Asuntojen hintojen lasku vihdoin alkanut!!
http://www.tilastokeskus.fi/til/ashi/tau.html
Espoo jäi jo miinukselle kokonaisuudessaan. Samoin pohjois- ja itä-Helsinki.
Ja ne jotka sanoo että mitä tuollainen -1% nyt tarkoittaa niin sanon että se tarkoittaa kaikkea silloin kun siihen on hyvä syy. Syy on korkojen nousu, joka itseasiassa vasta on juuri alkanut. Ja sitä jatkuu pitkään.
http://www.tilastokeskus.fi/til/ashi/tau.html
Espoo jäi jo miinukselle kokonaisuudessaan. Samoin pohjois- ja itä-Helsinki.
Ja ne jotka sanoo että mitä tuollainen -1% nyt tarkoittaa niin sanon että se tarkoittaa kaikkea silloin kun siihen on hyvä syy. Syy on korkojen nousu, joka itseasiassa vasta on juuri alkanut. Ja sitä jatkuu pitkään.
Vastaukset 27
Vanhimmat
"Ja ne jotka sanoo että mitä tuollainen -1% nyt tarkoittaa niin sanon että se tarkoittaa kaikkea silloin kun siihen on hyvä syy."
No se ei tarkoita yhtään mitään muuta kuin osto- ja myyntihetkellä. Väliaikojen markkinamuutokset ovat merkityksettömiä.
Mitä korkoihin tulee, niin edelleen ollaan sangen matalalla tasolla. Kiinnostavaa on kyllä nähdä kuinka moni asuntovelallinen on suurten ratkaisujen edessä euriborin ylittäessä 5% rajan.
Uskooko herra kriittinen euriborin nousevan lähiaikoina yli 5% rajan ja millä perusteilla ?
Itse väitän, että 4% ylittyy ja sen jälkeen lähtee taas alamäkeen. Perusteluina euroalueen inflaation painuminen ja öljyn hinnan lasku. Euroopan suurien maiden talous yskii yhä, eikä korkoja voida nostaa paljoakaan nykyisestä.
20 vuoden perspektiivi on sitten toinen juttu. Ja asuntolainathan ovat piiiitkiä...
Ei se ole uskon ja väitteiden asia. Ei minulla ole mitään arviota missä tulee lähiaikojen korkokatto vastaan, joten arviosi voi olla oikeakin. Mutta siihen uskoon ei silti kannata tuudittautua, että nykyinen lähes 3,9% euribor ei tuosta voisi vielä nousta enemmänkin kuin jokusen kymmenyksen, sillä matala korkotaso on edelleen.
FED nosti ohjauskorkonsa 20 kuukaudessa yli 5%. Englannin keskuspankki nosti 12 kuukaudessa ohjauskoron lähelle 5%. Mikä saa sinut uskomaan ettei ECB seuraa näitä ja normalisoi omankin korkotason?
Öljyn hinnan lasku? Se ei alunperinkään ollut edes syy nostaa korkoja, mutta toki siitä oli hyvä tehdä kansantajuinen syntipukki.
Keskuspankkien normaali korkotaso on n.5% ja sinne mennään nyt nopeasti, koska euroopan mahtimaat on saatu porskuttamaan taas (eli ne eivät yski enää.)
Sen lisäksi, jos inflaatio peikko vielä tämän jälkeen lymyilee (öljy, palkat, wc-paperi), aletaan puhua koron nostoista tasoille jossa se taistelee inflaatiota vastaan.
Kyllä me puhutaan 1 1/2 vuoden sisällä 12kk/euribor/6% +sitten siihen pankin marginaali päälle. Ja kun silloin katsotaan taakse, huomataan että asuntokupla tosiaan puhkesi.
Musta kyllä asuntojen hinnoissa ei ole enään mitään todellisuutta varsinkaan isoissa kaupungeissa, jos helsingissäki 25 neliön koppi keskellä kaupunkia maksaa 50000 e tai 50 neliön kaksio oulussa 150 tuhatta euroa, odotettavissahan se on että asuntojen hinnat tulee tulevaisuudessa laskemaan, ehkä noin. 20-30 % nykytasosta.
Tässä kaikkien romahduskeisarien äidin ekonomisti Tyrväisen kommentit taloussanomien 30.10.2006 mukaan :
Myös EKP:n torstainen päätös on Tyrväisen mielestä hyvin ennakoitavissa.
