PM pääkirjoitus otti kantaa ehtoolliseen. Kirjoituksessa lainattiin tunnustuskirjoja, etenkin Augsburgin tunnustusta. Kirjoitus nostaa esille ainoastaan yhden puolen ehtoollisesta: se on uskon vahvistukseksi. Ehtoolliseen yhdistyy Lutherin mukaan Jumalan sana, evankeliumi. Tämä ilmenee Isossa Katekismuksessa (ks. linkki).
Jälleen Päivämies poimii omalle opinkäsitykselle tukea. Jopa lainauksissa lukee toisin, kuin tunnustuskirjoissa oikeasti. Katso vaikka lopussa olevat kohdat.
Iso Katekismus, joka kuuluu myös tunnustuskirjoihin, opettaa ehtoollisesta:
"Tämä on minun ruumiini ja vereni, teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi." Se voidaan lyhyesti lausua näin: menemme ehtoolliselle ottaaksemme siinä vastaan aarteen, jonka välityksellä ja jossa me saamme syntien anteeksiantamuksen. Miksi näin tapahtuu? Siksi, että nuo sanat ovat siinä ja antavat sen meille. Kristus näet käskee minun syödä ja juoda sitä varten, että omistaisin sakramentin ja että se hyödyttäisi minua varmana panttina ja merkkinä, ja vielä enemmän: juuri sen hän on minun hyväkseni asettanut syntiäni, kuolemaani ja kaikkea onnettomuuttani vastaan."
Päivämies lainaa Augsburgin tunnustusta:
”Sakramentit eivät ole asetettu ainoastaan merkeiksi, joista kristityt voidaan tuntea, vaan meihin kohdistuvan Jumalan tahdon merkeiksi ja todistuksiksi, että uskomme niistä heräisi ja vahvistuisi. Sen tähden ne vaativat uskoa ja niitä käytetään oikein silloin, kun ne uskossa otetaan vastaan ja niillä uskoa vahvistetaan.”
http://www.srk-oulu.net/index.php?p=paakirjoitus_442006
Tunnustuskirjat ovat hieman toisenlaisessa muodossa:
"XIII Sakramenttien käyttö
Sakramenttien käyttämisestä seurakuntamme opettavat, etteivät sakramentit ole asetetut ainoastaan julkisen tunnustautumisen merkeiksi ihmisten kesken. Pikemminkin ne ovat merkkejä ja todistuksia meihin kohdistuvasta Jumalan tahdosta, jotta usko heräisi ja vahvistuisi niissä, jotka niitä käyttävät. Sen tähden sakramentteja tulee käyttää niin, että uskoen luotetaan niihin lupauksiin, jotka sakramenttien välityksellä tarjotaan ja osoitetaan meille."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/augstunn.html
Jälleen Päivämies poimii omalle opinkäsitykselle tukea. Jopa lainauksissa lukee toisin, kuin tunnustuskirjoissa oikeasti. Katso vaikka lopussa olevat kohdat.
Iso Katekismus, joka kuuluu myös tunnustuskirjoihin, opettaa ehtoollisesta:
"Tämä on minun ruumiini ja vereni, teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi." Se voidaan lyhyesti lausua näin: menemme ehtoolliselle ottaaksemme siinä vastaan aarteen, jonka välityksellä ja jossa me saamme syntien anteeksiantamuksen. Miksi näin tapahtuu? Siksi, että nuo sanat ovat siinä ja antavat sen meille. Kristus näet käskee minun syödä ja juoda sitä varten, että omistaisin sakramentin ja että se hyödyttäisi minua varmana panttina ja merkkinä, ja vielä enemmän: juuri sen hän on minun hyväkseni asettanut syntiäni, kuolemaani ja kaikkea onnettomuuttani vastaan."
