Eräällä toisella foorumilla oli keskustelua aiheesta kumpa tulee halvemmaksi ,pallonkierto tuulenvoimalla vai dieselillä.Jätetään rullaaminen ,äänettömyys yms.pois kuvioista.Itse olen sitä mieltä että dieselillä ajamalla selviää halvemmalla vaikka ensialkuun tuntuisi olevan päinvastoin.Veneen kokoluokka 12 metristä ylöspäin.
purjeilla/moottorilla
pallonympäri
9810542
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 98
Vanhimmat
Tuntuu aika hurjalta väitteeltä, ainakin noin perustelematta heitettynä.
paljon nopeampaa koneella, siitä säästö.
..puhutaan työssäkäyvän ihmisen reissusta. Useinmiten noita reissuja kuitenkin suunnitellaan tehtäväksi eläkkeellä, jolloin aika ei enää ole rahaa. Silloin on vaikea keksiä miten dieselin polttamisesta saa tuulen käyttöä edullisempaa.
Mitä reittiä suunnittelet? Konealus on valittava reitin mukaisesti. Polttoainekulut eivät tietenkään ole nerenkulun ainoa menoerä. Vertailu on teoreettinen (ja oikeastaan typerän turha). Pasaatituulireittiäkö koko matka, n. 30.000 mpk, koneajoa? Omasta mielestäni oli tuskaa ne päivät, jotka piti ajaa koneella. Kustannuksien suurin osa liittyi elämiseen ja matkailuun, ei purjeisiin eikä ankkurointiin. Jos haluat verrata kokonaiskustannuksia, saattaa pallonkiertoon sopiva konealus olla kalliimpi kuin purjevene samaan tarkoitukseen.
Vertaan yhteen tapaukseen missä olin mukana,kuunaritakiloitu 17m pitkä ,purjehdukseen liittyvät romppeet kannella maksoivat 300000mk n.15v sitten.Lasketaan litra/mpk niin plussalle jää voimakkasti, tuuliko ilmainen?
Pienempikin purjevene riittää ja rikin saa paljon halvemmallakin.
Moottoriveneen pitäisi vetää perässään löpöproomua ja miehistöllä ne kuulosuojaimet päässä jos haluavat pysyä järjissään.
Saattaa olla että käsitin väärin, mutta 1ltr/mpk meinaat pärjätä? No jos sula on Yanmarin 1 pyttynen niin se on ihan OK kulutus, mutta veneen paino tuskin saa ylittää 1500-2000kg rajaa.
Ja jos kyseessä on 12 ja yli konevene, niin se vaatii joka tapauksessa 100hv koneen, joka taas nappaa sellaset 4-6 ltr/mpk, joka tarkoittaa sitä, että Atlantin ylitys ottaisi noin 14.000-21.000 litraa. Mistä tankit moiseen? Peräkärrylläkö?
En usko että tulee halvemmaksi koska sellaisen veneen teettäminen joka kykenee kantamaan 20.000 litraa löpöä, on kallis.www.kaittola.net/moa/ Pasific on vielä isonpi ylitys.
Mutta esim Fountaine Pajotin 35 feet Powe Catin range on esim Hesasta Köpikseen, eli se on jo aika paljon tuon kokoiselle veneelle. Siis vakiotankeilla. Jos haluaa pientä polttoaineenkulutusta, niin se vaatii pienet koneet,joten katti on tässä ainoa mahdollinen. Siis jos pitää pysyä kohtuuluokassa rahan suhteen.
Jos koneteho on 100hv niin kulutus nykykoneilla on 14-16 litraa/tunti ja jos kulutus mailia kohden on 4-6 litraa veneen nopeus on 3-4 solmua laskelmiesi mukaan ?????????
Todellisuudessa tuollaisen 12-13 metrisen/ 10tonnisen veneen kulutus on runkonopeudella noin 1-1,3 litrraa maili ja vaikka siihen otettaisi 10tonnia lisää painoa jää kulutus kauaksi 4-6 litraa.
Nimim. 13 tonnin teräsveneen omistaja.
Nykyinen projektini jonka vsilinja on 14,8m kuluttaa kahdella 140hv koneella 8 solm.nopeudella 10l/h , yhdellä kulutus sama,ei ole mikään ongelma ottaa mukaan 5000 litraa,jolla pääsee esim.Atlantin yli kirkkasti.
Kysymysmerkki miehelle tiedoksi että moottorin nimellishevosvoimat ei kerro mitään,ei kulutus vähene jos vaihdat pienemmät moottorit samaan veneeseen ja ajat samalla nopeudella.
Erinomainen käytännön taloudellisuus on jos dieseli kuluttaa 300g/kw/h.
Kymmenen litraa on jotain kahdeksisen kiloa, joten sillä määrällä saat tehoa käyttöön jotain 26 kw. Väitän, ettei veneesi liiku kahdeksaa solmua 25 kW teholla, ei edes tuplateholla. (lakelmat on likiarvoja päässälaskettuna)
Tuo kulutuslukema on itsesi pettämistä.
Mittasin oikein mittakannulla missä tarkka asteikko ja ajoaika 2vrk, g/kWh lukemat tiedän mutta pitää tietää myös paljonko käytössä ja se selviää käytännön ajolla, ko paatti ei ole mikään pullukka troolari.
Nuo ovat varmaan optimiolosuhteissa totta, mutta kun tulee tilanne jossa pitää 2-3 päivää tai peräti viikko olla spaagissa kiinni ja antaa kaasua, ottaa pois, antaa kaasua, ottaa pois ... niin millaiseksi kulutus muodotuu?
Jos ei tuplaten, niin triplaten kuitenkin; jolloin kulutus saattaisi olla hyvinkin tuota 4 litran luokkaa.
Jos nyt joku palloa lähtee kiertämään, niin aika naivia ajatella että siellä koko 30.000 mailia ja risat menee eko-ajolla :) Sen verran olen kuitenkin isoja vesiä kiertänyt, että se ei nyt ihan näiden asetusten mukaan mene.
