Homeesta puhutaan paljon pelkkänä fyysisenä sairauksena. Miksi sitten allergioita hoidetaan myös psyykelääkkeillä ? Eikö homeallergia kuulu tähän samaan ryhmään ? Mitä psyykelääkkeitä voidaan käyttää homeallergiassa ? Kertokaa kokemuksista....
Mieliala tauti...?
4321
161042
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
vasta 2005 sairastuin astmaan ja jo 1980 minua hoidettiin astmalääkkeillä, syynä oli kaksosraskauden aiheuttamat supistukset ja keskenmenon vaara.
Lääkärit osaavat asiansa ja tietävät mitä lääkkeitä kulloinkin tarvitaan. Ellei ole psyyken puolella ongelmaa, sitä ei tarvitse lääkitä. Jos sinun on vaikea hyväksyä allergiaasi ja ahdistut siitä, saat varmasti lääkettä, pyydä vaan.
jatkuvaa homeille altistumista (ei halua muuttaa kotoaan pois) hoidetaan juuri ns. uudenajan mielialalääkkeillä ja unilääkkeillä (ja reumalääkkeillä). Hän juuri viikko sitten hohhoili, että kuinka kauan hänen pitää näitä syödä. Kyseinen henkilö on aina ollut tasapainoinen ja toimintakykyinen, eikä mielenterveysongelmia ole ollut. Kun hän muutti takaisin vanhaan kotitaloonsa, alkoi ns. paniikkikohtaukset ja niitä on yritetty hillitä noilla lääkkeillä. Tuosta kämpästä tuodut vaatteet haisevat komerosta otettuina kuivalle homeelle ja nokka menee oitis tukkoon. Ko. henkilö haisee makean-imelälle (niinkuin eräs nurkka hänen asunnossaan, ns. kylmä nurkka). Olen auttanut niin pitkälle kuin voi asunnon haussa, ja hän olisi sen saanutkin, mutta kun henkilö katsoo "niin edulliseksi" kotona asumisen tietäen homeongelman (ko. rakennuksesta poistettu vuosia sitten umpimätiä lattiarakenteita ja tehty itse uusia). Jos lääkkeitä haluaa popsia ja järkikin juoksee, mutta RAHA painaa - siitä vaan. Ei toista aikuista, työssäkäyvää voi väkisin kotoaan raahata pois. Esitteet ja kaikki mahdollinen materiaali on home- ym. aiheesta annettu, mutta hänellä painaa raha ennen terveyttään. Jokainen täysijärkinen saa tappaa itsensä - on psykiatrian ylilääkärinkin kommentti, jos asiaa kysyt. Kaikille ei terveys ole etusijalla.
ja enempää et voikaan. Sivusta seuraavana on tietenkin tuskallista katsoa,mutta....
nämä ovat niitä omia valintoja. Jos haluaa asua ja altistua tieten tahtoen,niin siitä sitten vaan.
Itsellä kävi vähän samansuuntainen tapaus.
Tietoa annoin ja lupasin jeesata, mutta ei kiinnostanut. Antaa kosteusvaurioiden olla. On jo ennestään allerginen ja kroonisesta poskiontelotulehduksesta kärsivä (vaurioita on voinut olla siis pidempäänkin).
Kuvittelee että ongelma katoaa, kun kosteus kuivuu paksusta betonista asuintilassa. Ilmanvaihtokin on huono. Kaikki edellytykset kunnon homekasvustolle. Hänen valintansa.
Olen saatellut samalla tyylillä (se tekee, ken tahtoo) muutaman läheiseni hautaankin eli ovat tehneet itsemurhan ja minun on vain pitänyt siihen heidän valintaansa suostua. Pikkasen on kirpaissut omaisuuden jako etukäteen (mitä kullekin on tuleva kuolemani jälkeen) ja viimeiset kerrat nähdä läheinen, jonka päätä ei kukaan saanut käännettyä. Ihan pikkuinen pala kurkussa siinä filmasin 2-vuotiasta lastani läheiseni vieressä syöden juhlakakkuaan ja pikkuisen kirpaisi, kun viimeisen kerran sanoin "hei hei rakas..". Ei auta ei, ei kenenkään kannattaisi valittaa turhasta, jos hätä ei ole suuri. Me ollaan niin heikkoja.
Kun luet tätä palstaa,voit todeta ettei homeesta sairastu pelkästään fyysisesti.
Kaikenlaiset salaliittoteoriat,vainoharhaisuudet,
agressiiviset hyökkäykset ovat täälläkin jokapäivästä.
Homeiden vaikutus on ulottunut näillä ihmisillä jo aivoihin ja hermostolliseen toimintaan.
Siitäkin osuudesta on väitöskirjoissa mainintaa.
Yleensä henkilöt kieltävät nämä oireet itseltään ja siinä onkin se kulmakivi, johon lääkärin on puututtava.
