Nimikkeiden käytöstä

Niin, itse olen päivittänyt terv.hoit. opinnot sairaanhoitajaksi, koska vanhamuotoinen terv.hoitaja ei ollut sair.hoitaja. Todistuksessa lukee sairaanhoitaja, mielenterveystyö. Että sekö lienee sitten ammattititteli. Ammattini on nyt kylläkin ohjaaja.

Kyllä se niin on, että meillä Suomessa on ihan juridisesti suojattuja ammattinimikkeitä - ja sitten on rekisteröitäviä ammattinimikkeitä.

Eli jos väärinkäytöksiä ilmenee, niin niistä voi ilmoittaa eteenpäin. Voipa tehdä jopa rikosilmoituksen. Näin sanoo suomen laki.

Esimerkiksi `terapeutti`nyt on joka tätillä käytössä jos milläkin alalla, mutta se ei takaa yhtään mitään. Sen sijaan esim. psykoterapeutti on rekisteröitävä nimike, jota ei voi käyttää ellei ole asianmukaista koulutusta.

Terveydenhuollon ammattihenkilöt tilaston tiedot perustuvat Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin (TERHIKKI) vuoden viimeisen päivän tietoihin. TEO myöntää hakemuksesta ammatinharjoittamisoikeudet ja valvoo terveydenhuollon ammatinharjoittamista. Rekisteri käsittää kaikki Suomessa terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeuden saaneet henkilöt.

https://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Sosiaalipalvelut/ammattihenkilot_kasitteet.htm

Terveydenhuollon ammattihenkilöt


Terveydenhuollon ammattihenkilöistä säädetään laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) ja asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994).



Terveydenhuollon ammattihenkilöitä ovat


A. Laillistetut ammattihenkilöt


Laillistettuja ammattihenkilöitä, joille lain nojalla myönnetään ammatinharjoittamisoikeus, ovat lääkäri, hammaslääkäri, proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, hammashuoltaja/ suuhygienisti, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko (17 nimikettä).



Edellä mainittuja ammatteja saa säännönmukaisesti harjoittaa vain ao. laillistettu ammattihenkilö.



Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta laillistuksen em. ammatteihin.



B. Luvan saaneet ammattihenkilöt


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi myöntää ammatinharjoittamisluvan laillistuksen sijasta niille ulkomaalaisille, jotka ovat EU/ETA:n ulkopuolisen valtion kansalaisia ja jotka ovat suorittaneet ao. ammattiin johtavan koulutuksen muussa kuin EU/ETA-valtiossa.



Lupa on aina määräaikainen ja se voi olla rajoitettu tiettyyn ammattitehtävään.



C. Nimikesuojatut ammattihenkilöt


Ammattihenkilöitä, joilla on koulutuksensa perusteella oikeus käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä, ovat apuhoitaja, apuneuvoteknikko/apuvälineteknikko, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, koulutettu kiropraktikko, koulutettu naprapaatti, koulutettu osteopaatti, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lähihoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja, perushoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi (22 nimikettä).



Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus merkitsee rekisteriin ammattinimikettä käyttämään oikeutetun ammattihenkilön.

http://www.teo.fi/uusi/suomi_1.htm

Useasti törmää keskussairaalassa terveydenhoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijoihin, jotka käyttävä toimiessaan sijaisena, lähihoitaja nimikettä vaikkeivat ole ko. tutkintoa suorittaneet. Ja syyksi ovat kertoneet että "heiltä vaaditaan" ammattinimikettä kun työskentelevät "oikeasti".

sairaanhoitaja on sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ei saa kaikilla koulutuksilla käyttää sairaanhoitaja nimikettä, nyt valmistuvilla on lupa siihen, koska koulutus on pidentynnyt. Kätilö on kätilö ja sairaanhoitaja ja myöskin ensihoitaja saa käyttää sairaanhoitaja nimikettä.

Nimikesuojatun esim. lähihoitaja ammattinimikettä ei saa käyttää kukaan muu, mutta hänen töihinsä voi palkata esim sairaanhoitajan omalla nimikkeellään.
Laillistetun esim. sairaanoitajan työtä ei voi lähäri tms. tehdä.

jokainen käyttäköön omaa nimikettään.

vanhat perushoitajat ovat ph:ta,lastenhoitajat lastenhoitajia, mielenterveyshoitajat ovat mielenterveyshoitajia nykyään kun näiden nimike on lähihoitaja, ei saa käyttää vanhaa nimikettä.