Päivämies lainaa Augsburgin tunnustusta:
”Sakramentit eivät ole asetettu ainoastaan merkeiksi, joista kristityt voidaan tuntea, vaan meihin kohdistuvan Jumalan tahdon merkeiksi ja todistuksiksi, että uskomme niistä heräisi ja vahvistuisi. Sen tähden ne vaativat uskoa ja niitä käytetään oikein silloin, kun ne uskossa otetaan vastaan ja niillä uskoa vahvistetaan.”
http://www.srk-oulu.net/index.php?p=paakirjoitus_442006
Tunnustuskirjat ovat hieman toisenlaisessa muodossa:
"XIII Sakramenttien käyttö
Sakramenttien käyttämisestä seurakuntamme opettavat, etteivät sakramentit ole asetetut ainoastaan julkisen tunnustautumisen merkeiksi ihmisten kesken. Pikemminkin ne ovat merkkejä ja todistuksia meihin kohdistuvasta Jumalan tahdosta, jotta usko heräisi ja vahvistuisi niissä, jotka niitä käyttävät. Sen tähden sakramentteja tulee käyttää niin, että uskoen luotetaan niihin lupauksiin, jotka sakramenttien välityksellä tarjotaan ja osoitetaan meille."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/augstunn.html
Vastaukset 24
Vanhimmat
"Mitä tällainen syöminen ja juominen hyödyttää? Vastaus:
Se käy ilmi sanoista "teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi". Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/vahakatekismus.html
tässä taas nähtiin leikkaa-liimaa-jätä pois- laita tuo älä tuota - niin kappas jo näyttää oikealta väärä ja valkoiselta sysimusta
rehellisyys ei ole koskaan kuulunut PM:n ihanteisiin
tunnustuskirjassa sanotaan näin:
"
Sen tähden sakramentteja tulee käyttää niin, että uskoen luotetaan niihin lupauksiin, jotka sakramenttien välityksellä tarjotaan ja osoitetaan meille."
"
, mikä on täysin yhtenevä lause katekismuksen selityksen kanssa, missä sanotaan niin, että ehtoollisella on syntein anteeksiantamus, koska siellä on läsnä myös sen sanat, jotka asian vaikuttavat. (Lutherin opetus)
...
TM kärysi lähteiden vääristelystä, once again..
Esim Vanha Martti Lutherin Katekismus Olaus Svebiliuksen mukaan tukee Päivämiehen artikkelia. Svebiliuksen Kateskismus on ollut Ruotsissa käytöössä 1800 ja 1900 luvuilla samoin Suomessa, eli meidän vanhempamme ovat lukeneet sitä. Itselläni se on ja siinä on aivan noin,kun Päivämiehessä. Eli Lutherin tulkinta on se mikä on PM:ssä
Uudemmat suomennokset tunnustuskirjoista ovat vahvasti Evankelisenherätysliikkeen tulkintaa.
Raamattu tukee myös P M:n kirjoitusta.
"Eli Lutherin tulkinta on se mikä on PM:ssä"
Kertoisitko tarkemmin näistä käännöksien eroista, kun kerran mielestäsi Lutherin mielipide on sama kuin PM:n?
"Uudemmat suomennokset tunnustuskirjoista ovat vahvasti Evankelisenherätysliikkeen tulkintaa."
Kertoisitko tästä tarkemmin? Miten uudemmat suomennokset tukevat "Evankelistaherätysliikettä"?
"Raamattu tukee myös P M:n kirjoitusta."
Miten Raamattu tukee Päivämiehen kirjoitusta?
Linkitän sinulle Svebiliuksen katekismuksen. Osoita nyt Svebiliuksen katekismuksesta se paikka, mikä tukee SRK:n kantaa ja Päivämiehen kirjoitusta ehtoollisesta. Sen jälkeen voimme tarkastella, mitä tunnustuskirjojen Luther sanoo asiasta.
http://www.mangusti.com/Katekismus/Katekismus?main=Svebelius&sub=open&title=Svebelius
On kummallista, että vedotaan käännöksiin tai siihen vl- uskomukseen, milloin Luther oli kirjoituksissaan ns. vl-uskovainen, milloin vielä parannuksen armosta osaton.
Mikäli ehtoollisessa saisi syntien anteeksiannon, niin mitä virkaa olisi enää koko vl-liikkeellä? Ei mitään.
Minä olen aina luullut, että ehtoolliselle mennään myös sitä varten, että siellä samalla saa synnit anteeksi ilman henkilökohtaista pyytämistä.