Mutta joku syy siihen täytyy olla että m-veneillä ei palloa kierretä (noin yleistäen sanoisin).
Ja näitähän on tehtykin valtavasti, vai mitä? Olisko yhtään käytännön esimerkkiä joissa tämä keikka on toteutettu? Jaa eivai, jotenkin arvasin :)
Jotenkin vaan tuntuun että sellaista saa hakea ja kauan :)
Mutta jos haluat, voin antaa 15 suomalaista saittia/venettä joissa palloa kierretään veneellä, joiden hintaharukka on 20.000 eurosta ylöspäin.
Ja kun palataan alkuperäiseen kysymykseen, kumpi on halvempaa, niin kannattaa miettiä tuo svedunuorien proggis jossa pallo kierretään 20.000 euron budjetilla, johon sisältyy vene!
Linkki sinne on tässä: http://www.runtjorden.com/
Tuo on mahdollista purjeilla, onkos koneella?
Valtamerellä p-a kulutus on todennäköisesti paljon korkeampi kuin tasaisilla kotivesillä, ellei vauhtia pudoteta. Jos ajat lyhintä reittiä Atlantin yli, joudut vasta-aallokkoon (ehkä 4-5 m swelli) ja vastatuuleen. Ehkä täytyy käyttää täyttä konetehoa. Paljonko muuteen valtamerikelpoinen moottorivene maksaa? Hintaa voisi sitten verrata esim. vanhaan Vegaan, jollaisilla on tehty pallonkiertoja ja tehdään parhaillaankin. Vegalla purjehtiessa kustannukset jäävät alle 200 euroon/kk, jos alkuinvestointia ei lasketa. Pallon kierron aikataulussa täytyy huomioida hurrikaani- ja sykloonikaudet. Jos starttaat täältä marraskuussa, voit joutua koviin keleihin jo Pohjanmerellä tai Biskajalla. Karibialle et voi mennä ennen joulukuuta jne. Tyynen valtameren puolella tankkauspaikkoja on todella harvassa. Voit joutua 2 x pitemmälle legille kuin Atlantin ylitys ennenkuin saat löpötäydennystä. Onko joku todella lähdössä pienellä moottoriveneellä???
Puhun eri kokoluokan veneestä kuin Vega,mahtuuko siihen esim 10henk nukkumaan omissa sängyissä,jakaantuu kustannuksetkin tuollaisella porukalla, se on eri asia miten ihmissuhdeasiat,mutta on tilaa per/nenä enemmän kuin jossain Vegassa. Koko tämän keskustelun avauksen tein että avartuu näkemys,on hulluja asiota tehneet ennenkin.
Monia tämä pikku pallomme kiertäminen.
Kustannusvertailu muuttuu, jos nyt siis halutaankin verrata kone- ja purjealusta, joissa kummassakin on kerrallaan 10 hengen miehistö/matkustajia. Onko tarkoituksesi ottaa maksavia matkustajia vai onko kysymykesi joku pilailu tai visailu? Ja jokaisella oma "sänky", ei ilmeisesti meripunkkiakaan....
Aikanaan Oolannin kuuluisa purjelaivasto kasvoi, koska se oli halvin tapa kuljettaa rahtia Australiasta ja muualta. Silloin varustamo varmasti teki kustannusvertailut konealuksiin.
Syrjäyttiväthän höyrylaivatkin purjealukset vaikka hyötysuhde vähän toista luokkaa kuin dieselissä,mutta ei nyt ihan mennä laivapuolelle.Kokeilihan Koskenkyläkin rakennuttaa oikein kaupallista vastaavaa,ilmeisesti ei löytynyt markkinoita,nyt ei ole kysymys tällaisesta.
Tässä on vedetty täysin stetsonista yksi hinta takilalle ja purjeille ja se litra/maili kulutus ja niillä koitetaan todistella jotain. Takila ja purjeeet eivät suinkaan ole kuluneet loppuun yhdellä pallon kierrolla, mutta ne litrat ovat takuulla kertakäyttöisiä. Hankinta- ja käyttökustannusten laitto noin yksinkertaisesti samalle viivalle ei muutenkaan onnistu. Venetyypin valintaa pitkälle matkalle on aikanaan tullut mietittyä ja päädytty samaan lopputulokseen kuin kaikki muutkin. Pallonkierrolla matkanteko on kuitenkin vain lähinnä pakkopullaa, jolloin on paras valita se mukavin ja luotettavin muoto sitä varten.
Höyrylaivat kulkivat pienemmällä miehistöllä kuin purjelaivat ja voittivat sen takia, eivät purjekankaan hinnan vuoksi.
kYse oli siitä että KUMPI on halvempi tapa kiertää pallo!!!
Tuttava kiersi pallon 800e/kk budjetilla ja aikaa meni 3 vuotta. Vene oli Ruotsista ostettu Maxi 999, jonka hinta vissiijn nyt jotakon 60keur luokkaa.
Pääseekö tuohon konepaatilla?
Ja jos menee mamman kansa pallon kiertämään, niin mihin hittoon tarviit 10 makuupaikkaa?
Kun en ole enää pojankloppi niin helompi on matkustaa paikasta A paikkaan B moottorin voimalla ja autopilotin ohjaamana, eri asia jos haluaa touhuta köysien ja purjeiden kanssa,matkakin lyhenee kun ei tarvii "mutkitella". Aikaisemmin esittämäni takilan hinta ei ole hihasta vaan elävästä elämästä.Enkä puhu mistään eväköliveneestä jolla pitäisi ajella vain koneella, vaan kunnon perinteinen pitkäkölinen joka kulkee kuin juna moottorillakin.
Hmm...mistäköhän olet keksinyt että eväkölisellä ajellaan koneella, vaikka lämpimiksesihän näitä vaan kyseletkin, niin ja köysien kanssa pelaaminen on vähäistä tuollaisilla etapeilla samoin kuin kryssiminenkin.
Mitenkäs noita matkoja taitetaan? Etsitäänkö sopivia tuulia kaukaakin? Jos pitää mennä vastaiseen, niin ajetaanko puoli päivää yhteen suuntaan ja puoli päivää toiseen vai tehdäänkö tiheämpää siksakkia?
