SAK haluaa kiinteistöveron maa- ja metsätalousmaahan
tiistai 31.10.2006
Suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK vaatii kiinteistöveron korottamista ja sen ulottamista myös maa- ja metsätalousmaahan. Vaatimus sisältyy seuraavan eduskuntavaalikauden SAK:n tavoitteisiin.
Aiemmin SAK on perustellut vaatimustaan maankäytön tehostamisella ja asuntojen hintojen alentamisella. Tällä kertaa perusteena on kuntien "aseman" vahvistaminen.
Olivatpa kulloinkin käytetyt perustelut mitkä tahansa, vasemmistolle kiinteistöveron korottaminen ja veron ulottaminen maa- ja metsätalousmaahan on ennen muuta ideologinen kysymys.
Ujostelemattomimman perusteen esitti jokunen vuosi sitten veroprofessori Kari S. Tikka, joka ilmoitti, että hänellä pontimena on puhdas "kepu-inho". Nyt jo edesmennyt Tikka kertoi ajavansa kiinteistöveron ulottamista metsämaahan ihan vain isäntiä ja metsänomistajia kiusatakseen.
Vanhoihin luokkataisteluhautoihin juuttuneelta SAK:lta on ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että esimerkiksi metsänomistajista yli puolet on kaupunkilaisia. SAK:n jäsenistäkin merkittävä osa on metsätilallisia. Ja kiinteistöveron nostaminen kirpaisee ihan tavallisia ihmisiä, palkansaajia ja eläkeläisiä. Merkittävä osa suomalaisista asuu omakotitalossa.
Tuloratkaisun yhteydessä 2004 päätettiin - SAK:n tuella - luopua varallisuusverosta. Onko nyt tarkoitus maksattaa rikkaiden varallisuusveron poistaminen tavallisilla omakotitalon omistajilla, maanviljelijöillä ja metsänomistajilla?
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=227095
tiistai 31.10.2006
Suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK vaatii kiinteistöveron korottamista ja sen ulottamista myös maa- ja metsätalousmaahan. Vaatimus sisältyy seuraavan eduskuntavaalikauden SAK:n tavoitteisiin.
Aiemmin SAK on perustellut vaatimustaan maankäytön tehostamisella ja asuntojen hintojen alentamisella. Tällä kertaa perusteena on kuntien "aseman" vahvistaminen.
Olivatpa kulloinkin käytetyt perustelut mitkä tahansa, vasemmistolle kiinteistöveron korottaminen ja veron ulottaminen maa- ja metsätalousmaahan on ennen muuta ideologinen kysymys.
Ujostelemattomimman perusteen esitti jokunen vuosi sitten veroprofessori Kari S. Tikka, joka ilmoitti, että hänellä pontimena on puhdas "kepu-inho". Nyt jo edesmennyt Tikka kertoi ajavansa kiinteistöveron ulottamista metsämaahan ihan vain isäntiä ja metsänomistajia kiusatakseen.
Vanhoihin luokkataisteluhautoihin juuttuneelta SAK:lta on ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että esimerkiksi metsänomistajista yli puolet on kaupunkilaisia. SAK:n jäsenistäkin merkittävä osa on metsätilallisia. Ja kiinteistöveron nostaminen kirpaisee ihan tavallisia ihmisiä, palkansaajia ja eläkeläisiä. Merkittävä osa suomalaisista asuu omakotitalossa.
Tuloratkaisun yhteydessä 2004 päätettiin - SAK:n tuella - luopua varallisuusverosta. Onko nyt tarkoitus maksattaa rikkaiden varallisuusveron poistaminen tavallisilla omakotitalon omistajilla, maanviljelijöillä ja metsänomistajilla?
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=227095
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jäsenmaksujen verovapaus ei taida olla ojennuksessa perustuslaillisesti. Ruotsissa verovapaus poistetaan.
Joku nimi soipi korvissani tai Eskon puumerkki.
tästä kepulle.
Kepulaiset varmaan vastustavat tällaista veroa 110%:sesti.
valtion avustuksilla ja korottomilla valtion lainoilla rakennettu metsäautotieverkko pitäisi pistää puomeilla tukkoon.
Tiedätkös sinä, miltä kansanosalta on kerärätty ylivoimaisesti suurin osa niistä verorahoista joilla tuo tieverkko on rahoitettu. Ellet tiedä ota selvää ennenkuin uhoat enempää.
eli täyttä puppua.
Ei ns. metsänparannuslainat ole olleet korottomia ikinä.
JOS lainat on maksettu pois niin puomit teille vaan ei siinä muu auta.
Samantien jokamiehenoikeudet joutaa romukoppaan.
metsänomistajien osuus metsäautoteiden rakentamiskustannuksista.
Samalla voisit myös vastata siihen, kuinkapaljon -noin keskimäärin- metsän arvo nousee sen seurauksena että rakennetaan metsäautotie esimerkiksi 5 km päässä maantiestä olevalle metsäpalstalle.
Vastaako metsän arvonnousu suurinpiirtein sitä minkä metsänomistaja joutuu itse tien rakentamisesta maksamaan. Vai onko arvonnousu paljonkin suurempi kuin omavastuu tiestä.
metsänomistajat maksavat tieverkosta itse, noin niinkuin prosenteissa.
