Mihsiköhän on noussut niin kova vastustus uutta yt-lakia kohtaan pienyrityksissä.Luin lehdestä, että yrittäjät ovat valmiita supistamaan toimintaansa, jotta raja 30 työntekijästä ei täyttyisi? Yrittäjäthän syövät omaa tulostansa näin tehdessään. En oikein usko kenenkään niin tyhmä olevan.Eihän yt-laki vaikuta yrittäjän toimintaan negatiivisesti. Pitää vaan ilmoittaa henkilöstölle ajoissa kaikista suuremmista asioista mitä on tulossa. Yritys tekee ne asiat mitä ovat päättäneet joka tapauksessa. Ei yt-laki estä mitään esim. irtisanomisia. Avoimuutta se lisää, ja henkilöstön työviihtyvyyttä. Tuntuu, että tästä on tehty kärpäsestä härkänen, tai asian vastustamisessa on jotain politiikkaa takana, jota en ymmärrä.Uskon , että yrittäjän jolla on kasvunäkymiä ei jarruta eteenpäinmenoaan sen takia, että uusi laki velvottaisi sitä avoimeen toimintaan henkilöstönsä kanssa. Työntekijoille on hyvin tärkeää, että he saavat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietää omasta tulevaisuudestaan yrityksessä, ja pääsisivät jopa vaikuttamaan positiivisesti yrityksen kannattavuuteen. Kirjoitin tämän tänne, koska täällä on asiasta kinattu hyvin tunnepitoisesti. Voisihan joku asian tunteva kertoa mitä suuria ongelmia syntyy yt-lain noudattamisesta.
yt-laki
ilkka*
8294
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Et osaa kirjoittaa kappalejaolla. Tarkoittaa että et osaa ajatella strukturoidusti.
Kirjoitit nelikulmaisen möhkäleen PASKAA. Hyvää isänpäivää.
SAK:n pitkäaikainen tavoite on ollut saada pienyrityksille sellaisia suuryritysten lakisääteisiä velvoitteita, jotka antaisivat SAK:laisille ammattiliitoille syyn lähteä värväämään ay-jäseniä myös pienyrityksiin, joissa ei ole juurikaan ollut tarvetta jäjestäytyä, kun asiat ovat hoituneet muutenkin ja riippumattomien työttömyyskassojen jäseninä saa työttömyysturvan ilman ay-jäsenmaksua.
SAK:lle yt-laki tarjosi tähän mahdollisuuden, koska SAK:n kaikkien liittojen jäsenmäärä on ollut jo pitkään selvässä laskussa, eli SAK:n tulot ovat pienentyneet.
Niinpä SAK tarjosi EK:lle porkkanan: alennetaan suuryritysten laittomien irtisanomisten sakkoja, jos EK suostuu siihen, että pienyritykset otetaan mukaan lain piiriin.
Näin siis SAK myi suuryrityksissä työskentelevien palkansaajien irtisanomisturvan heikennykset EK:lle ja osti EK:lta oikeuden päästä yt-lain varjolla tekemään jäsenhankintaa pienyrityksiin.
Mitään asiallista tarvetta yt-lain laajentamiselle ei ollut. Ei pienyrityksissä ole mitään yhteistoimintaongelmia. Ei laki paranna millään lailla ienyritysten henkilöstön asemaa tai etuja. mitään tuon suuntaisia perusteluja ei ainakaan komteamietinnössä ole, ja parillakin tutkimuksella osoitettiin, että pienyritysten asiat ovat kunnossa ilman lakiakin.
Se, mitä laki nyt aheuttaa 20-29 työntekijän yrityksille merkitsee tähänastisen yhteistoiminnan muuttamista lakisääteiseksi ja määrämuotoiseksi paperisodaksi, josta aiheutuu lisää työtä ja lisää kustannuksia - täysin tarpeettomasti.
Lisäksi syntyy riski, että yrittäjä saa 30 000 euron sakot, jos se tekee jonkin muotovirheen yt-menettelyissään. Tätä SAK kyttää, jotta se pääsisi lietsomaan riitaa ja järjestäytymis"tarvetta" pienyrityksiin, kun nykyinen jäsenkunta kutistuu koko ajan.
Tätä pienyrittäjiä häikäilemättä hyväksikäyttävää SAK:n ja EK:n kaupankäyntiä Suomen yrittäjät vastusti komteassa koko ajan, mutta se äänestettiin nurin ja vain SY:n eriävä mielipide jäi mietintöön, kun SAK:lle oli niin tärkeää päästä vyöryttäytymään 2800 pienyrityksen 66000 työntekijän joukoon, että se oli valmis vastalahjaksi heikentämään suuryrityksissä työskentelevien jäsentensä irtisanomisturvaa.
Keskusta ja rkp asettuivat hallituksessa tukemaan SY:tä ja vaatimaan soveltamisalan laajennuksen poistoa, koska siitä ei ollut hallitusohjelmassa sovittu. SDP vastusti, koska se oli ollut komitean "kolmikannassa" sopimassa asiasta. SDP sai tuekseen kompromissin osapuolet, etenkin EK:n, joka Fagernäsin ankaralla painostuksella sai keskustan ja rkp:n perääntymään muutaman muun pykälän kosmeettisella muutoksella.
YT-lakia ei pienyrityksissä vastusteta mistään muusta syystä kuin siksi, että siitä tulee turhaa ja tarpeetonta työtä ja lisää kustannuksia, mutta ei mitään hyötyä eikä etua kenellekään.
Ja surkeintahan asiassa on, että palkansaajien keskusliitot ja Elinkeinoelämän keskusjärjestö jyräsivät demareiden tuella keskustan ja rkp:n ja tekivät eduskunnasta kumileimasimen omille lehmänkaupoilleen, jossa vaihtorahana oli pienyrittäjien niskaan pantu tarpeeton lisätyö ja -kustannukset
miten huomaa kappalejaosta kuka osaa ajatella strukturoidusti ja kuka ei?
Piti vähän vidyillä tuolle ääliölle.
Olin armeijassa komppanian v-mäisin alikersantti eikä tavoista pääse eroon.
-:)
Ota se Jäbäkin ensikerralla mukaan.
selvinneet vieläkään, pelkkää selittelyä ilman faktoja.
Hyvä vastaus, mutta olen erimieltä siinä, että ammattiyhdistys pääsisi uuden lain myötä paremmin yrityksiin. kyllä ilman yt-lakiakin voidaan myös pienissä yrityksissä järjestäytyä. Järjestäytymisen myötä myös työnantajan on helpompi sopia esim. paikallisista asioista, kun on luottamusmies jonka kanssa neuvotella. Itse olen vain kansakoulun ja ammattikoulun käynyt ammattimies, joten en ymmärrä noita hienoja sanoja, kuten strukturointi. Olen kuitenkin paljon fiksumpi käytökseltäni kuin tuo raipu tuossa edellä.
Yt-lakikomitea ei ole osoittanut mitään konkreettista tarvetta sille, että 20-29 työntekijän yrityksissä tarvittaisi lakisääteisiä, määrämuotoisia yt-menettelytapoja sakon uhalla noudatettaviksi yrittäjien ja henkilökunnan yhteistoiminnassa.
Kun lain soveltamisalan laajennukselle siis ei ole näistä pienyrityksistä itsestään johtuvaa tarvetta, niin tarve on tullut jostain muualta.
Nyt tarve oli ay-liikkeen puolella, joka ei ole päässyt sisään pienyrityksiin, kun niiden henkilökunnalla ei ole ollut tarvetta järjestäytyä siitä syystä, että pienissä yrityksissä hoidetaan asiat kunnolla. Yt-toiminnan määrämuotoinen byrokratia antaa ay-liikkeelle syyn värvätä jäseniä. Tämä oli syynä siihen, että yt-lain laajentaminen oli nimenomaan jäseniään menettäneen SAK:n monivuotinen ja vahva tavoite.
Järjestäytymistähän ei ole kukaan estänyt tähänkään mennessä ja kaikki tuntevat järjestäytyneen menettelyn hyvät puolet.
Niinpä ay-liike toteutti tavoitteensa heikentämällä palkansaajien asemaa suuryrityksissä suostumalla siihen, että EK sai suuryritysten laittomien irtisanomisten sakkorangaistuksia lievemmiksi uuden lain myötä.
Pienyritysten yli käveltiin hylkäämällä heidän omat perustelunsa kokonaan, koska pienyrityksiä tarvittiin ay-liikkeen ja suuryritysten etua ajavan EK:n pelinappulaksi.
Näin raakaa peliä tällä kertaa, jossa Vanhasella, keskustalla ja rkp:llä pyyhittiin lattiaa mennen tullen.
Otsikossa fakta.