"Mitä pitemmälle muut automerkit kehittyvät, sitä enemmän ne alkavat muistuttaa Citroenia", mainostettiin vuosikymmeniä sitten, ja niinhän se on.
Citroenilla on aikojen kuluessa kehitelty autoiluun liittyviä keksintöjä, jotka ovat yleistyneet muissa automerkeissä vasta paljon myöhemmin. Nyt moni kehuu kaasuiskunvaimentimia jonakin mukavuusihmeenä - samantyyppiseen iskunvaimennuksen toimintaperiaatteeseen nojaten Citroen toi mukavuuden autoiluun jo 1950 -luvulla, vain sillä erotuksella, ettei pelkkä iskunvaimennus vaan myös jousitus saatiin hydrauliikan ansiosta optimoitua.
Lisäksi Citroen on ottanut edelläkävijänä käyttöönsä monia sellaisia keksintöjä, joita toiset olivat keksineet mutta jotka eivät olleet vielä yleistyneet silloin, kun Citroen niiden käytön aloitti. Sitikat olivat mm. ensimmäisiä eurooppalaisia autoja joita alettiin valmistaa Henry Fordin liukuhihnatekniikalla aikana jolloin muut tekivät autonsa vielä käsityönä. Samoin Citroen otti etuvedon käyttöönsä jo 1930 -luvulla - vielä 1980 -luvun lopulla, niin, jopa 1990 -luvun alussakin, moni muu tunnettu auto kuten Opel Omega tehtiin takavetoiseksi.
Kertokaahan autontuntijat nyt jonon jatkoksi vielä muita Citroenin keksimiä tai käyttöönottamia oivalluksia, joita mieleenne tulee.
Citroenilla on aikojen kuluessa kehitelty autoiluun liittyviä keksintöjä, jotka ovat yleistyneet muissa automerkeissä vasta paljon myöhemmin. Nyt moni kehuu kaasuiskunvaimentimia jonakin mukavuusihmeenä - samantyyppiseen iskunvaimennuksen toimintaperiaatteeseen nojaten Citroen toi mukavuuden autoiluun jo 1950 -luvulla, vain sillä erotuksella, ettei pelkkä iskunvaimennus vaan myös jousitus saatiin hydrauliikan ansiosta optimoitua.
Lisäksi Citroen on ottanut edelläkävijänä käyttöönsä monia sellaisia keksintöjä, joita toiset olivat keksineet mutta jotka eivät olleet vielä yleistyneet silloin, kun Citroen niiden käytön aloitti. Sitikat olivat mm. ensimmäisiä eurooppalaisia autoja joita alettiin valmistaa Henry Fordin liukuhihnatekniikalla aikana jolloin muut tekivät autonsa vielä käsityönä. Samoin Citroen otti etuvedon käyttöönsä jo 1930 -luvulla - vielä 1980 -luvun lopulla, niin, jopa 1990 -luvun alussakin, moni muu tunnettu auto kuten Opel Omega tehtiin takavetoiseksi.
Kertokaahan autontuntijat nyt jonon jatkoksi vielä muita Citroenin keksimiä tai käyttöönottamia oivalluksia, joita mieleenne tulee.
Vastaukset 53
Vanhimmat
eikös Citroen ottanut ensimmäisenä etuvedon tuotantoon?
karmeen näköisiä auton kuvatuksia....
olevan kova koska tää palsta tuntuu niin kiinnostavalta.Mutta kun kaverit...
Mene mukula siitä makselemaan sakkojasi! Täällä kirjoittavat ne, joilla on asiaa ja tietoa autoista!
http://tapani.digitoday.fi/tietoturva/showpage.php?id=789
Asian vierestä vaikka (etuvetoisella) Sitikalla tällä hetkellä ajelenkin:
"Jos Jumala olisi luonut etuvetoiset autot, ihmiset kulkisivat käsillään."
...ja totta joka sana. Kyllä oikeat autot työntävät takaa :)
nimim. Hallittu sivuluisu voi muuttaa hallitsemattomaksi kylkimyyryksi
Totta puhut. Oletko muuten huomannut, että tältä Sitikkapalstalta on vähän väliä joku otsikko keskustelujen etusivun 10 suosituimman joukossa? Muiden automerkkien kirjoituksia ei näy siellä yhteensäkään niin paljon kuin Sitikka -aiheisia. Taitaa Citroenilla olla harvinaisen suuri hang-around-jäsenistö! Haluttaisiin kovasti omistaa Sitikka ja ihaillaan salaa Sitikkakuskeja, mutta kun se rohkeus ja persoonallisuus ei IHAN riitä...
