polttoväli & terävyysalue ?

Negatiivi/kennokoko ei vaikuta terävyysalueeseen. Kuvausetäisyys, aukko ja objektiivin poltooväli vaikuttaa terävyysalueeseen kuten jo edellisessä viestissä mainittiinkin. Kuni lähempänä kohde on sitä kapeampi terävyysalue ja päinvastoin, kuni isompaa aukkoa käytetään siät kapeampi terävyysalue ja päinvastoin sekä kuni pidempää polttoväliä käytetään sitä kapeampi terävyysalue. Huomaa, että mainitut seikat yhdessä vaikuttavat siihen minkämoiseksi terävyysalue muodostuu.

Mika..... kirjoitti:

Negatiivi/kennokoko ei vaikuta terävyysalueeseen. Kuvausetäisyys, aukko ja objektiivin poltooväli vaikuttaa terävyysalueeseen kuten jo edellisessä viestissä mainittiinkin. Kuni lähempänä kohde on sitä kapeampi terävyysalue ja päinvastoin, kuni isompaa aukkoa käytetään siät kapeampi terävyysalue ja päinvastoin sekä kuni pidempää polttoväliä käytetään sitä kapeampi terävyysalue. Huomaa, että mainitut seikat yhdessä vaikuttavat siihen minkämoiseksi terävyysalue muodostuu.

Lue lisää

Negatiivikoko vaikuttaa terävyysalueeseen halussani olevan valokuvausoppaan mukaan. Eli jos samaan kameraan samalla optiikalla vaihdetaan eri kokoinen kenno tai negatiivikoko, muuttuu terävyysalue.
Piste.

Mika..... kirjoitti:

Negatiivi/kennokoko ei vaikuta terävyysalueeseen. Kuvausetäisyys, aukko ja objektiivin poltooväli vaikuttaa terävyysalueeseen kuten jo edellisessä viestissä mainittiinkin. Kuni lähempänä kohde on sitä kapeampi terävyysalue ja päinvastoin, kuni isompaa aukkoa käytetään siät kapeampi terävyysalue ja päinvastoin sekä kuni pidempää polttoväliä käytetään sitä kapeampi terävyysalue. Huomaa, että mainitut seikat yhdessä vaikuttavat siihen minkämoiseksi terävyysalue muodostuu.

Lue lisää

http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/depth-of-field.htm

Esim tämän sivun syvyysterävyyslaskurissahan on kennokoko yhtenä muuttujana joka siis vaikuttaa syvyysterävyysalueeseen. Pidä muut samana ja vaihda kennokokoa JA YLLÄTYS YLLÄTYS TERÄVYYSALUE MUUTTUU!!!!!

Mika..... kirjoitti:

Negatiivi/kennokoko ei vaikuta terävyysalueeseen. Kuvausetäisyys, aukko ja objektiivin poltooväli vaikuttaa terävyysalueeseen kuten jo edellisessä viestissä mainittiinkin. Kuni lähempänä kohde on sitä kapeampi terävyysalue ja päinvastoin, kuni isompaa aukkoa käytetään siät kapeampi terävyysalue ja päinvastoin sekä kuni pidempää polttoväliä käytetään sitä kapeampi terävyysalue. Huomaa, että mainitut seikat yhdessä vaikuttavat siihen minkämoiseksi terävyysalue muodostuu.

Lue lisää

Lauseesi "Negatiivi/kennokoko ei vaikuta terävyysalueeseen." on DISINFORMAATIOTA. Eli suomeksi sanottuna paskapuhetta.

just joo kirjoitti:

Lauseesi "Negatiivi/kennokoko ei vaikuta terävyysalueeseen." on DISINFORMAATIOTA. Eli suomeksi sanottuna paskapuhetta.

Mutta mutta - milläs sitä kennoa vaihdetaan?
Teävyysalueeseen yhdellä ja samalla kameralla ei voi vaikuttaa kennon koolla.
Paskaahan täällä jauhetaan

Todista väitteesi kirjoitti:

Negatiivikoko vaikuttaa terävyysalueeseen halussani olevan valokuvausoppaan mukaan. Eli jos samaan kameraan samalla optiikalla vaihdetaan eri kokoinen kenno tai negatiivikoko, muuttuu terävyysalue.
Piste.

