1) Millä tavalla lääkiksen pääsykokeessa tarvitaan kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa? Antakaa joitakin esimerkkejä.
2) Lääkiksen pääsykokeessa on kuulemma yhä enemmän ja enemmän soveltavia tehtäviä. Mitä tämä soveltaminen käytännössä tarkoittaa? Entä mitä tarkoittavat tehtävät, jotka "testaavat soveltuvuutta alalle"?
3) Kuinka hyvin Galenoksen tekstiosuudet on osattava ulkoa? Tuleeko niistä saman tyyppisiä ei-matemaattisia, sanallisia esseetehtäviä, joita oli esimerkiksi lukion biologian kokeissa, vai tarvitaanko niitä juuri noiden fysiikan ja kemian juttujen soveltamisessa?
4) Tarvitseeko kaavat osata ulkoa vai löytyvätkö ne pääsykoemonisteista, jolloin ilmeisesti riittää, että tietää mitä kaavaa kuuluu milloinkin käyttää ja miten?
5) Mitä kannattaa lukea Galenoksen ja lukion fysiikan, matematiikan, kemian ja biologian kirjojen lisäksi?
Kiitos vastauksista!
2) Lääkiksen pääsykokeessa on kuulemma yhä enemmän ja enemmän soveltavia tehtäviä. Mitä tämä soveltaminen käytännössä tarkoittaa? Entä mitä tarkoittavat tehtävät, jotka "testaavat soveltuvuutta alalle"?
3) Kuinka hyvin Galenoksen tekstiosuudet on osattava ulkoa? Tuleeko niistä saman tyyppisiä ei-matemaattisia, sanallisia esseetehtäviä, joita oli esimerkiksi lukion biologian kokeissa, vai tarvitaanko niitä juuri noiden fysiikan ja kemian juttujen soveltamisessa?
4) Tarvitseeko kaavat osata ulkoa vai löytyvätkö ne pääsykoemonisteista, jolloin ilmeisesti riittää, että tietää mitä kaavaa kuuluu milloinkin käyttää ja miten?
5) Mitä kannattaa lukea Galenoksen ja lukion fysiikan, matematiikan, kemian ja biologian kirjojen lisäksi?
Kiitos vastauksista!
Vastaukset 5
Vanhimmat
1. Koe sisältää runsaasti laskutehtäviä, jotka pohjautuvat lukion matematiikan, fysiikan ja kemian oppimäärään. Esim. pitää osata laskea joitain Galenokseen pohjautuvia/lukion oppimäärään perustuvia fysiikan laskuja yms: hallita perusreaktioyhtälöt, tunnistaa funktionaalisia ryhmiä, laskea vektoreita jne...
2. Soveltavilla tehtävillä takoitetaan tehtäviä, joissa tulee soveltaa lukion oppimäärää, Galenoksen tietoja ja valintakoemateriaalia. Tehtävät ovat usein integroituja, eli tehtävissä tulee yhdistellä fy-ke-biologia tietoja. Kokeessa on usein kehytkertomuksia, jotka sisältävät paljon tekstiä ja lukuja, mutta vähän olennaista. Täytyy osata erottaa olennainen epäolennaisesta. En tiedä, miten soveltuvuutta testataan, mutta se saattaa liittyä lääkärin työssä tarvittavaan loogiseen päättelykykyyn, jota koe yrittää mitata.
3. Kyllä ne pitää vain erittäin hyvin osata. Eikä pelkkä ulkoluku riitä vaan täytyy osata muodostaa yhteyksiä eri asioiden välille, päätellä ja soveltaa. Kokeessa on usein erikseen sanallisia esseetehtäviä, mutta niissä vaadittava tieto on usein tiivistetty vastausanalyysiin, jossa olevat tiedot vastauksesta on löydyttävä, jos haluaa saada pisteitä.
