Epidemiologisin tutkimuksin on osoitettu, että rakennusten kosteusvaurioihin ja homekasvuun liittyy mm. hengitystieoireita, yleisoireita ja lisääntynyt astman riski. Oireita esiintyy rakennuksessa oleskelun aikana, ja ne lievittyvät altistuksen loppuessa. Haittojen aiheuttajia ja mekanismeja ei tunneta vielä riittävästi. Osaa oireista selittää IgE-välitteinen allergia, mutta myös tulehdus on tärkeä tekijä. Rakennusmateriaalissa kasvavien mikrobien itiöt aiheuttavat makrofageissa in vitro samoja tulehdusvasteita, joiden merkkejä on havaittu myös altistuneiden henkilöiden nenähuuhtelunesteessä. Homealtistus koostuu lukuisista mikrobiologisista tekijöistä: homesienten ja bakteerien itiöistä, solukomponenteista ja mikrobien aineenvaihduntatuotteista, kuten toksiineista. Mikrobiologisen ja toksikologisen tutkimuksen yhdistäminen potilastutkimukseen tuo vähitellen tietoa tämän mutkikkaan ongelman syysuhteista.
Rakennusten kosteuden, homeongelmien ja ihmisten sairastelun yhteys on ollut lääketieteessä kiinnostuksen kohteena jo vuosia. Ovatko homealtistukseen liittyvät diagnoosit ja hoitokäytännöt hyväksyttäviä ja onko ilmiölle biologisesti uskottavia perusteita, vai onko kyseessä tieteellinen tai yhteiskunnallinen harharetki? Tutkimuksen kannalta ja useiden asiaa pohtineiden kansainvälisten työryhmien mielestä asia on selvä: kyseessä on monimutkainen, terveyshaittoja aiheuttava ilmiö, joka on yleinen eri puolilla maailmaa, joka on kehittynyt modernin rakentamisen myötä, joka edellyttää toimenpiteitä ja joka monessa suhteessa haastaa tarkistamaan tietomme ympäristön mikrobien roolista ihmisen sairauksien kehittymisessä. Rakennusten kosteus ja home ovat keskeinen ympäristöterveyden kysymys, joka kytkeytyy myös yhteiskunnan taloudellisiin, sosiaalisiin ja teknisiin toimintoihin.
Epidemiologisten tutkimusten avulla on osoitettu, että rakennusten kosteusvaurioihin ja niistä johtuvaan homekasvuun liittyy mm. hengitystieoireita, monia yleisoireita ja lisääntynyt astman riski (Bornehag ym. 2001, IOM 2000). Vaikka yhteys on selvästi osoitettu, ei vielä tiedetä varmasti, mitkä ovat ilmiön keskeiset syy-yhteydet eli miksi kosteuden vaurioittamien rakennusten mikrobikasvu on haitallista.
Terveyshaitat
Kosteusvaurioisissa rakennuksissa esiintyy monenlaisia terveyshaittoja. Yleisimpiä ovat erilaiset ärsytys- ja yleisoireet. Sekä lapsilla että aikuisilla on osoitettu esiintyvän tavallista enemmän hengitysteiden, ihon ja silmien ärsytystä, yskää ja limannousua, nuhaoireita, käheyttä, hengenahdistusta sekä yleisoireita, kuten väsymystä, kuumeilua, lihas- ja nivelkipuja, muistihäiriöitä ja keskittymisvaikeuksia (mm. Dales ym. 1991, Peat ym. 1998, Bornehag ym. 2001). Oireita esiintyy rakennuksessa oltaessa, ja yleensä ne lievittyvät tai katoavat altistuksen loppuessa (Hirvonen ym. 1999). Rakennuksen korjauksiin yhdistettyjä interventiotutkimuksia on julkaistu vasta vähän, mutta löydökset ovat olleet yhdensuuntaisia: lasten sairastuvuus infektioihin palaa tavanomaiseksi ja oireet vähenevät merkitsevästi sekä kouluikäisillä että nuoremmilla altistuksen päätyttyä (Koskinen 1999, Savilahti ym. 2000, Taskinen 2001, Meklin 2002). Keuhkojen toiminnassa ei lapsilla ole havaittu merkittäviä muutoksia (Taskinen 2001, Immonen 2002), mutta aikuisilla pitkäaikaiseen altistukseen on liittynyt hengitysteiden hyperreaktiivisuutta ja muutosten korjaantuminen on kestänyt vuosia (Rudblad ym. 2001).
Homealtistus lisää astmaa
Astman on osoitettu yleistyvän ja astmaoireiden pahenevan kosteusvaurioaltistuksen yhteydessä (Jaakkola ym. 1993 ja 2002, Peat ym. 1998, Kilpeläinen ym. 2001). Syntyvä astma ei aina ole allergista, IgE-välitteistä, vaan kyseessä on usein viivästynyt, soluvälitteisen yliherkkyyden kautta välittyvä sairaus, jonka synnyssä tulehduksella on vahva osuus. Kosteusvaurioaltistuksen vaikutukset näyttävät liittyvän yleisemminkin tulehdukseen. Tähän viittaavat vauriorakennuksissa työskentelevillä tehdyt tutkimukset nenähuuhtelunesteen sisältämien tulehduksenvälittäjäaineiden pitoisuuksista. Vaurioituneen koulun (Hirvonen ym. 1999) (kuva 1) ja toimistorakennuksen (Roponen ym. 2001a) työntekijöillä pitoisuudet olivat suuremmat työjaksojen aikana kuin lomalla. Oireiden esiintyminen noudatti samaa sykliä. Tulehduksen välittäjäaineiden lisääntyminen liittyy nimenomaan kosteusvauriorakennuksessa altistumiseen, sillä suurillekaan mikrobipitoisuuksille altistuvilla sahatyöntekijöillä ei todettu vastaavia eroja työjakson ja loman välillä (Roponen ym. 2002).
Homepölyn ja alveoliitin välinen yhteys on tunnettu jo vuosikymmenien ajan (Terho 1999). Suomalaisen käytännön mukaan homealtistukseen liittyvä allerginen alveoliitti, allerginen nuha, astma, astman paheneminen ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS) voidaan katsoa korvaukseen oikeuttaviksi ammattitaudeiksi. Kosteusvauriorakennuksiin liittyneiden uusien tautitapausten määrä on eri vuosina vaihdellut noin sadasta muutamaan sataan (Ammattitaudit 2000). Huomattava osa ammattitaudeista on todettu opetus- ja hoitoaloilla.
Infektiot
Kosteusvauriorakennuksissa esiintyvät mikrobit, sienet ja bakteerit, esimerkiksi aktinomykeetit, voivat myös aiheuttaa kudoksissa invasiivisen infektion. Tapaukset ovat harvinaisia terveillä. Suurin riski on potilailla, joilla on jokin vakava perussairaus tai joille tehdään kajoavia toimenpiteitä. Infektioita on havaittu mm. poskionteloissa ja keuhkokudoksessa, ja myös gynekologisia infektioita on todettu (Husman 1996).