Lue lisää

.. sen kummemmin. Itse olen vain havainnut, että jos kiinnitän 50mm kiinteän objektiivini aps-c digirunkoon tai kinofilmirunkoon (siis saman optiikan), niin molemmissa tapauksissa syvyysterävyys samalla tarkennusetäisyydellä on sama. Tästä siis päättelin, että kennokoko ei vaikuta syvyysterävyyteen. Kennokoko vaikuttaa samalla polttovälillä kylläkin kuvakulmaan, mutta siitähän ei ollut kyse.

Kato nyt vaikka tämä ja pys... kirjoitti:

http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/depth-of-field.htm

Esim tämän sivun syvyysterävyyslaskurissahan on kennokoko yhtenä muuttujana joka siis vaikuttaa syvyysterävyysalueeseen. Pidä muut samana ja vaihda kennokokoa JA YLLÄTYS YLLÄTYS TERÄVYYSALUE MUUTTUU!!!!!

Lue lisää

Ei tuolla sivustolla oikeastaan muuta väitetty. Asia nähkääs on niin, että polttoväli ilmoitetaan tyypillisesti millimetreinä eikä se ole oikeasti mikään tulkinnanvarainen tekijä vaan olemassa oleva fyysinen mitta. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin kennokoko ei vaikuta polttoväliin mitenkään vaan ainoastaan kuvakulmaan jonka joku tietty polttoväli tuottaa erkokoisille kennoille. Monissa lähteissä ja mainonnassa käytetään ns. "muuntomittoja", jotka eivät ole todellisia vaan niiden tarkoitus on havainnollistaa kennolle tallentuvaa kuvakulmaa ja tästä syntyy väärinkäsitys kennon koon vaikutuksesta syvyysterävyyteen. Esim. omassa pokkarissani zoomi ilmoittaa muunnettuja polttoväljä siten, että tsoomin kierällä lukee 50mm, vaikka oikea polttoväli onkin vain 7mm. Tästä voi päätellä, että se on se polttoväli joka vaikuttaa syvyysterävyyteen eikä kennon koko.

Se siekka, että muunneltuja polttovälimittoja käytetään vain pokkareissa ja kompakteissa eikä järkkäreissä, vaikka niissäkin on erikokoisia kennoja, lisää hämmennystä ja väärinkäsityksien määrää. Itse tartuin tähän aiheeseen tässä ketjussa juuri siksi, että mielestäni vähiten hämmennystä aiheuttaisi se, että asioista pyrittäisiin puhumaan niiden oikeilla nimillä. Alkuperäinen kysyjäkin kysyi nimenomaa tekijöistä jotka vaikuttavat syvyysterävyyteen eikä kuvakulmaan.

just joo kirjoitti:

Lauseesi "Negatiivi/kennokoko ei vaikuta terävyysalueeseen." on DISINFORMAATIOTA. Eli suomeksi sanottuna paskapuhetta.

... erehdyt tässä asiassa. Disinformaatiota ovat juuri nämä kaiken karvaiset muuntokertoimet ja croppikertoimet, jotka ovat lähteneet mainosmiesten vakaumuksesta etteivät tavalliset valokuvaajat voi ymmärtää optiikan perusasioita. Tarkoitus lienee yksinkertaistaa asioita, mutta kuten olemme näillä foorumeilla huomanneet tälläiset kaikenkarvaiset tulkinnat aiheuttavat vain sekaannusta.

Se että pidätte kirjoituksiani paskapuheena viittaa vain siihen, että luulette minun horjuttavan "totuuksianne", vaikka oikeasti pyrin vain kiinnittämään huomion siihen fyysiseen olemassa olevaan tekijään joka tässä tapauksessa vaikuttaa syvyysterävyyteen.

Mika..... kirjoitti:

Negatiivi/kennokoko ei vaikuta terävyysalueeseen. Kuvausetäisyys, aukko ja objektiivin poltooväli vaikuttaa terävyysalueeseen kuten jo edellisessä viestissä mainittiinkin. Kuni lähempänä kohde on sitä kapeampi terävyysalue ja päinvastoin, kuni isompaa aukkoa käytetään siät kapeampi terävyysalue ja päinvastoin sekä kuni pidempää polttoväliä käytetään sitä kapeampi terävyysalue. Huomaa, että mainitut seikat yhdessä vaikuttavat siihen minkämoiseksi terävyysalue muodostuu.