Autotekniikan yliopettaja Viitasalo sanoi 1960-luvulla, että etupyörävedon yleistyminen on merkki ostavan yleisön huonosta mausta. Hän sanoi, että ainut hyvä etuvetoisen ohjaus on citikan tehostettu =DS. Sitten etuveto on vaan yleistynyt. Auto on halvempi valmistaa, kun voimaa ei välitetä koria pitkin auton päästä päähän. Tosiasia on, että etuvetoinen toimii hyvin myös selvästi etupainoisena, kun takavetoisella tulisi ongelmia. Sen vuoksi etuvetoiseen voidaan tehdä pitempi akseliväli samanpituiseen autoon. Kun auto on etupainoinen, se antaa äärikeleissä anteeksi keskivertokuljettajan virheitä enemmän kuin takaveto. Tosi automiehet (kuten me kaikki) osaavat tietenkin ajaa takavedolla sivuluisussa kaasulla ohjaten. Vauhtia vaan on vähemmän kuin suoraan kulkevalla etuvetoisella. Huonoissa keleissä, kun lunta on 10 cm tai enemmän, ja raiteiden välillä on korkeat penkat, tahtovat takavetoiset olla vaikeuksissa. Olen sitä mieltä, että etuvetoisella keskivertoautoilija selviää takavetoista paremmin. Sitten vielä citikalla nauttii ajamisesta kelin huonontuessa, mitä muilla merkeillä ajavien en ole kuullut kokeneen.
itsekantava kori ja oliko jotain jarruihin liittyvää: levyjarrut, tehostus, 2-piirijarrut tms?
Mersumiehille kerrottakoon, että jalalla poljettava käsijarru on kopsattu mersuun sitikasta. Sen käyttömukavuus on sitten asia erikseen, mutta nythän olikin kysymys mitä sitikka on keksinyt.
Tuosta käsijarrusta yleensäkin: onhan sekin tietynlainen innovaatio, että laitetaan käsijarru vaikuttamaan ETUpyöriin, kuten Sitikoissa. Tosin käytännön hyöty asiasta on kyseenalainen, eikä varsinkaan äkillisiä käsijarrukäännöksiä tehdä. Toisaalta sitikkamies kyllä sitten ajaakin sillä tyylillä, ettei tarvitse teinimallisia käsijarrukäännöksiä...
käsijarrulla avitettu käännös voi pelastaa penkkaan ajamiselta tai kolarilta, mutta luonnollisesti taajamanopeuksia suuremmissa vauhdeissa ei tätä menetelmää voi käyttää turvallisuutta vaarantamatta. Enkä tarkoita että pitäisi ajaa joka mutka luisussa vaan pitää sitä eräänlaisena hätävarana.
Okei, itsekantava kori oli sitikalla, mutta varsinaisesti sen otti ja kehtii sellainen taho kuin Goggomobil.
Syy siihen, että citikoissa (kaasunestejousisissa)
käsijarru vaikuttaa etupyöriin on turvallisuus kysymys, miten pysäytät auton turvallisesti takapyöriin vaikuttavalla käsijarrulla jos käyttöjarru ei toimi?? "Älkääkä tarjotko ei niin voi käydä kuin citikoissa". Joskus jossain se oli vaatimuskin.
Itse olen ajanut sitikalla, kun mehut on tullut pihalle. Onneksi käsijarru on todellakin etupyöriin vaikuttava, muuten olisi pitänyt ajaa paljon pienemmällä nopeudella.
Kyllä välillä harmittaa, kun ei käsijarrukäännöksia ole mahdollisuus tehdä, mutta eipähän sitten tule pelleiltyä sen suhteen.
Citroen on ainakin minun mittapuussani pioneeri ns. paskan liukuhihnatuotannossa. Siinä sulle keksintöä!
Sinun mittapuusipa onkin latvasta laho! ;-)
Erkki vaan lannottaa mittapuutaan paskallaan.. Huonosti tuntuu kasvavan, ainakin jos lukee kirjoituksesi oikein ajatuksella, hehh...
Kaikkien sitikan keksintöjen johdosta autoon on muodostunut kaikkien näiden keksintöjen summa, mikä on niinkin yksinkertainen kuin ylivertainen ajomukavuus, yksinkertainen keksintö.
Tosiasiassa ainoa auto, jota en ole ajanut, ja jota voisi verrata sitikkaan ajomukavuudessa, on Jaguar, tosin se hinnallaan painii vähän eri sarjassa.
Että siinä sinulle ajattelemista paskan työstämisen ohelle...
Meneppä sinä ja ajele niin rauhassa kun vaan pystyt niillä hyvillä ajo-ominaisuuksillas huoltamolle viikottain, niin minäpä ajelen sen aikaa ihan muuten vaan luotettavalla japsillani!
Alan uskoa, että Lahtinen Tuntemattomassa Sotilaassa oli sittenkin oikeassa, että ihminen on kehittynyt kalasta. Niillähän on kylkiviiva-aisti, jolla aistitaan tärinää. Niin paljon tuntuu autokansassakin niitä olevan, jotka tärähtelyä rakastavat. Johdonmukaista olisi, että kun kuoppa nähdään, siihen myös aina ajetaan, että tuntuu kylkiviivassa. Minä olen aina tyytynyt optiseen havaintoon kuopasta. Citikassa ei kyllä muuta tuntumaa pienissä heitoissa saakaan.
Tuleehan sitä pakostakin huoltamolla käytyä tankkaamassa kun ajaa rapiat 50000km vuodessa.
nimim. BX 16 TGS break '90 & BX 16 S Van '89
P.S. Helsingin teräskalusteen valmistamat rautajouisiset sängyt todettiin aikanaan syyksi suomalaisten selkävaivoihin, milloinkahan rautajousiset autot ...
Pakko käydä huoltamolla aika ajoin, ei ihan viikottain kuitenkaan.
Tankkiin menee 80 litraa ainetta, ajattele, saman verran painoa kuin yksi matkustaja..
Eikä vaikuta menoon muuten kuin mielihyvänä, vain taivas rajana, olet kai joskus kuullut sanottavan.
Siirtymisen siita vanhasta paikasta A.. paikkaan B.., saahan senkin tehdä mukavasti, eikö, et voi sitä kieltää. Mutta sehän on makuasia josta ei voi kiistellä.
Eikä iso kissani ole mikään raketti, saati Ferrarikaan, eikä tapani ajaa ole näyttää takavaloja kaikille liikennevaloista lähtiessä, nautin siirtymistä autoillen ja teen sen tyylikkäästi ja mukavasti, oma valintani.
Lopuksi ihan keveästi vittuilen...tankkaapas nakkikattilasi täyteen ainetta ja ota murusi kyytiin (=~sama paino kyydissä kuin minulla tankki täynnä) niin näytän sinulle ne takavalot...
Sitten taas voit ajella ihan muuten vaan ja...
PS. Kärsin aika ajoin vatsakivuista, ne on paljon ikävämpiä kuin selkävaivat...
Mersun juuri udelleen keksimät etupyörien mukaan kääntyvät valot olivat ainakin SM:ssä 70-luvulla. Taisi DS:ssäkin olla. Niissä valoja käänneltiin myös ylös-alas tienpinnan mukaan.
Sen verran tarkennuksena, että Citroën toi mukavuuden autoiluun jo 1930-luvulla Traction Avantin myötä. Siinä tosin toteutus oli hieman erilainen kuin seuraajassaan DS19:ssa.
muistaakseni amerikkalaisessa Tuckerissa tuo pyörien mukaan kääntyvä valo esiteltiin jo 40-luvulla. Tosin silloin valoja oli nokalla yhteensä kolme, ja keskimmäinen kääntyi.
Tucker-hankkeellehan kävi sittemmin aika kehnosti -- suuret autotehtaat torpedoivat käänteentekevän auton valmistuksen, tai ainakin näin kerrotaan.
Joo,nythän Mersu pitää meteliä noista kääntyvistä valoista, koska on kuulemma keksinyt ne...heh..Muuten, Rättärissä on ollut alusta asti,siis 40-50-lukujen vaihteesta valojen säätö ylös-alas auton sisältä, lienee tällä hetkellä pakollinen uusissa autoissa.
...ovat olleet alusta asti, siis jostain 40-50-lukujen vaihteesta, sisältä säädettävät ylös-alas suunnassa.Tuo ominaisuus lienee tullut pakolliseksi uusissa autoissa muutama vuosi sitten.No, parempi myöhään, kun ei milloinkaan. ;)
1925 Citroën invented advertising in lights when the company lit up the Eiffel Tower with glowing letters spelling out "Citroën", 30 meters high, and requiring 200,000 light bulbs!
Bonjour!