Kaikille opiskelijoille tiedoksi:

Vaikka olisit vakituisesti töissä, sijaisena, keikkalaisena tai mitä tahansa, olet nimikkeeltäsi lähihoitaja-opiskelija, sairaanhoitaja-opiskelija, terveydenhoitaja-opiskelija, kätilö-opiskelija jne.,
sen mukaan MITÄ NIMIKETTÄ OLET OPISKELEMASSA.

Siis vaikka toimisit kesätyössäsi mielenterveyshoitajan sijaisena, mutta opiskelet sairaanhoitajksi - kirjaat, esittelet, olet "sairaanhoitaja-opiskelija".

Sama pätee valmistumisen jälkeen: jos sairaanhoitaja menee ja tekee perushoitajan sijaisuutta, hän SILTI kirjaa, esittelee, on "sairaanhoitaja".

Jonkun kerran tullut nähtyä näitä perus-, mielenterveys- ja lähihoitajia, jotka sitten ovat paljastuneet pari vuotta opiskelleiksi sairaanhoitajaopiskelijoiksi. Kysykää, ellette tiedä...

myös, kuinka voi esim. apuhoitaja laittaa rinnuksiin lähihoitajan merkin yx kaks jos ei ole kyseistä koulutusta käynyt. Tätä tapahtuu etenkin yleisesti, jos esim. apuhoitaja on saanut lähihoitajan toimen. Mielestäni se ei vielä anna oikeutta käyttää nimikettä, hakea saa`lähihoitajan toimia ja saada, siitä ei ole suinkaan kysymys.Kyllähän joudutaan joskus valitsemaan esim. sijaiseksi lähihoitaja ,sairaanhoitajan paikalle jos ei ole sh. saatu, mutta ei silloin voi lähihoitaja käyttää sairaanhoitajan nimiketta tuosta vain.Turhaanko harmittaa...

Tässä koulutuksessa nyt sekoitetaan koulutus ja ammattinimike.

Sinulla voi olla vaikka ´lähihoitajan koulutus, mutta teet sijaisuutta esim. hoitoapulaisena. Silloinhan siinä ei ole mitään muuta kuin se, että olet ylikoulutettu ko. viran hoitamiseen.

Voit olla sairaanhoitaja koulutukseltasi ja tehdä lähihoitajan sijaisuutta. Sama juttu.

Oleellistahan tässä on se, että kukaan ei saa väärää käsitystä siitä, että olisit koulutetumpi kuin annat ymmärtää. Oleellista on myös se, että tekee niitä tehtäviä, johon koulutuksensa kautta on (juridisesti) pätevä.

Näin myös tavallaan käytetään ylikoulutettua henkilökuntaa hyväksi, kun sairaanhoitajat tekevät lh-sijaisuuksia ja myös sitten suorittavat sairaanhoitajan toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä. (Ehkä sitä ei kannattaisi tehdä, koska palkkakin on pienmpi. Mutta kun me hoitoalan ihmiset olemme niin kilttejä.)

Sitten opiskelijat. Kun olet opiskelija niin olet. Voit olla töissä vaikka sh:n tai lh:n sijaisena. Juridiselta kannalta ja myös potilaat huomioon ottaen on oleellista taas on se, että olet tietoinen koulutuksesi antamasta pätevyydestä ja osaamisesta. Teet vain sellaisia tehtäviä johon olet pätevä.

Tittelit eivät ole tärkeintä vaan potilaiden hyvinvointi, eikö niin?

Moi!
Lähihoitaja ei voi käyttää mielenterveyshoitaja nimikettä, sillä se on suojattu ammattinimike. Meillä kävi lähihoitajilla lukemaan jopa opiskelioilla, jotka tulivat töihin mielenterveyshoitaja nimikettä. Yksi soitto hallinto ylihoitajalle, niin se loppui. Jotkut halusivat käyttää hoitaja kylttiä tai opiskelija.

Moi!
Eikö teillä riitä mitään järkevää ajateltavaa, kuin millä nimikkeellä olen töissä. Voin olla vaikka paskakuski nimekkeellä, kun tulee työni tehtyä ja voin levollisin mielin käydä nukkumaan perheen kanssa ja saan palkan ajallaan. Koittakaa nyt hyvät hoitajat aikuistua!

