oletteko

huomanneet läheisenne persoonallisuuden muuttuneen sairauden myötä?
91805
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

tullut kiukutteleva, hermoileva, ja hän suhtautuu hyvin kielteisesti kaikkeen ja kaikkiin.

Hän moittii minua koko ajan, vaikka kuinka yrittäisin auttaa, tuntuu ettei mikään ole kylliksi hänelle. Ja hän on ilkeä ja itsepäinen, kuin muuli..

Sorry vaan sairastuneet, mutta en minäkään jaksa silkkihansikkailla enää..

Äänestä
  • Stressinsietokyky on tiessään, mieli herkistynyt. Kovasta äijästä tullut lammasmainen.

    Äänestä

  • Olen huomannut miehessäni samanlaisia muutoksia. Löytyisiköhän sinulle apua osoitteesta www.narsistienuhrientuki.info. Itse olen saanut sieltä vertaistukea.

    Äänestä

Mieheni sairastui vähän yli 30-vuotiaana parkissonismiin. Noin 10 vuotta perheessämme jaksettiin. Sen jälkeen tuli hyvin voimakkaat persoonallisuus- ja käytöshäiriöt. Koko perhe uupui. Onneksi viranomaiset puuttuivat tilanteeseen ja lastensuojeluilmoituksen pohjalta oli sairastuneen muutettava hoitoon kodin ulkopuolelle. Sairauden alkuvaiheessa ei olisi uskonut että elämä muuttuu näin rankaksi.

Äänestä
  • lääkkeitä käytössä.., ja jos niin mitä?

    Äänestä

  • mieliala- kirjoitti:

    lääkkeitä käytössä.., ja jos niin mitä?

    Lääkkeinä hänellä oli silloin sifrol, comtess, madopar tai sinemet ja cipramil. Nyt sifrol on purettu harhojen takia.

    Äänestä

  • Parkkarin puoliso kirjoitti:

    Lääkkeinä hänellä oli silloin sifrol, comtess, madopar tai sinemet ja cipramil. Nyt sifrol on purettu harhojen takia.

    ei auttanut hänen käytöshäiriöihinsä?

    Mieheni diagnoosista on nyt 7 vuotta, hän on nykyään hyvin haastavasti käyttäytyvä - herkästi suuttuva..eikä ymmärrä levätä, vaan tekee "hullun"lailla työtä, - tai yrittää kaikkea sellaistakin joista ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä, - ja sitten taas kiukuttelee minulle.

    Hänelle tullut muutaman kerran nähteni lääkkeistä harhoja, käytössä on Stalevo, Permax, Selegilin, ja tuo Cipramil nimiset lääkkeet.

    Mikähän näistä aiheuttanee harhoja, vai onko niihin syynä vain liika Levodopa määrä veressä?

    Äänestä

  • Cipramilikaan kirjoitti:

    ei auttanut hänen käytöshäiriöihinsä?

    Mieheni diagnoosista on nyt 7 vuotta, hän on nykyään hyvin haastavasti käyttäytyvä - herkästi suuttuva..eikä ymmärrä levätä, vaan tekee "hullun"lailla työtä, - tai yrittää kaikkea sellaistakin joista ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä, - ja sitten taas kiukuttelee minulle.

    Hänelle tullut muutaman kerran nähteni lääkkeistä harhoja, käytössä on Stalevo, Permax, Selegilin, ja tuo Cipramil nimiset lääkkeet.

    Mikähän näistä aiheuttanee harhoja, vai onko niihin syynä vain liika Levodopa määrä veressä?

    Kovin tutulta kuulostaa tilanne teillä. Mieheni ei ollut enään ollenkaan realistinen omista mahdollisuuksistaan selvitä tehtävistä, joista hän oli ennen suoriutunut. Epäonnistumiset ottivat kovasti luonnolle ja joka paikka oli täynnä keskeneräisiä töitä, esim. pyörä jäi hajalle kun osia yritettiin voimalla runnoa takaisin. Jos koko perhe ei suostunut toimimaan hänen mielihalujensa mukaan, niin tämän jälkeen kiristettiin itsemurhalla. Sitä piti sitten oikein konkreettisesti esittää, johon kerran lapsetkin joutuivat menemään väliin. Elämä oli niin rankkaa, että tilanteen ratkettua kaikki muut perheen jäsenet ovat joutuneet käymään terapiassa.

    Äänestä

  • Parkkarin puoliso kirjoitti:

    Kovin tutulta kuulostaa tilanne teillä. Mieheni ei ollut enään ollenkaan realistinen omista mahdollisuuksistaan selvitä tehtävistä, joista hän oli ennen suoriutunut. Epäonnistumiset ottivat kovasti luonnolle ja joka paikka oli täynnä keskeneräisiä töitä, esim. pyörä jäi hajalle kun osia yritettiin voimalla runnoa takaisin. Jos koko perhe ei suostunut toimimaan hänen mielihalujensa mukaan, niin tämän jälkeen kiristettiin itsemurhalla. Sitä piti sitten oikein konkreettisesti esittää, johon kerran lapsetkin joutuivat menemään väliin. Elämä oli niin rankkaa, että tilanteen ratkettua kaikki muut perheen jäsenet ovat joutuneet käymään terapiassa.

    Kyllä nyt tuntuu siltä että Parkinsonin tautia poljetaan huonoon valoon.
    Parkinsonin tauti on mainettaan "parempi" sairaus.

    Väheksymättä omaisten apua rohkenen julkaista mielipiteeni. Momasti on niin kuin ed. olevissa krjoit. että ongelma syntyy juuri silloin kun pakkisp. on mies ja vaimo ns. terve.
    Silloin kun parkkis on parisuhteessa nainen on asiat paremmin. Ja tämän sanon kokemuksen ja havaintojeni perusteella.

    Ja yksi asia on sitten varma, kaikki oireet ja persoonallisuus muutokset ei ole Parkinsonin tautia.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


parkkimiehen vaimo kirjoitti:

huomanneet läheisenne persoonallisuuden muuttuneen sairauden myötä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu