Hei! Lapsuuteni meni siihen kun luonnehäiriöinen siskoni (narsisti) pompotti - nyt sitten sain itselleni narsistisesta luonnehäiriöstä kärsivän anopin. Pitkään ihmettelin, että mitenkä tämä juttu on jotekin tuttu - nyt en enää ole narsistin lähde (lukekaan narsismista jos ette tiedä mistä kyse). Jos joku tietää, että onko ainoa keino selviytyä narsistin kynsistä se, että on VÄLINPITÄMÄTÖN häntä kohtaan (kohteliaasti).
...narsistille vähän takaisin...potut pottuina!
OttaaPäähän
6487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Vaknin.html
eli mun elämäni mennyt narsistisen veljeni varjossa, välillä luullut että itsessä vikaa, mutta onneksi veljen exä, erosivat noin 12 vuotta sitten, on nähnyt veljelläni paperin sairaalasta, jossa dg luonnehäiriöinen. Olemme tukeneet toisiamme tässä asiassa ex vaimon kanssa, mutta alkaa rahkeet olla loppu. Joten niinkuin Raimo Mäkelä, joka on kirjoittanut naamion terve miele, sanoo, ainoa tapa selvitä, on olla erossa narsistisesta ihmisestä, mutta minkäs teet jos verisukulainen. Nyt tuntuu kyllä hyvältä, kun on lupa siihen, ettei tarvitse pitää yhteyttä narsistiseen veljeen, joka sairas. Siinä yhteydessä sairastuvat muutkin, uusi vaimo jo hyvä vauhtia ollut jo psykiatrisella, ja vikä ei ole hänessä vaan kumppanissa. Harmi että siinä lapsikin kärsii.
No itse jouduin kärsimään narsistisesta ja erittäin neuroottisesta isästäni nuoruusvuodet. Seurauksena tästä pitkäaikainen masennus, joka on yhä huonompaan suuntaan menossa. Syvät traumat on jääny lapsuudesta.
Aika mielenkiintoista on se että olen luonteeltani rauhallinen ja tottunut monenlaisiin ihmisiin. Narsistisen ihmisen tunnistan heti ja reagoin siihen riidanhaluisesti tai jopa agressiivisesti. Ilmeisesti tämä on joku alitajuinen reaktio purkaa sitä suurta vihaa, jota en silloin lapsena uskaltanut isääni vastaan purkaa.
Narsistin kanssa ei todellakaan keskustella, neuvotella tai haeta kompromissia. Se ei vaan onnistu. Ainoat kommunikointitavat lienevät täysi välinpitämättömyys häntä kohtaan tai niin voimakas hyökkäävä lähestyminen, että hän joutuu puolustuskannalle. Narsisti kun osaa tehokkaasti manipuloida vastapuolta, joten muuten joutuu vain samaan pyöritykseen kuin ennenkin.
Omat ajatukseni pyörivät ajoittain todella itsetuhoisten ajatusten ympärillä. Itsemurha olisikin sopiva kosto isälleni, olisi hänelläkin jotain mietittävää nyt eläkepäivinä. Että mikä meni pieleen poikani kasvatuksessa, tai mitä tekisin toisin elämässäni?
Toisaalta, narsisti ei osaa myötäelää tai löytää syytä itsestään. Todennäköisesti isäni kokisi minun kuolemani vain harmittavana takaiskuna, osaamatta yhdistää että syy siihen löytyy hänestä itsestään.