Et ymmärtänyt, eräskin purjehtija tuossa aikaisemmin valitti miten vaikeaa oli moottorilla ajo-osuus,voin kuvitella, yleensä eväköliveneissä on jonkunsortin taittolapapotkuri,ei ne ole tarkoitettu pallonympäriajoon moottorilla.
Sä nyt et tajuu yhtään mitään.turkuroitunaKannattaisko nyt mennä motaripalstalle takaisin. Ennen kun tulet tarjoamaan ajatuksia, tarkista että ne on edes 10% järkeviä.
valtameret on keirretty lautallakin, ei siihen mitään teräsvenettä tarvita.
Mieti nyt tooho että miten toi nyt voisi onnista ja millä veneellä ja mitä se vene maksaa ja mitä koko kierto maksaa. Haloo!
Purjehtien sen saa menemään selkeesti alle 1000e/kk budjetissa.
Atlantikin ylitetään noin 5kn keskinopeudessa (jos p-venekoko sama kuin sulla toi rove) niin et sä koneella suurta etua saa.
Ja pallonkierrossa mennään pasaatituulilla, ei tarvii mennä vastasee jos ei ole pakko.
ääliö!
Ei se vaikeaa ollut muuta kuin väsyttävän metelin ja moottorilla ajamiselle ominaisen tylsyyden vuoksi, niin ja valtamerimatkat suunnitellaan vuodenaikojen ja ilmavirtaussuuntien mukaan.
Mielenkiintoisen kuuloinen ekorojekti. 140 hp diiselistä ei kovin paljon pyydetä ulos jos sen kulutus on 5 litraa tunnissa, eli kahden yhteensä 10 litraa. Taitaa olla melkoinen kanootti, vai onko peräti monirunkoalus? Minkä on uppouma ja leveys vesilinjassa? Kuitenkin, jos alle viidenkymmenen hevosvoiman teholla viisitoistametrisen vesilinjan omaava alus kulkee tyvenessä kahdeksaa solmua, kevyesti liikkuu!
Toisaalta, kun nuo 2*140 hp diiselit päräyttää täysille, niin kulutus on 70 - 90 litraa tunnissa (pari kuutiota vuorokaudessa), joten tuohon nähden aika höyryillä tuo marssivauhti saavutetaan ja varatehoja on ihan reilusti. Mutta jaksaako sittenkään paahtaa suoraan vastaiseen edes kahva kaakossa, kun aletaan lähestyä myrskylukemia valtamerellä?
Laskeskelit tuossa takilakuluja, mutta eihän nuo moottoritkaan ole ilmaisia? Ja polttoainetankit vievät kuutiokaupalla tilaa, ja maksavat nekin jotain. Kahden 140 hp diiselin sijaan takiloidussa aluksessa olisi vain yksi paljon pienempi kone.
Noh, eipä tuollaisen rojektin pähkäily lie rahasta kiinni. Tee moottorivene ja saakelin isot tankit, ja rullauksen estot, itsetyhjentyvät avotilat ja pienet valoventtiilit. Itseoikaisevuus on sitten vaikempi kysymys, mikäli aluksessa ei ole painolastia eli köliä. Taitaisi olla vaara turtleksi jäämisestä tappaja-aallon pyöräytettyä?
Miksi esität kysymyksesi purjehduspalstalla, eikös tämä ole kovasti mielenkiitoinen asia moottorivenepalstalle, siellähän löytyy paremmin asiantuntijoita tähän vastaamaan?
Moottorilla ajaen kuluisi löpöä tuon kokonaisbudjetin verran. Siis sillä kuvitteellisella litra/maili kulutuksella. Sitten voisi verrata jälleenmyyntiarvoa purje- ja mmoottoriveneen välillä pallonkierron jälkeen. Keskustelun aloittaja kai jotenkin virheellisesti arveli rikin ja purjeiden olevan loppuunkäytettyjä kierrokselta palattua.
Todellista mielikuvitusta saa käyttää, jos haluaa taloudellisilla syillä perustella moottorin valintaa käyttövoimaksi moiselle matkalle. Mielikuvitusta pitää tietysti venyttää aika lailla jo mukavuudestakin puhuttaessa, jotta moottorivene saataisiin tuntumaan paremmalta, luotettavuudesta nyt puhumattakaan.
No mitä sitten todistaa purjehduksen kustannuksista yhden tuntemasi projektin takilan hinta? Paljonko maksaa kaksi valtameren ylitykseen soveliasta moottoria apulaitteineen? Ja paljonko ne menettävät arvoaan 5000 tunnin käytössä verrattuna siihen esimerkkitakilaan? Tuo tuntimäärä tulee pelkästä matkanteosta kuuden solmun keskinopeudella, jota voi jo pitää hyvänä. Lisäksi tulee tunteja muustakin kuin pitkien välien siirtymistä.
Ilmeisesti käsityksesi pitkän matkan purjehduksesta ovat enemmän kuin hatarat. Valtameriä ei ylitellä liiemmin mutkitellen, itse asiassa joudut käytännössä samat mutkat tekemään moottorillasi. Merellä ohjaa tuuliperäsin päivä- tai viikkokausia liiemmin purjeisiin koskematta. Mihin tarvitset helpotusta? Paha sää on paha kulkuvoimasta riippumatta.
Olethan toki ottanut sekä kustannuksissa että työmäärässä mukaan koneiden tarvitseman huollon eksoottisemmilla seuduilla. En epäile, etteikö pallonkierto moottorilla ole mahdollista, mutta hankalaa ja kallista se on. Muutoin olisivat tilastotkin aiheesta toisenlaisia.
"No mitä sitten todistaa purjehduksen kustannuksista yhden tuntemasi projektin takilan hinta?"
Kai nuo reissut tehdään yleensä sellaisilla /- 10 metriä pursilla, joissa takilan hinta on paljon pienempi.
Sen verran kerron että olen aikoinaan vääntänyt näitä leipätöikseni,laitoin varovasti "yksi",tiedän suunnilleen mitä maksaa mikäkin.
