tiedän että tämä ei ole enää normaalia... en myönnä tätä kenellekkään, paitsi viimeaikoina itselleni kyllä... juon päivittäin...kerran kuussa on muutama alkoholiton päivä. en polta. juon itseni humalaan n. 2 kertaa viikossa, muuten vain "tissuttelen" juon nykyään enemmän kuin ikinä ennen, humalaan tuleminen vaatii puolet enemmän määränä kuin ennen, vatsaani sattuu, olen surullinen ja voimaton... olen kertonut miehelleni mitä ajattelen, mutta mikään ei muutu... olen yksin...
nimimerkillä. vasta 20...
nimimerkillä. vasta 20...
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja hyvin menee. Olen kyllä juonut nuorempana, että jotain siitä tiedän. Voin kertoa, että elämä tarjoaa paljon parempia asioita kuin juopottelu. Silloin menettääkin ne hyvät asiat. Muuta pois siitä ympäristöstä, jos muu ei auta. Vaihda vaikka toiseen maahan.
Alkoholiriippuvuus ei ole ollenkaan paikka-, tai ympäristösidonnainen tai hoidettavissa asuinpaikan vaihdoksella. Se kulkee kantajansa mukana mihin vain.
Kyllä se voi olla ympäristöstä riippuvainen. Se on aika paljon sosiaalista elämänmuotoa. Jos aloittaa uudessa ympäristössä, jättää taakseen ne entiset ryyppykaverit.
Kuka tietää vaikka selviäisit ilman hirveitä seuraamuksia. Mene heti A-klinikalle kertomaan tuosta.
On aivan selvää että tuo vie sinulta lopunkin itsearvostuksen jos et lopeta. Ja terveyskin menee jossain vaiheessa.
Sietokyvyn kasvu kertoo runsaasta ja säännöllisestä alkoholinkäytöstä. Vatsakivut johtuvat luultavsti ihan samasta asiasta.
Ja tuo surullisuus ja voimattomuus on luultavasti masennusta jota ei voi hoitaa ennen kuin olet lopettanut juomisen.
no mulla oli sama juttu ja pystyin kyllä myöntää sen heti kaikille. Ei siinä ollut ongelma. Oli jopa niin helppo myöntää että moni ei edes uskonut että olen tosissani. Vaikeuksia ja pahaa oloa kuitenkin aiheutui niin paljon että päätin että on pakko lopettaa. Menin a-klinikan päivystykseen ja sitten ne jo antoivatkin ajan ja sain antabuksen lopettamisen tukemiseksi. Kyllä selvänä elämästä vasta osaa nauttia vaikka humalassakin on mukavaa. Kaikilla meillä on omat heikkoutemme. Jos niitä ei ajoissa myönnä niin ei se sen helponpaa myöhemminkään ole kun ongelma on monta kertaa pahempi. Suosittelen lämpimästi.
Jos haluat vaihtaa kokemuksia tai kysyy jotain niin [email protected]
Oon kuitenkin tuon a-klinikka rumpan aloittanut yms niin autan mielelläni vaan jos voin jotenkin
voi kehittyä yllättävän nopeasti vakavaksi. Me naiset myös kestämme alkoholia paljon huonommin kuin miehet ja se vahingoittaa meillä nopeammin terveyttä. Luonto ei ole tässä suhteessa 'reilu'.
Täällä meidän suunnalla on AA:ssa mukana useita nuoria naisia ja hyvin näyttävät mahtuvan sekaan joukkoon tummaan. Tiedot kokoontuvista ryhmistä täältä:
http://www.suomenaa.fi/
Muut tuossa jo neuvoivatkin A-klinikan, apua saat myös omasta terveyskeskuksesta tai oppilaitoksen tai työpaikan terveyshuollosta.
Voimia ja toipumista vakavasta sairaudesta sulle toivottaa
'raittiin alkoholistin muija'