Älä pelkää, tämä psyykkeen reagointi ei tapahdu onneksi välittömästi,vaatii pitkäaikaisen altistumisen. Sehän näillä ihmisellä onkin tapahtunut, kun fyysistä oireista huolimatta ja tietoisina tulevasta kuitenkin haluavat takaisin työpaikalleen jossa ovat altistuneet.
Hienoa että ajattelet asiaa myös psyykkeen kannalta. Toki psyykelääkkeet auttavat allergiaan myös sillä tavoin, että tyytyväinen potilas ei välittömästi hakeudu lääkärille takaisin valittelemaan vaivoistaan. Mutta varsinaiseen allergiaan ei rauhoittavat auta.
Vainoharhaisuuteen ja agressiivisuuteen kannattaisi hakea nappeja, helpottaa ainakin ympäristön elämää.
Mutta sinun kohdallasi siitä ei ole kyse.
Viisas kyselee asioita.
Tyhmä luulee tietävänsä jo kaikki.
Tasapainoisia päiviä sinulle ja voimaa!
käyttäessään psyykenlääkkeitä. Pahaan ihon kutinaan auttaa kortisoni ja perusvoiteet, lihas- ja nivelkipuihin kylmägeeli ja lääkärin kirjoittamat halvat kipulääkkeet. Tuttavani on presis samanlainen käytökseltäään kuin ennen lääkkeiden popsimisen aloittamista. Koska raha painaa hänen arvoissaan, ajatteli hän seuraavan satsin olla ostamatta. Jatkuvaan flunssaan hän syö flunssalääkkeitä ja on tietty pois töistä kotonaan sängyn pohjalla ja netissä. Koska hänellä on pätkätöitä, on hän hyötynyt sen noiden psyykenlääkkeiden syömisestä, että työvoimatoimisto ei häntä ahdistele enää mihinkään töihin (vaan on joko työttömänä tai menee mieluiseen paikkaan)-ei siiten niin mihinkään.
Psyykelääkkeitä käytetään kipulääkkeenä mietona annostuksena.
Jotenkin vähentää kipuherkkyyttä? tms?
Väsytti, oli huimaava olo. Viikko riitti. Kipu pysyi samana. En halua syödä sellaist pitkää jaksoa, mit ois pitäny.
HOITO vaivaan: Muutto pois homekämpästä, työpaikan vaihto.
Kipu lakkasi (päässä ja hartioissa)
En ole kuullutkaan, että psyykelääkkeitä määrätään allergiaan. Eipä niiden määrääminen taida kuulua käypähoitosuositukseen.
Ei minulle yksikään lääkäri ole reilun kuudentoista vuoden aikana määrännyt psyykelääkettä viedessäni poskionteloitani tai keuhkojani lääkäriin tulehduksen toteamista varten. Saan muitakin allergisia reaktioita eikä niihenkään kukaan ole määrännyt psyykelääkettä.
Tunnen erään, vielä työelämässä olevan homeastmaatikon (siirto puhtaaseen sisäilmaan), jolla toidettiin myös fibromyalgia.
Hän sai lihas- ja nivelkipuihinsa käytettäväksi pieniä määriä jotain psyykelääkettä, kuten hän itse sanoi, että pystyisi kivuilta ja säryiltä nukkumaan paremmin.
Kerran tuli telkustakin fibromyalgiaa käsittelevä ohjelma ja siinäkin mainittiin hoidoksi pieniä määriä tiettyjä psyykelääkkeitä.
Tosin on tapauksia, kun lääkäri tulehduskierteen aiheuttaman uupumuksen takia määrää piristyspillereitä työssä jaksamista varten.
Mikäli työpaikka ei vaihdu, lopputuloksena saattaa olla siirtyminen mielenterveyssyyn takia eläkkeelle nebulisaattori kainalossa ja runsas astmalääkitys päällä ja jopa ilman ammattitautidiagnoosia.
Minullakin oli vuosia senkkä lähemmä 40 ja arvaa väsyttikö koko ajan. Nyt se on parinkympin tietämillä ja olo on perin eloisa entiseen verrattuna. Fibromyalgiaa epäiltiin ja särkylääkkeiden määrä ja laatu (suostuin kivuissani kokeilemaan kalliitakin lääkkeitä) oli hurja. Klortriptyl miteä määrättiin yöksi, jotta saisi nukuttua kivuilta paremmin. Jos olisin ollut perheetön, olisin varmaan käyttänyt noita ns. vanhanajan mielialalääkkeitä. Niitä käytetään nykyisin kroonisen kivun hoitoon (vaikutetaan kipukynnykseen) särkylääkkeiden ohella, samoin joitakin epilepsialääkkeitä. Kummasti vaan fibro-oireet ja migreeni tyystin ovat hävinneet, kun selvisi ja korjattiin asunnon kunto.