Eikös yksi kaikkein tunnetuimmista Andre Citroenin (menikö nimen kirjoitus väärin?)tuotantoon tuomista uutuuksista olleet vinot hampaat hammaspyöriin? Siitähän logokin on alkunsa saanut.
korjauksella. alunperin ko.hammastuksen kyllä keksi venäläinen jonka nimeä en saa millään juuri nyt päähäni ,mutta kun se jossakin vaiheessa ilmestyy niin ilmoitan kyllä ko.henkilön nimen . mennään kyllä 1800 luvulle.
sitroenin antti kyllä osasi hyödyntää ko. keksintöä kun pääsi livistämään hollannista tuonne ranskan puolelle.ja sen jälkeen kun muutama sota oli meneillään osasi tehdä jenkit eli hyödyntää sotatilannetta ja tehdä mitä siinä tilanteessa tarvittiin.ja kekseliäs kun oli ja ilmeisesti myös karvan taiteilija tai kylähullu oli niin kaikenlaisia keksintöjä syntyi joita muut eivät vielä osanneet ajatellakkaan.
ja siksi kai sitikka on aina ollut persoonallinen suhteessa muihin vimpaimiin ja se on tehnyt siitä joko rakastettavan tai syvästi vihatun jota kuitenkin ne jotka ovat vihaavinaan mitä syvimmin kaiholla katselevat ja haluaisivat kokeilla mutta pohojalaanen päättävääsyys jaa se mitää sanoon niin sanoon estää kokeilut.
korjauksella. alunperin ko.hammastuksen kyllä keksi venäläinen jonka nimeä en saa millään juuri nyt päähäni ,mutta kun se jossakin vaiheessa ilmestyy niin ilmoitan kyllä ko.henkilön nimen . mennään kyllä 1800 luvulle.
sitroenin antti kyllä osasi hyödyntää ko. keksintöä kun pääsi livistämään hollannista tuonne ranskan puolelle.ja sen jälkeen kun muutama sota oli meneillään osasi tehdä jenkit eli hyödyntää sotatilannetta ja tehdä mitä siinä tilanteessa tarvittiin.ja kekseliäs kun oli ja ilmeisesti myös karvan taiteilija tai kylähullu oli niin kaikenlaisia keksintöjä syntyi joita muut eivät vielä osanneet ajatellakkaan.
ja siksi kai sitikka on aina ollut persoonallinen suhteessa muihin vimpaimiin ja se on tehnyt siitä joko rakastettavan tai syvästi vihatun jota kuitenkin ne jotka ovat vihaavinaan mitä syvimmin kaiholla katselevat ja haluaisivat kokeilla mutta pohojalaanen päättävääsyys jaa se mitää sanoon niin sanoon estää kokeilut.
siis.. "vinolla hammastuksella", ei. sen keksi kyllä joku muu.
André Citroën omi idean vaihteistosta, jossa hammaspyörät olivat sisäkkäin, ulommassa siis hammastus sisäreunalla. siitä siis kaksi päällekäistä kulmaa.
http://www.howstuffworks.com/gear-ratio4.htm
sieltä kohta planetary gears
-ensimmäisenä Eurooppassa itsekantavalla korilla
-ensimmäisenä etuveto massatuotantoon
-keräsi ensimmäisenä kaikki mittarit nykyaikaseen tapaan kuljettajan eteen ohjauspyörän tuntumaan, joten kaikki muut valmistajat matkivat siinäkin Citroënia
-keksi ripustaa polkimet siten kun ne ovat kaikissa autoissa nykyään
-ensimmäisenä levyjarrut sarjatuotanto-autoon ( 50 luku )
-ensimmäisenä kulumista ilmaisevat anturit jarrupaloihin ( 60 luku )
-rakensi ensimmäisen nykyaikaisen pakettiauton joka määritteelee edelleen kaikkien pakettiautojen perusratkaisut
-HP jousitus / Hydractive I, Hydractive II, Hydractive 3
-korkeapainejarrut
-SC CAR ( aktivassa )
-DIRAVI
-automaatiset pyyhkimet ( SM )
-C-matic
Mainitaakseni muutamia merkkipylväitä ....
Viiksikytkimet, jotka kaikki valmistajat soveltavat/matkivat tänään näkivät ensimmäisen kerran päivänvalon Sitikassa
itsekantava kori oli kyllä ensimmäisenä Lancia Lambdassa 1922 missä oli myös erillisjousitus edessä .
Sitikka irtisanoutui viiksikytkimistä (väliaikaisesti) CX-mallissaan ja laittoi tilalle painonappiratkaisun. Olikohan jo DS:ässäkin?
