Hei.
Viikkoja on siis 6 ja noin viikon verran olen voinut rankasti pahoin. Mikään ei pysy sisällä eli makaan ja oksennan. Olo heikko ja nukun paljon. Perjantaina meen neuvolaan, jos ei helpota. Onko muita kovan pahoinvoinnin kokeneita? Vinkkejä kaipailen tämän selviämiseen.
Viikkoja on siis 6 ja noin viikon verran olen voinut rankasti pahoin. Mikään ei pysy sisällä eli makaan ja oksennan. Olo heikko ja nukun paljon. Perjantaina meen neuvolaan, jos ei helpota. Onko muita kovan pahoinvoinnin kokeneita? Vinkkejä kaipailen tämän selviämiseen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
heippa! minulla myös todella vahvana tullut tuo pahoinvointi.olen rv 7 ja nyt 2 viikon ajan mikään ei ole pysynyt sisällä...neuvolaan olen menossa perjantaina...myös itse olen vinkkejä vailla kun tuntuu ettei mikään auta...mutta koitahan sinäkin pärjäillä : )
heips!
kurja juttu tuo pahoinvointi :( itsellä viikkoja nyt 12 3, ja vieläkin meinaa olla paha olo. Mutta onneksi on ollut kuitenkin vain yksi päivä tähän mennessä kun MIKÄÄN ei ole pysyny sisällä... Serkulla on ollut raskauksissaan todella rajut pahoinvoinnit (ollut tiputuksessa...), niin hän sanoi, että b6-vitamiini voi helpottaa pahoinvointia, tai ainakin hänellä helpotti. Kannattaa siis kokeilla!
Odotan nyt kolmattani ja joka odotuksessa kärsinyt aivan hirvittävästä pahoinvoinnista.Ekan aikana oksentaminen loppui 16 viikolla tokan aikana 20 viikolla ja nyt se loppui 14 viikolla.Ja koko ajan aamusta iltaan olo on niin kamala ollut että olen aina päättänyt että ei koskaan enää!!Minusta ei ole ollut muutakun sohvalla makaamaan.
Nyt tämän odotuksen aikaan sain yksityiseltä lääkäriltä pahoinvointiin lääkettä joka vei pahan olon kokonaan pois,koko päiväksi ja nopeasti.En lääkkeitä halua käyttää muutakuin pakon edessä joten otin sitä vain neljänä eri kertana kesällä.Juhlin parit häät ja parit ruokailuistujaiset "selvinpäin"siitä kamalasta olosta.Muuten vain kotona kärsin.
Itsellä alkoi pahoinvointi rv 6 kieppeillä ja pariin viikkoon ei sisällä pysynyt käytännössä muu kuin pommac. Tilanetta ei sitten yhtään helpottanut juuri noille viikoille osunut työreissu mikä teki työpäivistä 14-16 tuntisia. Kieltämättä tuolloin oikeasti tuntui, ettei kuolema voi olla kovin kaukana ja itku tuli useampaan kertaan päivässä ihan vaan väsymyksen ja heikotuksen vuoksi. Varmaan jos olisin ollut kotosalla, olisi (läheisten painoistuksesta) tullut mentyä vähintään sinne lääkärille. Tuskin tiputustarvekaan oli kovin kaukana :(
Valitettavasti itse en ainakaan keksinyt mitään keinoja olon nujertamiseen. Elokuun helteillä ainoa mitä pystyi syömään oli tosissaan se limsa ja mehujää. Mutta koita tosissaan vaan syödä jotain vaikka se tulisikin käytännössä samantien ylös (helpommin sanottu kuin tehty), sekin että edes pikkuinen määrä syödystä tulisi käytettyä hyväksi on aina eteenpäin.
Kaipa ainoa mikä asiaan auttaa on aika. Itsellä on nyt rv 18 ja pahoinvointi on oikeastaan vain sitä klassista aamupahoinvointia eikä joka päivä edes tarvitse kurkata pönttöön :)
Voimia!
Kiitos kovasti teille kanssakärsijöille. B-vitamiinistä voisin kysellä neuvolasta huomenna. Muuta lääkitystä vielä näin alussa ei neuvolan mukaan annetakkaan. Mutta tämäkin jo helpotti, kun on muitakin saman kokeneita ja hengissä selvinneitä. Se antaa voimaa jaksaa. On siis muitakin, joista tuntuu, ettei minusta ole edes lapsia tekemään. Kestetään. Mutta kiitos teille ja hyvää jatkoa!