Työttömyystilastoja on kaunisteltu AHNEUDEN AIKA-kirjan mukaan esim. seuraavasti: "Virallinen työttömyys oli vuonna 1997 "vain" 367 000 henkeä. Kuitenkin tilastoja oli keinotekoisesti kaunisteltu siirtämällä työttömiä jollekin muulle yhteiskunnan elätettävien momentille, kuten 123 000 henkeä varhaiseläkkeelle, 122 00 henkeä tukityöhön ja työvoimakoulutukseen. Kun niihin lisätään piilotyöttömät (110 000) ja vajaatyölliset (98 000), niin työtä vailla olevien todellinen luku nousee 820 000 henkeen. Se on 2-3 kertaa suurempi luku kuin viralliset työttömyysluvut. Tänä vuonna (2006) tämä ns. "laaja työttömyys" oli Suomessa 16 prosenttia.
Samaan kaunisteluun on syyllistetty muissakin EU-maissa.Ovathan poliitikot työttömyyden syistä yhtä ymmärtämättömiä kuin valtaosa taloustieteilijöistä. Pitkäaistyöttömyys on ollut jo pitkään EU-maissa suurempaa kuin Suomessa".
Kysyä sopiikin, että oliko mitään järkevää syytä syöstä suomalaisetkin työntekijät EU:n työttömyyskaruselliin, kun oli täysin perusteltua pysytellä koko liittouman ulkopuolella ja hoitaa oma tallouspolitiikka terveeseen markkinatalouteen perustuvan oman talouspolitiikan keinoin. Näin olisi vältytty EU:ssa harjoitettavan uusliberalistisen talouspolitiikan aiheuttamilta pahimmilta kolhuilta.
Samaan kaunisteluun on syyllistetty muissakin EU-maissa.Ovathan poliitikot työttömyyden syistä yhtä ymmärtämättömiä kuin valtaosa taloustieteilijöistä. Pitkäaistyöttömyys on ollut jo pitkään EU-maissa suurempaa kuin Suomessa".
Kysyä sopiikin, että oliko mitään järkevää syytä syöstä suomalaisetkin työntekijät EU:n työttömyyskaruselliin, kun oli täysin perusteltua pysytellä koko liittouman ulkopuolella ja hoitaa oma tallouspolitiikka terveeseen markkinatalouteen perustuvan oman talouspolitiikan keinoin. Näin olisi vältytty EU:ssa harjoitettavan uusliberalistisen talouspolitiikan aiheuttamilta pahimmilta kolhuilta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Japanissa yritysjohtajat kokevat työllistämisvastuunsa kokonaan eri lailla kuin meillä EU-Suomessa. Vuosittain lähes 500 yritysjohtajaa tekee siellä mieluummin itsemurhan, kuin suostuu irtisanomaan vanhoja pitkäaikaisia työntekijöitään. Japanissa irtisanominen on suuri häpeä yritysjohtajalle. EU-Suomessa ei moista vastuuta tunneta. Päinvastoin yritysjohtaja saatetaan palkita "kultaisella kädenpuristuksella", jonka yritysjohtaja poikkeuksetta ottaa myös vastaan.
Olen itse mielessäni laskeskellut, että todellisia työttömyyslukuja visusti piilotellaan. Oma käsityksen liikkui n. 600 000 työttömän paikkeilla, mutta kyllä Ojapelto on tuossa selvästi eritellyt eri työttömien ryhmät ja siten tuo hurja luku 820 000 näyttää olevan täyttä totta.
Ääneni ei mene huiputtajille, vaan Itsenäisyyspuolueelle.
Japanissa osataan kestävä kehitys ja menestyvä työyhteisö aivan toisin kuin Euroopssa. EU:ssa työuupumus ja "burn-out" ovat tärkeämpiä tavoitteita työnantajalle kuin tarvittavan lisätyövoiman palkkaaminen työttömyyskortistosta.
Japanilaiset suunnittelevat myös esim. markkinoinnin vähintään kymmeneksi vuodeksi kaikessa rauhassa työyhteisössä, eivät kiirehdi EU-maiden tapaan. Siksi EU-mailla on vielä paljon opittavaa kannattavasta liiketoiminnasta.
paljon vasemmistolaisempi yhteiskunta- ollut näihin päiviin asti - mutta amerikkalaiset mallit ovat tehneet sielläkin tehtävänsä ja vastuu ihmisistä on katoamassa.