Tuosta takaveto-etuvetoasiasta sen verran hämmennän, että eiköhän kyseessä esim. Omegan tapauksessa ollut jo "tapa" rakentaa auto takavetoiseksi, ei niinkään taidon tai tiedon puute. Minkä kuvan voi saada, jos lukee tuota ketjun aloitusviestiä kuin vanha vihtahousu isoa kirjaa...mutta se ei ollut vakava moite, lähinnä väliheitto.
Vaan oletteko ihan varmoja, että Citroen otti ensimmäisenä sarjatuotantoautossa käyttöön levyjarrut?
Ajelin muuten tuossa hiljakkoin Xantia-dieselfarkulla joitain matkoja. Vaikka ainakin ulkoisesti kaikki "kummallisuudet" on siivottu - esim. CX:aan verraten, niin kyllä: pitää tunnustaa että pirukkaan mukava peli se oli. Olisi voinut olla koukkuunjäänti lähellä, jos olisi pidempään suhaillut.
Opel Omega = Opel Imago, eli oikeassa olet, ei taidon puutetta, vaan sen auton tyyliin kuuluva asia! Jotkut eivät mielellään luovu takavedosta, vaikka enemmistö autotehtaista onkin jo siirtynyt etuvetoon.
jotkut eivät edes siirtyneet etuvetoon, vaan aloittivat tehtailun suoraan sillä!
Vierailin Opelin Ruesselsheimin (kirjoitetaan saksalaisella ypsilonilla erilailla) tehtaalla, silloin kun nykyisen Omegan valmistus alkoi. Kertoi esittelijä, että halu olisi 0llut tehdä nykyaikaisempi etuvetoinen, mutta suunnittelukustannukset olisivat olleet liian suuret. Nythän riittivät vain uudemmat muodot vanhaan tekniikkaan. Sitäpaitsi, Opelillakin löytyy konservatiivisia asiakkaita, jotka haluavat ajaa niinkuin isoisäkin.
käykää katsomassa linkki ensin ennenkun arvailette
http://www.netikka.net/timo.nurmela/Varusteet.htm
ei ole kovin montaa citikkaa.
Kyse oli ymmärtääkseni KEKSINNÖISTÄ, eikä olemassa olevan tekniikan sovelluksista (gps, bluetooth, yms). Löytyihän tuostakin listasta eräs Citroenin tekemä lähes kaikkia henkilöautoja koskeva perusratkaisu, eli itsekantava kori.
Listasta on laatijansa mukaan jätetty pois 1900-luvun alku, jolloin oikeasti keksittiin suuri osa nykyisiäkin ihmeitä.
Jenkkiautojen suuri osuus johtunee tehtaiden varallisuudesta.
Saabin osalta pitää nostaa hattua, sillä sen lanseeraamat nykykeksinnöt kuuluvat autoturvallisuuden perusasioihin.
Terve!
Eipä tuossa listassa näkynyt Mörököllin mainitsemia ominaisuuksia...
Kaikki riippuu siitä, mitä kukin listaansa laittaa.
Eipä ole Sitikkoja, ei. Jos joku yksityishenkilö (sinäkö?) pitää saittia, joka on Sitikkavapaa vyöhyke - todistaako se silloin mielestäsi, että Sitikka ei ole keksinyt mitään? Eiköhän se pikemminkin ole kirjoittajan historiantuntemuksen puutetta! Sitä paitsi: listalla keskityttiin auton tietokoneistumisen mukanaan tuomiin keksintöihin, mutta kyllä ne perustavaa laatua olevat keksinnöt tehtiin aiemmin. Kas, ennen tietokoneitakin rakennettiin autoja!
Heti alkajaisiksi tuosta linkistä voi todeta, että kaksipiirijarrut olisivat olleet Saabissa ensimmäisinä ja v. 1963. Citikassa ne olivat vuonna 1956 = DS 19.
http://www.netikka.net/timo.nurmela/Varusteet.htm
Nopeasti kun tuota listaa luin ja samalla muistelin mitä tästä aiheesta on tänään täällä kirjoitettu, olin kyllä huomaavinani että esitetyt citikan keksinnöt eivät vain ole tuolla Nurmelan listalla. Jos nykyautosta poimitaan kaikki eri 'keksityt' asiat, eiköhän lista veny melkoiseksi. Yhtään muita innovatiisia merkkejä väheksymättä, kyllä Citikan panos autojen kehitykseen on ollut huomattavasti suurempi kuin Nurmelan lista antaa ymmärtää.