Lue lisää

Siis mikä helevetin kuni

seppo: kirjoitti:

Siis mikä helevetin kuni

... Et ilmeisesti kuunnellut lapsena Lasse Pöystin iltasatuja pikkukakkosen lopuksi. Ne sadut oli pitkälti "lasten iloisesta eläinkirjasta", jonka kirjoittajaa en tähän hätän muista. Siellähän noita oudompia suomen kielen sanoja vilahteli:)

Kato nyt vaikka tämä ja pys... kirjoitti:

http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/depth-of-field.htm

Esim tämän sivun syvyysterävyyslaskurissahan on kennokoko yhtenä muuttujana joka siis vaikuttaa syvyysterävyysalueeseen. Pidä muut samana ja vaihda kennokokoa JA YLLÄTYS YLLÄTYS TERÄVYYSALUE MUUTTUU!!!!!

Lue lisää

Kennokoko vaikuttaa välillisesti, koska pienemmällä kennolla kuvattua kuvaa pitää suurentaa enemmän, jotta kuvakoko saataisiin samaksi. Tällöin myös epäterävyys suurenee, joten syväterävyys pienenee kennokokoa pienennettäessä. Yleensä tosin kennoa pienennettäessä polttoväli pienenee, mikä kääntää asian päälaelleen ja syväterävyys kasvaa.

Minä kerran laskeskelin, että tilanteessa, jossa objektiivi on tallennettu äärettömyyteen etäisyydellä d oleva piste piirtyy ympyräksi, jonka halkaisija on (kinopv)^2 / akd, jossa a on aukkoluku ja k on suhde kinofilmiin (tai itseasiassa sen käänteisluku - pokkareilla tyypillisesti n. 6) ja kivopv on polttovälin kinovastaavuus. Kaava voidaan ilmaista myös todellisella polttovälillä: k*f^2 / ad, jossa f on polttoväli. Kaava on likimääräinen ja pätee, kun d >> f. Se kertoo virheen kuvitteelisella kinoruudulla. Haluttaessa varsinaisen kuvan virhe, pitää se kertoa suurennussuhteella.

Todista väitteesi kirjoitti:

Negatiivikoko vaikuttaa terävyysalueeseen halussani olevan valokuvausoppaan mukaan. Eli jos samaan kameraan samalla optiikalla vaihdetaan eri kokoinen kenno tai negatiivikoko, muuttuu terävyysalue.
Piste.

Lue lisää

Ei vaikuta mitään, minkä kokoista ruutua käytät, kunhan polttoväli ja aukko on sama, etkä muuta kuvakokoa.

Ainut ero on se, että jos joudut suurentamaan kuvat täysin samaan kokoon niin siitä seuraa, että pienikennoisen terävyysalue pienenee.

Saman ilmiön, mitä oppaassasi toitotetaan totuutena saat aikaan osasuurentamalla kuvaasi.
Silloin sinulla on suuri- ja pienikennoinen kuva samalla objektiivilla otettuna.

Piste.

Mika.... kirjoitti:

.. sen kummemmin. Itse olen vain havainnut, että jos kiinnitän 50mm kiinteän objektiivini aps-c digirunkoon tai kinofilmirunkoon (siis saman optiikan), niin molemmissa tapauksissa syvyysterävyys samalla tarkennusetäisyydellä on sama. Tästä siis päättelin, että kennokoko ei vaikuta syvyysterävyyteen. Kennokoko vaikuttaa samalla polttovälillä kylläkin kuvakulmaan, mutta siitähän ei ollut kyse.

Lue lisää

Esim. P.K. Jaskarin kirjassa Valokuvausopas s. 34(Tammi, 1975, 4. painos) todetaan selkeästi ja yksiselitteisesti:

pieni negatiivikoko - suuri terävyysalue
suuri negatiivikoko - pieni terävyysalue

ja käydään läpi myös muut asiat kuten polttovli etäisyys ja aukko.
Sama asia havainnollistetaan samassa kirjassa kuvalla s. 86 jossa kuvassa A esitetään negatiivikoon vaikutus terävyysalueeseen. Lisäksi esitetään myös negatiivikoon ja himmentimen aukon yhteisvaikutus kuvassa D s. 87. jne. jne.

Ja tuolla kirjalla ei tosiaankaan ole ainakaan mitään tekemistä digikameroiden (ks. painovuosi) kennojen kanssa eikä siinä puhuta croppauksista tai kennojen kokosuhteista tosiaankaan mitään...