– On hyvin todennäköistä, että EKP ei nosta korkoja. Luultavaa kuitenkin on, että pankki vahvistaa markkinoiden odotuksia koronnostosta joulukuussa.
Edellisen kerran EKP nosti korkoa lokakuun alussa, kolmesta prosentista 3,25 prosenttiin. Pankin viesti jo tuolloin oli, että korko nousee todennäköisesti 3,5 prosenttiin, jos talouskasvu jatkuu ja inflaatio eli yleinen hintataso jatkaa kasvuaan.
– Ainoa kysymys on, nouseeko korko sen jälkeen vielä 3,75 prosenttiin ennen kääntymistään laskuun ensi vuoden lopulla.
Tulevan vuoden korkokehityksestä ekonomistien arviot menevät kuitenkin hieman ristiin. Tyrväinen kuuluu niihin, jotka uskovat EKP:n pidättäytyvän korotuksista alkuvuonna.
– EKP haluaa todennäköisesti katsoa, mihin suuntaan Euroopan talous alkaa kehittyä. Vasta kevättalvella voidaan päätellä, tappoiko vuoden alussa tapahtuva arvonlisäveron korotus vauhdin Saksan taloudesta vai ei. Mitä kauemmas koronnosto siirtyy, sitä epätodennäköisemmäksi se muuttuu.
Tyrväinen uskoo, että loppukeväällä koronnostopaineita hillitsee jo maailmantalouden kasvuvauhdin hidastuminen.
– Suomalaiselle asunnonostajalle kehitys näyttäisi aika selväpiirteiseltä. Uusien asuntolainojen korko nousee vielä viiveellä, kun prime-korot sopeutuvat kohti yleistä korkotasoa. Ensi vuoden aikana saatamme kuitenkin jo nähdä asuntolainakorkojen kääntymisen lievään laskuun.
Kävin varastamassa Kauppalehden keskustelusta jonkun laittaman taulukon, joka on peräisin Etuovesta. Rekisteröityneet voivat käydä katsomassa, menikö tuo oikein.
Asuntojen hintapyynnöt Helsingissä (10/2006)
Asuntotyyppi Hintapyyntöjen ka. Muutos (1 kk)
Omakotitalot 2499.29 € / m2 -7 %
Rivitalot 2896.86 € / m2 +1 %
Kerrostalot (kaikki) 3447.48 € / m2 -6 %
kt-yksiöt 3750.11 € / m2 1 %
kt-kaksiot 3395.97 € / m2 -5 %
kt-kolmiot 3209.59 € / m2 -12 %
kt: 4 h tai enemmän 3623.21 € / m2 -5 %
Kaikki asunnot 3321.34 € / m2 -5 %
Kävin varastamassa Kauppalehden keskustelusta jonkun laittaman taulukon, joka on peräisin Etuovesta. Rekisteröityneet voivat käydä katsomassa, menikö tuo oikein.
Asuntojen hintapyynnöt Helsingissä (10/2006)
Asuntotyyppi Hintapyyntöjen ka. Muutos (1 kk)
Omakotitalot 2499.29 € / m2 -7 %
Rivitalot 2896.86 € / m2 +1 %
Kerrostalot (kaikki) 3447.48 € / m2 -6 %
kt-yksiöt 3750.11 € / m2 1 %
kt-kaksiot 3395.97 € / m2 -5 %
kt-kolmiot 3209.59 € / m2 -12 %
kt: 4 h tai enemmän 3623.21 € / m2 -5 %
Kaikki asunnot 3321.34 € / m2 -5 %
Alkavat olla suomi24:n serverit niin lujilla, että minä lopetan niiden kuormittamisen omalta osaltani.
Iloista kevään odotusta kaikille.
Tarkemmin kun tuota tilastoa katselee niin voi huomata että Q3 toteutuneiden kauppojen lukumäärä on puolet vähemmän kuin Q2:ssa.
Ei ole epäselvää enää minne suuntaan mennään - kiihtyvällä vauhdilla.
Aina sama virhe. Toistuu joko tietoisesti tai erehdyksessä.