Ei siinä esimerkissä mitään epäuskottavaa sinällään olekaan. Mutta miten se muuttuu polttoainekustannuksiin verrattavaksi kuluksi? Niin kuin jo tullut todettua, riki seisoo siinä edelleen kierrolta palatessa, mutta löpö on kirjaimellisesti savuna ilmassa. Purjeiden arvo on alentunut, mutta niillä voisi silti tehdä toisenkin kierroksen. Mitä kustannuksia siis vertaat? Jopa sen purjeveneen jälleenmyynti on takuulla helpompaa kuin sen moottoriveneeksi erikoisen yksilön, niitä moottorilla pallonkiertäjiä kun ei toista löydy.
Jos ko. vene on tuossa muuten lähtövalmiina ja puuttuu rikaus, niin lähteä voi koneella ja polttaa se 30m3 löpöä taivaalle,kone kestää vähintään 10000h. Löpöraha ei riitä rikaukseen ellei tolppia kaada metsästä jne.
Tuossa kuukaisibudjetissa oli KAIKKI kulut mitä siellä nyt ylimalkaan voi tulla(siis ruoka, p-ainakulut, huollot, satamamaksut ym. ja vuoden keskiarvolla sisällytetty myös Panaman kulut).
Eli näin.
Otat lainaa sen kahden moottorin ja rikin välisen hintaeron ja menetät korkokuluina kierroksella pari tonnia. Kotiin palattuasi myyt veneen ja menetät useamman tonnin lisää, mutta huomattavan paljon vähemmän kuin sen 30 000, joka paloi taivaalle. Itse rakennellen saat sen rikinkin melkein sillä löpörahalla, ihan moottorisahaan tarttumatta.
Projekti on moottorivene missä kaksi konetta, aikoinaan tankit mitoitettu ko. tarkoitukseen,on kylläkin mastojalka paikoillaan ja rustit mutta tarkoitettu tukipurjeelle.
Litra mailia kohden on todella vähän, ja veneensuunnitelijoiden tulisi ottaa teräsveneestäsi oppia miten ne veneet pitää tehdä.
Jos nyt esimerkiksi vertaa tähän 19 metriseen troolariin joka lienee suhteellisen lähellä maapallon kiertoon soveltuvaa kokoluokkaa niin se vie 4,5 litraa mailia kohden.
http://avaintieto.fi/troolari/?gclid=CPWM3P3JxIgCFUYGQgodBRSOKA.
Uppouman veikkaan olevan 50tn luokkaa,minulla 20tn.
Partiolaisten Krista on 18 metrinen ja samanlevyinen. Uppoumaltaan se on alle 30 tonnia.
Voihan tietysti olla että tämän uppouma on tuo arvelemasi 50 tonnia mutta epäilen.
Mitä järkeä miettiä mitä sen veneesi rikaus maksaisi tai koneet ja niiden käyttö maksaisi kun koko vene on pallonkiertoon järjetön? Myy se paatti ja osta tarkoitukseen sopiva purjevene.
Jos kaikkia asioita ajattelee vain järkevästi valtaosa ainakin minulta jää tekemättä.
Laskeskelin tuossa, että Swan 65:n vastus 8 kn vauhdilla on luokkaa 4000 N eli 50% propulsiohyötysuhteella vaatisi tehoa 40 hv 8 kn vauhtiin. Kulutus tuolla teholla nykyaikaisella dieselillä on alle 10 l/h. Swan 65 on pituudeltaan 19,7 m ja uppoumaltaan 35 tn.
Troolarin runkomuoto on hyvin erilainen, joten kulutuskin aivan eri luokkaa. "pallonympärin" veneestä en toki mitään tiedä, mutta kyllä tuollainen 1 l/mpk kuulostaa ihan realistiselta, JOS tosiaan malttaa ajaa selkeästi alle runkonopeuden, joka tuollaiselle on sentään yli 9 kn.
Yanmar 1GM kuluttaa kaasu pohjassa alle 2,5 l/h : http://www.yanmarmarine.com/products/pdf/GM_YM/1GM10_TechData.pdf
Se vie 3000 kg 27-30 -jalkaista purjevenettä n. 6 kn, joten kulutus olisi kaasu pohjassa on alle 0,4 l/mpk. Tuosta kun malttaa tiputtaa vauhdin 5 kn tietämille on kulutus selkeästi alle 1 l/h eli alle 0,2 l/mpk.
Pari pykälää isommalla ~30 hv koneilla on kulutus kaasu pohjassa ~7 l/h ja niillä kulkee jo 35-40 -jalkainen ~7 tn vene 7-8 kn, joten kulutus jää vieläkin niukasti alle 1 l/h. 6 kn matkavauhtia noilla pääsee n. 0,3 l/h.
Aika iso saa siis uppoamarunkoinen vene olla, jotta JÄRKEVÄLLÄ MATKAVAUHDILLA kulutus olisi 1 l/mpk, JOS vene on purjevenemäisen solakka ja runkomuodoltaan onnistunut.
Kaasu pohjassa voi ehkä viedäkin noin paljon mutta matkakaasulla ja kuutta solmua mulla vie noin ehkä puolitoista litraa tunnissa ja vene on reilut kolme tonnia painava pitkäkölinen vanha avomeripurkkari joilla on myös palloa kierrelty. Koneella en kyllä tietenkään usein ajele vaan mukavammin purjeilla. Ihmetyttää nämä huuhaapuheet muka "säiliöaluksen" varustamisesta mualiman ympäri ajamiseen moottorilla.
Tilanne kyllä muuttuu kun valtamerellä on meri vastassa. Runkonopeuteen pääseminen vaatii voimaa huomattavasti enemmän ja polttoaineen kulutus kasvaa. Pitäisi kysyä niiltä, jotka ovat ajaneet koneella esim. Atlantin yli. Tyyni Valtameri onkin sitten kolme kertaa isompi meri.
Teoriasi on oikea, jos ei ole merenkäyntiä.