Mitä tulee digien kennokokoon, asia siis kai selviää esim. muualla mainitussa syvyysterävyyslaskurissa selkeästi.

just joo kirjoitti:

Lauseesi "Negatiivi/kennokoko ei vaikuta terävyysalueeseen." on DISINFORMAATIOTA. Eli suomeksi sanottuna paskapuhetta.

Terävyysalue ja muut ominaisuudet objektiivissa on aina samat, oli kuva-ala mikä tahansa.

Pienempi kuva-ala vaikuttaa vain sen, että sitä pitää suurentaa enemmän samaan kopiokokoon pääsemiseksi js siitä seuraa laadun ja terävyysalueen näennäinen pieneneminen.

On ihan sama vaikka croppaisit kinoruudusta pokkarin kuva-alan, tulos on sama kuin pokkarilla, jos on käytetty samaa polttoväliä ja aukkoa.

Te olette vain sanan vääntäjiä tietämättä asiasta yhtään mitään.

Mika.... kirjoitti:

Ei tuolla sivustolla oikeastaan muuta väitetty. Asia nähkääs on niin, että polttoväli ilmoitetaan tyypillisesti millimetreinä eikä se ole oikeasti mikään tulkinnanvarainen tekijä vaan olemassa oleva fyysinen mitta. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin kennokoko ei vaikuta polttoväliin mitenkään vaan ainoastaan kuvakulmaan jonka joku tietty polttoväli tuottaa erkokoisille kennoille. Monissa lähteissä ja mainonnassa käytetään ns. "muuntomittoja", jotka eivät ole todellisia vaan niiden tarkoitus on havainnollistaa kennolle tallentuvaa kuvakulmaa ja tästä syntyy väärinkäsitys kennon koon vaikutuksesta syvyysterävyyteen. Esim. omassa pokkarissani zoomi ilmoittaa muunnettuja polttoväljä siten, että tsoomin kierällä lukee 50mm, vaikka oikea polttoväli onkin vain 7mm. Tästä voi päätellä, että se on se polttoväli joka vaikuttaa syvyysterävyyteen eikä kennon koko.

Se siekka, että muunneltuja polttovälimittoja käytetään vain pokkareissa ja kompakteissa eikä järkkäreissä, vaikka niissäkin on erikokoisia kennoja, lisää hämmennystä ja väärinkäsityksien määrää. Itse tartuin tähän aiheeseen tässä ketjussa juuri siksi, että mielestäni vähiten hämmennystä aiheuttaisi se, että asioista pyrittäisiin puhumaan niiden oikeilla nimillä. Alkuperäinen kysyjäkin kysyi nimenomaa tekijöistä jotka vaikuttavat syvyysterävyyteen eikä kuvakulmaan.

Lue lisää

Ei nyt sotketa turhaan enempää asiaa muuntomitoilla tai muullakaan digihömpällä joka ei liity negatiivikokoasiaan millään tavalla vaan haluaisin tosiaankin sinulta sitten jonkin selityksen siihen miksi esim. tuo Jaskari kirjassaan sitten näin toistuvasti väittää. Onko hänellä sitten eri käsitteet vai eikö hän sitten tiedä mistä puhuu (toisin kuin sinä)?

"Esim. P.K. Jaskarin kirjassa Valokuvausopas s. 34(Tammi, 1975, 4. painos) todetaan selkeästi ja yksiselitteisesti:

pieni negatiivikoko - suuri terävyysalue
suuri negatiivikoko - pieni terävyysalue

ja käydään läpi myös muut asiat kuten polttovli etäisyys ja aukko.
Sama asia havainnollistetaan samassa kirjassa kuvalla s. 86 jossa kuvassa A esitetään negatiivikoon vaikutus terävyysalueeseen. Lisäksi esitetään myös negatiivikoon ja himmentimen aukon yhteisvaikutus kuvassa D s. 87. jne. jne.

Ja tuolla kirjalla ei tosiaankaan ole ainakaan mitään tekemistä digikameroiden (ks. painovuosi) kennojen kanssa eikä siinä puhuta croppauksista tai kennojen kokosuhteista tosiaankaan mitään...

Kaikki** kirjoitti:

Terävyysalue ja muut ominaisuudet objektiivissa on aina samat, oli kuva-ala mikä tahansa.

Pienempi kuva-ala vaikuttaa vain sen, että sitä pitää suurentaa enemmän samaan kopiokokoon pääsemiseksi js siitä seuraa laadun ja terävyysalueen näennäinen pieneneminen.