Q3:ssa on ainoastaan 2/3 tehdyistä kaupoista. Q3 on siis ennakkotieto. Q2 on valmistunut, joten siinä on jo kaikki kaupat. Kannattaa opetella lukemaan annettuja tietoja.
MUTTA, jos haluaa todistella itselleen omaa näkökantaa, kaipa sitä on päässä semmoiset lasit, että kaikki näyttää romahdukselta. Siinä ei auta enää tosiasiat.
Käytännössä siitä puuttuu qvarttaalin viimeisiä kauppoja. Jos luulet että niillä täytetään tuo -40% tiputus edelliseen qvarttaaliin niin erehdyt.
Ja vielä uusi lehtiartikkeli...
Nyt on asuntohintojen reaalihinnat ylittäneet vuoden 1989 hinnat. Eli inflaatio/palkkatarkistetut hinnat. Tarkoittaa käytännössä sitä että riskit ovat vielä korkeammalla.
Poks ja pam kuuluu vielä ennen vuoden loppua.
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen hintatilastosta, joka perustuu verohallinnon aineistoon. Ennakkotiedot sisältävät noin KAKSI KOLMASOSAA vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kaupoista.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 PK-seudulla tehtiin 20756 kauppaa (kaikki toteutuneet), eli n. 5189 kauppaa / vuosineljännes. 3Q/2006 Näyttää 2673 kauppaa, joka on n. 2/3 kaikista, eli todellisuudessa tehtiin n. 4010 kauppaa. Laskua kauppojen määrissä on vuoden 2005 vuosineljännesten keskiarvoista vajaat 23%.
Viime vuosi oli tosin poikkeuksellisen vilkas, joten on varmaan syytä katsoa edellistä vuotta. 2004 kauppoja tehtiin PK-seudulla n. 4560 kpl / vuosineljännes. Laskua vuoden 2004 määristä on n. 12%.
Kyllähän kauppa näyttää olevan koronnostojen alettua jäähtymään päin pariin edellisvuoteen vertattuna, vaikka nousua onkin ollut tänä vuonna tasaisesti vuosineljänneksestä toiseen. En ihmettele yhtään, jos kauppa ei enää käy entiseen tapaan ja hinnoissa alkaa olla laskupainetta.
En osaa sanoa varmasti, paljonko hinnat laskevat, mutta jos taloudessa menee jatkossa muuten hyvin, arvelen että peruuttamme parin viimeisimmän vuoden hinnannousut. Silloin tultaisiin tuollaiset 15% alas. Jos USA vaipuu taantumaan, kuten alkaa pahasti näyttää, ja me menemme perässä, oletan tuon prosenttiluvun tuplaantuvan.
Klaukkala, Hyvinkää, Järvenpää (jne... ympäristökunnat) laskeneet -2%!
Tämä on ensimmäinen kerta pitkään aikaan kun laskua, joten juna on kääntynyt!
ps.Viimeksi lasku alkoi ensin ympäristökunnista!
Toki se alkaa ympäristökunnista kun se sinne viimeisenä tulikin. On vähän kuin kivi olisi tiputettu veteen kantakaupungissa ja siitä aallot menee eteenpäin. Nyt ilmiö on vaan käänteinen.
Ja huomio ne joista -2% tuntuu pieneltä. Mutta se on kolmen kuukauden keskiarvo, joten vuositasolla 8%! Noihin kuntiin on sitäpaitsi rakennettu hirveästi uutta omakotitaloa joiden hinnat ovat kovat, joten vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet vielä enemmän kuin tuo 2%. Jos olisin jostain syystä nyt ostamassa asuntoa noista kunnista, tarjoaisin suoraan vain 75% pyydetystä hinnasta.
HappySaver on väärässä.
Q3:sta puuttuu 1/3 kaupoista. Niin kuin aina ennakkotiedoista. Asia selviää lukemalla Tilastokeskuksen sivuilta. Eli luvut eivät ole vielä ennen valmistumistaan vertailukelpoisia Q2:een.
Asuntojen reaalihinnat tarkoittavat ainoastaan asunnon hintaa tietyssä valuutassa eli nyt euroissa. Eli asunnon hinta oli vuonna 1989 594573 markkaa eli 100 000 euroa. Nyt vastaavan asunnon hinta on 100 001 euroa. Eli asunnon reaalihinta ylittyi. Palkat ovat kuitenkin nousseet yli 30% keskimäärin vuodesta 1989, joten asuntojen hinnat ovat vielä 30% halvempia kuin vuonna 1989 suhteessa tuloihin. Sitä en kiellä, että kalliitta ovat nytkin.
