Faktaa ja fiktioita sopivassa suhteessa.
Suosittelen luettavaksi.
Tasala, Markku: Operaatio Uppsala. Suomalaiset kaukopartiomiehet kylmän sodan tiedustelijoina. Revontuli 2001
Viime sotien jälkeen joukko suomalaisia ammattimiehiä jäi työttömiksi viiden vuoden savotan jälkeen. Osalle ainoa ammatti oli sodankäynti, josta oli mahdotonta sopeutua siviiliin. Painetta purettiin alkoholin voimalla tai etsiytymällä takaisin sotahommiin. Erityisesti tämä koski osaa suomalaisia kaukopartiomiehiä, joille väritön ja turvallinen siviilielämä ei enää tarjonnut riittävästi virikkeitä.
Maailman ajautui toisen maailmansodan jälkeen nopeasti kylmään sotaan ja ammattimiehille riitti jälleen kysyntää. Nato yritti ensin omin erikoisjoukoin suorittaa tiedustelua Neuvostoliiton alueella, mutta jokainen lähetetty partio tuhoutui. Suomalaisilla kylmähermoisilla kaukopartiomiehillä oli kokemusta, ammattitaitoa ja ennen kaikkea päätä ylittää rautaesirippu. Sodan karaisemille ammattimiehille löytyi jälleen töitä.
Markku Tasala on onnistunut haastattelemaan entisiä Naton tiedustelun suomalaisia ammattilaisia. Haastattelujen pohjalta hän on kirjoittanut hyvän kirjan suomalaisten tiedustelutoiminnasta 1950-luvun alussa. Haastatteluja tukee Suojelupoliisin arkistomateriaali. Aihetta on tosin käsitelty aiemmin, mutta Tasala keskittyy perusteellisesti muutaman entisen kaukopartioveteraanin toimintaan. Heitä ovat mm Lauri Solehmainen, Paavo Suoranta, Reino Sappinen, Arvo Juvonen, Emil Torssonen ja Viljo Suikkanen.
Tasala aloittaa kirjansa kertaamalla miesten sodanaikaista kaukopartiotoiminnan, joka loi pohjan tulevalle Naton laskuun toteutetulle tiedustelulle. Lyhyt kertaus miesten sodan aikaiseen toimintaan on paikallaan, sillä se terävöittää heidän profiiliaan. Monet näistä tarinoista on julkaistu aiemmissa teoksissa, mutta tässä tapauksessa kertaus on paikallaan.
Suomalaisten operaatiolle annettiin nimeksi Operaatio Uppsala. Varsinainen suomalaisten värväys käynnistyi 1950-luvun alussa suomalaisten yhteyshenkilöiden välityksellä. Tiedusteluun tarvittavat välineet tulivat rapakon takaa ja ne olivat aikakauden huippuluokkaa. Suomalaisten ainoana tappiona oli Heikki Määttäsen katoaminen keväällä 1950.
Edesmennyt 1949 syntynyt näyttelijä Heikki Määttänen oli epäselvissä olosuhteissa kadonneen Heikki Määttäsen poika.
Määttänen oli tyypillinen esimerkki, jonka osalta toinen maailmansota ei päättynyt koskaan. Välittömästi sodan jälkeen kaukopartioluutnantti suunnitteli vastarintatoimintaa ja osallistui asekätkentää. Hän ei voinut vastustaa luvattua miljoonan markan palkkiota. Tositoimiin oli päästävä, mutta niillä retkillä ei armoa annettu. Näin ollen Määttänen löysi kohtalonsa ensimmäisellä partiomatkallaan. Suremaan jäivät vaimo ja neljä lasta.
Mielenkiintoinen tuttavuus on myös Arvo Juvonen, josta toisenlaisissa olosuhteissa olisi saattanut olla Törnin kaltaiseksi sankariksi. Alkoholia voimakkaammin miestä päihdytti vaaran läheisyys. Juvonen niitti mainetta jo jatkosodassa, saaden jopa potkut kaukopartio-osastosta käytöksensä takia. Terijoen kovanaama aiheutti harmaita hiuksia myös Naton toimeksiantajille, kun Juvonen käytti retkillään turhan herkästi asetta ja jätti jälkeensä kylmiä miehiä.
Merkittävänä kiihokkeena reissuille oli niistä maksettava rahallinen korvaus. Tosin näitä miehiä ei tarvinnut pitkään lasin ääressä houkutella, kun päätös tiedustelutehtävään lähdöstä oli tehty. Kaikki olivat sodassa kotinsa menettäneitä siirtolaisia, joilla oli tavallaan henkilökohtaisia kaunoja Neuvostoliittoa kohtaan. Lisäksi toiminta läntisen puolustusliiton laskuun koettiin isänmaallisina toimintana.
Tasalan kirja on pääosin faktoihin pohjautuva, mutta osin fiktiivinen. Se ei kuitenkaan vähennä sen luettavuutta. Tasala on onnistunut kuvaamaan kirjan päähenkilöt elävinä ja mielenkiintoisina tapauksina. Hän on myös löytänyt paljon uusia yksityiskohtia suomalaisten tiedustelutoiminnasta Naton laskuun. Tämän kirjan päähenkilöt ovat miehiä, jotka aamupalaksi joivat raakoja kananmunia ja illalla vetivät päänsä täyteen miestä väkevämpää. Tällaisia sankareita on enää harvassa.