On ihan sama vaikka croppaisit kinoruudusta pokkarin kuva-alan, tulos on sama kuin pokkarilla, jos on käytetty samaa polttoväliä ja aukkoa.

Te olette vain sanan vääntäjiä tietämättä asiasta yhtään mitään.

Lue lisää

Jos siis terävyysalue on tosiaankin määritelty niin että se on objektiivin ominaisuus niin onhan se silloin siis tietenkin aina sama vakio kun kyseessä on sama objektiivi ja negatiivikoko ei siis tietenkään vaikuta vaikuta .

Jos terävyysalue onkin määritelty jotakuinkin niin että se on kuvauksen tuloksena syntyneiden kehitettyjen kuvien ominaisuus ja pääteltävissä siitä kuinka suurella syvyysalueella kohteet ovat tiettyjen kriteerien mukaan teräviä, voi olla että negatiivikoollakin on merkityksensä...
Hohhoijaa.

Mika.... kirjoitti:

.. sen kummemmin. Itse olen vain havainnut, että jos kiinnitän 50mm kiinteän objektiivini aps-c digirunkoon tai kinofilmirunkoon (siis saman optiikan), niin molemmissa tapauksissa syvyysterävyys samalla tarkennusetäisyydellä on sama. Tästä siis päättelin, että kennokoko ei vaikuta syvyysterävyyteen. Kennokoko vaikuttaa samalla polttovälillä kylläkin kuvakulmaan, mutta siitähän ei ollut kyse.

Lue lisää

Näköjään sinulla ja esim. tuolla cambridgeincolourin depth of field -laskurilla (ja parilla muulla ihmisellä) näyttää olevan hieman eri käsitys siitä mitä tarkoitetaan kun puhutaan terävyysalueesta.

Em. terävyyslaskurissahan on käsiteltävänä tietynlaisella kameralla tietyllä aukkolukemalla otetusta kuvasta tehty tietyn kokoinen tuloste ja sen tietyllä etäisyydellä nähty mahdollinen epätarkkuus jos näkökyky on tietynhyvyinen. Ja siihen tuloksen terävyysalueeseen näyttää tosiaankin vaikuttavan kennokoko laskurin mukaisesti koska jos "actual focal length", aukkolukema ja kuvausetäisyys ym. pysyvät samoina, muuttuu syvyysterävyysalue kun ainoastaan kennokokoa muutetaan.

Osa ihmisistä näyttää pitävän terävyysaluetta ikäänkuin optiikan ominaisuutena jolloin kennokoko ei siihen vaikuta koska kenno ei ole objektiivissa.

Esimerkiksi kirjoitti:

Esim. P.K. Jaskarin kirjassa Valokuvausopas s. 34(Tammi, 1975, 4. painos) todetaan selkeästi ja yksiselitteisesti:

pieni negatiivikoko - suuri terävyysalue
suuri negatiivikoko - pieni terävyysalue

ja käydään läpi myös muut asiat kuten polttovli etäisyys ja aukko.
Sama asia havainnollistetaan samassa kirjassa kuvalla s. 86 jossa kuvassa A esitetään negatiivikoon vaikutus terävyysalueeseen. Lisäksi esitetään myös negatiivikoon ja himmentimen aukon yhteisvaikutus kuvassa D s. 87. jne. jne.

Ja tuolla kirjalla ei tosiaankaan ole ainakaan mitään tekemistä digikameroiden (ks. painovuosi) kennojen kanssa eikä siinä puhuta croppauksista tai kennojen kokosuhteista tosiaankaan mitään...

Mitä tulee digien kennokokoon, asia siis kai selviää esim. muualla mainitussa syvyysterävyyslaskurissa selkeästi.

Lue lisää

... minulla sattumoisin on tuo samainen kirja:) ja toden totta mainitsemallasi sivulla kyseinen väite on kirjoitettu. En minä erityisesti halua sitä kumota jos kerran jaskari asian tietää. Minä vain tiedän, että jollakin tietyllä objektiivilla terävyysalue on aina sama riippumatta siitä minkä kokoiselle valoherkälle pinnalle kuvan taltioin (se objektiivi ei siis yksinkertaisesti tiedä mihin se sen kuvan piirtää, vaan se piirtää joka kerran tarkalleen samanlaisen kuvan, vaikka se heijastettaisiin paperille ja piirrettäisiin).

Kaikki** kirjoitti:

Terävyysalue ja muut ominaisuudet objektiivissa on aina samat, oli kuva-ala mikä tahansa.

