Kas, ympärillämme luonto valmistautuu jokavuotiseen taistoon selviytymisestä. Ihmiskädelliselle talvi ei enää ole menneiden vuosisatojen tapaan haaste, peli, jonka panoksena on oma elämä. Ei ainakaan meillä Pohjolassa.
Kyllä kehutaan kottaraisia ja joutsenia, miten ylväitä ne ovat. No, todelliset Luonnon Sankarit ovat niitä pikku ystäviä, jotka jäävät seuraksemme talven ajaksi.
Tuolla etsivät tiaiset ruokaa (muistakaa pikkulintuja, älkää jättäkö aloittamaanne ruokintaa kesken. Joku siellä lintuflunssaa muistelee, äh, älä jaksa). Oho, tuossa hangellahan on pikkujyrsijän jalanjäljet. Katos veijaria. Tuossa puussa ovat fasaanit näköjään yöpyneet.
Syvemmällä metsässä karhu haukottelee alkavan talviunen vallassa. Pihapiirissä siili on tehnyt pesänsä lehtikasaan. Kyyt ovat kangistuneet talvipesään läjittäin. Tilhet vetävät kännejä pihlajanmarjoista.
Pöllöt ja ketut ihmettelevät nälissään myyrien vähyyttä. Nyt on jänöjussien oltava tarkkana. Ristiturvan henki on höllässä. Luonto tasapainottaa eläinkantoja rajusti talven aikana.
Auringon viistot säteet luovat talviseen metsän reunaan mystistä tunnelmaa. Niissä on toivo keväästä. Woimaa Teille, pienet eläinystävämme!
Kyllä kehutaan kottaraisia ja joutsenia, miten ylväitä ne ovat. No, todelliset Luonnon Sankarit ovat niitä pikku ystäviä, jotka jäävät seuraksemme talven ajaksi.
Tuolla etsivät tiaiset ruokaa (muistakaa pikkulintuja, älkää jättäkö aloittamaanne ruokintaa kesken. Joku siellä lintuflunssaa muistelee, äh, älä jaksa). Oho, tuossa hangellahan on pikkujyrsijän jalanjäljet. Katos veijaria. Tuossa puussa ovat fasaanit näköjään yöpyneet.
Syvemmällä metsässä karhu haukottelee alkavan talviunen vallassa. Pihapiirissä siili on tehnyt pesänsä lehtikasaan. Kyyt ovat kangistuneet talvipesään läjittäin. Tilhet vetävät kännejä pihlajanmarjoista.
Pöllöt ja ketut ihmettelevät nälissään myyrien vähyyttä. Nyt on jänöjussien oltava tarkkana. Ristiturvan henki on höllässä. Luonto tasapainottaa eläinkantoja rajusti talven aikana.
Auringon viistot säteet luovat talviseen metsän reunaan mystistä tunnelmaa. Niissä on toivo keväästä. Woimaa Teille, pienet eläinystävämme!
Vastaukset 39
Vanhimmat
kun olet välillä niin "äijä" ja sitten taas välillä tommonen lutunen luonnonystävä, herkkä ja ajatteleva.................
Kauniisti kirjoitat, niisk.
Hetikohta lähden kaupasta hakemaan tipusille evästä!
Mutta karhuja ja susia pelkään, ne voisivat mun puolestani paeta kauas korpimetsiin.
Älä karhuja pelkää, minäkin oon sellainen. Laitatko minkälaista murkinaa tipusille? Semmoset talipallot on hankalia, kun närhet tai varislinnut kaappaa koko pallon kitusiinsa.
Citykarhut ja sellaiset, jotka liikaa tottuu ihmisiin pitäisi kyllä hävittää, muuten Nalle on komea ilmestys metsissämme ja suojelun arvoinen. Hukat ovat kyllä tosi arkoja, eivät hevin ihmistä hätyyttele.
Nukkumalähiössämme pyörivät tosiaan pikkueläimet ja niille riittää murkinaa lintulaudoilta monellakin pihalla. Ja omalla pihalla tyhjennetään juuri marjoja pihlajasta, mutta kun nuo räklät ajavat muut pois popsien porukalla kaiken.Pieni sinitiainen pääsi hetkeksi yhden marjan kimppuun, kunnes paksu räklä huomasi ja alkoi ajojahti.
Miksi talitintit nokkivat ikkunanpokia?
