Ööh, en edes ole varma kuuluuko opettajakoulutus humanistiseen tiedekuntaan, mutta en nyt tiennyt minne muuallekaan olisin tämän laittanut.
Olen siis lukion kolmosella ja siis miettimässä sopivaa alaa jatkaa lukion jälkeen. Olen ajatellut että viihtyisin varmasti luokanopettajana ala-asteella. Tulen toimeen lasten kanssa jne. kokemusta löytyy! Olisi kiva tietää sellaisten ajatuksia jo ohjeita, jotka opiskelevat ala-asteenopettajaksi jossain päin Suoemea. Minkä aineiden arvosanat ovat merkityksellisempiä, tarvitseeko paljon matikkapäätä, kun sitä minulla ei valitettavasti löydy juuri lainkaan. yms. Kielissä oon suht hyvä ja reaaliaineet menee mainiosti. Aion kirjoittaa keväällä psykologian ja mahdollisesti myös terveystiedon. Kaikki tieto koulutukseen liittyen on tervetullutta.
Olen siis lukion kolmosella ja siis miettimässä sopivaa alaa jatkaa lukion jälkeen. Olen ajatellut että viihtyisin varmasti luokanopettajana ala-asteella. Tulen toimeen lasten kanssa jne. kokemusta löytyy! Olisi kiva tietää sellaisten ajatuksia jo ohjeita, jotka opiskelevat ala-asteenopettajaksi jossain päin Suoemea. Minkä aineiden arvosanat ovat merkityksellisempiä, tarvitseeko paljon matikkapäätä, kun sitä minulla ei valitettavasti löydy juuri lainkaan. yms. Kielissä oon suht hyvä ja reaaliaineet menee mainiosti. Aion kirjoittaa keväällä psykologian ja mahdollisesti myös terveystiedon. Kaikki tieto koulutukseen liittyen on tervetullutta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Opettajankoulutus kuuluu kasvatustieteelliseen tiedekuntaan.
Itse olen hyvin piakkoin valmistumasta kyseisestä koulutuksesta, joten jaanpa tässä muutaman ajatuksen.
On vielä vähän epäselvää, minkälainen hakukäytäntö tulee olemaan tulevaisuudessa. On ollut puhetta siitä, että ensi vuodesta lähtien pääsykokeisiin pääsisivät kaikki ylioppilastodistuksesta riippumatta.
Kuitenkin tähän asti koulutukseen hakeutumisessa on ollut kaksi vaihetta, esivalinta ja varsinainen pääsykoe. Esivalintaa varten onkatsottu ylioppilastodistuksesta äidinkielen, toisen kotimaisen, vieraan kielen, matematiikan sekä reaalin arvosanat. Eli kaikki vaikuttavat yhtä paljon. Lisäksi pitkän matematiikan kirjoittamisesta saa 2 ylimääräistä hakupistettä (ja ne ovat erittäin tarpeellisia monelle). Lisäksi esivalintaa varten pystyy keräämään lisää pisteitä työkokemuksen ja esim. avoimen yliopiston opintojen kautta, jos hakupisteet eivät heti riitä vielä valintakokeeseen asti. Esivalintapisteiden perusteella valitaan ne, jotka pääsevät pääsykokeisiin ja vasta pääsykokeiden jälkeen ne, jotka pääsevät opiskelemaan.
Opiskelussa sinällään pärjää yläasteen matematiikalla. Ei tarvitse osata mitään monimutkaisia kaavoja. Kielten ja reaaliaineiden hallitseminen on myös plussaa. Ehkä niistä löytyy sinulle myös sivuaine/erikoistumisaine.