Väitän että 5 km päässä maantiestä olevan metsän arvo nousee metsäautotien myötä enemmän kuin metsän omistaja maksaa tiestä itse. Elikkä toisinsanotusti valtio on ainut joka rahoittaa tietä.
sanoa, että omaltakohdalta noin 3km metsäautotiestä meikäläisen osuus oli noin 50 000 mk. Tie rakennettiin 80-luvun alussa ja oli muitakin osakakkaita.
En kyllä ymmärrä, kuinka metsänomistaja hyötyy metsäpalstan arvonnoususta, mikäli metsäautotie siihen arvoon ylipäätään vaikuttaa. Metsähän on olemassa puiden kasvatusta varten. Palstan arvosta tule mitään tuloja.
Sen sijaan palstan arvo kyllä lisää metsänomistajan verojen määrää, mikäli saa SAK tuon kiinteistöveronsa läpi. Kiinteistöverohan perustettiin aikoinaan nimenomaan korvaamaan katumaksut, joten metsäautotie tullee olemaan perusteena myös metsien kiinteistöverolle.
Metsäautotiet muuten rakennettiin aikoinaan siksi, että metsäteollisuus saisi kuljetettua puuta metsistä. Valtio osallistui rakennuskustannuksiin metsäteollisuuden puolesta, koska se saa verotuloja kaikesta myyntipuusta, joka metsästä lähtee liikkeelle.
Samasta syystä se on asettanut metsänomistajille velvoitteita metsänkasvatuksen suhteen. Valtio laskee saavansa sitä enemmän verotuloja, mitä tehokkaammin metsää kasvatetaan.
jos meikä olis sijoittanut saman summan vaikka osakkeisiin tai pankkien korkosijoituksiin niin tuotto olisi parempi mitä metsän arvo on noussut.
Ottakaa tielaista ensin selvää,ja uhotkaa sitten vasta
Kerroppas nyt ihan aluksi mikä tämä tälläinen karttatie sinusta on?
Suomen laki ei tunne kuin yksityistiet ja yleisettiet.
on sen korkeampi minkä helpommin ostaja saa puun autotien varteen. Joten on itsestään selvää että metsän arvo -sekä puiden että maapohjan- nousee kun tie tulee viereen.
Joten muutama lisäkysymys.
Paljonko oli tien kokonaiskustannukset?
Paljonko maksoivat metsän omistajat?
Mikä oli valtion korkotuki saamillesi lainoille?
Paljonko valtio maksoi suoraa avustusta?
Paljonko kantohinta nousi tien tulon myötä?
Heittämäsi 50 000 mk kuvaa vain sitä että sinulla on paljon metsää tien vaikutuspiirissä.
Toimivat muuten sodanajan liikenneväylinä. Yleiset tiet pyritään tukkimaan räjäyttämällä kalliot ja sillat, kolot räjähteille on jo olemassa.
Näin ollen kattavalla metsätieverkostolla on myös maanpuolustuksellinen tarkoitus, josta hyötyvät kaikki kansalaiset. Samoin aikoinaan kannustettiin verohelpotuksin kansaa ostamaan maastoautoja, jotka voitaisiin tarvittaessa ottaa puolustusvoimien käyttöön. Listaa voitaisiin jatkaa vaikka traktoreilla ja haulikoilla.
saatiin valtavia alueita metsää ns nollarajan takaa pois.
Tuo nollaraja tarkoittaa, että metsä on niin kaukana autotiestä että korjuu kustannukset ylittävät puuston arvon. Tuollaiseen metsään tullut autotie nosti metsän arvon lähes maantievarsi metsien arvoon.
Kun otetaan huomioon että valtio suureltaosin rahoitti tuon tien, voidaan puhua melkoisesta tulon siirrosta veronmaksajilta (lue palkan ansaitsijoilta) metsän omistajille.
Nyt kuumimmat laittaisivat puomit noille teille, kiitoksena veronmaksajien heille antamasta rahallisesta avusta.
Nollaraja tarkoittaa kylläkin sitä, että metsästä voidaan tehdä luonnonsuojelualue, jota hallinnoi metsähallitus. Sellaista metsäähän metsähallitus ei otakaan vastaan, jonne ei ole tietä. Eikä sellaisella metsällä ole viherpiipertäjänkään mielestä mitään arvoa, jota ei pääse mukavasti katselemaan auton ikkunasta.
Metsäautoteiden sulkemistahan ulkopuolisilta ei kukaan vastustaisikaan, ellei niillä teillä olisi heille itselleenkin suurta merkitystä. Kuka hullu sitä nyt menisi marjastamaan ja sienestämään, jos joutuisi kävelemään pitkän matkan mestäpohjalla.
Alun perin metsäautoteitä ryhdyttiin rakentamaan kylläkin metsäyhtiöiden vaatimuksesta. Yhtiöt eivät enää halunneet työllistää maaseudun asukkaita hevos- ja pientraktorikuljetuksilla, joilla puiden kuljetus kyllä onnistui hyvin ennen 60-lukuakin. Valtio hyväksyi yhtiöiden vaatimukset, koska se sai suuren osan vero- ja valuuttatuloistaan metsäyhtiöiden avulla.
peräti 1,5 % korko aikoina jolloin yleensä lainojen korot olivat jopa 10% tienoilla.
Että senverran siinä oli valtion tukea.
Asiahan on sama jos maalaisilta alettaisiin periä tiemaksua kaupungin rajalla.
sama kuin tietullit kaupunkiin tuleville maalaisille.
teille.