Heittikö kapin tutkimukset häränpyllyä vai liipasiko läheltä demareita. Rautkallion ja Lehtisen tutkimukset ainakin mitätöty Seppisen tutkimuksen perusteella.
Demarien historiakirjoitukset osoittautuivat valheeksi.
Demarien historiakirjoitukset osoittautuivat valheeksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=haku_kaikki&jarjestys=tekija&haku=kari kaunismaa&sivu=&vps=100&arvostelu=1084
Ei tunnu Karon kommentti uskottavalta.
Miten Seppisen kirjoitukset muka mitätöivät joidenkin muiden historiantutkimukset. Varsin omituiselta väite kuulostaa siitäkin syystä, että Seppisen tutkimusaihe menee vain osin päällekkäin aiemman historiankirjoiituksen kanssa.
Seppisen viimeinen kirja neuvostovakoilusta Suomessa on saanut varsin tyrmäävän kritiikin. Suurin puute on tietysti lähdeaineisto. NL:n aikaisen vakoilun ydinkysymyshän on se, mitä kerrottiin neukuille ja mitä tietoa heille annettiin sekä se, miten kukin toimi neuvosto-ohjeiden mukaan. Tällaiset asiat haluttiin pitää ainakin suomalaisten osalta salassa, joten oma suojelupoliisimme on huono lähde, kun aletaan vastata näihin kysymyksiin. Pras lähde olisi KGB:n arkistot, mutta niihin ei tutkijoilla ole vielä vähään aikaan asiaa, jos koskaan.
Erilaisia neuvostokontakteja on paljon tietysti niillä, jotka asemansa vuoksi joutuivat asioimaan neukkujen kanssa. Presdentti, pääministeri ja ulkoministeri ovat henkilöstä riippumatta tällaisia. Oman siivunsa muodostaa sitten tietysti ne tahot, jotka olivat ideologisesti ja suurella hartaudella kallellaan idän ihmeeseen. Tähän porukkaan voi kaiketi kategorisesti lukea vain taistolaiset. Muita tahoja johdatteli sitten enemmän tai vähemmän omanvoitonpyynti ja urakehitys.
Sodan jälkeisestä historiastamme on hyvä muistaa se, että neukut itse suhtautuivat erittäin epäillen demareihin ja kokoomuslaisiin sekä ns. Honka-liittolaisiin. Neukkujen suosiota ja luottamusta nauttivat vain taistolaiset ja kepulit. Kommunistien enemmistöön neukut suhtauivat ajoittain jopa vihamielisesti ja luokkapetturipuolue SDP:hen avoimen vihamielisesti. Tannerilainen sosiaalidemokratia oli kirosanojen aatelia naapurissa. Tämän vuoksi Honka-liiton puolueista piti yrittää löytää lähinnä yksittäisiä hairahtelijoita.
Kekkosen ja NL:n luottamuksen vaatimus muutti vähitellen suomalaista puolue-elämää siihen suuntaan, että piti alkaa todistaa olevansa luottamuksen arvoinen. Tämä johti sitten erilaisiin suomettumisilmiöihin. Suomettumiseen liittyi myös kaupallisia etuja, minkä vuoksi syntyi poliittisten toimiejoiden oheen punaisten vuorineuvosten armeija.