4. Kokeen lopussa on kaavakokoelma, mutta tietysti perusyhtälöt (esim. trigonometriset funktiot yms. on hallittava). Kaavan vieressä ei lue, mihin sitä tulee käyttää, vaan symbolien selitykset ja yksiköt yms. on osattava johtaa tai muistettava ulkoa.
5. Ehkä jotain valmentavien lafkojen itseopiskelumateriaaleja yms. Koe pohjautuu varsinkin biologian osalta nimenomaan Galenokseen, joten vaikka pyrkijällä olisi laajemmat tiedot, niistä ei heru mitään lisäpisteitä.
Vai?
"Leukaluu on nivelletty pisteestä A. Kun lihas pisteessä B kääntää leukaluuta kuvan osoittamaan suuntaan (F(1) = 720 N), niin mikä on etuhampaiden puristusvoima F(2)?" (lääk.1991)
"Henkilö on tienvarressa ambulanssin ajaessa hänen ohitseen kohti terveyskeskusta. Ambulanssin nopeus on 78,0 km/h. Ambulanssi lähettää hälytysääntä taajuudella 455 Hz. Millä taajuudella henkilö kuulee ambulanssin hälytysäänen, kun ambulanssi lähestyy häntä?" (lääk.)
"Pienikokoisen henkilön keuhkojen kokonaistilavuus on vain 4,5 litraa. Mikä on keuhkojen tilavuutta vastaavan kuivan ilman massa NTP-olosuhteissa? Kuinka suuri olisi keuhkoissa olevan ilman tiheys, jos henkilön keuhkot olisivat aluksi tyhjät ja hän pystyisi kerralla hengittämään sisäänsä 4,5 litraa kuivaa ilmaa (NTP)? Oletetaan, että ilma pysyisi kuivana ja sen tilavuus muuttuisi niin, että paine ei muuttuisi. Kaasun normaalitilaksi (NTP) on sovittu tila, jossa lämpötila on T(0) = 273,15 K, t = 0 C ja paine p(0) = 101325 Pa" (lääk.2001)
Näistähän selviää alkeellisilla taidoilla.
Ei enää välttämättä kokeessa ole. Perusidea on kyllä sama, mutta tehtävät eivät usein ole sellaisia, kun Galenos antaa ymmärtää. Viime vuonna koe oli esimerkiksi suhteellisen helppo, mutta yleensä tehtävistä on pyritty tekemään mahdollisimman sekavia, jolloin niistä ei selviä ihan kaikista alkeellisimmilla taidoilla, vaan pitää oikeasti ymmärtää jotain.
Viimevuoden esseekysymyksissä oli hyvä esimerkki tehtävästä, jossa suurin osa hakijoista oli jauhanut täyttä sontaa:
Tehtävässä pyydettiin pohtimaan stressin ja unettomuuden välistä yhteyttä.
Kannattaa hankkia vanhat valintakokeet jostain, koska netissä ei ole vanhoja tehtäviä missään saatavilla.
Tuo oli kyllä ihan typerä kysymys. Minäkin vain päättelin maalaisjärjellä kun oli jäänyt unikappale vähän vähälle lukemiselle, ja kyllä siitä useampi piste tuli.
Viime vuonna pääsykokeessa oli mm. tällaisia tehtäviä:
2) Jos typpioksidisyntaasi-entsyymin lähetti-RNA:n emäsjärjestys on seuraava: 5'-UAU-CCC-CUG-UAG-CUU-AAA-AAG-AGA, niin mitä voit päätellä tämän sekvenssin perusteella entsyymistä ja sen toimivuudesta? Perustele vastauksesi.
5a) Kuinka suuri taajuuden muutos havaitaan ultraäänen heijastuessa veren soluista, jotka liikkuvat nopeudella 0,35 m/s? Anturiin saapuvan heijastuneen ultraäänen ja veren liikesuunnan välinen kulma on 30,0 astetta.
Näissä täytyy muistaa se, että tehtävämonisteessa on kehysteksti, josta saa paljon tehtävissä tarvittavaa tietoa.