Nimittäin minua pidettiin työllisenä, kun tein pari kahden tunnin keikkaa puolen kuukauden aikana. Silti piti käydä kuittaamassa itseni määräajoin työttömäksi. Onko vastaavaa muualla?
Kannattako "köyhyyspaketin" rahoja suunnitella käytettäväksi erilaisiin työvoimapoliittisiin ja syrjäytymiskehitystä estäviin toimenpiteisiin työmarkkinatuen korottamisen sijasta.?? Vai syyllistytäänkö taas rahojen holtittomaan tuhlaukseen suuntaamalla niitä älyttömään näennäiskoulutukseen? Taitaa koko paketti hävitä "reippaitten" kouluttajien ja kurssittajien lompsiin hyödyntämättä ja työllistämättä ainuttakaan köyhää. Tietääkseni työllistämiskurssien tulokset ovat jääneet varsin vähäisiksi.
1) Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen ja yrittäjyyden lisääminen, 2) työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen, 3) Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, 4) jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa ja 5)tekninen tuki ovat ESR:n toimintalinjoja kaudella 2007-2013.
EAKR:n teemoja kaudella ovat osaaminen, saavutettavuus, ympäristö ja kapasiteetti.
ESR:n periaatteena on elinikäinen oppiminen, joka mielestäni on mahdollista myös työvoimapoliittisen koulutuksen ja koulutusinstituuttien ulkopuolella, esim. kotona. Olemme samaa mieltä työllistämiskursseista kokemusteni mukaan. ESR on silti kanssamme eri mieltä, vaikka se ensi kaudella (2007-2013 yht. 552 milj. €) vähentääkin rahoitusta jatkuvasti. Tuolloin ESR ja EAKR rahoittavat yhteensä 1,5 mrd €, vähennystä tulee 25 % koko maassa, mutta Etelä- ja Länsi-Suomessa vähennystä 50 %. Ei kannata hakea enää työllistämiskursseilla kiinnostuneesti, vaan perustele hakemuksessasi esim. Työhallinnon byrokratia tai EU:n byrokratia.
Työmarkkinoilla sosiaalisia haasteita ovat väestön ikääntymínen EU:ssa, nopeasti muuttuvat työmarkkinat (tietoyhteiskunta ja työvoiman liikkuvuus), monikulttuurisuuden lisääntyminen (ICT, työvoiman liikkuvuus, eurooppalainen identiteetti) sekä syrjäytymisen ehkäiseminen (oppimistapojen erilaisuuden huomioiminen).
Tulevaisuuden työmarkkinat eivät ainakaan lisää työllisyyttä, vaan työttömyyttä. On ikärasismia, ei muka osata tarpeeksi, otetaan mieluummin epäpäteviä,... Tällä tavoin täystyöllisyyttä ei saavuteta koskaan, vaikka jo nyt on puhuttu työvoimapulasta. Ensin kannattaa sanoa EI EU:lle, vasta sitten miettiä tulevaisuuden rahoitusta ja työllistymistä/työllistämistä.
Näin on julistettu, että kunhan rakennemuutos saadaan suoritetuksi loppuun, työttömyys kyllä helpottuu.
Pelkästään sanan "rakennemuutos" sisältö on kuitenkin jo sinällään usemmille epäselvä. Ilmeisesti sitä on käytetty puhuttaessa esim. saneerauksista, tuotantosuunnan- ja rakenteen muutoksista. Sillä lienee tarkoitettu myös tuotantoelämän verkostumista. Yleisimmin rakennemuutoksella tarkoitettaneen yhteiskunnan muuttumista savupiipputeollisuudesta tietoyhteiskunnaksi. Tietoyhteiskuntaa ei voi olla olemassa, ellei yhteiskunnassa ole teollista tuotantoa.
Otanpa esimerkin pankkipuolelta. Tekno-optimistit väittävät, että vaikka teknologia toisaalla hävittää työpaikkoja, se vastaavasti luo tietotekniikka-alalle uusia työpaikkoja. Valitettavasti muutaman kymmenen tai sadan työpaikan lisäys pankkien tietotekniikkapuolella ei riitä korvaamaan alkuunkaan 30 000 suomalaisen pankkineidin katoamista palvelutiskin takaa.
