Ajattelinpa kokeilla nyt tätä, kun kerran poikamies olen. Tältä palstalta varmasti löytyisi joku mukava 18-36 -vuotias Ladasta ja ladakuskeista tykkäävä tyttö. Elikkä tällaiselle komeaksikin kehutulle 35 -vuotiaalle ladamiehelle voi kirjoitella osoitteeseen [email protected] Olisi mukava saada joku kaunotar käsipuoleen ensi kesän kokoontumisajoihin. ;)
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tätä et kyllä ikinä usko, mutta itselleni kävi pari talvea sitten niin, että City-Samarasta oli tyhjentynyt akku. Joku valo oli kai jäänyt päälle. Auto oli ollut pari viikkoa ajamattomana työpaikan (pankin) parkkipaikalla. Yritin sitä illalla käyntiin, mutta ei se puhunut mitään. Pankin seinästä tuli nostamaan rahaa mies aika lailla elämää nähneen Samara Sedanin kanssa. Muistan, miten isokokoinen tumma mies oli jotenkin pelottavankin näköinen, mutta rohkaisin mieleni ja kysyin, osaisiko hän auttaa. Mitään sanomatta hän ajoi autonsa omani eteen, avasi konepellit ja kytki kaapelit. Pitkän ajan jälkeen autoni käynnistyi. Se sammui monta kertaa, mutta jäi lopulta käyntiin. Valot hädin tuskin paloivat, niin himmeät ne olivat. Kiittelin miestä, joka murahteli jotain ja kaasutteli tiehensä. Pääsin autolla ehkä 500 metriä, kun valot pimenivät kokonaan ja pian auto jäi tien poskeen. Itku meinasi tulla, mutta tulikin pelastava enkeli. Sama Lada-mies pysähtyi taakseni. Suurempia kyselemättä hän irroitti akun ja sanoi vievänsä sen kotiinsa lämpiämään ja kokeilevansa ladata sitä. Jos se ei auta, on ostettava uusi. Työnsimme auton tien sivuun ja sovimme, että tapaamme autoni luona seuraavana päivänä töiden jälkeen. Miehellä oli silloin mukana uusi akku; vanha ei kuulemma ottanut enää sähköä vastaan. Miehen omatoimisuus hieman hirvitti, mutta pääasia oli, että auto tuli kuntoon. Maksoin akun ja pyysin miehen kahville. Pari päivää myöhemmin hän kävi pankissamme ja valitsi väkisin sen luukun, jonka takana minä istuin. Oli hänellä mukamans joku pankkiasiakin, mutta lähinnä hän kyseli Samarani kuulumisia ja tuli siinä sovittua, että kahvillekin mentäisiin illalla. Ison ja hiljaisen körilään kuorissa asuikin lopulta huumorintajuinen ja uskomattoman lämmin herrasmies. Menimme naimisiin viime keväänä. Hääautona oli vanha kunnon kantti-Lada. Häämatkalle oli aivan pakko menneä Moskovaan. Siellä muuten näkee Ladoja nykyisin yhtä vähän kuin Suomessa.
Minulla ei vaan ole käynyt flaksi.
Olen tehnyt tykö itseni sen seitsemään Lada-kerhon tapaamiseen, mutta ei auta.
Ne jätkät keskustelee vaan keskenään sytytyksen ajoituksesta, nokkaketjuista yms. ja haukkuvat länsiräppänöitä.
Välillä ryyppäävät vodkaa ja soittavat balalaikkaa, joku tanssii ripaskaa.
Paska haisee ja balalaikka soi, jätkä tanssii kuin kameli ja muutenkin on niin itämainen tunnelma.
on tullut käytyä monissa kerho tapaamisissa ei ole näkynyt yhtään balalaikan soittajaa
eikä leveä peräisiä akkoja
Kiitoksia kaikille ihanille naikkosille viesteistä. Seuraavaksi lähdenkin Ladallani katsastamaan näitä toinen toistaan kauniimpia tyttösiä eri puolilla maata. Kilometrejä varmasti kertyy paljon, mutta Lada se vaan tykkää, kun sillä ajetaan. Enpä usko, että tällaista viestiryöppyä olisi tullut, jos ajaisin vaikka Toyotalla. Kyllä Lada vaan vetoaa hameväkeen, taas se tuli todistettua. =)
kun Suomen molemmat Ladasta kiinnostuneet ( Samara-Sirpa ja Lyyli Leväperä) vastasivat kyselyysi.
ladistille morsian olisikin hupiohjelmien eliittiä. :)))