Siksipä siellä käytetäänkin purjeita :)
Ei tarvitse vasta-aallokkoon yrittääkään pitää samaa nopeutta.
10 m/s vastatuulessa pitäisi päästä vielä ~7 kn tuolla 40 hv teholla. Vastaavasti 8 kn puskeminen vaatisi reilun 60 hv tehon.
20 m/s vastatuulessa taas 40 hv:lla vauhti olisi vajaat 6 kn ja 8 kn vaatisi ~90 hv.
30 m/s vastatuulessa 40 hv:lla vauhti olisi enää ~3,5 kn ja 8 kn vaatisi ~180 hv.
Sivu- tai myötätuulella ei ole suurta vaikutusta vauhtiin.
Edelläoleva laskenta perustuu oletukseen, että on tuullut 6 tuntia samasta suunnasta samalla nopeudella ja vapaata vettä on "ääretömästi". Noilla oletuksilla aaltojen keskikorkeus on n. 3,6 m tuossa 20 m/s tapauksessa. Kutakuinkin vastaava aallokko syntyisi myös 13 m/s tuulessa vuorokaudessa.
30 m/s tuulessa taas aallokko olisi ~7 m korkeaa ja vastaava syntyisi vuorokaudessa 20 m/s tuulesta.
Silloinhan kultus lisääntyy ja tankkien tarve entisestäänkin suurenee. koskaan ei voi teitää että kaunako myrsky pitää kourissaan....
Odotellaan ,ajoankkuri keksitty.
12 x 4 metrinen purjeveneemme kulki porkkalanselällä 40 heppasella koneella noin neljää solmua kahvat pohjassa 20 metrin vastatuulessa. Välillä ei kulkenut ollenkaan vaan piti "luovia" koneella.
Veneen painolla,vesilinjan pit lisäksi.
Niin, moottorivenemiehethän ovat tunnettuja siitä että odotellaan. Sen vuoksihan moottoriveneilijöitä onkin ;) ;)
Mielestäni aika typerä ehdotus erityisesti kyselijän näkökulmasta. Jos rahaa on niin pääsee vaikka perkele kuumailmapallolla, mutta ne eivät pohdi kysymystä "kummalla on halvempi mennä..." Suomi24.fi palstalla, vaan ne menee maksoin mitä maksoi.
Onhan nyt se yksi miljardöörikin mennyt venäläisellä avaruusraketilla pallon ympäri ja monta kertaa, noin 90 minuuttia per kierros, ja maksoi kai jotain kymmeniä tai satoja miljoonia hänelle.
:) :)
Mielenkiintoinen laskelma. Tuulen suunta ja voima eivät kuitenkaan pysy vakaina, valtamerillä on aina merivirtoja, säärintamia, eri suunnista tulevaa maininkia. Aallokko on epäsäännöllistä, toisinaan aika hankalaa. Eri merialueilla on erilaiset, kullekin alueelle tyypilliset olosuhteet merivirroista ja tuulista johtuen. J.Cornell:"World cruising handbook" on pallonkiertäjien suosikkikirja. Se kannattaa lukea ja ottaa pallonkierrolle mukaan. Katsopa myös vaikka Etelä-Afrikan rannikkokarttaa, johon on painettuna varoitus 20 metrin aallonkorkeuksista. Mielestäni pallonkierron olosuhteita ei voi ennustaa kirjoituspöydän ääressä tehdyillä teorialaskuilla. Pitää käydä kokemassa ennenkuin antaa yleisohjeita moottoriveneilijälle, joka ilman aikaisempaa valtamerikokemusta suunnittelee retkeä ja pitää polttoaineen kulutusta ja kustannuksia tärkeimpänä kysymyksenä.
En ymmärrä kommenttiasi pitää tärkeimpänä, mielestäni polttoaineen kulutus tiedettävä edes jollain hehtaarilla jo pelkästään tankkien mitoituksen vuoksi.Avauksen sana halvempi ei ollut hyvä sanavalinta.
Pointtini oli se, että et vain aliarvioisi polttoaineen kulutusta. Olosuhteet voivat lisätä sitä ennakkoarviota enemmän. Valtamerillä on selvittävä ilman ulkopuolista apua. Ts. mahdollisen avun saaminen voi kestää vurokausia tai viikkoja merialueesta ja olosuhteista riippuen. Ehkä kannattaa ajatella kahta moottorijärjestelmää, jos takilaa ei ole. Reitti ja sen ajoitus on tietenkin suunniteltava koneajoa silmälläpitäen. Ystävällisesti ehdotan, että koeajat venettäsi ensin esim. Kanarialle tai Azoreille ja takaisin ennen kuin lähdet kiertämään pallon. Koeajossa selviää parhaiten mikä on kulutus valtamerellä ja miten vene toimii. Tankkien (ei kaikkea polttoainetta yhdessä tankissa) mitoitus ja keskinopeuden arviot kannattaa tehdä pahimpien olosuhteiden mukaiseksi.
Palstaa lukiessa on alkanut tuntua, että nimimerkin "pallonkierto" mv-projektia sittenkin suunnitellaan tosimielessä. Sen vuoksi asenteiden kepeys huolestuttaa. Mikä mahtaa olla se tuuliraja, jossa kone ajatellaan pysäytettäväksi ja lasketaan ajoankkuri (ja minkä tyyppistä ajoankkuria ajattelit käyttää)? Esim eteläisellä Intian valtamerellä voi puhaltaa viikkokausia yötä päivää n 20 m/s ja samalla Eteläisen valtameren myrskyistä kulkeutuu korkeaa swelliä. Seurauksena on aika paha ristiaallokko, vaikka mistään varsinaisesta myrskystä ei vielä olekaan kysymys - onko nimimerkillä omaa kokemusta ennestään? myrskystä valtamerellä? ajoankkureista?
Mainitsemasi paikat eivät kuulu reittiin.
on kiertää lentäen ja asua all inclusive hotelleissa.
On ilmastoinnit, safkat ja juomat ilmaisia.