Nokkivat juu, en kyllä varmuudella osaa sanoa miksi. Siinä Luontoiltaan hyvä kysymys. Nokkivat myös maalattua kivipohjaista seinälevyä. Kai ne jotain mineraaleja etsivät. Tai sitten se liittyy jotenkin ruuansuklatukseen.
Järjestetään Äijäkkään luontoilta!
Mutta ei tänään, please, kun en ole koneen äärellä....
"Kaikki mitä olet aina halunnut tietää luonnosta ja eläimistä, mutta et ole uskaltanut kysyä" ja Äijäkäs sivistää meitä tietämättömiä!
Sopiiko sulle, Nalle?
Yritän parhaani mukaan vastailla ja pidän umpihul...umpihurmaavat tietoniekkaystäväni kännykän ulottuvilla. Tietämättömiä, höh! Sinullakin on pää kuin mattoveitsi. Saitko muuten sen kottikärryn kasaan?
Terveiset täältä jänkhältä,oisin kysynyt seuraavaa asiaa.
Meillä on kolmena päivänä ollut metsäpeura puutarhassa,niin usko pois kyllä on.
Kysyisinkin syövätkö peurat omenia?
Nimittäin omenapuiden alla on jäänyt kasaksi kerättynä runsaasti omenia,niissä kohdin peura viihtyy:)
Oli tuotava hevostallillta heiniä,mitä peura myöskin mielellään syö:)
Niin ja talvella kävelee usein fasaani pariskunta pihassamme,syöden linnun siemeniä jotka linnut ovat pudottaneet syöttöautomaateista.
vieraita eivät myöskään ole jänikset,oravat eivätkä pikkulinnut.
Näin täällä jänkhällä,eläimet ovat lähellä sydäntä, no senhän arvata voitkin:)
Miksei peurat omenoita söisi. Hyvää luonnonravinnon lisää. Kiva kun pidät kaunokaisista huolta.
Fasaaniressukat vaikuttavat joskus vähän pöljiltä. Tööt! Tööt!
Mullakin rusakot, jänikset ja oravat mellastaa takapihalla. Orava tuli joskus sisäänkin ruokaa kerjäämään. Annoin kaverille paahtoleipää.
Meillä oli pentuna veljen kanssa kesy orava. Sai lähdöt, kun söi järjestelmällisesti äitimuorin kuivumaan laittamat pyykit täyteen reikiä. Vietiin sille salaa ruokaa ja oppi se oikeaksi oravaksi vielä.
Oikeasti pidän hyvää huolta eläimistä ja ihmisistä:)
Kait ne liittyy jotenkin toisiinsa:)
Tuleepa tässä mieleeni yks juttu aikaa siitä on ehkä 11 vuotta.
Tyttäreni tuli koulusta kotiin,juosten kovaa kiirettä sisälle.
Talomme rappusilla tyttäreni sanoi,pidätkö äiti näitä hetken.
Avasi kätensä ja antoi minulle kourallisen kotiloita,mitä oli kerännyt koulumatkan varrelta.
Voi ällöä ne niljakkaat ötökät, siinä ne jökötti minun käsissäni.(YÄK)
Tietysti olin rohkea ja pidin niitä hetken ennenkuin hän haki purkin jossa niitä säilytettiin pitkiä aikoja ..ruokkien niitä salaatilla..ym..
Mitä eläimiin tulee,itselläni on noita hevosia,Collie ja kaksi kissaa..
Sekä luontoeläimiä vaikka kuinka paljon,asustaa minun pihapiirissäni:)
Kuule, mullakin on ollut collie. Voih, hän oli minulle kuin sisko. Trikolori. Viisas ja empaattinen tyttö. Kuoli Joulupäivänä 1997 käsivarsilleni päivystävällä eläinlääkärillä.
Tapaninpäivänä kaivoin hautaa ja join viskiä ja itkin. Katsoin kompassista suunnan, että Hänen päänsä tuli kohti Skotlantia. Myöhemmin hankin haudalle marmorikiven laatalla ja naapurit pitivät minua hulluna.
Hän oli minulle Hauva. Nykyiselle koiralleni olen selittänyt, etten voi enää kutsua muita koiria Hauvaksi. Siksi nykyinen villakoira onkin Kaveri.
mitäs hullua siinä on jos halusit hankkia uskolliselle ystävällesi marmorisen hautakiven,ei todellakaan mitään ...
Mulla on soopeli collie eli tavallinen lassie.