Asuntoa ostettaessa kannattaa luonnollisesti tinkiä niin paljon kuin on mahdollista. Voi tietysti käydä niin, että asunto jää saamatta. Asuntoja kuitenkin riittää....
Eipäs puhuta huttua, joku vielä uskoo. Reaalihinta on nimenomaan hinta josta on poistettu yleisen hintatason muutoksen vaikutukset jolloin voidaan luetettavasti vertailla hintoja eri vuosina. Niinkuin tässä esimerkissä.
Jos et minua usko --->
http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/reaalihinta.html
Ehkäpä Happysaver on sitten saanut hyvänkin taloudellisen koulutuksen, mutta on kuitenkin väärässä.
Kannattaa selvittää seuraavat käsitteet :
- nimellishinta
- reaalihinta
- reaalihinta ansiotason suhteen
Alkupaloiksi alla Tilastokeskuksen selvitystä aiheeseen :
.2.3. Asuntojen reaalihinnat ansiotason suhteen
Ansiotasokehitykseen suhteutetut asuntojen hinnat noin 20-30 prosenttia alempana kuin 1990-luvun vaihteessa
Edellisissä osioissa asuntojen pitkän aikavälin kehitystä on tarkasteltu sekä nimellisenä että reaalisena kuluttajahintojen suhteen. Tässä viimeisessä pitkän aikavälin tarkastelussa lähtökohdaksi on otettu ansiotasokehitykseen suhteutettu asuntojen hintakehitys.
Kuviossa 5 on esitetty ansiotasokehitykseen suhteutettu asuntojen reaalinen hintakehitys talotyypeittäin Suomessa vuodesta 1987 lähtien.
Ansiotasokehityksen huomioon ottaminen muuttaa huomattavasti tulkintaa asuntojen tämänhetkisestä hintatasosta. Kuviosta 5 voidaan havaita, että hintataso lähestyy vuoden 1987 hintatasoa. Vuosien 1989 ja 1990 huipputasoihin verrattuna ollaan huomattavasti alemmalla tasolla.
Kerrostalojen osalta ollaan vielä noin 30 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuoden 1989 2. neljänneksellä. Myös rivi- ja pientalojen sekä omakotitalojen hinnat ovat selvästi huippuajankohtaa alhaisemmat; rivi- ja pientalot noin 23 % alempana ja omakotitalot noin 17 % alhaisemmat.
Ansioiden suhteen tarkasteltuna asuntojen hintataso on siis edelleen selvästi 1990-luvun vaihdetta alempana
Tässä vielä kauppakoulun käyneelle Hesarin artikkeli, jossa puhutaan aiheesta kenties kansantajuisemmin. Reaalihinta ei ole siis vertailukelpoinen hinta, jos verrataan ovatko asunnot kalliita vai halpoja juuri nyt verrattuna vuoteen 1989.
Asuntojen reaalihinta nousi yli vuoden 1989 huipun
Julkaistu: 30.10.2006 14:27
Pääkaupunkiseudun vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihinta ylitti lamaa edeltäneen hintatason kolmannella vuosineljänneksellä, selviää Tilastokeskuksen maanantaina julkistamista tiedoista.
Reaalihinnalla tarkoitetaan hintaa, josta on poistettu inflaation eli kuluttajahintojen nousun vaikutukset.
Asuntojen keskihinta nousi Tilastokeskuksen tietojen mukaan 2 804 euroon neliömetriltä. Se oli ilman inflaation vaikutusta vajaan prosentin korkeampi kuin vuoden 1989 alussa.
Kuluttajien ostovoima on samaan aikaan kuitenkin kasvanut kolmanneksella. Palkansaajien tuloihin suhteutettuna asunnot maksavatkin edelleen selvästi vähemmän kuin vuoden 1989 hintahuipussa. Myös asuntolainojen korot ovat selvästi alhaisempia kuin ennen 1990-luvun alun lamaa.
Palkansaajien reaaliansiot nousivat vuoden 1989 toisesta neljänneksestä alkukesään 34 prosenttia.