Pienempi kuva-ala vaikuttaa vain sen, että sitä pitää suurentaa enemmän samaan kopiokokoon pääsemiseksi js siitä seuraa laadun ja terävyysalueen näennäinen pieneneminen.

On ihan sama vaikka croppaisit kinoruudusta pokkarin kuva-alan, tulos on sama kuin pokkarilla, jos on käytetty samaa polttoväliä ja aukkoa.

Te olette vain sanan vääntäjiä tietämättä asiasta yhtään mitään.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000009&conference=4500000000000184&posting=22000000021004916

"... minulla sattumoisin on tuo samainen kirja:) ja toden totta mainitsemallasi sivulla kyseinen väite on kirjoitettu. En minä erityisesti halua sitä kumota jos kerran jaskari asian tietää. Minä vain tiedän, että jollakin tietyllä objektiivilla terävyysalue on aina sama riippumatta siitä minkä kokoiselle valoherkälle pinnalle kuvan taltioin (se objektiivi ei siis yksinkertaisesti tiedä mihin se sen kuvan piirtää, vaan se piirtää joka kerran tarkalleen samanlaisen kuvan, vaikka se heijastettaisiin paperille ja piirrettäisiin)."

on kysymys perusasioista kirjoitti:

Ei nyt sotketa turhaan enempää asiaa muuntomitoilla tai muullakaan digihömpällä joka ei liity negatiivikokoasiaan millään tavalla vaan haluaisin tosiaankin sinulta sitten jonkin selityksen siihen miksi esim. tuo Jaskari kirjassaan sitten näin toistuvasti väittää. Onko hänellä sitten eri käsitteet vai eikö hän sitten tiedä mistä puhuu (toisin kuin sinä)?

"Esim. P.K. Jaskarin kirjassa Valokuvausopas s. 34(Tammi, 1975, 4. painos) todetaan selkeästi ja yksiselitteisesti:

pieni negatiivikoko - suuri terävyysalue
suuri negatiivikoko - pieni terävyysalue

ja käydään läpi myös muut asiat kuten polttovli etäisyys ja aukko.
Sama asia havainnollistetaan samassa kirjassa kuvalla s. 86 jossa kuvassa A esitetään negatiivikoon vaikutus terävyysalueeseen. Lisäksi esitetään myös negatiivikoon ja himmentimen aukon yhteisvaikutus kuvassa D s. 87. jne. jne.

Ja tuolla kirjalla ei tosiaankaan ole ainakaan mitään tekemistä digikameroiden (ks. painovuosi) kennojen kanssa eikä siinä puhuta croppauksista tai kennojen kokosuhteista tosiaankaan mitään...

Lue lisää

... minä voisin olla vastuullinen siitä, mitä P.K. Jaskari on katsonut hyväksi kirjassaan väittää. Minulla on sattumoisin tuo samainen kirja ja myönnän, että tuo väite sieltä löytyy mainitsemaltasi sivulta. Mutta sitä pitäisi kysyä Jaskarilta itseltään, mitä hän sillä tarkoittaa.

Noi muuntomitat ja kroppikertoimet eivät ole digiajan hömpötyksiä vaan aina on ollut eri filmikokoja joiden kanssa tämä samainen asia on ollut edessä. Nyt on vain niin, että tämä väärin käsitys johtuu siitä, että jotkut ihmiset puhuvat polttovälistä tarkoittaessaan kuvakulmaa. Tulosteen kuvakulmaan kennokoko toki vaikuttaakin. Mutta se, mikä millekin filmi/kennokoolle on "normaali"poltooväli, vaihtelee. "normaali" objektiivi tuottaa aina saman kuvakulman kenno/filmikoosta riippumatta, mutta eri filmi/kennokoolle "normaali" polttoväli on erimittainen ja siksi eri kenno/filmikokojen normaalioptiikat tuottavat erilaisen syvyysterävyyden, mutta se ei varsinaisesti johdu sen filmin/kennon koosta, vaan siitä että niiden optiikoiden polttoväli on eri. esim. APS-C koon normaali on n.30mm, kinon normaali on noin. 50mm, keskikoon 6x6 normaali on n.80mm (nämä optiikat tuottavat siis kuvakulmaltaan samanlaisen kuvan medioilleen, vaikka ovat eri mittaisia).

Tästä samasta asiasta väännetään tasaisin väliajoin näillä foorumeilla ja tullaan taas tulevaisuudessa väittelemään. Voi olla etten jaksa enää tätä asia selvittää, mutta tällä kertaa tämä on ollut oikein hauskaa ja virkistävää, kiitos teille.