Tuli juuri mieleen tästä, että vuosia sitten HUS:ssa Meikussa työskennellessäni opintojen ohella (tein listan mukaan vakituisesti) nimikyltissäni (siis se HUS:n oma kortti) oli "perushoitaja" nimikkeenäni, vaikka olin sh-opiskelija, enkä ph koulutukseltani. Luulisi että Meikussa oh:t ja yh:t olisivat osanneet laittaa oikean nimikkeen, mutta eipä näköjään. Itselläkään ei "hälytyskellot" tuolloin soineet, mutta aina kyllä suullisesti muistin itseni sh-opiskelijaksi tituleerata, koska joskus kyllä -täytyy anteeksi vaan myöntää - hävetti olla "vain" ph. Meikussa ainakin tuolloin oli vielä rankka hierarkia, jossa ph:lla ja sh:lla oli molemmilla oma selvä paikkansa ja tietty sh oli siinä korkeammalla
.

Käytät sitä nimikettä aina , johon olet kouluttautunut. Esimerkiksi lh, sh, th jne opiskelijat ovat erikseen.Esimerkiksi sh-opiskelija voi tehdä lähihoitajaa ja silloin hänen nimikyltissään on lh, jos työantaja on hänet palkannut sille vakanssille.

Nimikyltin käyttö on useinkin työnantajan päätettävissä eli mitä tehtävää kyseinen työntekijä tekee.

Koulutasoisilla kuten; ah, ph, mth, lh jne voi siis hakea samaa työtehtävää ja näin usein näkeekin olevan hakuilmoituksessa. Eli kelpoisuus on sama ja usein vahvempi hakija on ns. vanhankoulutuksen saanut kuin lh.

Esimerkiksi lh-koulutushan on hyvinkin pirstaleinen ja ajoittain, jopa sekava niin klliinisen kuin näyttöjen osalta, jotka ovat liian lyhyitä.

Työtehtävissä jne on tietty hierarkia eli laitoshuoltaja, (ah,ph, mth ennen) ja nykyään lähihoitaja=perustason puurtajia kun taas sh, th jne on aina asiantuntija ja oma alaajan koulutuksen sekä usien vielä erikoistumisen johonkin erityisalaan. Sitten vielä aoh ja oh. Vastaavat sh-hoitajat rinnastetaan lähes aina esimiestehtäviin ja heillä tulee olla myös muita lisäkoulutuksia, työkokemusta, osaamista sekä johtamisosaamista.

Kun taas opisto ja sh, th tutkinnoilla on selkeä työtehtävä eli he yleisimminkin toimivat asiantuntijoina ja eityis ja muissa koulutustaan vastaavissa asiantuntija työtehtävissä. Sekä laillisuus työtehtävään oltava.

Sekin tulee vain muistaa, että se nimike on vain koulutuksesta saatu "titteli".
Koulutus antaa suunnan työtehtäviisi ja voit tehdä kyseistä työtä työnantajan valtuuttamilla ohjeistuksilla eli kuka saa tehdä mitäkin ja lait, asetukset ja ohjeitukset määräävät ammatiharjoittan työtehtävät. Valvira valvoo näitä osa-alueita.

Joten älkää sooloilko työssä ja tehkö sellaisia työtehtäviä, joihin Teillä ei ole lupa tai koulutuksen antamia taidollisia valmiuksia.

Ennen valmistui pelkästään lastenhoitajia. Ei nykyään minusta lähihoitaja on hyvin usein siis lyhennetty lh ja jokainen sen ymmärtää.

Nykyään siis lh = sama kuin lähihoitaja

Ihan näin potilaalta pieni muistutus: joskus kuulee vaikkapa lähihoitajan "erikoistuneen psykiatriaan". Luulevatko, etteivät hoitoalan ulkopuoliset ihmiset tiedä, ettei lähihoitaja erikoistu yhtään mihinkään? Vai miten on niin vaikea kertoa omasta ammatistaan ja opiskelustaan oikeita tietoja?

Suosittelen vakavasti suuntautumista, ja sen erikoistumisen voisi jättää lääkärille.

No suuntautuminen se kyllä onkin!

Suuntautuminen ja vieläpä muutaman päivän näytöin! Heh onkohan homma yhtään hanskassa?

Kyllä arveluttaa hiukan nämä näytöt ja mitä kyseinen henkilö osaa esimerkiksi psykiatriasta tai muusta akuutista potilaan hoidosta.

Aika hataralta, turvattomalta ja suorastaan huolestuttaa potilasturvallisuuden osalta, nämä pätkänäytöin suoritetut suuntautumisjaksot ja harjoittelut!

Ainoa, joka jotain psykiatriasta ymmärtää on psykiatri, joka on sitä kuusi vuotta opiskellut, että hoitajien kannattaa olla ihan hiljaa vaan.