Siksikö uskovaiset niin kovasti pyytelee toisiltaan anteeksi ja vielä papilta, jotta varmasti ovat synnit anteeksi ennen ehtoollisateriaa.
Miksi on niin hirveän tärkeää olla synnitön entoolliselle mentäessä.
Teenkö hirveän synnin mennessäni ehtoolliselle, jos en puhdista itseltäni syntejäni kavereilta ja ehtoollista jakavalta papilta vielä varmuuden vuoksi.
Minä olen tottunut siihen, etten pyydä keneltäkään anteeksi, vaan luotan ja uskon siihen, että kun haluan mielessäni uskoa, se riittää, ilman itkemistä ja nyyhkimistä alttarin edessä.
ei tarvita todellakaan mitään nyyhkimistä alttarin edessä.
mene vain rauhassa ehtoolliselle.
Tietysti on tärkeää ja jopa välttämätöntä, että Herran pyhä ehtoollinen otetaan vastaan uskovaisella sydämellä, uskon vahvistukseksi. Mutta siihen ei tarvita mitään ulkonaisia tekoja.
Voisi jopa ajatella, että tuo käytäntö, jota näkee joskus, jossa kuljetaan pyytämässä anteeksi ympäri kirkkoa, on hyvin kyseenalainen.
On tietysti OIKEUS pyyttää anteeksi kaikilt ajoit atuntee loukanneensa ja vielä papiltakin, mutta jos se lähtee jostakin vaatimuksesta, että näin tulee tehdä, silloin ollaan väärillä urilla.
Synninpäästö on julistettu rippisanojen yhteydessä. Sitten kysytään vain uskoa, ei tekoja.
kohtaa vl-ehtoolliskäsityksessä/-opissa kuitenkin korostat:
"Tietysti on tärkeää ja jopa välttämätöntä, että Herran pyhä ehtoollinen otetaan vastaan uskovaisella sydämellä, uskon vahvistukseksi."
Siis uskon vahvistukseksi.
Ev.lut.kirkon ja Lutherin mukaan ehtoollinen on
1. muistoateria
2. uskon vahvistamisen ateria
3. syntien anteeksisaamisen ateria
4. kiitosateria
Ehtoollisessa saa ja voi uskoa syntinsä anteeksi ja ne ovat anteeksi, kun näin vilpittömästi sydämessään uskoo.
ei voi
Ajattelen näin, että jos ei ole janoinen ja nälkäinen vaan kylläinen, niin silloin mennään ehtoolliselle muistelemaan Jeesusta ja Hänen ristinkuolemaansa.
Joku jo aiemminin tässä ketjussa sanoikin, että jos muutoin uskoo saavansa syntinsä anteeksi, menee vl-opetukselta pohja pois. Vl opettaa, että vain vl voi saarnata toisen vl:n synnit anteeksi. Muuta syntien anteeksiantoa ei ole, eikä missään muussa joukossa ole pelastusta.
...
"tämä on minun ruumiini...tämä on minun vereni" vaatii aivan uskovaista sydäntä.
Mitä syntien sovitukseen tulee, ihmiskunnan kaikki synnit on Vapahtajamme yhdellä uhrilla sovittanut, joka sovinto on niin täydellinen, ettei sitä tarvitse paikata millään toimella tai teolla. Tästä seuraa, että sanat "teidän edestänne annettu ja vuodatettu... syntien anteeksiantamiseksi" (=Kristuksen sovitus) voidaan vain uskolla vastaanottaa.
TEOLOGIAN TOHTORI, USKOMME PUHDISTAJA, MARTTI LUTHER OPETTAA MEITÄ (siis aivan toisella tavalla kuin toivo päivämiehessä) NÄIN:
********************************
MITÄ TÄLLAINEN SYÖMINEN JA JUOMINEN HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:
Se käy ilmi sanoista ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus.
MITEN RUUMIILLINEN SYÖMINEN JA JUOMINEN VOI SAADA AIKAAN JOTAIN NÄIN SUURTA? VASTAUS:
Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Nämä sanat yhdessä ruumiillisen syömisen ja juomisen kanssa ovat sakramentin keskeinen kohta. Se joka nämä sanat uskoo, omistaa sen mitä ne sisältävät ja lausuvat, nimittäin ”syntien anteeksiannon”.
teko tai suoritus, vaan Jumalan lahja Jeesuksessa Kristuksessa.