Tavallisimmin kosteusvaurioaltistuksen ja infektiosairauksien välinen yhteys ilmenee kuitenkin tavallisten hengitystiesairauksien yleistymisenä. Tällöin aiheuttajamikrobit ovat samoja kuin tavanomaisissa epidemioissakin. Infektioalttius liittynee hometaloissa esiintyvien mikrobien kykyyn lamata hengitysteiden limakalvon värekarvatoimintaa ja mahdollisesti mikrobitoksiinien immunosuppressiivisiin ominaisuuksiin (Pestka ja Bondy 1990, Piecková ja Jesenska 1998).
Mikrobitoksiinien merkitys
Mykotoksiinien ja bakteeritoksiinien sairauksia ja oireita aiheuttavat ominaisuudet ovat kiistanalaisia ja vilkkaan kansainvälisen keskustelun kohteena. Joidenkin tutkijoiden mielestä syy-yhteyttä ei ole osoitettu. Toisaalta asiaa ei ole juuri tutkittu, joten näyttöä myöskään päinvastaisesta ei ole. Mahdollisen syy-yhteyden puolesta puhuu se, että vaurioituneista materiaaleista löydetään usein toksiineja ja niitä tuottavia homesieniä ja bakteereita (Engelhart ym. 2002, Tuomi ym. 2000) ja että toksiinien on osoitettu kulkeutuvan ilmaan esimerkiksi itiöiden mukana (Croft ym. 1986). Mikrobitoksiinien terveyshaitat tunnetaan vanhastaan hyvin tuotanto- ja koe-eläinten ravinnolle altistumisen yhteydestä, mutta hengitysteitse altistetuilla koe-eläimillä tehtyjä tutkimuksia on julkaistu vasta muutamia. Home- ja bakteeritoksiineilla on syöpää aiheuttavia, neurotoksisia, immunotoksisia ja elinvaurioita aiheuttavia ominaisuuksia, joten niiden aiheuttamat riskit tulisi arvioida huolellisesti.
Kosteusvaurioihin liittyy monenlaisia terveyshaittoja, joiden aiheuttajat ja mekanismit tunnetaan vielä huonosti. ¯Homealtistus¯ koostuu lukuisista mikrobiologisista tekijöistä. Erilaisten altisteiden merkitys oireiden ja sairauksien etiologiassa on vielä epäselvä. Monitieteisellä työllä, jossa mikrobialtistuksen arviointi ja toksikologinen mekanismitutkimus yhdistetään potilastutkimukseen, voidaan vähitellen selvittää tämän mutkikkaan ongelman monet syysuhteet. Näin voidaan myös ongelman torjunta ja vaurioiden korjaukset kohdistaa oikein.
Julkisuudessa on viime aikoina kiinnitetty huomiota rakennusten kosteusvaurioihin ja homehaittoihin, joiden terveysvaikutuksia ei toistaiseksi tunneta riittävän hyvin. Rakennusten kosteusvaurioiden on todettu olevan yleisiä. Kosteusvaurioita esiintyy jopa 55-89 %:ssa eri aikoina rakennetuista taloista. Kosteusvaurion seurauksena syntynyttä näkyvää homekasvua on ilmennyt keskimäärin 30 %:ssa 1950- , 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuista taloista
Homeiden aiheuttamia terveysongelmia on alettu tutkia viime aikoina entistä enemmän. Vaikka ensimmäinen kiistaton homeiden aiheuttama allerginen alveoliitti, maanviljelijöiden homepölykeuhko, raportoitiin jo 1932 (Campbell 1932), homeiden terveysvaikutuksiin liittyy vielä hyvin paljon avoimia kysymyksiä. Rakennuksen kosteusvauriohomeiden terveysvaikutuksiksi on epäilty välitöntä allergiaa ja toksista limakalvo-ärsytystä, joka saa aikaan lisääntynyttä ylähengitysteiden oireilua (Husman ym. 1993b, Nevalainen ja Terho 1993). Homeiden aiheuttamien terveysvaikutusten selvittelyyn perusterveydenhuollossa liittyy monia ongelmia. Homepölyn altistustasosta ei useinkaan ole tietoa, eikä pienille pitoisuuksille altistumisen vaikutuksista myöskään ole varmuutta. Homeen lisäksi sisäilmassa voi olla lukuisia muitakin oireita aiheuttavia tekijöitä, kuten rakennusmateriaaleista haihtuvia kemikaaleja, pölyjä, pölypunkin ulosteita ja eläinten hilsettä, minkä vuoksi oireiden perimmäisen etiologian selvittely saattaa olla mutkallista.
Homeiden sieni-itiöiden ja niiden osien on todettu olevan voimakkaasti herkistäviä. Allergista nuhaa aiheuttavat mm. Alternaria-, Cladosporium-, Penicillium-, Aspergillus-, Mucor-, Rhizopus- ja Fusarium-homesienisuvut (Arundel ym. 1986, Flannigan ym. 1991). Homeallergian yleisyyttä ei tarkoin tunneta. Ulkomaisissa aineistoissa 5-50 %:lla astmaatikoista on todettu homeallergia (Mygind 1986). Suomessa on julkaistu lapsiastmaatikkojen allergioista tutkimus, jonka mukaan 20-40 %:lla tutkituista lapsista oli homeallergia (Koivikko ym. 1991). Aikuisten homeallergioista ei ole ilmestynyt vastaavia selvityksiä. Homeiden erittämien mykotoksiinien terveydellistä merkitystä ja vaikutusmekanismeja hengitystieoireiden syntymisessä ei tunneta täysin. Sekä ulkomaisissa että kotimaisissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että homeen vaurioittamissa taloissa asuvilla ja oleskelevilla esiintyy merkitsevästi enemmän ylähengitysteiden oireilua ja toistuvia virus- ja bakteeri-infektioita kuin muulla väestöllä
Ammattitaudiksi allerginen alveoliitti voidaan todeta silloin, kun pystytään osoittamaan homealtistuksen tapahtuneen työpaikalla. Altistumisen voimakkuutta ei tässä tapauksessa voida suoraan verrata muuhun työperäiseen sairastumisriskiin seuraavien seikkojen vuoksi. Ensiksikin mikrobien suositellut enimmäispitoisuudet eivät perustu epidemiologisiin tai lääketieteellisiin tutkimuksiin eikä pienten pitoisuuksien terveysvaikutuksista tiedetä riittävästi. Toiseksi herkistävät materiaalit voivat aiheuttaa terveysvaikutuksia jo hyvin pienillä pitoisuuksilla, joten suositeltavien suurimpien enimmäispitoisuuksien määrittely ei ole näissä tapauksissa järkevää. Potilaamme tapauksen perusteella näyttää siltä, että pienetkin riittävän pitkään jatkuneet homepölypitoisuudet työilmassa voivat aiheutta homepölykeuhkon. Keuhkojen altistustestiä käytetään yleisesti ammattitautidiagnoosin varmistamiseen astmaa epäiltäessä. Homepölykeuhkotutkimuksissa sitä ei katsota perustelluksi, koska altistaminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa korjautumattomiin keuhkomuutoksiin.