Todellisuudessa rakennemuutos tietoyhteiskunnaksi on vielä suurempi kupla kuin palveluyhteiskunta, jota kokoomuslainen kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan silloinen puheenjohtaja Martti Tiuri vielä 80-luvun puolivälissä markkinoi uusien työpaikkojen luojana.
Todellinen rakennemuutos tapahtui itse asiassa työvoiman rakenteessa. Aikaisemmin duunareita oli valtaosa kaikista työntekijöistä. Toimihenkilöitä oli vain pieni osa. Teknologia ja automaatio käänsivät suhteet ylösalaisin.
Todettakoon lyhyesti tutkimuksen mukaan EU-Suomesta on tullut pääomaa vievä maa. Vaihtotaseen ylijäämä tarkoittaa, että nykyään EU-Suomessa syntyy enemmän tuloja kuin niitä täällä käytetään.
Totuus ja EU:n taustavoimien propaganda eivät näytä kulkevan samoja teitä. EU:n piti suureen ääneen julistetun propagandansa perusteella olla nimenomaan suuri työllistäjä suurine investoineen. - Nyt jokainen tajuaa joutuneensa suuren ja härskin huijauksen kohteeksi. Kauanko hyvät sisaret ja veljet, annamme tuon tapaisen valehtelun mennä läpi korviemme mitenkään siihen reagoimatta.
Minä ainakin teen sen äänestyspaikalla. Valintani on ilman selityksiä Itsenäisyyspuolue.
EU:ssa harjoitettavan uusliberalistisen talouspolitiikan mukaisesti poliittinen oikeisto yrittää siirtää verotusta tasa- ja arvonlisäveron suuntaan, jotta verotus entistä enemmän siirtyisi tavalliselle kansalaiselle. Arvonlisä pitäisi päinvastoin alentaa esim. ruoan osalta, koska sen hankinta rasittaa eniten pienituloisia ja on välttämätön perushyödyke.
Monissa kirjoituksissa on on voitu seikkaperäisesti todisttaa, että Suomen eroaminen Euroopan Unionista on lähes koko kansan etu.
Muistan lukeneeni jostakin, että vain noin 20 000 suomalaista saa EU:n avulla itselleen taloudellista hyötyä. Ainoastaan näiden parinkymmenen tuhannen maallisen mammonan tähden saa koko muu kansa kärsiä.
Puoluepropaganda kaikkine järjestöineen ja julkaisuineen tekevät tätä kansaa rappeuttavaa myyräntyötään ylistämällä EU-autuutta.
Paasikivi oli harvinaisen oikeassa todetessaan meidän olevan kansana poliittisesti harvinaisen tyhmää joukkoa. Mitenkään muutenhan nykytilaamme ei parhaalla tahdollakaan voi ymmärtää.
Toivottavaa onkin, että ensi maalisvaaleissa tuo tyhmien joukko oleellisesti vähenisi.
Mikäli haluamme palata omaan terveeseen markkinatalouteen ja siten parantaa samalla omaa taloudellista ja henkistä olotilaamme, siirrymme kannattamaan suurenevin joukoin ITSENÄISYYSPIOLUETTA.
Eliittihän EU:sta hyötyy. Rahaa palaa byrokratian perseessä kun oma kansa saa keppiä ja kituu.
Suomessa varsinkin kokoomuslaisissa piireissä kuulee jo puhuttavan avoimen ihailevasti oligarkkien vallan nopeasta noususta eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Venäjällä on nähty todeksi oligarkkien vaikutus vallankäyttäjinä. Samalla uskotaan myös vladimir Putin'in olevan yksi heistä.
Ehkä tämä on lopulta vain ns. "kartuttajien kauden" lopunajan ilmentymistä. Sosiaalisen aaltoliikkeen lain mukaan rikkaiden valtakausi elää jokatapauksessa viimeisiä hetkijään. Tätä kautta pitäisi seurata ns. "raatajain valtakausi", jonka alkamista monet asiantuntijat jo odottelevat.
EU on rakennettu valheiden ja petosten varaan, joita on yritetty salailla, mutta on selvää salailun onnistuvan vain aikansa. Sen jälkeen korttitalo romahtaa nopeasti ja monille suurena yllätyksenä.