Pidätkö ehtoollisella käymistä tekona ja suorituksena?
kelvata Jumalle. Jos olisin itseeni luottamassa, en olisi oikein uskomassa. Kuten sanottu, ehtoollinen nojaa Kristuksen täydelliseen sovitukseen ja tulee minun se Herran Jeesuksen juuri minulle asettamana sakramenttina uskolla vastaanottaa.Tällöin en tee ehtoollisesta omaa enkä kenekään ihmisen suoritusta, vaan pidän sen yksinomaan Kristuksen täydellisenä lahjana.
" Eihän Kristus sano: "Jos uskotte tai olette kelvollisia, saatte minun ruumiini ja vereni", vaan: "Ottakaa, syökää ja juokaa, tämä on minun ruumiini ja vereni", sekä: "Tehkää se", nimittäin se, minkä minä nyt teen, asetan, annan teille ja käsken ottaa vastaan. Tämä merkitsee: "Riippumatta siitä, oletko kelvoton vai kelvollinen, saat tässä Kristuksen ruumiin ja veren. Sen vaikuttaa sana, joka tulee leipään ja viiniin." Ymmärrä tämä ja pidä se hyvin mielessäsi, sillä nämä sanat ovat meidän perustuksemme, turvamme ja puolustuksemme kaikkia niitä harhoja ja eksytyksiä vastaan, jotka suinkin ovat meidät kohdanneet tai ehkä vielä tulevat kohtaamaan."
http://www.nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/library/fi/tunnustuskirjat/ik/5osa.html
Edelleen ehtoollisesta:
"Pitää kyllä paikkansa, että ihmiset, jotka väheksyvät ehtoollista ja elävät epäkristillisesti, nauttivat tämän sakramentin omaksi vahingokseen ja tuomiokseen. Eihän heille ole mikään hyväksi eikä pelastukseksi. Heidän käy samoin kuin sairaan, joka ei piittaa lääkärin kielloista, vaan syö ja juo mielensä mukaan. Mutta toisin on niiden laita, jotka tuntevat heikkoutensa, mielivät siitä vapaaksi ja kaipaavat siihen apua. Heidän tulee pitää ehtoollista kallisarvoisena vastamyrkkynä, joka tuhoaa heissä itsessään olevan myrkyn. Tähän tarkoitukseen meidän on sitä käytettävä. Sinun on näet määrä saada tässä ehtoollisen sakramentissa Kristuksen suusta syntien anteeksiantamus. Se sisältää ja tuo mukanaan Jumalan armon ja Hengen kaikkine lahjoineen. Se antaa turvaavan suojan ja voiman kuolemaa, Perkelettä ja kaikkea onnettomuutta vastaan."
Ei Kristus sano, että saatte, jos..., vaan ottakaa! "Sinun on näet määrä saada tässä ehtoollisen sakramentissa Kristuksen suusta syntien anteeksiantamus."
uskon, tunnen syntisyyteni ja vianalaisuuteni. Kuitenkaan en voi vastaanottaa ehtoollista muutoin kuin uskolla, eihän tässä epäusko mitään auta.
Tarkoitit ilmeisesti tuota alla olevaa kohtaa kirjoituksestani vastatessasi -ei jos vaan kun.-
"Ei Kristus sano, että saatte, jos..., vaan ottakaa! "Sinun on näet määrä saada tässä ehtoollisen sakramentissa Kristuksen suusta syntien anteeksiantamus." "
Luitko ollenkaan lainaamaani tekstiä tunnustuskirjoista?
joka on Jumalan antama. Kuinka kukaan voi uskoa, ellei sitä hänelle anneta!
Puhut uskomassa olemisesta l. ainoassa oikeassa uskossa olemisesta, minä taas puhun (kirjoitan), mitä Tunnustuskirjoissa sanotaan ehtoollisesta.
Senpä vuoksi ajatuksemme eivät kohtaa.
uskolla, jos ei ole vastaanottavaa uskoa? Miten erotat ehtoollisen uskoon kuulumattomaksi?