Rakennusten kosteuden, homeongelmien ja ihmisten sairastelun yhteys on ollut lääketieteessä kiinnostuksen kohteena jo vuosia. Ovatko homealtistukseen liittyvät diagnoosit ja hoitokäytännöt hyväksyttäviä ja onko ilmiölle biologisesti uskottavia perusteita, vai onko kyseessä tieteellinen tai yhteiskunnallinen harharetki? Tutkimuksen kannalta ja useiden asiaa pohtineiden kansainvälisten työryhmien mielestä asia on selvä: kyseessä on monimutkainen, terveyshaittoja aiheuttava ilmiö, joka on yleinen eri puolilla maailmaa, joka on kehittynyt modernin rakentamisen myötä, joka edellyttää toimenpiteitä ja joka monessa suhteessa haastaa tarkistamaan tietomme ympäristön mikrobien roolista ihmisen sairauksien kehittymisessä. Rakennusten kosteus ja home ovat keskeinen ympäristöterveyden kysymys, joka kytkeytyy myös yhteiskunnan taloudellisiin, sosiaalisiin ja teknisiin toimintoihin.
Epidemiologisten tutkimusten avulla on osoitettu, että rakennusten kosteusvaurioihin ja niistä johtuvaan homekasvuun liittyy mm. hengitystieoireita, monia yleisoireita ja lisääntynyt astman riski (Bornehag ym. 2001, IOM 2000). Vaikka yhteys on selvästi osoitettu, ei vielä tiedetä varmasti, mitkä ovat ilmiön keskeiset syy-yhteydet eli miksi kosteuden vaurioittamien rakennusten mikrobikasvu on haitallista.
Terveyshaitat
Kosteusvaurioisissa rakennuksissa esiintyy monenlaisia terveyshaittoja. Yleisimpiä ovat erilaiset ärsytys- ja yleisoireet. Sekä lapsilla että aikuisilla on osoitettu esiintyvän tavallista enemmän hengitysteiden, ihon ja silmien ärsytystä, yskää ja limannousua, nuhaoireita, käheyttä, hengenahdistusta sekä yleisoireita, kuten väsymystä, kuumeilua, lihas- ja nivelkipuja, muistihäiriöitä ja keskittymisvaikeuksia (mm. Dales ym. 1991, Peat ym. 1998, Bornehag ym. 2001). Oireita esiintyy rakennuksessa oltaessa, ja yleensä ne lievittyvät tai katoavat altistuksen loppuessa (Hirvonen ym. 1999). Rakennuksen korjauksiin yhdistettyjä interventiotutkimuksia on julkaistu vasta vähän, mutta löydökset ovat olleet yhdensuuntaisia: lasten sairastuvuus infektioihin palaa tavanomaiseksi ja oireet vähenevät merkitsevästi sekä kouluikäisillä että nuoremmilla altistuksen päätyttyä (Koskinen 1999, Savilahti ym. 2000, Taskinen 2001, Meklin 2002). Keuhkojen toiminnassa ei lapsilla ole havaittu merkittäviä muutoksia (Taskinen 2001, Immonen 2002), mutta aikuisilla pitkäaikaiseen altistukseen on liittynyt hengitysteiden hyperreaktiivisuutta ja muutosten korjaantuminen on kestänyt vuosia (Rudblad ym. 2001).
Homealtistus lisää astmaa
Astman on osoitettu yleistyvän ja astmaoireiden pahenevan kosteusvaurioaltistuksen yhteydessä (Jaakkola ym. 1993 ja 2002, Peat ym. 1998, Kilpeläinen ym. 2001). Syntyvä astma ei aina ole allergista, IgE-välitteistä, vaan kyseessä on usein viivästynyt, soluvälitteisen yliherkkyyden kautta välittyvä sairaus, jonka synnyssä tulehduksella on vahva osuus. Kosteusvaurioaltistuksen vaikutukset näyttävät liittyvän yleisemminkin tulehdukseen. Tähän viittaavat vauriorakennuksissa työskentelevillä tehdyt tutkimukset nenähuuhtelunesteen sisältämien tulehduksenvälittäjäaineiden pitoisuuksista. Vaurioituneen koulun (Hirvonen ym. 1999) (kuva 1) ja toimistorakennuksen (Roponen ym. 2001a) työntekijöillä pitoisuudet olivat suuremmat työjaksojen aikana kuin lomalla. Oireiden esiintyminen noudatti samaa sykliä. Tulehduksen välittäjäaineiden lisääntyminen liittyy nimenomaan kosteusvauriorakennuksessa altistumiseen, sillä suurillekaan mikrobipitoisuuksille altistuvilla sahatyöntekijöillä ei todettu vastaavia eroja työjakson ja loman välillä (Roponen ym. 2002).
Homepölyn ja alveoliitin välinen yhteys on tunnettu jo vuosikymmenien ajan (Terho 1999). Suomalaisen käytännön mukaan homealtistukseen liittyvä allerginen alveoliitti, allerginen nuha, astma, astman paheneminen ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS) voidaan katsoa korvaukseen oikeuttaviksi ammattitaudeiksi. Kosteusvauriorakennuksiin liittyneiden uusien tautitapausten määrä on eri vuosina vaihdellut noin sadasta muutamaan sataan (Ammattitaudit 2000). Huomattava osa ammattitaudeista on todettu opetus- ja hoitoaloilla.
Infektiot
Kosteusvauriorakennuksissa esiintyvät mikrobit, sienet ja bakteerit, esimerkiksi aktinomykeetit, voivat myös aiheuttaa kudoksissa invasiivisen infektion. Tapaukset ovat harvinaisia terveillä. Suurin riski on potilailla, joilla on jokin vakava perussairaus tai joille tehdään kajoavia toimenpiteitä. Infektioita on havaittu mm. poskionteloissa ja keuhkokudoksessa, ja myös gynekologisia infektioita on todettu (Husman 1996).
Tavallisimmin kosteusvaurioaltistuksen ja infektiosairauksien välinen yhteys ilmenee kuitenkin tavallisten hengitystiesairauksien yleistymisenä. Tällöin aiheuttajamikrobit ovat samoja kuin tavanomaisissa epidemioissakin. Infektioalttius liittynee hometaloissa esiintyvien mikrobien kykyyn lamata hengitysteiden limakalvon värekarvatoimintaa ja mahdollisesti mikrobitoksiinien immunosuppressiivisiin ominaisuuksiin (Pestka ja Bondy 1990, Piecková ja Jesenska 1998).
Mikrobitoksiinien merkitys
Mykotoksiinien ja bakteeritoksiinien sairauksia ja oireita aiheuttavat ominaisuudet ovat kiistanalaisia ja vilkkaan kansainvälisen keskustelun kohteena. Joidenkin tutkijoiden mielestä syy-yhteyttä ei ole osoitettu. Toisaalta asiaa ei ole juuri tutkittu, joten näyttöä myöskään päinvastaisesta ei ole. Mahdollisen syy-yhteyden puolesta puhuu se, että vaurioituneista materiaaleista löydetään usein toksiineja ja niitä tuottavia homesieniä ja bakteereita (Engelhart ym. 2002, Tuomi ym. 2000) ja että toksiinien on osoitettu kulkeutuvan ilmaan esimerkiksi itiöiden mukana (Croft ym. 1986). Mikrobitoksiinien terveyshaitat tunnetaan vanhastaan hyvin tuotanto- ja koe-eläinten ravinnolle altistumisen yhteydestä, mutta hengitysteitse altistetuilla koe-eläimillä tehtyjä tutkimuksia on julkaistu vasta muutamia. Home- ja bakteeritoksiineilla on syöpää aiheuttavia, neurotoksisia, immunotoksisia ja elinvaurioita aiheuttavia ominaisuuksia, joten niiden aiheuttamat riskit tulisi arvioida huolellisesti.
Kosteusvaurioihin liittyy monenlaisia terveyshaittoja, joiden aiheuttajat ja mekanismit tunnetaan vielä huonosti. ¯Homealtistus¯ koostuu lukuisista mikrobiologisista tekijöistä. Erilaisten altisteiden merkitys oireiden ja sairauksien etiologiassa on vielä epäselvä. Monitieteisellä työllä, jossa mikrobialtistuksen arviointi ja toksikologinen mekanismitutkimus yhdistetään potilastutkimukseen, voidaan vähitellen selvittää tämän mutkikkaan ongelman monet syysuhteet. Näin voidaan myös ongelman torjunta ja vaurioiden korjaukset kohdistaa oikein.
Julkisuudessa on viime aikoina kiinnitetty huomiota rakennusten kosteusvaurioihin ja homehaittoihin, joiden terveysvaikutuksia ei toistaiseksi tunneta riittävän hyvin. Rakennusten kosteusvaurioiden on todettu olevan yleisiä. Kosteusvaurioita esiintyy jopa 55-89 %:ssa eri aikoina rakennetuista taloista. Kosteusvaurion seurauksena syntynyttä näkyvää homekasvua on ilmennyt keskimäärin 30 %:ssa 1950- , 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuista taloista
Homeiden aiheuttamia terveysongelmia on alettu tutkia viime aikoina entistä enemmän. Vaikka ensimmäinen kiistaton homeiden aiheuttama allerginen alveoliitti, maanviljelijöiden homepölykeuhko, raportoitiin jo 1932 (Campbell 1932), homeiden terveysvaikutuksiin liittyy vielä hyvin paljon avoimia kysymyksiä. Rakennuksen kosteusvauriohomeiden terveysvaikutuksiksi on epäilty välitöntä allergiaa ja toksista limakalvo-ärsytystä, joka saa aikaan lisääntynyttä ylähengitysteiden oireilua (Husman ym. 1993b, Nevalainen ja Terho 1993). Homeiden aiheuttamien terveysvaikutusten selvittelyyn perusterveydenhuollossa liittyy monia ongelmia. Homepölyn altistustasosta ei useinkaan ole tietoa, eikä pienille pitoisuuksille altistumisen vaikutuksista myöskään ole varmuutta. Homeen lisäksi sisäilmassa voi olla lukuisia muitakin oireita aiheuttavia tekijöitä, kuten rakennusmateriaaleista haihtuvia kemikaaleja, pölyjä, pölypunkin ulosteita ja eläinten hilsettä, minkä vuoksi oireiden perimmäisen etiologian selvittely saattaa olla mutkallista.
Homeiden sieni-itiöiden ja niiden osien on todettu olevan voimakkaasti herkistäviä. Allergista nuhaa aiheuttavat mm. Alternaria-, Cladosporium-, Penicillium-, Aspergillus-, Mucor-, Rhizopus- ja Fusarium-homesienisuvut (Arundel ym. 1986, Flannigan ym. 1991). Homeallergian yleisyyttä ei tarkoin tunneta. Ulkomaisissa aineistoissa 5-50 %:lla astmaatikoista on todettu homeallergia (Mygind 1986). Suomessa on julkaistu lapsiastmaatikkojen allergioista tutkimus, jonka mukaan 20-40 %:lla tutkituista lapsista oli homeallergia (Koivikko ym. 1991). Aikuisten homeallergioista ei ole ilmestynyt vastaavia selvityksiä. Homeiden erittämien mykotoksiinien terveydellistä merkitystä ja vaikutusmekanismeja hengitystieoireiden syntymisessä ei tunneta täysin. Sekä ulkomaisissa että kotimaisissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että homeen vaurioittamissa taloissa asuvilla ja oleskelevilla esiintyy merkitsevästi enemmän ylähengitysteiden oireilua ja toistuvia virus- ja bakteeri-infektioita kuin muulla väestöllä
Ammattitaudiksi allerginen alveoliitti voidaan todeta silloin, kun pystytään osoittamaan homealtistuksen tapahtuneen työpaikalla. Altistumisen voimakkuutta ei tässä tapauksessa voida suoraan verrata muuhun työperäiseen sairastumisriskiin seuraavien seikkojen vuoksi. Ensiksikin mikrobien suositellut enimmäispitoisuudet eivät perustu epidemiologisiin tai lääketieteellisiin tutkimuksiin eikä pienten pitoisuuksien terveysvaikutuksista tiedetä riittävästi. Toiseksi herkistävät materiaalit voivat aiheuttaa terveysvaikutuksia jo hyvin pienillä pitoisuuksilla, joten suositeltavien suurimpien enimmäispitoisuuksien määrittely ei ole näissä tapauksissa järkevää. Potilaamme tapauksen perusteella näyttää siltä, että pienetkin riittävän pitkään jatkuneet homepölypitoisuudet työilmassa voivat aiheutta homepölykeuhkon. Keuhkojen altistustestiä käytetään yleisesti ammattitautidiagnoosin varmistamiseen astmaa epäiltäessä. Homepölykeuhkotutkimuksissa sitä ei katsota perustelluksi, koska altistaminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa korjautumattomiin keuhkomuutoksiin.
Vastaukset 50
Vanhimmat
joihin tarkkailijat kiinnittävät huomiota.
LÄÄKÄRI 2
Tehän tiedätte varsin hyvin, että tik tak tik tak tik tak ...
Ihan hyvää tekstiä tuo oli. Tiedätkö, ettei lääkärinä saa esiintyä, jos ei ole lääkäri.
Terveisin Kaarina X
"Keuhkojen altistustestiä käytetään yleisesti ammattitautidiagnoosin varmistamiseen astmaa epäiltäessä. Homepölykeuhkotutkimuksissa sitä ei katsota perustelluksi, koska altistaminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa korjautumattomiin keuhkomuutoksiin. "
NÄIN se menee, eikä kuten Majvik II karvalan konsensuspp paperissa! Ei alisteta ei!!!
Olet sitten kopioinut oikein urakalla toisten tekstejä.
Oisko keskustelu mitään?
mutta mistä osaat keskustella. Tämä on sitten homepalsta, joten vähän rajaan sun keskusteluaiheita.
>>Syntyvä astma ei aina ole allergista, IgE-välitteistä, vaan kyseessä on usein viivästynyt, soluvälitteisen yliherkkyyden kautta välittyvä sairaus, jonka synnyssä tulehduksella on vahva osuus.
eli tulehduksen välittäjäaine mitattava sairastuneelta.
>>Tähän viittaavat vauriorakennuksissa työskentelevillä tehdyt tutkimukset nenähuuhtelunesteen sisältämien tulehduksenvälittäjäaineiden pitoisuuksista.
Kiitos kaikille jotka tänne faktaa on kirjoittanut. Enmmän tai vähemmän..
Käsittääkseni siis home/kosteusvaurio aiheuttaa myrkkyjä jotka alentava ihmisen immuuni taso.
Tämän jälkeen kaikella muulla pöpöllä on helpompi tulla ja tehdä oireita/sairauksia.
Eli vähän sama juttu kuin HIV potilaalla.
Te joilla Immunisupresium alentuma ja olette päässeet puhtaaseen tilaan. Onko tuo tasapaino parantunut vai onko Tapaja soluja edelleen liian vähän??
Eli vaikka keho ei enään sietäsikään homeita oletteko saaneet yleiskunnon paremaksi.
Tämä mitä tietoa tästä homeesta löytyy, tuntuu niin pirun oudolta että Lääkärit on ihan pihalla.
Tai sitten ne ei voi uskoa kaikkea mitä tästä seuraa/johtuu.
Kiitos Vapaasta sanasta T:Juho722
"Homepölyn ja alveoliitin välinen yhteys on tunnettu jo vuosikymmenien ajan (Terho 1999). Suomalaisen käytännön mukaan homealtistukseen liittyvä allerginen alveoliitti, allerginen nuha, astma, astman paheneminen ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS) voidaan katsoa korvaukseen oikeuttaviksi ammattitaudeiksi. Kosteusvauriorakennuksiin liittyneiden uusien tautitapausten määrä on eri vuosina vaihdellut noin sadasta muutamaan sataan (Ammattitaudit 2000). Huomattava osa ammattitaudeista on todettu opetus- ja hoitoaloilla."
Nyt ei enää voi sanoa, että alveoliitteja ei tule tuon maatalouden vähenemisen johdosta... Montako tulee vuosittan, kuinka moni potilas pääsee karkuun....
Haluaisinpa tietää kuinka monta hyllykilometriä aikojen saatossa NYKYhometutkijat ovat suoltaneet noin globaalisti homekirjallisuutta?
Länsimainen lääketiede jo 1800-luvulla on todennut homeitiöiden olevan allergeenejä ja tiennyt mitä allergisia keuhkosairauksia homeitiöiden pakkohengittäminen aikaansaa niin ihmisille kuin eläimillekin.
Eihän penisilliiniäkään olisi keksitty v. 1928, jos Fleming ei olisi tunnistanut Penicillium-lajiin kuuluvaa hometta. Fleming myös tiesi senkin, että penisilliini voi allergisoida.
Ihmeelliseltä kuulostaa kirjoituksessasi esitetty väittämä, että haittojen aiheuttajia ja mekanismeja ei tunneta vielä riittävästi.
ALLERGIAN PERUSMEKANISMIT tunnettiin lääketieteen tutkijoiden Coombs/Gellin ansiosta jo 1960-luvun alussa. Heidän mukaansa immunologiset perustyypit jaetaan neljään luokkaan: anafylaktinen, sytolyyttinen, immunokompleksivälitteinen ja soluvälitteinen ja vallitsevuuden määrää geeniperimämme.
Ammattitautilain tultua voimaan v. 1962, Suomessa alettiin ammattitaudin toteamiseksi keuhkoaltistaa homeilla jo 1960-luvulla, mutta niistä luovuttiin, koska niiden todettiin aiheuttavan keuhkovaurioita ja siirryttiin pääasiassa nenäaltistuksiin.
Eli kun tuossa sanotaan, että homeiden aiheuttamia terveysongelmia on viime vuosina alettu tutkia entistä enemmän, niin niitähän on altistuskokein AMMATTITAUDIN TOTEAMISEKSI tutkittu jo reilut nelisenkymmentä vuotta, jotka tutkimukset keskitettiin poliittisella päätöksenteolla TTL:lle 1990-luvun puolessavälissä, koska vakuutusyhtiöiden riskipäälliköt totesivat homeitiöiden aiheuttamissa ammattitaudeissa huolestuttavaa kasvua kääntyen tuon kasvun takia STM:n puoleen.
Ja kuten tältä palstalla sinullekin on selvinnyt, niin näyttää pahasti siltä, että TTL:n tutkimustoiminta ei täytä lääketieteellisiä kriteereitä allergisten keuhkosairauksien eikä edes allergisen nuhan toteamisessa, jota sitäkin on kahdenlaista.
Mikäli TTL:n altistus on aikaansaanut pitkäaikaisen tai pysyvän keuhkovaurion, niin jokaisen altistetun pitää se itse toteennäyttää muistutuksen ja kantelun muodossa liitteenä keuhkolääkärin epikriisit tutkimustuloksineen.
Home on aina homeallergikolle haitallinen.
Ja mitä tulee noihin immunologisten KUDOSVAURION MEKANISMEIHIN, niin ALLERGIASTA sanotaan Allergologia (p. 1999) näin:
"Kun immuunirekatio ei ole elimistön kannalta hyödyllinen vaan joko liian voimakas tai siitä aiheuttuu KUDOSVAURIOITA, puhutaan ALLERGIASTA."
Ja näin se on ja tulee olemaan. Ja tuota Coombs/Gell määritelmää on turha kenenkään NYKYtutkijan yrittää kumota.
Koska en voi tietää tuliko esim. minun ongelmat noista altistuksista vai mistä. Miten sen nyt sitten todistaisi mihinkään ja mitä se hyödyttäisi.
Työperäisyystutkimuksiin menevät jo harmittelivat, että miten sitten tutkitaan työperäisyyttä jos ei saa altistaa. Eli en kyllä koe potilaana, että minulla on velvollisuutta tehdä asian eteen yhtään mitään. Ei riitä asiantuntemus tämän asian tiimoilta.
Onhan se outoa, että nuo pienet tiehyet ovat nyt eri tilanteessa kuin aikaisemmin, mutta mistä syystä näin on sitä en tiedä.
