Niin, mitä erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja oikiksessa on? Onko siellä valinnanvaraa ja kuinka luontevasti suuntautuminen johonkin tiettyyn oikeudenalaan yleensä kullakin opiskelijalla tapahtuu?
Millaisia suuntautumisvaihtoehtoja?
ehkä oikikseen
111847
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Suorittaessa ylempää korkeakoulututkintoa oikeustieteellisessä ei minkäänlaisia.
Kaikki opiskelee kaikki perusoikeudenalat. Pieniä lisäopintoja voi ottaa haluamastaan aineesta, mutta pääainetta ei ole.
Eli siis mitaan paaaineita ei valita, mutta valinnaiset, laajentavat ja syventavat opinnot (Turussa niista on kaytetty naita nimia, mita lie erikoistumisjaksoja ja projekteja muualla) ovat sitten asia erikseen. Eli kun perusopinnoissa on ensin saanut kattavan kuvan (yeah righ) kaikista oikeudenaloista, aletaan ottaa valinnaisia. Niissa sitten voi suuntautua ihan miten haluaa, ottaa vaikka Kauppakorkeesta tai miten vaan. Ja laajentavat voi valita myos oman mieltymyksen mukaan, paitsi etta joka poolista (oikeudenalat on jaettu neljaan eri pooliin) tulee valita yksi.
Loppujen lopuksi kurssivalinnoilla ei ole niin hirveesti merkitysta, mutta tyonantajasta voi tuntua kummalliselta jos haet jotain tietyn alan paikkaa eika mikaan valitsemasi kurssi liippaa laheltakaan.
Tutkinto on kuitenkin niin yleisluontoinen etta melkein tyo kuin tyo vaatii sen oppimista kaytannossa.
"...valinnaiset, laajentavat ja syventavat opinnot..."
-Jeps.
"...aletaan ottaa valinnaisia."
-Jeh.
"Ja laajentavat voi valita myos oman mieltymyksen mukaan, paitsi etta joka poolista (oikeudenalat on jaettu neljaan eri pooliin) tulee valita yksi."
-Pooleja. Elikkä saanko udella, että mitä nämä poolit pitävät sisällään. Olis kiva, jos edes suurin piirtein joku voisi kertoa.
Helsingissä ei pooleja, vaan valinnaiset aineopinnot saa valita ihan itse. Vaihtoehtoina on perinteisiä syventäviä tenttejä, oikeustapauskilpailuja, käytännön kursseja, kieliopintoja, JOO-opintoja muissa korkeakouluissa, ulkomaisia vaihto-opintoja. On oma asiansa, tekeekö vähän kaikkea vai keskittyykö vain yhteen asiaan.
Mutta noin yleensä..kun mietitte tulevaisuuden koulutustanne, ei ole ihan ajanhukkaa käydä kyseisen oppilaitoksen sivulla lukemassa, mitä siellä opetetaan.
Helsinki:
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm
Turku:
http://www.law.utu.fi/index_koulutus.htm
Lappi:
http://www.ulapland.fi/?deptid=22093
Joensuussa voi valita itselleen pääaineekseen itseään miellyttävän oikeudenalan.
Joensuusta ei edelleenkään valmistu juristeja, vaikka se niitä aina välillä kovasti jäytääkin ;-)
Nyt olikin kyse suuntautumisesta tietylle oikeuden alalle. Joensuun yliopiston oikeustieteen opetuksessa ja opiskelussa voi suuntautua haluamalleen oikeuden alalle ja opiskella sitä laajemmin kuin perinteisissä oikeustieteellisissä tutkinnoissa on tapana. Se, että tutkintonimikkeenä ei ole oikeustieteiden maisteri vaan hallintotieteiden maisteri, ei poista sitä tosi asiaa, että oikeustiedettä siellä kuitenkin opiskellaan ja tutkitaan.
Jos on kyse oikiksessa opiskelemisesta (siitähän kysyjä halusi tietää), niin silloin ei puhuta Joensuusta. Joensuusta valmistunut ei ole lakimies, vaikka suorittaisi kaikki mahdolliset kurssit mitä kyseinen tiedekunta tarjoaa. Niin se vain on.
Miten sitten selittyy se, että Joensuusta valmistuneita toimii lakimiestehtävissä mm. kunnissa ja eri virastoissa? Ovatpa jotkut saaneet töitä jopa lakiasiaintoimistoista.
"Jollei muussa laissa toisin säädetä, oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja tai muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu."
"Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen."
"Asianajajaksi voidaan hyväksyä 25 vuotta täyttänyt Suomen tai jonkin muun Euroopan talousalueen valtion kansalainen, joka:
1) on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa;
2) on suorittanut tuomarinvirkaa varten Suomessa säädetyt opinnäytteet ja saavuttanut asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittavan taidon sekä sellaisen käytännöllisen kokemuksen kuin asianajajayhdistyksen säännöissä määrätään; sekä
3) ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu."
Joihinkin tehtäviin ei katsos pääse kuin oikeustieteen kandidaatti/maisteri. Eli siis Joensuusta valmistunut voi toimia joissakin alan hommissa, mutta ei läheskään kaikissa. Joensuusta ei edelleenkään valmistu juristeja.