Eläimet on mulle vastapainoa minun työlleni,niiden kanssa viihtyy ja ajatukset nollaantuu hyvin.
Mun koiran nimi muuten on PATE.
Mut et kyllä arvaa miksi..
koska mä pidän Paten lauluista:)
Totta puhut. Ei sillä, että naapurien puheista mitään piittaisin.
Minä tykkään Paten musiikista ja Popedasta ihan hirveesti.
Eläimellistä,melkein alkukantaista;))Luetaanko muuten naapurin kissa tuho-vai hyötyeläimiin? Saako sitä ruokkia vai pitääkö ampua ritsalla kuten naapuriakin?Ei vaiskaan hienosti kirjoitit;))
Ei kissaa saa kiusata. Naapuria saa. Ruoki sitä kattia. Nuuka naapurin pirulainen ei kuitenkaan raaski.
Naapuria ei kumminkaan tarvii ruokkia,eihän? Mulla on toinenkin onkelma siis onkelma on pahempi ongelma;)Autosta loppui eilen pissapojasta neste,uusiutuuhan se sinne itsestään?Tää oli aika vaikee luontokysymys mutt sää oot luvannut auttaa;))
Uusissa, 2000-luvun autoissa täyttyy pesunestesäiliö itsestään. Korin pinnalta kerätään kosteus vedeksi. Bensiinin lisäaineena on jäänestoa ja pesunestettä, josta osa ohjataan pissapoikaan.
Näin ei koskaan itse tarvitse lisätä vettä tai kemikaaleja säiliöön. Ole huoleti, nyt on aika kosteaa, joten aamulla voit huoletta pruuttailla vettä tulemaan, niin paljon kuin haluat, täydestä säiliöstä.
Mää tiesin et sinuun voi luottaa;)Eli huomenna vaan huoletta ajoon;))Mut ei kai bensaa mene hukkaan,on meinaan aika kallista nykyään;))Pitäiskö mun varmuudeksi käydä vähän kastelemassa autoa jos toi kosteus ei riitäkkään?;)
Voit vähän kasteluletkulla huljauttaa yötä vasten pirssiäsi. Pensan sekaan voit huoletta turauttaa jonkun kymmenisen litraa vettä. Siellä se menee joukossa mukana, eikä tankkia tarvi täyttää niin usein. Raparperimehu on myös tehokas pensan lisäaineena.
lintuja joka talvi. Huolimatta siitä, että ne jättävät merkkejään aidan päälle ;) Pidetään pienemmistä huolta :D
Sinä herkkä Niis-Kukka! Tiedän Sinun pitävän pienten puolta, olethan itsekin pieni.
Olipas hempeetä....Taidatki olla aika pehmo...Mikä tietysti on ihan jees..Syrän paikallaan...;)
Ne onkin nuo mettän eläimet nii lutusia.:)
Olen mä ihan äijä. Herkkä, mutta en pehmo. Vähän niin kuin Sinäkin, Leijonanainen.
t. kovanyrkki-äijäkäs
Eihän pehmossa mitään vikaa ole...Se on sellanen ihminen,joka osaa olla sydämmellinen ja hempeä...:)
:DDDD Kovanyrkki-äijäkäs..:DDD No.. no..Tiiäkkö,enempi pimut tykkää sellasista hellusista ku kovistelijoista, joten riisu aseesi...Sinä miehekäs mies...;)
Joo, ei mun tarvi uhota. Paljon kovempi juttu, kun osaa näyttää tunteensa. Mä vallan punastun, kun miehekkääksi sanot, naisellinen nainen.
Sorsakanta on läheisellä pikkujärvellä voimissaan - meitä ruokkijoita on useita.
Oravia "metsästän" pähkinäpussi taskussa - ovat vain vähälukuisesti läsnä..:(
Keittiön ikkunasta ihailen suuria variksia, jotka istuvat lähipuiden latvoissa pörhistelemässä - ne mokomat kyllä ruokansa onneksi löytävät:)
Jänisjussi-karvakorvia näkee pimeän laskeuduttua, kun ne vilistävät pihojen poikki;)))
Pikkulinnuille vien kyllä lyhteen ja talipallon takapihan metsikköön, kunhan tästä pakkaset alkavat paukutella ;D
En ole harras kirkkouskovainen, mutta jossakin sanottiin jotakin siitä, joka "tekee... yhdelle niistä pienimmistä".
Ne pienimmät ovat minulle eläin- ja kasvikunnan edustajia...