Haluan jatkossakin hoitoa noilta lääkäreiltä, joten en halua millekään mustalle listalle valituksineni. En tosin tiedä onko tuokin lista urbaani juoru vaiko ei, mutta ei maksa vaivaa kantaa kaunaa tai miettiä miten asia olisi voinut mennä. Nyt se meni kuin meni ja eletään eteenpäin.
Eihän tuo harmi, viha tms. tee edes hyvää keuhkoille, joten jo senkin vuoksi pitää vain nauttia elämästä. Kohta on loma ja jos kunto sallii lähdetään etelän lämpöön viettelemään joulukuuta.
Lääkkeet toimii ja elämä alkaa taas hymyillä. Mikäs sen paremmin, ja ennen kaikkea positiivien asenne säästää vielä keuhkojakin ;-)
asia kiinni. Oma suhtauminen voi helpottaa tosiaan elämää tai sitten tehdä siitä erittäin kivisen polun.
Hieno ajatus tuo lomalle pääsy.
Toivottavasti sekin osaltaan parantaa oloasi.
minä olen mielestäni enimmäkseen kiukkuinen kuin ampiainen, vaikka joskus löytyy välähdys huumoriakin. Silti keuhkot ovat suurimman osan aikaa pysyneet kohtalaisessa kunnossa (varsinkin verrattuna nenään, jonka 30-vuotinen nuha nyt sitten kostautuu). Lähtötilanne huomioiden voisi mennä huonomminkin.
Harmittelevatko työperäisyystutkimuksiin menevät oikeasti altistuskokeiden puutetta? Kauhea ajatus. Itse en voisi kuvitella suostuvani edes nenäaltistuskokeisiin, haluan nokkani joskus vielä aukeavan tästä.
Urbaanit juorut näyttävät pitävän yllättävästi paikkansa tässä asiassa, en yhtään ihmettelisi, vaikka tämäkin pitäisi. Totuus on taas tarua ihmeellisempää.
Varustaudu hyvin matkalle ja ota etukäteen selvää majoituspaikan tasosta mahdollisimman hyvin. Hometta on maamme rajojen ulkopuolellakin ihan kiitettävästi. Tosin myös lääkärit saattavat olla tietäväisempiä sen aiheuttamista sairauksista.
nukkumaan en taida ulkomaille lähteä.
Joten taitaa taas kerran jäädä matka väliin. PEF ja FEV1 arvot sen kun laskevat. Kohta olen sillä alueella jolla olen tosi pulassa. Mullahan ei nuo avaavat edes avaa. Joten jos tilanne ei paremmaksi muutu ja nopeasti, ei matka ainakaan ulkoimaille toteudu.
Ja hyvä, että et mene noihin altistuksiin. Sen jälkeen mullakin ongelmat ovat vain pahentuneet ja nopeaa tahtia. Eikä mun ongelmat nyt kiinnosta ketään, ei tuo 6 kk seuranta saa kyllä jäädä väliin. Kiusatkoon rottia välillä.
luulin että voit jo paremmin kun kerroit, että lääkkeet auttaa. Onko sulla tuo spiriva-lääke myös keuhkoahtaumaan?
Se on sitten varmaan sairaalapäivystys johonkin maamme homesairaaloista edessä? Siellä saa edes happihoitoa.
vastaavaa vaikutusta enää ole. Kosteusvauriota kuivatellaan ja se haju saa minut voimaan tosi huonosti. Ääni menee ja on vaikea puhua.
Lääkkeet auttaa tuohon liman koostumukseen ja päänsärkyyn kyllä. Mutta happea ei oikein ole tai ainakin olen ihan kuoleman väsynyt iltapäivällä jo. Sunnuntai yö meni taas kun auton vilkku, joten väsynyt olin jo aamulla, töissä märän sementin haju saa äääk, mutta mitä väliä. Mullahan on tuo ammattitauti.
Keuhkolääkäri lähettää B-lausunnon tuohon sopeutusvalmennukseen, ehkä se sitten auttaa tuohon että pef ja fev1 laskevat. Ehkä on asenteesta kiinni, en ehkä ole tarpeeksi iloinen ja onnellinen nyt tästä ammattitaudista ja keuhkoahtaumastani. Pitää nyt vain iloita ... keuhkot kuntoon.
vetää minullakin röörit ihan tukkoon, ääni häviää, yskittää ja kurkku turpoaa. Enkä ole lähelläkään ammattitautikuntoa vielä.
Miten sinä oikeasti pystyt olemaan työpaikallasi? Ei voi kuin ihmetellä korkeaa kipukynnystäsi, minulla ei sellaista ole.
Sopeuttamiskurssipaikat ovat homeessa tämän palstan tietojen mukaan.
Joo, väärä asenne vaivaa täälläkin. En aio edes teeskennellä olevani tyytyväinen tilanteeseen. En ole enkä tule olemaan. Kodin kosteusvaurio oli omaa syytä. Se, että en kohta enää kykene käymään työssä, ei ole. Puhtaassa ympäristössä voisin olla, mutta sellaisia ei ole täällä tarjolla.
Panacod on sen verran vahva lääke, että kun pari niitä aamusella ottaa ei ihan heti päätä särje. Ja noita lääkkeitä saa ottaa 1-2 kpl 1-3 kertaa päivässä. Joten aika tokkurassa sitä on. No autolla ei voi ajaa, mutta muuten hymyilyttää kyllä. Henki ei kulje, joten happea ei nämä lääkkeet lisää tippaakaan.
En mä enää kauan jaksa, mutta en jaksa mennä lääkäriinkään kitisee. Sehän on ollut niiiiin ikävää tällä palstallakin tuo kitinä... Ja kitinäksi tällä palstalla luetaan kaikki mitä Lääkäri 2 tai latvalahot ei kirjoittele.
Homesairaat pitäisi tällä palstalla hymyillä ja olla onnellisia. Voi "#¤ sitä hymyilyä!
Kerrot, että kosteusvaurioita kuivatellaan ja että haju saa sinut voimaan tosi huonosti.
Kun mikrobien elinolosuhteita uhataan kuivaamalla, ne kiihdyttävät sekä itiö- että toksiinituotantoaan. Itiöimällä ne yrittävät etsiä uutta, otollisempaa kasvupaikkaa ja myrkkyjä ne tuottavat tuhotakseen kilpailevia mikrobeja, kun elintila alkaa olla kortilla.
Tilat, jossa kuivatus tapahtuu, pitäisi olla eristetty todella tiiviisti ja alipaineistettu niin, ettei pienintäkään määrää ilmaa sieltä pääse tiloihin, jossa ihmisiä oleskelee. Myös kaikki ilmanvaihtokanavat on tukittava huolellisesti.
