Siitä on kauan kun Suomessa maatalouden osuus bruttokansantuotteesta jäi pieneksi. Suomi ei ole pitkään aikaan ollut maatalousmaa ja juuri sen takia maalaisliiton nimi vaihdettiin keskustaksi ja puolueen toiminnan pääpaino yritettiin siirtää maaseudulta kaupunkeihin. Mutta Keskustan rooli maailmantalouden ohjaamassa yhteiskunnassa on kyseenalainen. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi tarvittaisiin kahta suurta porvaripuoluetta.
Keskusta on tähän asti säilynyt hengissä Suomen erikoisten maantieteellisten ja historiallisten olosuhteiden takia. Keskustan kytkökset osaan elinkeinoelämää, osuusliike- ja pankkipääomaan, maaseudun väestön konservatiivisuus (esim. herätysliikkeet), kuilu etelän ja pohjoisen välillä ja stalinistisen byrokratian luottamus Kekkoseen ovat muutamia syitä siihen, miksi Keskustapuolueen kannatus on säilynyt suurempana kuin luontevaa olisi.
Maaseudun taloudellinen rakenne on muuttunut ja Keskustan tukialueiden äänestysprosentti laskee koko ajan. Vanhojen tasapainojen aika on ohi ja sitä ei voi elvyttää. Maataloudessa toimitaan EU:n puitteissa. Keskustan vaikuttamismahdollisuudet siellä ovat miltei olemattomia.
Siksi keskustan poliittinen linja kohdistuu edelleen kohti suurkaupunkien keskiluokkaa ja maaseudun tulevaisuudesta puhuminen on muuttunut niin, että liberalistisen "muutos" - ja "joustavuus" -teemat ovat lyöneet läpi. Tämä taas on herättänyt kumpujen yöstä vanhoilliset liberalismin vastustajat. Paavo Väyrynen haistoi mahdollisuutensa ja tulee työntämään jalkaansa hallituksen ovenrakoon.
Väyrysen mukaan uutta Keskustaa ei tarvita, porvaristo on sitä varten perustanut Kokoomuksen aikanaan. Mutta Väyrynen ei voi elvyttää vanhaa Keskustaa. Puheet, että "Maakuntien luottamus on palautettava Keskustaan" on tyhjää uhmailua. Vaikka Neittaanmäki liittyisi ritarin elkein Väyrysen soturiksi, se ei vanhaa maailmanjärjestystä palauta.
Julkkisten haaliminen listoille, valheelliset populistiset lupaukset, Heinäluoman mielistely ja samanaikainen porvariyhteistyön haikailu eivät mikään ole omiaan herättämään luottamista pitemmän päälle. "Edustava kulttuuriministeri" ei lämmitä osattomiksi jääviä, eikä pohjolainen uho vakuuta niitä, jotka katsovat karttaa ja lukevat ulkomaan uutisia mieluummin kuin kuuntelevat Tammerkosken sillan lallatuksia.
Keskusta on tähän asti säilynyt hengissä Suomen erikoisten maantieteellisten ja historiallisten olosuhteiden takia. Keskustan kytkökset osaan elinkeinoelämää, osuusliike- ja pankkipääomaan, maaseudun väestön konservatiivisuus (esim. herätysliikkeet), kuilu etelän ja pohjoisen välillä ja stalinistisen byrokratian luottamus Kekkoseen ovat muutamia syitä siihen, miksi Keskustapuolueen kannatus on säilynyt suurempana kuin luontevaa olisi.
Maaseudun taloudellinen rakenne on muuttunut ja Keskustan tukialueiden äänestysprosentti laskee koko ajan. Vanhojen tasapainojen aika on ohi ja sitä ei voi elvyttää. Maataloudessa toimitaan EU:n puitteissa. Keskustan vaikuttamismahdollisuudet siellä ovat miltei olemattomia.
Siksi keskustan poliittinen linja kohdistuu edelleen kohti suurkaupunkien keskiluokkaa ja maaseudun tulevaisuudesta puhuminen on muuttunut niin, että liberalistisen "muutos" - ja "joustavuus" -teemat ovat lyöneet läpi. Tämä taas on herättänyt kumpujen yöstä vanhoilliset liberalismin vastustajat. Paavo Väyrynen haistoi mahdollisuutensa ja tulee työntämään jalkaansa hallituksen ovenrakoon.
Väyrysen mukaan uutta Keskustaa ei tarvita, porvaristo on sitä varten perustanut Kokoomuksen aikanaan. Mutta Väyrynen ei voi elvyttää vanhaa Keskustaa. Puheet, että "Maakuntien luottamus on palautettava Keskustaan" on tyhjää uhmailua. Vaikka Neittaanmäki liittyisi ritarin elkein Väyrysen soturiksi, se ei vanhaa maailmanjärjestystä palauta.
Julkkisten haaliminen listoille, valheelliset populistiset lupaukset, Heinäluoman mielistely ja samanaikainen porvariyhteistyön haikailu eivät mikään ole omiaan herättämään luottamista pitemmän päälle. "Edustava kulttuuriministeri" ei lämmitä osattomiksi jääviä, eikä pohjolainen uho vakuuta niitä, jotka katsovat karttaa ja lukevat ulkomaan uutisia mieluummin kuin kuuntelevat Tammerkosken sillan lallatuksia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.