Mika..... kirjoitti:

... Et ilmeisesti kuunnellut lapsena Lasse Pöystin iltasatuja pikkukakkosen lopuksi. Ne sadut oli pitkälti "lasten iloisesta eläinkirjasta", jonka kirjoittajaa en tähän hätän muista. Siellähän noita oudompia suomen kielen sanoja vilahteli:)

Lue lisää

Eli nokalla on 5D:ssä 50mm 1.4- ja kuvaan sillä suurimmalla aukolla.
Tarkennus silmiin, naps, ja kuvassa on selkeästi jo poskipäät ja nenä epäterävällä alueella.

Sama testi kaverin 20D:llä ja samalla optiikalla, sama polttoväli. henkilö täsmälleen samalla kohdalla ja samoissa valaistusolosuhteissa. Taas silmiin tarkennus, naps, kasvot ovatkin tarkat koko pinta-alaltaan.

Eli kennokoko todellakin vaikuttaa.

Ajattelin tehdä vielä saman testin 30mm polttovälisellä optiikalla. En vaan taida ihan heti saada sellaista käsiini, joka pelittäisi täyskennolla...
Voisi sulkea pois sen cropin vaikutukset.

Piste.

Hanna kirjoitti:

Eli nokalla on 5D:ssä 50mm 1.4- ja kuvaan sillä suurimmalla aukolla.
Tarkennus silmiin, naps, ja kuvassa on selkeästi jo poskipäät ja nenä epäterävällä alueella.

Sama testi kaverin 20D:llä ja samalla optiikalla, sama polttoväli. henkilö täsmälleen samalla kohdalla ja samoissa valaistusolosuhteissa. Taas silmiin tarkennus, naps, kasvot ovatkin tarkat koko pinta-alaltaan.

Eli kennokoko todellakin vaikuttaa.

Ajattelin tehdä vielä saman testin 30mm polttovälisellä optiikalla. En vaan taida ihan heti saada sellaista käsiini, joka pelittäisi täyskennolla...
Voisi sulkea pois sen cropin vaikutukset.

Piste.

Lue lisää

50mm on aps-c kennoisessa lyhyt tele. Eli oliko tarkennus etäisyys sama? ts. 20D.lä otettu kuva oli siinä tapauksessa rajaukseltaan tiukempi ja silti objektiivi piirsi erilaisen kuvan?!? yhtenä mahdollisuutena tulee mieleen, että voiko reunapiirto vaikuttaa täydellä aukolla tulokseen? tosin sanoit että nenänpää oli epäterävä 5D:lä joten ei liene kyse reunapiirrosta.

Teitkö testin siten että otit kuvan molemmilla kameroilla tarkalleen samalta etäisyydeltä objektiivi samaan kohtaan tarkennettuna ja sen jälkeen kuvan käsittelyssä rajasit 5D:lä otetun kuvan vastaamaan 20D:lä otetun kuvan kuvakulmaa ja vertasit kuvia rinnakkain? jos näin teit ja sait tulokseksi erilaisen syvyysterävyyden, niin ensin en usko sinua ja sitten kun pakotat minut uskomaan, niin syön hattuni:)

Minä olen itse tehnyt noita vastaavia testejä muilla välineillä ja saanut täsmälleen päinvastaisia tuloksia, mutta välineeni eivät ole olleet samoja sillä optiikoita olen testannut filmikameralla ja digillä ja sen lisäksi olen tehnyt vertailuja compaktikameran ja digijärkkärin ja filmikameran kanssa (luonnollisesti kompaktissa oma optiikkansa) ja kaikissa itse tekemissäni kokeissa olen saanut erilaisia tuloksia kuin väität, mutta testitapamme ja välineemme eivät ole samoja joten vaikea on alkaa väittelemäänkään.

Mika..... kirjoitti:

50mm on aps-c kennoisessa lyhyt tele. Eli oliko tarkennus etäisyys sama? ts. 20D.lä otettu kuva oli siinä tapauksessa rajaukseltaan tiukempi ja silti objektiivi piirsi erilaisen kuvan?!? yhtenä mahdollisuutena tulee mieleen, että voiko reunapiirto vaikuttaa täydellä aukolla tulokseen? tosin sanoit että nenänpää oli epäterävä 5D:lä joten ei liene kyse reunapiirrosta.