Näin ei ilmeisesti ole teillä tehty, koska tunnet hajuja ja voit huonosti. Koska olet jo valmiiksi altistunut, niin sinun on suorastaan hengenvaarallista nyt olla noissa tiloissa!
katto vuotaa aina vaan homevirastossa, aina kun sataa ja nythän on sadellut. Onko se terveellisempää? Jouduin juuri tästä terveellisestä paikasta sairaslomalle pariksi viikoksi poskionteloturvotuksen takia. Luulisi että homeet pysyisivät katossa, kun siellä on varmaan aika hyvät kasvuolosuhteet nyt.
arvelin, että johtuu tuosta ahtaumasta pahin olo. Lääkkeet auttaa tuon liman rakenteen muuttamiseen, on siis helpompi niellä...
Tuo suojaus on teipit sitten se vain lepattaa auki tuo muovitus. On siis tehty ovi noihin kuivatettaviin kohteisiin siten, että vedetty viilto kaksinkertaiseen muovituksen eri kohtiin, mutta se siis ole mitenkään alipaineistettu.
Työsuojelupäällikön mukaan kosteusvaurio ei ole paha, koska vettä on tullut niin kovalla voimalla ja niin paljon ettei rakenteet juurikaan ole kostuneet. On siis liikuntasauma, joka vuotaa (sauma jotakin 10 cm) kesällä samoilla alueilla tuli liikuntasauman vuoksi katosta paloja alas. Silloinkin siitä sanottiin uutisissa, että on ihan normaalia liikuntasauman käyttätymistä. No nyt tuli sitten vedet sisään.
Koko ajan olen ko. tiloissa voinut tosi huonosti. Lääkärissä kävin, hän kirjoitti lääkettä ja nyt on menossa tehokkaammat lääkkeet, koska pää ei kestä muutoin.
Keuhkolääkäri kirjoittelee B-lausuntoa sopeutusvalmennuskurssille, mutta sehän on sitten joskus. Lääkäri pyysi käymään torstaina kirjoittelemaan tuota samaa B-lausuntoa työterveysasemalle, mutta en nyt tarvitse kun saan sen kotiin. Peruin tuon työterveyslääkärin ajan, koska en jaksa mennä lääkäriin nyt. Hyvä kun pysyn hereillä.
Kyselin tuosta vauriosta kun se tuli, siitä kerrottiin ettei ole mitenkään vaarallinen tai merkittävä. Kaikki talon ammattitautitapaukset työskentelevät tuolla ja astmasairaita siellä on "puhtaassa" sisäilmassa myös. Muualla taloa on sitten enemmän ongelmia.
Vähän ihmettelin, että ei ole taaskaan mitään haittaa ko. vauriosta...
tulevat.Liisa ilmaisi saman asian kauniimmin.
Miksi ihmeessä altistat itseäsi lisää????????
voi kehittyä riippuvuus, jos sitä pitkään käyttää. Mutta onko sillä oikeastaan enää väliä tässä vaiheessa?
Eihän nuo kakkoslääkärit ja muut pojun roolihahmot taida enää kirjotella ollenkaan? Loppukohan pojun rahakkaat iltavuorot nyt tähän, kun hän vähän eksy aiheesta täällä. Jospa työnantaja suuttui?
ja kaikkien niiden muidenkin ääliöiden jotka kyseenalaistavat heti työnteon.
Jos heti heittää haskat naulaan, mitä sitten? Ihan kun sairaalan lääkäri sanoi "ei sua enää kukaan palkkaa" ja silloin mulla ei ollut edes tuota keuhkoahtaumaa riesana, no tosin sairaalan lääkäri sanoi ETTEI SULLA MITÄÄN ASTMAAA ole.
Mutta pitäisikö pyöriä kotona kuin puolukka?
Nyt vain kävi niin että tuohon meidän sairastilaan tuli vesivaurio, mutta onneksi sekin olin vain täysin vaaraton vesivaurio!
Mullahan on TTL:n mukaan täysin vaaraton astma!
Ei astmasta jäädä himaan, TTL:n mukaan 2 kk päästä vähennetään lääkkeitä. Mihin tässä maailmassa voi enää uskoa, jos TTL, lääkärit, työsuojelupäällikkö, kaikki valehtelevat?
Tälläkin palstalla keuhkot säilyy jos hymyilee, minähän hymyilen koko ajan!!!
"#¤
kyseenalaistan sen,että "tyhmä hakkaa päätänsä seinään,vaikka joka kerta sattuu".
" Lääkärissä kävin, hän kirjoitti lääkettä ja nyt on menossa tehokkaammat lääkkeet, koska pää ei kestä muutoin."
Turhaan minua ääliöksi nimittelet.
Kyllä tuo lauseesi osoittaa kuka on ääliö.
Valitat oireitasi ja menet takaisin altistumaan.
Vedät vahvempia lääkkeitä,"muutoin pää ei kestä".
Sinun sanomaasi lainaten.
ja jos hakkaisin, oksentaisin heti. Ja koska pyörryn nyt helposti, jälleen niin ...
Mutta kyse on siitä, että mun elintason ja elämänlaadun ei pidä olla se joka ensimmäisenä antaa periksi. Sairastuin työpaikallani ääliöiden huolimattomuudesta, ääliöt tutkivat minua ja nyt ääliöt yrittää auttaa.
Mutta systeemin on oltava mulle oikea. Lähden töistä jalat edellä, ennen kuin annan periksi sille että maksaja tälle paskalle olen yksin minä ja minun perheeni.
Ja tällä ololla ei kuule ole kauan kun en omin avuin töistä pois pääse. Mutta minä en maksa yksin tästä se on aivan selvä juttu!
kuitenkin täällä tänään?
kyllähän kaikkien homeista sairastuneiden tulee jäädä kotiin itkemään. Pois silmistä ja erityisesti pois työnantajan ja vakuutuksen maksamisen piiristä.
Häpeä kun olet sairastunut työpaikallasi. Eihän kukaan järkevä työpaikalla sairastu!
2 vuotta hain apua, ja jos sitä olisin ajoissa saanut ei mulla olisi astmaa eikä varmasti keuhkoahtaumaakaan! Mutta kun apua ei saa ja siksi pitää sinnitellä. Minua ei kukaan hautaa himaan elävältä!
tulet ehkä lähtemäänkin jalat edellä,kuten itse sanoit. Kuka maksaa tai mitä tai maksaako mitään,sitä et silloin tule näkemään.
Tyhmä hakkaa edelleen päätänsä seinään.
Mieti,olisiko muita vaihtoehtoja hoitaa asiaa,kuin se että päädyt puulaatikkoon?
altistuskokeissa olleet päädy pian puulaatikkoon? Sama kai se on, asettuuko laatikkoon kotona vai työssä?
tuolta vihanpuuskaltasi voisit kuvitella. MINÄ olen väärä kohde vihallesi. Enkä puhunut mitään kotiin itkemään jäämisestä.
Nyt kun mainitsit sanan järkevä, niin käytä sitä järkeäsi. Mieti mitä voisit asioille tehdä,jos niihin haluat vaikuttaa.
ei kyse ole mistään muista korvauksista!
Ja työpaikka jossa voi käydä turvallisesti töissä!