... edullisinta :)
..niin eihän tämä foorumi mitenkään voi keskustella asioissa ja auttaa meitä purjehtijoita. Halvin tapa on surffata netissä pallon ympäri. Vaikka 10 sänkyä tietsikan ruudun eteen ja puhutaan löpön kulutuksesta valtamerillä. Se on vissiin paras pallonkierron ratkaisu joillekin.
Ei ne ilmaisia ole senkin nuija. Ne vaan maksetaan huoneen hinnassa.
lentäen ja millä mukavuuksilla, ilmastoidut puhtaat huoneet ja lakanat, ystävällinen henkilökunta koneessa ja hotelleissa.
Aamiainen, lounas. päivällinen katettuna, ei tiskiä, pahoinvointia, ryöstöjä, löpönhahua.
Tekee muutamassa kuukaudessa ja taas tienaamaan lisää hilloa, kuka hullu viitsisi ajaa Peltorit päässä tankilta tankille maailman ympäri?
Tehdä siis dunkkerit, täytyy olla aika jurrissa hela tiden!!
...että tässä ei oikein ole vertailukelpoiset luvut rinnakkain. En epäile tuota l/mpk -väitettä, se tuntuu suhteellisen oikealta keskiarvolta rauhallisella koneenkäytöllä rauhallisella marssivauhdilla (jotain 5-6 solmua). Satunnaisesti matkan varrelle osuu kohtia, joissa kuluu kelin vuoksi enemmän, mutta keskiarvoa ne eivät enää paljoa nosta. Riittävän suurten polttoainetankkien mahtuminen alukseen on luultavasti suurin haaste, turvallisuusmarginaalit huomioonottaen puhumme kai n. 10 000 litran kokonaistankkitilavuudesta eli kymmenestä kuutiosta!
Purjehdusvarustusta pitäisi kai verrata lähinnä moottorin yms. kustannuksiin. Jos heität botskiin kaksi riittävänkokoista myllyä (et kai yhdellä lähtisi yrittämään?), on siinä asennustöineen vähintään joku 20-25 000 euron pieti. Purkkarin apukoneeseen nähden tod. näk. parikymppiä siis lisää.
Maailmalla muuten myydään ainakin piirustuksia sellaisiin troolarityyppisiin veneisiin, jotka on tarkoitettu tuontapaiseen huvikäyttöön. En vain ole netistä löytänyt niistä niin tarkkaa speksausta, että esim. pa-tankkien koko selviäisi.
Muistan yhden tuollaisen troolarityyppisen veneen. Se oli noin 15m pitkä, kaksikoneinen ja toimintasäde oli 3000 merimailia. Veneen kotipaikka oli Helsingissä. Sene oli sarjavalmisteinen ja englantilainen, mutta merkkiä en valitettavasti enään muista.
http://www.nordhavn.com/newsroom/articles/SD_07-01_ATW.pdf
Vai ei moottoriveneellä pääse.
Suunnittelevat lähtevänsä - pidetään peukkuja että kaikki menisi hyvin.
Lienee hyvä todeta, että tuo ei ole
1) halpaa kustannusta
2) halpa vene
josta lienee ensisijassa ollut kysymys.
Pallon kiertää kaikkine kuukaiskuluineen noin 800e kk kustannuksin, johoin sisältyy sekä p-aineet, sapuska, huollot ym. ym. ym.
Summa on otettu 12 kk:n keskiarvona johoin sisältyy myös Panaman kanavanmaksut (vene on Overseas 40).
Konepaatilla tuskin tuohon kustannusrakenteeseen päästään.
Mutta huomioi se mistä puhuttiin, eli lue alkperäinen viesti johon on vastattu monisävyisesti :)
Myös kuumailmapallolla pääsee.....
Uskon hyvin, että keskimääräinen rahanmeno voi olla 800 e/kk pallon ympäri seilatessa. Ylkeisesti ottaen pitkänmatkan purjehduksessa pärjää halvemmalla kuin kotona asuessa. Suurin budjettiin vaikuttava asia on sapattivapaan pitäminen, jos mitään muita tuloja ei purjehduksen aikana ole. Menoihin vaikuttaa tietysti onko koti on tyhjillään vai vuokralla jne. Reissun aikana turismiin ja ravintoloihin tai venevarusteisiin tietysti voi kuluttaa niin paljon kuin haluaa. Normaalin purjehduselämän kustannukset on raportoitu esim. Yachting World Jan 2006 p.38. Kaikkine kuluineen 3 hengen perheen kulut ( johon kuului koira ja mukana toisinaan oli kipparin iäkäs anoppi) olivat kuuden vuoden ajalta 74.147 euroa. Kulut sisälsivät veneen kunnostukset, satamamaksut, pesulalaskut ja ilmeisesti kaiken mahdollisen. Perheen keskimääräiset menot olivat siten n 1000 eur/kk Purjehdus oli Atlantin ylityksiä ja Karibian retkeilyä. Oman kokemukseni mukaan Tyynen valtameren alueella kustannukset halpenivat Atlantin puoleiseen verrattuna ja olivat kahdelta hengeltä n. 200 euroa/kk (mukaan luettuina olivat polttoaine ja kaikki sekalaiset menot, mutta ei lentomatkoja ja turismia. Vakuutus oli katkolla – on kallis menoerä).
Näimpä näin. Toki tuolla miehistöllä on ollut varmaankin paikkapaikoin penninvenyttämistä, mutta kelläpä sitä ei olisi ihan luonnostaan :) JA mieluimmin sitä penniä venyttää etelän lkämmössä kuin loska-Suomessa ;)
Mutta tuo kustannus on ihan linjassa ja lienee siinä rahakulutuksen alarajaa tuolla miehistömäärällä ym. Oma esimerkkini 800e/kk oli 2-hengen kustannuksia, ja sanoivat että ei oikein tarvinnut edes pihistää - siis sen enempää kuin kotonakaan.
