saa nähdä kauanko kestää sydänsurusta

se siitä suttaantuu ajan myötä..Ajattele niin,että hän ei ollut ehkä sinulle tarkoitettu, vaan nurkan takana, tulee se ihan oikea vastaan..
Koita jaksella kaikesta huolimatta..:)

Discon biisiä lainaten "kipu etääntyy ja vihdoin häviää" aika auttaa. Yritä jaksella. Voi tuntua vaikealta, mutta kyllä se siitä.

Että kaikki mikä ei tapa.......Vituttaa.
Sitaattihan tämä on, löysin sen tuolta jostain.
Mutta ehkä se saa edes vähän hymyilemään.

ei mene ohi tuosta noin vaan. Jälkeenpäin ajatellen ehkä niistä nuorempana selvisi jaloilleen nopeammin. Vai onko aika kullannut muistot.

Rankkoja ovat kaikki menetykset. Elämä vain on tehty sellaiseksi, että niitä tulee vastaan. Joskus ajattelin itse, että menen minuutin kerrallaan, jo päivä ilman kyyneleitä on iso hyppäys eteenpäin. Puhumattakaan kahdesta päivästä. Tai sekin, ettei suru ole koko ajan läsnä; että sen voi edes pieneksi hetkeksi upottaa jonnekin taustalle ja ajatella ihan muuta. Sekin on jo huima hyppäys eteenpäin.

Sikälikin rankkoja hommia nänä ihmissuhde-surut, ettei niitä voi toinen ottaa kantaakseen; ei pysty helpottamaan toisen taakkaa, vaikka kuinka haluaisi.

Voi olla, että jonain päivänä ymmärrät tämän päivän surun tarkoituksen. Varsinkin, jos rinnallasi silloin seisoo Hän, se oikea ja sinulle tarkoitettu ihminen ;)

Voimia sinulle.

Kasvaminen tekee usein kipeää, elämä tuo monenlaista tuskaa, tarvitaan myös yksinäisyyttä kohdata sydänsuru.:(

*Voimia ja anna ajan vahvistaa sydäntäsi*

olet onneton!

Sydänsurusta selviää osaksi sillä, että ymmärtää mitä tapahtui ja miksi tapahtui.

Anteeksianto, jos siihen kasvaa, auttaa myös - kohdistuu siis omaan itseen tai toiseen osapuoleen... molempiin.

Kaikella on tarkoitus?

Seuraava suhde onnistuu paremmin, jos oppii omista virheistään - niitä on meillä kaikilla.

Toivon kovasti, että löydät onnesi ja unohdat "huonon tuurin" - sitä ei ole olemassa. On vain vääriä valintoja - älä toista niitä!

Kaikkea hyvää Sinulle:)

Ensi rakkaudesta toipuminen kesti monta vuotta. Suuri rakkaus ilmestyi, sairastui ja toipui- surua ja iloa. Suuri rakkaus tempaistiin pois: suru helpompi kestää aikaisempien surujen vuoksi.