En oikein tiedä minkälaista tietoa kaipaat lisäksi koulutuksesta, joten annanpa vain linkin: http://www.sool.fi/okopa/
Sieltä löytyy hyvin kaikennäköistä tietoa.
ja soveltavan kasvatustieteenlaitokselle. (Hki)
Kysyisin vielä, että tiedätkö onko mitään mahdollisuuksia päästä jos ei ole kirjoittanut ollenkaan matematiikkaa? Olen ainoastaan käynyt ne kuusi pakollista lyhen kurssia ja niiden keksiarvo 6. En vain yksinkertaisesti pidä tai osaa matikkaa. Sama pätee fysiikkaan ja kemiaan. Ylä-asteella olin siinä parempi kuin lukiossa. Muissa aineissa kuten kielissä, varsinkin englannissa ja reaaliaineissa olen hyvä. Äidinkielten kurssien ka. on 8. Luulen että voisin kirjoittaa siitä M. Reaalista yritän saada E.
Jos voisit myös kertoa vielä, että minkälaista se opiskelu on käytännössä? Onko kuinka rankkaa? Kiitos kovasti jo edellisestä vastauksesta, siinäkin oli paljon uutta tietoa.
On sinulla mahdollisuus päästä opiskelemaan vaikka et matematiikkaa olekaan kirjoittanut. Se tosin vähentää esivalintapisteitäsi (olettaen että ne nyt vielä ovat käytössä tulevaisuudessa), joten joudut hyvin todennäköisesti hankkimaan lisäpisteitä ja miettimään vähän mille paikkakunnalle on mahdollista hakea.
Jos kirjoittaisit esimerksiksi reaalista E:n ja kaikista kielistä (3 kpl) M:N saat esivalintapisteitä 3,5. Viime vuonna alin kokeisiin hyväkstytty pistemäärä oli 5,5 ja se oli Savonlinnan OKL:ssa. Siihen tarvitsisit siis 2 lisäpistettä, jotka saat esim. opiskelemassa avoimessa yliopistossa kasvatustieteen perusopinnot tai olemalla vaikkapa työharjoittelussa 8 kk. Käytännössä se tarkoittaa yhtä välivuotta, mutta ei mene hukkaan, jos vuoden aikana teet töitä (ja opiskelet vaikka vielä samaan aikaan, helppoa sekin).
Eri OKL:ten pisterajat löydät löydät esimerkiksi Jyväskylän OKL:n sivuilta: http://www.jyu.fi/edu/opiskelijavalinta/luoko/
Siitä voit samalla laskeskella miten sinun pitäisi menestyä ylioppilaskirjoituksissa tai mitä tehdä kirjoitusten jälkeen.
Opiskelu käytännössä on sekä luentoja että demoja (kontaktiopetusta, aika paljolti lukion oppitunteja vastaavia, mutta usein vähän enemmän keskustelunomaisia oppitunteja) ja lisäksi harjotteluita. Opinnot sisältävät kasvatustieteiden opiskelua, tutkielmaopintoja, kieliopintoja sekä peruskoulussa opetettavien aineiden monialaiset opinnot, jossa käytännössä opetellaan miten opetetaan eri kouluaineita.
Itse en ole kokenut opiskelua rankaksi. Toki se sitä voi joskus paikoitellen olla, kun kurssit alkavat ja etenkin loppuvat samoihin aikoihin, mikä tarkoittaa tietysti tenttien ja kurssien lopputöiden sumputtumista aina tiettyihin ajankohtiin. Sitten on taas niitä päiviä, että opintoja on pari tuntia iltapäivällä.
Ei nyt näin äkkiseltään tule muuta mieleen. Vaikea tiivistää neljää ja puolta vuotta lyhyesti :)
Hmm... Mutta käytäntöhän muuttuu 2007. Eli kaikki halukkaat pääsevät ensimmäiseen vaiheeseen, joka on aineistokoe. Tästä valitaan sitten haastatteluun/ryhmätilanteeseen, ja tässä vaiheessa myös yo-tosistus vaikuttaa max 10 pisteellä.
Elikkäs olenko ymmärtänyt ihan väärin, jos sanon että ei noita alkupisteitä kannata enää tuijotella?