Tuo sapattivuosi tai kolmenvuoden 'tienaamattomuus' on se joka todellisen kustannuksen tekee, ja määrää sen että voiko ylimalkaan lähteä. Myös asuntoasia on oma kysymys joka on viisasta tiedostaa. Myös asianhoitajaa Suomessa tarvitaan, sellaista joka on todella luotettava ja tekee mitä tarvitsee ja mitä on sovittu. Ja ajallaan.
Tuossa vielä linkki sivuille, josta löytyy toteutuneen matkan yhteenveto. Yllättävän pienellä kulutuksella tuon kokoinen alus kulkee.
http://www.nordhavn.com/atw/voyage/welcome.htm
Tämä mv-projekti vaikuttaa realistiselta ja on tosiaan hyvä malli tämän palstan aloittajalle. Miehistöllä on valtamerikokemusta ennestään (haastateltu jäsen: 200.000 M valtamerillä). Porojektin hintaa ei kerrottu, joten siihen mv:n "halpuuteen" ei saatu vastausta. Reittisuunnitelma oli looginen ja vältti myrskyisimmät alueet. Vaikutti, että kyseessä on venevalmistajan sponsoroima ja huolella suunniteltu projekti. Luultavasti erittäin kallis. Samalla hinnalla ehkä ostaisi muutaman pienemmän valtameripurren matkakulut. Matkavauhdiksi oli arvioitu 6-7 kn, mikä on alle runkonopeuden.
Ei se sen moottorilla ajavan aluksen miehistö sinne huvikseen lähde kärsimään vaan sen venevalmistajan palkkaduuniin. Sehän on ihan perseestä peltorit päässä purjeettomassa rullaavassa veneessä joka on täynnä löpösäiliöitä jotka nekin painaa ainakin kymmenen tonnia.
sehän on selvä. Olisi mielenkiintoista tietää, millä hinnalla kokeneet seilorit lähtevät ajamaan moottoriveneellä 26.000 mailin retken. Reissuun ei taida sisältyä juurikaan turismia?
En tarkoittanutkaan avauksessani koko matkan kokonaiskustannuksia,vaan siirtymistä paikasta toiseen tuulen/löpön voimalla. Runkomuoto on sulavalinjainen ei kuin troolari,leveys vesilinjassa 3,95m vesilinja 14,8m ja suippoperäinen.
Tuossa jo aiemmin heitin tankkien kokovaatimusta ylemmäs kuin mitä tunnuit itse ajattelevan. Mielessä oli se, että polttoainetta ei välttämättä saa kaikkialta kovin hyvin. Jotenkin tuota epäilyä vahvisti eilen laskeutunut Kippari, jossa oli juttu muutaman moottoriveneen Tanskanmatkasta. Heillä oli ollut ällistyttäviä vaikeuksia tankkauksessa ihan Itämerellä. Tietysti asia helpottunee merkittävästi, jos tankit ovat sitä kokoa, että voi keskustella suoraan öljy-yhtiön myyntiedustajan kanssa ja toimitus tapahtuu tankkiautolla.
Onko muuten tosiaan niin, ettei koko Gotlannissa ole varmaa tankkauspistettä? Tietääkö joku?
Visbystä tai Slitestä polttoainetta saa mut tankit ei ole aina auki johtuen myynnin pienuudesta. Gotlannissa käy enimmäkseen purjeveneitä jotka eivät löpöä paljonkaan tarvitse. Myyjän joutuu useinmiten soittamaan paikalle. Ei ole kovinkaan hankalaa ja kaikkialla missä on autoja löytyy myös polttoainetta.
seilaaja
Omien havaintojen mukaan Euroopan alueella p.ainetta on helposti saatavissa ja useimmiten (ei aina) se on hyvälaatuista. Valtameren pikkusaarilla tilanne on toinen. Ns. marine-grade laatu oli toisinaan cokiksen väristä eikä sitä uskaltanut laittaa tankkiin ilman suodattamista (Galapagoksella). Vettäkin voi olla joukossa. Väitetään, että suurin syy moottoriongelmiin on heikkolaatuinen polttoaine. Siellä missä on autoja, on bensa-asemia. Haettava jerrykannuilla. Tilaaminen tynnyreillä lienee myös mahdollista. Eurooppalaistyyppisiä meri-jakeluasemia oli hyvin harvassa. Moottoriveneen tankkien koot kannattaa rakentaa niin isoiksi kuin ikinä mahtuu. Aika erikoiselta niin pitkä moottoriveneretki joka tapauksessa tuntuu - lienee Suomen, kenties Pohjolan ensimmäinenkin. Sekö on motiivi?? Kuka sponsoroi?
Visbyssä on ja saa puhelimella tankit auki vaikka marraskussa. Jos ei ole saatu, on vika... jossakin?
Tässä olisi hieman erilainen asetelma lähteä Valtameren ylitykseen moottoreolla mutta ilman polttoainetta:
http://www.transatlantic21.ch/index.php?id=106&L=1
ja nämä poijjaat on vielä ihan tosissaan.
Jos tuolla laitteella meinaavat lähteä, niin toivotaan kevyitä kelejä. Kunnon hiivarissa laite tulee hajoamaan.
jos ymmärsin oikein niin NYCiin ovat menossa heti kohta eikä kelit ole kovin leppoisia.
Minä myös ajattelin että kovassa kelissä aurinkopanelisysteemi muodostaa aikamoisen tuulipinnan niinkuin kaatumista ajatellen , rakenteen kestävyys saadaan kyllä hiilikuitu-sandwich rakenteella kestämään ja pysymään kevyenä.
Oerustelisitko että miksi jo lähtökohtaisesti ajatus on se, että hajoaa? Tiedätkö enemmän mitä jutussa on kerjoitetu, jos tiedät, niin haluatko jakaa tietosi kanssamme?
Projekti voi antaa harhakuvia, vaikka onkin realistinen ja innovatiivinen. Pasaatituulireitillä yli on menty erilaisilla pikkuveneilläkin, Alain Bombard jopa kumiveneellä raakoja kaloja imeskellen. Huono puoli tällaisissa esimerkeissä on se, että erilaiset pelle pelottomat alkavat unohtaa valtamerien arvaattomuuden ja luonnonvoimien mahdin. Merikelpoisuus on paras henkivakuutus.