tuo sinun viestisi. Mutta rohkaisuna nyt itsellesi, että älä vain tee mitään itsellesi. Sinä olet ainutkertainen ja sinun elämäsi on ainutkertainen, koita päästä narsistisesta isästäsi niin että olet hänen kanssaa mahdollisimman vähän tekemisissä. Minulla ollut narsistinen äitä ja veli joten tiedän kyllä. Äidin kuoleman koin helpotuksesksi, että en surrut yhtään, enkä tunne siitä huonoa omaatuntoa. Anteeksi annoin kuolin vuoteella ihan itseni takia, jotta en kanna vihaa joka kuluttaisi minua loppuun. Ajattele sinäkin itsekkäästi ja ole "koppava" itsesi arvon tunteva narsistisen ihmisen seurassa. Tämä on vaikeaa ainakin minulle, olen kiltti ihminen ja uskon ihmisen hyvyyteen, mutta olen hakannut päätäni seinään jo niin monet vuodet että nyt en enää halua. Narsistisen ihmisen tunnen minäkin, muiden kanssa tulen hyvin toimeen mutta narsisinen ihminen saa minut tärisemään ja tunnen pahan olon hänen seurassaan. Käy Raimo MÄKELÄN KURSSi ja lue kirja naamion terve mieli.
Kirjoittele kuulumisia, jos jaksat.
Kiitos tuosta kirjavinkistä, täytyypä etsiä se jostain luettavaksi.
Koko käsite persoonallisuushäiriöstä ja narsismista alkoi avautumaan minulle vasta viime kesänä. Satuin katsomaan TV:n keskusteluohjelman aiheesta. Olin luullut että isäni on vaan luonteeltaan "vahva persoona", niinkuin suvussa sanottiin, jolla oli lisäksi neuroottisia piirteitä mitkä liittyivät ihan arkielämän tekemisiin. Neuroottisuus tulee esiin pedanttisena tarpeena arvostella, arvioida ja vaikuttaa kaikkiin kotiaskareisiin. Jokainen asia on suoritus, minkä jälkeen hän käy tutkimassa että työ on tehty riittävän hyvin tai etsimässä siitä epäkohtia miksei ole tyytyväinen lopputulokseen. Näitä esimerkkejä riittäisi vaikka millä mitalla.
Googletin hieman lisää aiheesta ja löysin mm Narsistien Uhrien Tuki ry:n weppisivut missä on jonkin verran lisää tietoa tästä ongelmasta.
Olen kohta nelikymppinen mies ja vasta nyt alan todella itse olla vainulla siitä mikä tai kuka on ollut se alkusyy teini-iässä alkaneeseen depressiooni. Olen ollut vuoden terapiassa, mutta siinä syy ei ole tullut esiin. Yksi syy miksi psykologit eivat osaa puuttua perhetaustaani, on se että olen ihan tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä. Taustalta puuttuvat normaalit riskitekijät, kuten väkivalta, vanhempien alkoholismi tai vanhempien avioero. Ainoa mistä olen joutunut kärsimään on henkinen nujertaminen, oma persoonallisuuteni on murskattu määrätietoisin ottein jo pikkulapsena. Tuntuu että minut on aivopesty olemaan suorituskeskeinen robotti, jonka päähän on taottu lista ehdottomista asioista joita ihmisen kuuluu tehdä ja joita ei saa tehdä. Kolmantena listana on tavoitteet, joita kohti pusken pystymättä ymmärtämään mitä itse haluan tai tarvitsen tässä elämässä.
Speedball sanoi:
"Aika mielenkiintoista on se että olen luonteeltani rauhallinen ja tottunut monenlaisiin ihmisiin. Narsistisen ihmisen tunnistan heti ja reagoin siihen riidanhaluisesti tai jopa agressiivisesti. Ilmeisesti tämä on joku alitajuinen reaktio purkaa sitä suurta vihaa, jota en silloin lapsena uskaltanut isääni vastaan purkaa. "
Ai että oli hyvä kuulla tämä jonkun toisenkin sanomana, kun tähän asti olen vain miettinyt mikä vika minussa on kun jotkut ihmiset saavat minut niin aggressiiviseksi vaikka puheenaihena olisi niinkin merkityksetön asia kuin sää. Kiitos! Nyt ei tunnu enää niin pahalta jos ja kun sellaiseen taas törmää.