Suosittelen luettavaksi.
Tasala, Markku: Operaatio Uppsala. Suomalaiset kaukopartiomiehet kylmän sodan tiedustelijoina. Revontuli 2001
Viime sotien jälkeen joukko suomalaisia ammattimiehiä jäi työttömiksi viiden vuoden savotan jälkeen. Osalle ainoa ammatti oli sodankäynti, josta oli mahdotonta sopeutua siviiliin. Painetta purettiin alkoholin voimalla tai etsiytymällä takaisin sotahommiin. Erityisesti tämä koski osaa suomalaisia kaukopartiomiehiä, joille väritön ja turvallinen siviilielämä ei enää tarjonnut riittävästi virikkeitä.
Maailman ajautui toisen maailmansodan jälkeen nopeasti kylmään sotaan ja ammattimiehille riitti jälleen kysyntää. Nato yritti ensin omin erikoisjoukoin suorittaa tiedustelua Neuvostoliiton alueella, mutta jokainen lähetetty partio tuhoutui. Suomalaisilla kylmähermoisilla kaukopartiomiehillä oli kokemusta, ammattitaitoa ja ennen kaikkea päätä ylittää rautaesirippu. Sodan karaisemille ammattimiehille löytyi jälleen töitä.
Markku Tasala on onnistunut haastattelemaan entisiä Naton tiedustelun suomalaisia ammattilaisia. Haastattelujen pohjalta hän on kirjoittanut hyvän kirjan suomalaisten tiedustelutoiminnasta 1950-luvun alussa. Haastatteluja tukee Suojelupoliisin arkistomateriaali. Aihetta on tosin käsitelty aiemmin, mutta Tasala keskittyy perusteellisesti muutaman entisen kaukopartioveteraanin toimintaan. Heitä ovat mm Lauri Solehmainen, Paavo Suoranta, Reino Sappinen, Arvo Juvonen, Emil Torssonen ja Viljo Suikkanen.
Tasala aloittaa kirjansa kertaamalla miesten sodanaikaista kaukopartiotoiminnan, joka loi pohjan tulevalle Naton laskuun toteutetulle tiedustelulle. Lyhyt kertaus miesten sodan aikaiseen toimintaan on paikallaan, sillä se terävöittää heidän profiiliaan. Monet näistä tarinoista on julkaistu aiemmissa teoksissa, mutta tässä tapauksessa kertaus on paikallaan.
Suomalaisten operaatiolle annettiin nimeksi Operaatio Uppsala. Varsinainen suomalaisten värväys käynnistyi 1950-luvun alussa suomalaisten yhteyshenkilöiden välityksellä. Tiedusteluun tarvittavat välineet tulivat rapakon takaa ja ne olivat aikakauden huippuluokkaa. Suomalaisten ainoana tappiona oli Heikki Määttäsen katoaminen keväällä 1950.
Edesmennyt 1949 syntynyt näyttelijä Heikki Määttänen oli epäselvissä olosuhteissa kadonneen Heikki Määttäsen poika.
Määttänen oli tyypillinen esimerkki, jonka osalta toinen maailmansota ei päättynyt koskaan. Välittömästi sodan jälkeen kaukopartioluutnantti suunnitteli vastarintatoimintaa ja osallistui asekätkentää. Hän ei voinut vastustaa luvattua miljoonan markan palkkiota. Tositoimiin oli päästävä, mutta niillä retkillä ei armoa annettu. Näin ollen Määttänen löysi kohtalonsa ensimmäisellä partiomatkallaan. Suremaan jäivät vaimo ja neljä lasta.
Mielenkiintoinen tuttavuus on myös Arvo Juvonen, josta toisenlaisissa olosuhteissa olisi saattanut olla Törnin kaltaiseksi sankariksi. Alkoholia voimakkaammin miestä päihdytti vaaran läheisyys. Juvonen niitti mainetta jo jatkosodassa, saaden jopa potkut kaukopartio-osastosta käytöksensä takia. Terijoen kovanaama aiheutti harmaita hiuksia myös Naton toimeksiantajille, kun Juvonen käytti retkillään turhan herkästi asetta ja jätti jälkeensä kylmiä miehiä.
Merkittävänä kiihokkeena reissuille oli niistä maksettava rahallinen korvaus. Tosin näitä miehiä ei tarvinnut pitkään lasin ääressä houkutella, kun päätös tiedustelutehtävään lähdöstä oli tehty. Kaikki olivat sodassa kotinsa menettäneitä siirtolaisia, joilla oli tavallaan henkilökohtaisia kaunoja Neuvostoliittoa kohtaan. Lisäksi toiminta läntisen puolustusliiton laskuun koettiin isänmaallisina toimintana.
Tasalan kirja on pääosin faktoihin pohjautuva, mutta osin fiktiivinen. Se ei kuitenkaan vähennä sen luettavuutta. Tasala on onnistunut kuvaamaan kirjan päähenkilöt elävinä ja mielenkiintoisina tapauksina. Hän on myös löytänyt paljon uusia yksityiskohtia suomalaisten tiedustelutoiminnasta Naton laskuun. Tämän kirjan päähenkilöt ovat miehiä, jotka aamupalaksi joivat raakoja kananmunia ja illalla vetivät päänsä täyteen miestä väkevämpää. Tällaisia sankareita on enää harvassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.