Teitkö testin siten että otit kuvan molemmilla kameroilla tarkalleen samalta etäisyydeltä objektiivi samaan kohtaan tarkennettuna ja sen jälkeen kuvan käsittelyssä rajasit 5D:lä otetun kuvan vastaamaan 20D:lä otetun kuvan kuvakulmaa ja vertasit kuvia rinnakkain? jos näin teit ja sait tulokseksi erilaisen syvyysterävyyden, niin ensin en usko sinua ja sitten kun pakotat minut uskomaan, niin syön hattuni:)

Minä olen itse tehnyt noita vastaavia testejä muilla välineillä ja saanut täsmälleen päinvastaisia tuloksia, mutta välineeni eivät ole olleet samoja sillä optiikoita olen testannut filmikameralla ja digillä ja sen lisäksi olen tehnyt vertailuja compaktikameran ja digijärkkärin ja filmikameran kanssa (luonnollisesti kompaktissa oma optiikkansa) ja kaikissa itse tekemissäni kokeissa olen saanut erilaisia tuloksia kuin väität, mutta testitapamme ja välineemme eivät ole samoja joten vaikea on alkaa väittelemäänkään.

Lue lisää

Tein testin juuri näin, eli mallin paikka oli millilleen merkattu ja muuta ei tehty kun runkoa vaihdettu.

Testin tein siis studiossa.

En rajannut varsinaisesti 20D:llä otettua kuvaa (se ei ole oleellista)
Mutta otin saman kuva-alueen tarkasteluun molemmilla kameroilla otetusta kuvasta.
Eli siinä mielessä "rajattu" alue.

Hanna kirjoitti:

Tein testin juuri näin, eli mallin paikka oli millilleen merkattu ja muuta ei tehty kun runkoa vaihdettu.

Testin tein siis studiossa.

En rajannut varsinaisesti 20D:llä otettua kuvaa (se ei ole oleellista)
Mutta otin saman kuva-alueen tarkasteluun molemmilla kameroilla otetusta kuvasta.
Eli siinä mielessä "rajattu" alue.

Lue lisää

... en keksi mikä tuon voi aiheuttaa, sillä optiikka piirtää aina samanlaisen kuvan samoissa olosuhteissa riippumatta mihin se sen kuva piirtää. 5D:n ja 20D:n pikselitiheys on tietysti erilainen, mutta tokko tuokaan sitä selittää sillä eroa on myös kennon ja filminkin välillä ja siinä ei kuitenkaan tuota ilmiötä esiinny. Antialianssisuodin ja kennon päällä oleva mikrolinssistö ovat ainoat optiset laitteet jotka kuvautilanteessasi muuttuivat joten syy täytyy piillä niissä kuka tietää.
Jep se rajaus ei ole olennainen, vaan mainitsin asian koska resoluutiota lukuunottamatta rajattu 5Dn kuva pitäisi olla identtinen rajaamattoman 20D:n kuvan kanssa.
No niin tai näin olisi kuitenkin kiinnostavaa nähdä ne ottamasi testikuvat jos ovat vielä tallella ja haluat niitä näyttää.

Hanna kirjoitti:

Eli nokalla on 5D:ssä 50mm 1.4- ja kuvaan sillä suurimmalla aukolla.
Tarkennus silmiin, naps, ja kuvassa on selkeästi jo poskipäät ja nenä epäterävällä alueella.

Sama testi kaverin 20D:llä ja samalla optiikalla, sama polttoväli. henkilö täsmälleen samalla kohdalla ja samoissa valaistusolosuhteissa. Taas silmiin tarkennus, naps, kasvot ovatkin tarkat koko pinta-alaltaan.

Eli kennokoko todellakin vaikuttaa.

Ajattelin tehdä vielä saman testin 30mm polttovälisellä optiikalla. En vaan taida ihan heti saada sellaista käsiini, joka pelittäisi täyskennolla...
Voisi sulkea pois sen cropin vaikutukset.

Piste.

Lue lisää

Pienikin virhe kameroiden kalibroinnissa saa etsinkuvan ja kennon tarkentumaan eri tasoon. Oliko kamerat tarkastettu tältä osin?
Huomattavasti kasvokuvaa tarkempi keino terävyysalueen kokeellisesti määrittämistä varten on kuvata vaikkapa viivotinta tai ruutupaperia joka on asetettu vinosti esim. 45 asteen kulmaan kuvaussuuntaa kohti.