Se on kyllä hienosti sanottu tuo vertaus. Hauska mielikuva tuli niistä variksista. Nä tykkään harmaatakeista.
Ex-hanin ikkunasta näkyi korkea kuusiaita, jossa oravat ja varikset asuivat. Ne uhittelivat aina toisilleen. Naurettiin niiden touhuja usein.
Samaa touhua etenkin kesällä aina katselen. Kärttyisä orava häätää tohkeissaan variksia - kääntäessään niille selkänsä huomaa pörröhäntä lentueen pilkallisesti liitävän takaisin vanhoihin asemiinsa...
Sama meno jatkuu vaikka kuinka pitkään - se oravaparka vain näyttää jotenkin porukan pelleltä;))
Tosi velmuja epeleitä :D Voisipa otttaa yhden oravaperheen talviasukeiksi, heh? Orava on arka, mutta Duckin sylissä on niitä ollut useampikin. Pähkinäkorruptioon langenneina ;P Siis ihan oikeita "isoja" oravia!
Tulinen luonto oravalla! Testatkaa joskus. Säksätelkää vähän aikaa, niin saattaa alkaa sinkoilla kaikenlaista roinaa puusta alas vastasäksätyksen ryydittämänä :D
Duckzoni
Upeasti kirjoitettu. Oikein nojasin kyynärpäällä pöytään ja keskityin lukemaan. Hienoa ja koskettavaa.
Siitä esiin putkahti sana karhu...täällä Hämeenlinnassahan se yksi otso-parka eksyi ikkunaostoksille keskustaan , mutta eilen (tai tänä aamuna , en tiedä tarkalleen) saivat ajettua takaisin metsiin. Onneksi eivät ampuneet , koska varmaan sulanut lumi , valuen pesään , herätti pedon. Noh , loppu hyvin kaikki hyvin :D
Se nyt mitään ihmeellistä tekstiä ollut. Nalleressukat on herkkäunisia. Heräilevät kyllä kesken unien, Marja- ja sienisadot olivat pieniä, liekö jäänyt otsolle nälkä talviunia vasten?
Toissa talvena Hattukasta herännyt karhupappa vaelsi Kymenlaaksoon saakka. Meni ohi äitini talosta noin kolmenkymmenen metrin päästä. Jatkoi jonnekin Venäjälle kai.
Äitisi sai tahtomattaan ja huomaamattaan kosketuksen villiin luontoon . :/
(kyllä se oli hienoa tekstiä. Sinun pitäisi kirjoittaa kolumneja johonkin ! Olisit huippu ! )
Kirjoittelis jollekulle naiselle rakkauskirjeitä. Mistäköhän sellaisen sopivan kohteen löytäisi?
Siinäpä pähkinä purtavaksi.... ;) Olet , kaikesta päätellen sellainen Mies , jonka kirjeisiin voisi olla melko mukava uppoutua.
Älä luulekkaan , että tämän jälkeen jätän tämän aiheen tähän , mutta nyt on lähtö töihin... ( valtion leipä syö naista....) PALATAAN ;))
Hyvää Työtä Sinulle, Tanjuska!
olemassaolo pitäisi oikein käsittää? Joskus tuntuu, että maa päällänsä kantaa sangen paljon kaikkea ylimääräistä porukkaa. Huom! Eläinmaailmassa.
Tai sitten ne on vain tästä ihmisen vinkkelistä ihan "sieltä". Koppakuoriaiset; ne, jotka lentävät ja laskeutuvat minne sattuu. Entäs ampiaiset? Kuka niitä edes syö?
Tulipahan vaan mieleen... dappadappadaa... öh
Ravintoketjut Niisku. Me ollaan siellä huipulla, mutta alempana tapahtuu paljon. Ne on herkkiä systeemejä. Jos ei ole pieniä, ei ole isojakaan.
Sudet tappaa luonnon oloissa heikot, vanhat ja sairaat saaliseläimet pois rasittamasta lauman selviytymismahdollisuuksia.
Ihminen on tohelo, joka tappaa tarpeettomasti.
mutta...On se kyllä aika raakaa.
Minä en pysty katsomaan mitään luonto-ohjelmia. Tulee niin kurja olo ja alkaa itkettää, kun pedot tappaa suloisia kauriita tai karhunpennuilta tapetaan äiti. Juu.. sitähän se on elämän kiertokulku... Ei myö maheta mittään.
No animals to this asunto.
Minen ala vollottammaan ennee...