Kuten otsikossa jo totesin, aika puutteelista tietoa siellä, eli alla olevassa linkissä.
http://www.netikka.net/timo.nurmela/Varusteet.htm
Autotekniikan innovaatioista on tehty myös oikeaa tutkimusta. Hyvä tiivistelmä löytyy MIT:n professori James Utterbackin kirjasta Mastering the Dynamics of Innovation. Kirjan mukaan sutojen kehityksen käännekohta eli ns. dominant designin ensimmäinen ilmentymä oli vuoden 1925 mallin Buick. Se oli ensimmäinen kokonaisarkkitehtuuriltaan nykyauton kaltainen kulkupeli (mm. itsekantava kori). Kaikki tämän jälkeen tehdyt innovaatiot ovat olleet vain täydennyksiä silloin vakiintuneeseen peruskonstruktioon. Eli niin vaikeaa kuin se onkin uskoa, niin GM on saanut aikaiseksi autoteollisuuden merkittävimmän innovaation.
Ps.
Kommentista huolimatta minulla ei ole mitään Citroenia vastaan: Xantiassani mittari pyörähti kolmannelle sadannelle tuhannelle kilometrille ja Korolla-, Oblelix-, Matolaatikko- ja Honda-kokemuksiini verrattuna kyyti on ollut todella huoletonta.
Jotenkin tuntuu että lista on tehty siten että on luettu painettuja automainoksia ja poimittu sieltä tietoa mitä mullistavaa muka on otettu käyttöön kussakin sarjavalmisteautossa.
Keksintöjen syntyvuosia tai toteutusvuosiahan nuo eivät ole ja listan tekijä onkin tarkoituksella jättänyt 1900 luvun alkupuolen pois. Nimittäin yksi harvoista keksinnöistä joka on tehty ja käyttöön otettu toisen maailmansodan jälkeen on H4 polttimo. Suurinpiirtein kaikki muu on kokeiltu jo ennen sotia, kuten esim. suorasuihkutus, turbo, muuttuvat venttiilit, lukkiutumattomat jarrut jne...
Autoteollisuuden merkittävin saavutus elektronisten himmeleiden lisäksi viime vuosikymmenellä lienee se, että 1980-luvulla autot opittiin maalaamiin niin, että maalaus kesti ja 1990-luvulla sitten saavutus melkein pystyttiin säilyttämään, vaikka siirryttiin vesiväreihin.
Niiden, jotka haluavat oppia autoteollisuuden todellisista merkkipaaluista ja kehityksen drivereistä, kannattaa tutustua David Halberstamin kirjaan The Reckoning. Vaikka kirja on jo vuodelta 1986, merkittävimmät muutokset sen kirjoittamisen jälkeen ovat rajoittuneet siihen, että Daimler osti Chryslerin, Renault Nissanin ja pikkukuorma-autot ovat nousseet merkittävään asemaan USA:ssa.
Kirja nostaa autoteollisuuden merkittävimmäksi tekniseksi keksinnöksi Charles Ketteringin 1946 tekemän, jonka ensimmäisenä hyödynsi, kuinka ollakaan, GM. Tietokilpailukysymys kuuluu, mikä oli tämä keksintö, joka itse asiassa mahdollisti aikamoisen osan tulevien vuosien turhanpäiväisistä himmelikeksinnöistä kuten automaattisen ilmastoinnin?
Kirja mainitsee Citroenin ainoaksi ansioksi autoteollisuuden kehityksessä sen, että CX aiheutti autojen muotoilussa uuden sukupolven.
Idea siitä, että matkustamisen voisi tehdä mukavemmin. Sen seurauksena tulivat keksinnöt.
Eli kaikkein paras "keksintö" oli tuo oivallus joka sitten poiki edelleen...
Onneksi on citikoita, se tietää töitä ainakin pakkasilla, kun moottorit hajoavat.
on Toyotia. Hyvä esimerkki siitä, miten tuulipukukansa pitää valohoito-organisaatiota yllä. Kun ei kerran toiotaa tarvii koskaan korjata, niin valohoitoa kyllä saavat senkin edestä. Sen osoittaa jo jonot paikallisen toyota-liikkeen huolto-ovella.
Ulkona -30 astetta pakkasta ja 10 vuotta vanha Sitikka hyrähtää käyntiin kepeästi ja kulkee ilman mitään vaivoja. Eipä ole tarvinnut korjaamolla käydä.