sairastan paniikkihäiriötä, ahdistuneisuutta ja lievää masennusta. Lääkityksenä on ollut seronil ja xanor. Vuosi sitten kun olo tuntui paremmalta vähensin seronilin 10 mg. Olen syönyt sitä noin 7 vuotta. Nyt tuntuu siltä että olisi aiheellista vaihtaa lääkitystä, joskus aiemmin olen syönyt cipramilia joka auttoi ainakin silloin.
Onko kenelläkään kokemusta siitä, että vaihdetaan uuteen lääkkeeseen vaikka ei entistä (seronil) ole ajettu alas. Sehän säilyy elimistössä varsin pitkään. Minkälaiseen aloitus-ja viekkarirumbaan saa varautua???
Kiitos jos joku vastaavan "kokenut" kertoo kokemuksistaan.
Onko kenelläkään kokemusta siitä, että vaihdetaan uuteen lääkkeeseen vaikka ei entistä (seronil) ole ajettu alas. Sehän säilyy elimistössä varsin pitkään. Minkälaiseen aloitus-ja viekkarirumbaan saa varautua???
Kiitos jos joku vastaavan "kokenut" kertoo kokemuksistaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun sairastuin ensimmäisen kerran masennukseen kuutisen vuotta sitten, kesti varsin pitkään ennen kuin sopiva lääkitys löydettiin. Tuli siis tuota päällekkäisvaikutusta kokeiltua useampaankin otteeseen (ei mitään alasajoja välillä).
Muut vaihdot menivät miltei huomaamatta, mutta yhdestä tuli tosi oudot fiilikset pariksi päiväksi. Harmi vaan, kun en nyt muista, oliko kyseessä vaihto Seronilistä Remeroniin vaiko Remeronista Cipramiliin (Cipramil vihdoin olikin se mulle sopiva rohto). Vaihdon aikana näin tosi lennokkaita unia (en ole koskaan kokeillut mitään huumetta, mutta voisin kuvitella, että vaikutus olisi tämän kaltainen), ja valveilla ja liikkeellä ollessa oli huimausta, tuntui että pää tuli jotenkin muun kropan perässä. Mutta meni tosiaan alle viikossa ohi eikä vaikuttanut mielialaan, ainoastaan fyysiseen olemiseen.
Kiitos "pillerihiiri" kommentistasi :)
En yhtään ihmettelisi vaikka oireesi olisivat tulleet juuri seronilista remeroniin vaihdettaessa, kumpikaan ei ole niitä helpoimpia lääkkeitä. Itselläni tuli jo tuossa seronilin vähennysvaiheessa sellainen huimaus ja verenpaineen heittely, että tosissaan pelottaa mitähän kahden eri valmisteen yhteisvaikiutukset saavat aikaan : ( No ei kun eteenpäin vaan, sanoi mummo lumessa, ja maataan sitten vaikka sängyn pohjalla pari viikkoa, jos ei pää kestä yläilmoissa oloa. Tärkeintä on kuitenkin löytää se "troppi" joka omaan oloon tehoaa.
Mukavaa loppu syksyä toivottelee toinen "pillerihiiri"