Petrov ja Petrova / Guzenin ja Guzenina

Suomessa vallitsevan käytännön mukaan Suomeen tuleva venäläinen nainen ei saa rekisteröidä nimeään "a"-päätteisenä, vaan nimi tulee rekisteröidä maskuliinimuotoisena.

Jos herra Petrov ja rouva Petrova tulisivat Suomeen, ei rouva Petrov saisi rekisteröidä nimeään suomalaisiin asiakirjoihin, esimerkiksi KELA-korttiin Petrovana, vaan hänellä pitäisi olla venäjän kielen vastaisesti nimenä Petrov, vaikka se on maskuliinimuoto, ja siis väärä sukunimen kielen, venäjän kielen kannalta.

Näin ollen rouva Ivanovasta tulee rouva Ivanov, rouva Petrovasta rouva Petrov ja rouva Guzeninasta rouva Guzenin.

Tämä siksi, että pariskunnalla olisi "sama sukunimi" suomalaisen ruotsia ja suomea taitavan virkamiehen näkökulmasta, joka pitäisi sukunimiä Petrov ja Petrova eri niminä, vaikka ne ovat saman nimen maskuliini ja feminiinimuoto.

Tietääkö kukaan, missä vaiheessa paluumuuttoa käytäntö on muotoutunut? Miten lääninhallitukset suhtautuvat siihen, että käytetään venäläisestä nimestä feminiinimuotoa?
5224
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

en tiennytkään?

Äänestä

  • ........... kirjoitti:

    "Marian isä oli saksalainen ja luterilainen, Maria kuului hänen mukanaan saksalaiseen seurakuntaan.
    Kun vanhemmat sitten olivat eronneet, Maria liittyi äitinsä ja mummonsa kirkkoon, ortodoksiseen kirkkoon. Hän sanoo tunteneensa sen aina enemmän omakseen ja halusi tunnustaa sen myös ”virallisesti”.

    - Olen aina kokenut, että ortodoksisuudessa Jumala on hyvin vahvasti lähellä minua. Uskon myös mysteerien ja rituaalien puhdistavaan ja hiljentävään voimaan, ja sillä tavalla olen useasti löytänyt lohdutuksen."

    Äänestä

  • ........... kirjoitti:

    "Guzenina on tähän saakka ollut Marian taiteilijanimi, mutta kesällä hän, kaikessa hiljaisuudessa, vaihtoi sen viralliseksi sukunimekseen.

    - Se on mummon peruja, Maria Guzenina sanoo. - Mummo tuli Siperiasta – siihen aikaan Neuvostoliitossa tehtiin paljon näitä sisäisiä siirtoja, ja hänet siirrettiin Kaliningradiin. Vietin siellä hänen luonaan osan lapsuuttani."

    Äänestä

  • ............. kirjoitti:

    "Guzenina on tähän saakka ollut Marian taiteilijanimi, mutta kesällä hän, kaikessa hiljaisuudessa, vaihtoi sen viralliseksi sukunimekseen.

    - Se on mummon peruja, Maria Guzenina sanoo. - Mummo tuli Siperiasta – siihen aikaan Neuvostoliitossa tehtiin paljon näitä sisäisiä siirtoja, ja hänet siirrettiin Kaliningradiin. Vietin siellä hänen luonaan osan lapsuuttani."

    Eipä nostanut myrskyä, kun nimi on ed. Espoon kaupungin valtuustolistoilla. Onpa herkkähipiäinen, jos ei viitsi viranomaistahoiille tehdä korjausta ja sitten räyhää julkisesti. Voi naista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Utelias kirjoitti:

Suomessa vallitsevan käytännön mukaan Suomeen tuleva venäläinen nainen ei saa rekisteröidä nimeään "a"-päätteisenä, vaan nimi tulee rekisteröidä maskuliinimuotoisena.

Jos herra Petrov ja rouva Petrova tulisivat Suomeen, ei rouva Petrov saisi rekisteröidä nimeään suomalaisiin asiakirjoihin, esimerkiksi KELA-korttiin Petrovana, vaan hänellä pitäisi olla venäjän kielen vastaisesti nimenä Petrov, vaikka se on maskuliinimuoto, ja siis väärä sukunimen kielen, venäjän kielen kannalta.

Näin ollen rouva Ivanovasta tulee rouva Ivanov, rouva Petrovasta rouva Petrov ja rouva Guzeninasta rouva Guzenin.

Tämä siksi, että pariskunnalla olisi "sama sukunimi" suomalaisen ruotsia ja suomea taitavan virkamiehen näkökulmasta, joka pitäisi sukunimiä Petrov ja Petrova eri niminä, vaikka ne ovat saman nimen maskuliini ja feminiinimuoto.

Tietääkö kukaan, missä vaiheessa paluumuuttoa käytäntö on muotoutunut? Miten lääninhallitukset suhtautuvat siihen, että käytetään venäläisestä nimestä feminiinimuotoa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu