Puhemies Paavo Lipponen halusi, että NATO:sta keskusteltaisiin vasta eduskuntavaalien jälkeen, kun siitä päättävät kansanedustajat on jo valittu.
Puheenjohtaja Jyrki Katainen halusi NATO-keskustelua, samoin myös kansanedustaja Heidi Hautala.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen esitti NATO:n vaihtoehdoksi puolustusmäärärahojen tasokorotuksen, vaikka ilmeisesti tasokorotus tarvitaan myös siinä tapauksessa, että Suomi anoisi NATO:n jäsenyyttä vaalikaudella 2007-2011 tai presidentin vaalikaudella 2012-2018.
Suomi on yhdistänyt merivalvontakuvansa Ruotsin kanssa ja toimittaja Olli Ainola ennakoi Pohjois-Euroopan maakaasuputkesta seuraavan sukellusveneaselajin hankinnan myös Suomeen. Tanska ja Norja jättivät Ruotsin yksin Viking-sukellusveneprojektin kanssa ja Italian Fincantieri-telakka auttoi Venäjää kehittämään kokonaan uuden sukellusvenetyypin.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja verkkosivuillaan pitää kansanedustaja Jari Viléniä järjen äänenä, ja kannattaa niin ikään Ruotsin mallia.
Pääministeri Vanhanen puolestaan väittää, ettei Keskusta halua NATO:on.
Missä on siis erimielisyys? Kaikki kannattavat maavoimien karsimista ja Ruotsin mallia, tosin ilmoituksensa mukana eri sisältöisenä, mikä toisi mukanaan rynnäköivät ilmavoimat sekä sukellusveneaselajin.
Miksi liittyä NATO:on, kun jo liittoutumattomanakin voi muuttaa laajan puolustusvoiman luonteen lähinnä balttilaiseksi iskuvoimaksi?
Koska EU-maat alkavat lahjoittaa balteille varustusta ja koska NATO alkaa panna Baltian peruspuolustusken kuntoon?
Miksi Ruotsin ja Suomen pitäisi vastata Suomenlahdesta niiltäkin osin, kun uuden Euroopan NATO-maat joutuvat varattomuuttaan ja apua saamattomuuttaan sen laiminlyömään? NATO:n 5. artiklan mukainen turvallisuustakuu vähimmillään on postikortti, tiedonanto tai pääkirjoitus, missä lukee, että me tuemme teitä.
Puheenjohtaja Jyrki Katainen halusi NATO-keskustelua, samoin myös kansanedustaja Heidi Hautala.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen esitti NATO:n vaihtoehdoksi puolustusmäärärahojen tasokorotuksen, vaikka ilmeisesti tasokorotus tarvitaan myös siinä tapauksessa, että Suomi anoisi NATO:n jäsenyyttä vaalikaudella 2007-2011 tai presidentin vaalikaudella 2012-2018.
Suomi on yhdistänyt merivalvontakuvansa Ruotsin kanssa ja toimittaja Olli Ainola ennakoi Pohjois-Euroopan maakaasuputkesta seuraavan sukellusveneaselajin hankinnan myös Suomeen. Tanska ja Norja jättivät Ruotsin yksin Viking-sukellusveneprojektin kanssa ja Italian Fincantieri-telakka auttoi Venäjää kehittämään kokonaan uuden sukellusvenetyypin.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja verkkosivuillaan pitää kansanedustaja Jari Viléniä järjen äänenä, ja kannattaa niin ikään Ruotsin mallia.
Pääministeri Vanhanen puolestaan väittää, ettei Keskusta halua NATO:on.
Missä on siis erimielisyys? Kaikki kannattavat maavoimien karsimista ja Ruotsin mallia, tosin ilmoituksensa mukana eri sisältöisenä, mikä toisi mukanaan rynnäköivät ilmavoimat sekä sukellusveneaselajin.
Miksi liittyä NATO:on, kun jo liittoutumattomanakin voi muuttaa laajan puolustusvoiman luonteen lähinnä balttilaiseksi iskuvoimaksi?
Koska EU-maat alkavat lahjoittaa balteille varustusta ja koska NATO alkaa panna Baltian peruspuolustusken kuntoon?
Miksi Ruotsin ja Suomen pitäisi vastata Suomenlahdesta niiltäkin osin, kun uuden Euroopan NATO-maat joutuvat varattomuuttaan ja apua saamattomuuttaan sen laiminlyömään? NATO:n 5. artiklan mukainen turvallisuustakuu vähimmillään on postikortti, tiedonanto tai pääkirjoitus, missä lukee, että me tuemme teitä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.