Merikelpoisuudesta on vaikea sanoa asiaa tuntematta mutta kulkupelin sivuilta löytyy teknistä lukemaa :
Technical Data
Type:
Aquabus C60, catamaran with two polyester hulls, supporting framework in aluminum, wooden deck
Certification:
evaluations according to German Lloyd's and Bureau Veritas; certified as a "research boat"
Passengers:
8 bunks, room for several dozen passengers for short visits or excursions
Length:
14 meters
Width:
6.6 meters
Draught:
maximum 1 meter with full load
Weight:
ca 12 tons
Painoa on kuitenkin kohtalaisesti,ilmeisesti muutama tonni akkuja.
Näistä en ole eri mieltä. Katamaraanityyppinen runkorakenne varmaankin on ok. Ei selvinnyt oliko dieselmoottori varalla, jos vaikka meri sattuisi viemään aurinkopaneelit. Ei ilmoitettu, miten pitkään sähkö riittää ilman auringon paistetta.
Onneksi aurinkoenergian tankkauspisteitä on tuolla lähellä päiväntasaajaa suhteellisen tiuhaan. :-)))
tiedetään, mutta joskus on Atlantin "helpolla reitilla" yllättäviä hurrikaanin "häntiä" ja trooppisia matalapaineita. Tarkoitin niitä. Niinkuin varmaan tiedät, on ARC:in startin jälkeen ollut useita vrk sadetta/täyspilvistä ja kovaa vastatuulta, vaikka yleensä pitäisi paistaa marraskuun lopussa. Onko aurinkopaneeli-paatilla kulkuenergiaa silloinkin. Ei ole merikelpoinen, jos ei ole. Varmaan olet samaa mieltä?
Oikeassa olet sekä säiden suhteen että energian loppumisen kanssa. En sattunut huomaamaan onko paatissa generaattori tuollaisia tapauksia varten, luulisi olevan.
Veneen huippunopeus taisi olla 7 kn ja matkavauhti 5-6 kn joten talonpoikais järjellä ajatellen ei sillä kovaan vastatuuleen voi mennä vaan kelissä varmaan pitää mennä kelin mukana.
Varmasti kevyt kokoisekseen,myrsky vie kuin leijan!
Kannattanee tietysti pitäytyä yleisesti käytössä oleviin moottoreihin, jotka sitten ovat vähän arvokkaampia, sama pätee koko tekniikkaan.
Yllättävän moni tuplamoottorivene on kuitenkin rakennettu niin että molempien moottoreiden pitää käydä, esin hydraulipumput usein vain toisessa koneessa. Huvikäyttöön rakennettujen moottoriveneitä ei ole yleensä rakennettu tuollaiseen käyttöön eli hintoja laskeskellessa kannattanee vertailla ammattikäyttöön rakennettujen veneitten ratkaisuja / hintoja. Valtameritroolarit voisi olla yksi tarkastelun kohde? Tankit ovat kyllä vähän ongelmalliset mutta ei kai ne mahdottomatkaan ole. Pohja täyteen tankkeja ja sitten päivätankit. Pumput viellä tankkien väliin niin saa venettä tarpeen mukaan trimmattuakin.
Koneitten pörinä ei ole mikään ongelma siihen tottuu helposti. Tietysti äänieristeisiin kannattaa satsata mutta ei 14m uppoumarunkoisen ääni ole mikään juttu.
Itse pelkäisin kyllä kovasti polttoaineiden laatuja maailmalla. Ammattiliikenteeseen suunniteillut "valtameri" koneet käyvät raskaspolttoöljyllä missä laadulla ei ole niin suurta merkitystä kuin dieselillä. Pa**ka säkä jos tankkaat 15ton huonoa löpöä ja koneet leikkaa kiinni jossain valtamerellä. Tällöin ei ole mitään hyötyä kahdesta koneesta molemmat on loppu about samaan aikaan. Kannattanee ostaa viellä 3 kone suoraan varaosiksi?
12m motari on todella pieni pallonkiertoon jos ajatellaan että haluat mukaan 10hlö löpöt, safkat varaosat vedet. Moottoritilat kannattaa tehdä niin että siellä mahtuu jotain tekemäänkin.
Lopputulos taitaa olla että onnistuu varmasti mutta paremman turvan/mukavuuden takaisi kyllä apumoottori purjeet. Moottoriveneen kustannukset lienevät kovemmat verrattuna purkkareihin. Onnea matkaan muista pistää kunnon webbisivut pystyyn jos alat tosissaan projektia läpiviemään.
Tuo summa 300km on muuten aika kova samalla hinnalla saa jo esin avance36 5 purjekertaa...
Harkitse vielä uudelleen mastoa purjeita, edes turvallisuustekijänä. Olen kyllä tavannut yhden mastottoman valtameri-moottoriveneen, "Harmony" (ehkä joku muukin meistä on sen nähnyt, liikkuu Etelä-Afrikan ja Kaukoidän väliä). Saksalaispurjehtija (>70v) rakensi sen itselleen, kun vmo kuoli syöpään(olivat silloin Panamassa) eikä enää ollut gastia purkkariin. Sitä ennen hän seilasi vaimonsa kanssa 17-metrisellä katamaraanilla ja teki rahaa tarvittaessa charter-bisneksellä, sitä ennen oli kiertänyt pallon yksirunkoisella purjeveneellään. Tämä yhden hengen mv oli fiskarityyppinen, suippoperäinen, pituus 16 m, vain yksi iso kone, isot tankit (en muista litramääriä, mutta oli mitoitettu edestakaiseen Atlantin ylitykseen ilman välitankkausta. Kertoi, että kannattaa tankata kaukoidässä, muistaakseni Singaporessa, jossa p-a on halpaa ja hyvää). Rakennusmateriaali oli puu-epoksi, koska sitä pidetään vahvana ja kevyenä ja sopii itserakentajille. "Harmony" ei ollut lähdössä pallonkierrolle, vene oli suunniteltu "cruising for ever" lähinnä Intian valtameren alueelle.