Ettei tule näitä vaarattomia vesivahinkoja jatkuvasti, näitähän on taas tullut muuallekin meidän reikäjuustoon. En ole yksin, eikä tämä homma lopu jos kaikki vaan heittää hanskat naulaan ja elää jollakin työttömyyskorvauksella tai aviopuolison palkalla lopun ikää.
Itse asiassa tässä tt-lääkärillä myös vastuunsa, ei ole potilaan asia tehdä diagnoosia ja antaa sairauslomaa, ei ole potilaan asia tarkkailla tilannetta työpaikalla yksin, kyllä se tuossa E-lausunnossa on myös niin, että tt-lääkärillä on hommassa osansa.
Eikös ne lääkärit kaivanneet potilaita jotka osaavat olla potilaita? Ei hypätä heti lääkärin tontille töitä tekemään. Työsuojelupäällikölläkin on hommansa, ei saa hyppiä hänenkään tontille!
TTL:n tontti on tutkia rehellisesti sairastuneita ja ohjeistaa oikein.
... ja hups yksi kaks, minun tulisikin tehdä duuni näillä kaikilla tonteilla. Ja se olisi lakaista itseni näkymättömiin. Se mitä ei nähdä se ei vaivaa mieltä yhtään.
Hitto noita sairastuneita!
ymmärtämättömiä sitten. Mitä pitäisi tehdä? Olisiko yöuinti paikallaan?
sinun kanssasi,vaan tämän toisen kirjoittajan.
Sinun hörinäsi tällä palstalla..e.v.v.k
niin EI. Mulle riittää se, että olen menettänyt terveyteni. Yksityisyyttä en enää menetä. Musta ei tule koskaan mitään voi voi sairastunutta joka kertoo tarinaansa lehdistölle. Se asia käytiin jo LOPPUUN, eikä mieleni sen tiimoilta muutu ikinä.
Jos kyse on jostakin tee valitus, niin niitähän on tehty pilvin pimein! Ei ne mihinkään johda.
Mutta tuota sairauteni julkista esittelyä en suostu tekemään ikinä. Voisit tulla mukaan mikäli... niinkö?
onko se jo ohi?
Kirjoititko? :Lääkkeet auttaa,mutta..
Tässä menee nimittäin puurot ja vellit sekaisin, alkaa vaikuttaa siltä.
Voisit tulla mielestäni mukaan mikäli....
???
paljasti, että taas olisi ryöstökalastus käynnissä. Järkevää toimintaa olisi olla kävelevä sairaus! Jus joo sitähän minä tässä vielä olenkin miettinyt, miten saisin oikein ISON leimasimen jossa lukisi SAIRAS
Varmasti löytyy muita sairastuneita jotka mielihyvin esiintyy lehdistössä ja kertoo säälittävää tarinaansa... en minä.
kehittelit?
Sekopäistä porukkaa,vainoharhaisia suorastaan.
Taidat ollakin joku häirikkö?
Keskustella nyt tuollaisen kanssa.
yhteisön, homeista sairastuneiden, edellytys jotta voin olla toiminnassa mukana!
Joten en ole siinä toiminnassa mukana.
onko meidän juttu ohi?
mutta kaiken kaikkiaan toivotan Sinulle
kaikkea hyvää ja lähden tästä nukkumaan.
Kiitos asiallisuudestasi!
joten nyt odottelen vielä vähän aikaa, että sais nukuttua myös ihan sängyssäkin. No tänään ei ehkä onnistu, mutta ainahan on huominen.
...
Luuletko että saat unta? Minä en nuku millään, kun käytän duacteja nenään, edes unilääke ei tainnuta. Tein paljon lumitöitäkin tänään pihalla, mutta ei auta liikuntakaan näköjään.
perhe tuossa kyseli taas, että "olet sitten käynyt töissä"
No nyt ei ole niin paha olo, nukuin tuossa sohvalla jonkin aikaa kun tuli ääri huono olo ja ihan #¤¤" kylmä taas kerran. Takka oli päällä, mutta ei se mitään auta. Ei auta peitto tai hanskat, näpit on ihan jäässä.
Mutta nyt vain odottelen, että lääkkeet alkaa vaikuttamaan ja menen nukkumaan. ehkä Tuo vointi riipuu aina kysyjästä, jos perhe kysyy vointi on ihan hyvä, tai kaverit OK tänään. Tällä palstalla sitten voi kertoa miltä ihan oikeasti tuntuu. Tämä ei ole niin julkinen... vaikka julkinen onkin, ei tarvitse ajatella miltä toisesta oikeasti tuntuu kun kertoo että ei voi hyvin.
täällä, jos joku sanoo voivansa ihan hyvin, kun sitä sitten itse kukin voi huonosti ja masentuisi kahta kauheammin, jos kuvittelee että muut vaan voi oikein hyvin ja on ihan ainut kenestä tuntuu kauhealle.
ja olla rehellinen.
No täällä sitä huonoa ja ääri huonoa oloa myös ymmärretään. Perhe hyppii seinille, koska ne myös näkee tilanteen. On vaikea vakuutella...
Mutta kiva synninpäästö tuolle voinnille. Olen minäkin kyllä joskus voinut tosi hyvin. Ennen altistuksia, kesäloman ja sairasloman jälkeen luulin jo olevani aikaste terve.
Henki ei kulkenut silloinkaan rappusissa, mutta silloin vielä luulin että on ohi menevää.
Mutta muista nyt hymyillä keuhkosi terveiksi. Minäkin olen päättänyt olla positiivinen ja naureskella itselleni terveet keuhkot. Josko ne sitten ei enää kirvelisi ja voisin nukkua myös oikealla kyljellä joskus...
Valitettavasti tilanteeseen liittyy nyt työpaikkojen ja tietyn kokonaisuuden säilyttäminen. Ongelmista täytyy nyt selvitä mahdollisimman helposti, joten niitä ei ole. Tilanteeni säilyy ennallaan, nähtävästi ainakin. En ole saanut esimieheltä tai lääkäriltäni mitään vastausta kysymykseeni, jonne leikkasin ja liimasin kirjoittamasi tekstin. Nähtävästi he tietävät, ettei tilanne ole paha. Tärkeintä on nyt säilyttää kulissit, näitä ongelmia ei voi nyt juurikaan käsitellä. Sisäilmapalaveri oli alkuviikosta, jossa läsnä nähtävästi myös lääkärini. Ehkä viestini ei vielä ole kaikkia tavoittanut, tai he miettivät mitä tehdä. Tai sitten asiassa toimitaan vaikenemalla, kuten yksi ryhmän jäsen nyt kertoi toivottavan, yhteistyötä myös työntekijäpuolelta tähän vaikeaan tilanteeseen... Tuo työntekijä jäsen nyt kuitenkin yrittää vielä selvitää tilannetta nähtyään minut ja kuultuaan miten tilassa nyt jaksan. Apua saadakseen on ehkä pakko ottaa onkeensa noita palstan ohjeita. Mutta kiitos kirjoituksestasi vielä kerran.