Kerrostaloasunnot olivat pääkaupunkiseudulla yli kaksi kertaa niin kalliita kuin muualla Suomessa. Muun Suomen keskihinta nousi hintatilaston mukaan 1 367 euroon neliömetriltä.
STT–HS
"Noihin kuntiin on sitäpaitsi rakennettu hirveästi uutta omakotitaloa joiden hinnat ovat kovat, joten vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet vielä enemmän kuin tuo 2%"
Voi, voi kansakoulukin on kai käyty kiertokouluna, kun ei osaa edes lukea. Ei siiis uusia eikä omakotitaloja(kiinteistöjä)
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen hintatilastosta, joka perustuu verohallinnon aineistoon. Ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa VANHOJEN KERROS- ja RIVITALOasuntojen kaupoista.
Reaalihinta ja ansiokehitykseen suhteutettu hinta ovat kaksi aivan eri asiaa. Reaalihinnat kertovat sen, kuinka kalliita asunnot ovat suhteessa muihin tuotteisiin eri aikakausina. Ansiotasoon suhteutettu hinta kertoo lähinnä siitä, paljonko ihmisillä olisi vielä varaa maksaa lisää, jos he haluaisivat vetää taloutensa yhtä kireälle kuin silloin ennen.
Tai no, pidentyneet laina-ajat oikeastaan mahdollistavat jopa edellisen huipun ylittämisen tässä suhteessa, jos ihmiset syystä tai toisesta haluavat sen ylittää.
Ansiotaso on kuitenkin huono mittari hintatason järjellisyydelle. Vai oletko itse sitä mieltä, että on normaalia, että lisääntyvät tulot menevät asumiseen? Korkeamman ansiotason pitäisi merkitä elintason nousua (lisää, suurempaa ja parempaa) kaikilla kulutuksen osa-alueilla, ei entistä suuremman hinnan maksamista samasta tavarasta.
Alkaa kuulostaa että sinulla on oma lehmä todella syvällä ojassa joten en ihmettele jos alkaa kämmenet hikoilemaan.
Onhan se v-mäinen jos on 200 000 euroa velkaa ja huomaa että sillä ostettu talo on enää 100 000 arvoinen. Vuoden päästä näin on.
Kummastunut kirjoitti antoi aiemmin ketjussa hyvälle näyttävän tiedonannon joka jäi vähän piiloon. Nostan sen sille kuuluvalle paikalle :)
**********
Kävin varastamassa Kauppalehden keskustelusta jonkun laittaman taulukon, joka on peräisin Etuovesta. Rekisteröityneet voivat käydä katsomassa, menikö tuo oikein.
Asuntojen hintapyynnöt Helsingissä (10/2006)
Asuntotyyppi Hintapyyntöjen ka. Muutos (1 kk)
Omakotitalot 2499.29 € / m2 -7 %
Rivitalot 2896.86 € / m2 +1 %
Kerrostalot (kaikki) 3447.48 € / m2 -6 %
kt-yksiöt 3750.11 € / m2 1 %
kt-kaksiot 3395.97 € / m2 -5 %
kt-kolmiot 3209.59 € / m2 -12 %
kt: 4 h tai enemmän 3623.21 € / m2 -5 %
Kaikki asunnot 3321.34 € / m2 -5 %
**********
Tadaa. Oliko jollain vielä epäselvää suunnasta?
No kuules, reaalihinta on juuri se mittari jolla voi vertailla hintoja eri aikoina. Nyt asunnot oikeasti ovat samanhintaisia kuin -90 - on aivan eri asia kuinka hyvin ihmisillä on varaa ostaa sen hintaisia tuotteita.
Ansiotasoon suhteuttaminen on asuntobusineksesta leipänsä saavien propagandaa - oletko välittäjä?
Ei tämmöiseen trollaukseen enempiä (ei kai kukaan vakavissaan tollaisia kirjoittele?)
Vai loppuivat perustelut ja tuli kerrottua, että vuoden päästä saa puoleen hintaan asuntoja?
Arvasin, että olet tyypillinen tapaus sittenkin. Aluksi pyrit naamioitumaan tilastoilla ja järkiperusteilla, mutta se siitä.
Lehmää ei ole eikä tule. Enkä osaa ennustaa asuntojen hintakehitystä.
Täältä tähän. Loppu.