutta mikä on totuus!
Työpaikkojen rajallinen kasvu on saatu aikaiseksi kahdella devalvaatiolla (yht. n. 40%) joilla parannettiin hintakilpailukykyä. Samalla ne merkitsivät kuitenkin kansalaisten kurjistamista, sillä heidän ostovoimansa taantui lähes EU-maa Portugalin tasolle. Kun Suomi liittyi euroon ja eurokin devalvoitui pahimmillaan 30 prosenttia suhteessa dollariin, sai teollisuus taas uutta kilpailukykyä.- Tosin euron devalvoitumisesta 30%:lla ei juuri hiiskuttu.
Eriarvoisuutta lisäävän uusliberalistisen talouspolitiikan kannattajat, erityisesti poliittinen oikeisto yrittää siirtää verotusta tasa- ja arvonlisäveron suuntaan, jotta verotus enenevässä määrin saataisiin siirrettyä tavallisille kansalaisille. Arvonlisäveroa pitäisi alentaa esim. ruoan osalta, koska sen hankinta rasittaa eniten pienituloista ja on välttämätön perushyödyke.
Ei kait sentään. Totuus on paljon raadollisempi. Pääomasijoittajat pukeutuvat enkelin kaapuun esiintyen hyväntekijöinä, jotka jalostavat yrityksiä ja järkeistävät toimialoja. Todellisuudessa pääomasijoittajat ovat kuitenkin yritysmaailman korppikotkia joiden päämääränä ei ole jalostaa puhumattakaan työllistää, vaan vallata, kääntää kassa ja kiiruhtaa seuraavan haaskan kimppuun.
Tämä johtuu siitä 1990-luvun kehityksestä. Vielä tuolloin pörssiyhtiöt hallitsivat yrityskauppoja, jotka ostivat pienempiään pois markkinoilta. Sijoitusvarallisuus kasvoi eikä rahasta ollut enää pulaa, koska markkinat eivät kyenneet enää tarjoamaan järkeviä tuotannollisia investointikohteita. Seurasi korkojen lasku ja kultakausi pääomasijoittajille, joista tuli pörssikeinottelijoiden varteenotettavia kilpailijoita.
EU:ssa mellastavat uusliberalistisen talouspolitiikaan selvänäkijät ovat yrittäneet markkinoida meille ajatusta, että pörssin kautta yritykset ovat saaneet uutta riskirahaa. Kuitenkaan tuosta pörssin arvonnoususta, joka on yli 2000 miljardia markkaa, ei ole hellinnyt EU-Suomeen juurikaan uutta investointirahaa, joka olisi luonut tarpeellisia uusia työpaikkoja. Siinä vaiheessa kun nämä ulkolaiset pelihuijarit päättävät eräänä kauniina päivänä viedä voittonsa kotiin, jäljelle jäävät savuavien raunioiden keskelle suomalaiset työttömät.
Suuryrityksiä tulee maailmanlaajuisesti, siis myös isäntämaassamme EU:ssa, verottaa progressiivisesti eli nousevasti tuoton ja koon mukaan, jotta pienyrityksille syntyisi elintilaa ja niiden kilpailuasema ei olisi tällöin niin epätoivoinen kuin mitä se nyt on. Pienyrityksiä tulisi vuorostaan tukea verohelpotuksin ja niiden vasta kasvaessa verotusta voidaan vähitellen nostaa.