Pari kertaa olen yksityislääkäriltä hakenut mielialalääkkeitä (uudenaikaisia ilopillereitä) noiden uupumusjaksojen aikana. Kuulemma työssäkäyvätkin hakevat niitä paljon yksityisiltä, koska eivät halua "leimautua" työterveyshuollossa. Toinen suuri käyttäjäryhmä ovat kuulemma kotiäidit (pitämään seiniä pystyssä). Ja tietenkin kipupotilaat. Työssäkäyvät hakevat niitä lääkärin mukaan "työpaineisiin". Tämä on sitä nykyaikaa.
vaivaan mielialalääkkeitä "muihin vaivoihin" kuin mielialaan. Yksi sentään myönsi uupumuksen.
Mielen vaikutus homesairauksiin on kumottu täällä runsaalla vastarinnalla. Mutta kysynpä
MIKSI SYÖTTE MIELIALALÄÄKKEITÄ,JOIDEN VAIKUTUS ON MIELEEN, jos mielessänne ei ole mitään häikkää.???
Keroitsitko mitä oireita itse saat homealtistukseta ja mitä lääkkeitä käytät homeallergiaasi?
Syötkö itse mielialalääkkeitä?
En muuten ymmärrä jauhantaasi noista mielialalääkkeiden syömisestä.
Hoitava lääkärihän sen päättää tarvitseeko potilas, POTILAAN antaman oireilun perusteella, mielialaan vaikuttavaa lääkitystä vai ei, joten ei niitä ihan noin vaan pääse popsimaan.
homesairaus on myös psyykesairaus, siksi lääkärit määrävät niitä ja kyllä niistä apua on.... Tää on FAKTAA..
lääkärien määräyksiä??????
etkö ole kyseenalaistanut lääkärin diagnooseja tilastasi?
vai kyseenalaistako muut,paitsi mielialalääkkeet?
Noudatan keuhkolääkärini määräyksiä.
TTL:n diagnoosin itsestäni kyseenalaistin ja yhä kyseenalaistan, joka kyseenalaistaminen on myös TTL:n tiedossa ihan lääketieteellisine perusteluineen. TTL:nkin ohjetta keuhkolääkärin tarkkailusta keuhkojeni suhteen noudatan.
Lääkärit määräävät mieliala lääkkeitä, koska
kokeissa ei löydy näyttöä sille miksi on väsynyt
niveliä ja lihaksia särkee ja on kuiva yskä.
Olin viimeviikolla lääkärissä ja hän kertoi, että epäilee minulla olevan kilpirauhasen vajaatoiminta. Kaikki kokeet otettiin ja tulokset
olivat todella hyvät. Ja diagnoosiksi tuli masennus.Sanoin, etten ole masentunut, kroppa vaan ei ole kunnossa.
Eilen oli sitten työpaikalla kuntotarkastaja
joka totesi, etä home haisee ja osa seinistä on katonrajasta märkiä. Nyt sitten odotetaan kun
rakenteistä otetut näytteet valmistuvat.
Asuin vuosituhannen vaihteessa asunnossa jossa
oli ollt kosteusvaurio. Sairastelin kuukausi tolkulla ja juoksin läärärissä, silloinkaan ei
löytynyt syytä sairastelulle ja voimattomalle ololle. Kunnes asunnosta otettiin näytteet jota
näyttivät toteen, että asunnossa on hometta.
Asunnon vaihto auttoi asiaa. Omasta kokemuksesta
muistan, että silloin minua masensi se, ettei kukaan uskonut mun oireisiin. Nyt uskon omaan itseni ja siihen etten aijo masentua lääkäreiden
enkä muiden leimaajien diagnooseista. Selvisin viimeksikkin ja aijon selvitä nytkin. Onneksi
olen joutunut heittämään romukoppaan ennakkoluuloni vaihtoehtohoitoja kohtaan ja löytänyt avun niistä. Nyt odotan, että vaihdanko
työpaikaa vain tekeekö työnantaja asialle mitään.
Masennusta tarjotaan homealtistuneille ihan kypällä. Toiset tottelevat kiltisti ja alkavat hoitaa itseään masennuslääkkeillä. Toiset kyseenalaistavat diagnoosin ja päättävät selvitä päänsä kanssa itse. Hyvä vaihtoehto aloittaa. Ja ainahan voi turvata mielialalääkkeisiin,jos mikään muu ei auta. Mutta nehän eivät kuitenkaan ratkaise ongelmaa, kuten sinunkaan kohdallasi.
Altistua lisää töissä,sinnitellä kipeämmäksi työn takia - ei ehkä kannata.
Tietenkin joukossa on sellaisia tätejä jotka ovat siinä iässä etteivät muutakaan työtä saa,eivät osaa ja työ on suht helppoa. Nämä taistelevat tuulimyllyjä vastaan-altistuvat töissä-tahivat ammattitautidiagnoosinsa kanssa ja mikä on lopputulos??!! Häviävät, myös terveytensä.
Sinulla on itsevarmuutta vaihtaa työpaikkaa,asenne kohdallaan jos työnantaja ei ryhdy toimiin.
Halit sulle kaa!