Lieksan pitäsi hakea mahollisuuksia Itä-Karjalasta, aina Äänisjärvelle asti. Lieksa olisi siinä porukassa ylivoimasesti rikkain ja meistä tulisi kunkkuja.
Siellä on puuta ja koulutettua työvoimaa jne. Perustetaan Lieksa-vetoinen talousalue yhdessä Karjalan kanssa.
Joku kielitaitonen ja vikkelä ihminen voisi alkaa vetämään hanketta. Ja Lieksa kuorisi kermat päältä. Voisimme alkaa urakoimaan sinne EU:n rahoilla kaikenlaista, teitä, asuntoja, teollisuushalleja, viemärivesien puhistuslaitoksia, sähköjohtoja, puhelinjohtoja, kännykkämastoja ja ties mitä.
Mahollisuuksia on rajattomasti kunhan vaan ne huomataan ja aktivoidutaan.
Myös yhteisiä matkailukohteita. Majoitus olisi Lieksassa, Ruunaaseen komea hotelli.
Eksoottinen Venäjän Karjala houkuttelisi rikkaita ympäri maailman, aina Amerikkaa myöten.
Siellä on puuta ja koulutettua työvoimaa jne. Perustetaan Lieksa-vetoinen talousalue yhdessä Karjalan kanssa.
Joku kielitaitonen ja vikkelä ihminen voisi alkaa vetämään hanketta. Ja Lieksa kuorisi kermat päältä. Voisimme alkaa urakoimaan sinne EU:n rahoilla kaikenlaista, teitä, asuntoja, teollisuushalleja, viemärivesien puhistuslaitoksia, sähköjohtoja, puhelinjohtoja, kännykkämastoja ja ties mitä.
Mahollisuuksia on rajattomasti kunhan vaan ne huomataan ja aktivoidutaan.
Myös yhteisiä matkailukohteita. Majoitus olisi Lieksassa, Ruunaaseen komea hotelli.
Eksoottinen Venäjän Karjala houkuttelisi rikkaita ympäri maailman, aina Amerikkaa myöten.
Vastaukset 10
Vanhimmat
[URL= [IMG]http://citykuvat.city.fi/articles/93_1.jpg[/IMG]]web page[/URL]
oman kuvasa. Ei oo tämän avvaaksen tekijän kuva, en oo ihan nuin ruma. Oesko se yrmee kyrmy vaeko laela klinkvisti vaeko peräti ihan simo ite.
Rohkeutta vaan lieksalaeset. Tarttuukaa toimeen, ei raha ja työ itekseen tänne tule. Niitä pittää hakkee jostaen.
Toisivat ehkis pussilastillisen huoria sieltä venäjältä,köyhällähän ei riitä rahat viisumiin ja lieksassahan köyhiä riittää.
Pilu viiskymppii ja siihehän köyhäkin päivärahapäivänä pystyy.
Sortavalassahan ei maksa kun kakskymppii,mutta se viisumi ja vakuutus on kallis,niin ja aits testistäkin pitäs päästä läpi.
NYKYÄÄN AITS TESTISTÄ ON KÄYTÖSSÄ PIKAVERSIO. NIISTÄTTE NENÄN RUKKASEEN JA SAA MENNÄ JOS VÄRI ON KIRKKAAN HELEÄ.
Miten olisi IKEA rajalle ?
Torniossa avattiin IKEA ja kaupunki lähti nousuun !
Itse olen kuullut että osa IKEA tavarasta jopa tuotetaan Venäjällä ?
Jos Lieksaa meinataan nostaa ei voida enää pitäytyä kovin tavanomaisissa keinoissa. Onhan ne keinot jo nähty. Nyt on haettava jotain ihan uutta, sanoisinpa että tulee käyttää ”luovaa hulluutta”.
EU ja Venäjä hakevat koko ajan epätoivon vimmalla uusia keskinäisen taloudellisen yhteistyön muotoja. Olisiko siinä meille varteenotettava mahdollisuus. Lieksan ja ystävyyskaupunki Segezan välinen alue mainitut kaupungit mukaan lukien saataisiin vaikkapa vain koemielessä erikoistalousalueeksi.
Rajamuodollisuudet alemmas ensin, sitten kunnon tieyhteys alueen halki. Sitten lieksalaiset organisoimaan ja rakentamaan yrityksiä alueelle EU:n tukirahoilla. Tämä toiminta tarjoaisi konsultointiin ja suunnitteluun, tietotekniikkaan, koulutukseen ja kaikenlaiseen rakentamiseen sekä kone- ja laiteasennuksiin liittyviä työpaikkoja niin paljon että Lieksasta taitaisi rahkeet loppua. Ja jokaiselle nuorelle heidän itsensä niin halutessa löytyisi varmasti koulutusta vastaavaa, hyväpalkkaista työtä.
Pielinen on meille selkeä ja ilmeisen pysyväisluontoinen länsiraja, tietysti Kolia lukuunottamatta. Pohjoisessa ovat vahvat kunnat Nurmes ja Kuhmo, etelässä Eno ja Ilomantsi. Lieksalle ei ole siis näillä kolmella ilmansuunnalla omaa talousaluetta. Meidän onkin suorastaan pakko hengissä pysyäksemme saada tavalla tai toisella taloudellista toimintaa itärajan yli. Lieksan historiallinen olemassaolo ja nousu nykyiselleen ovat perustuneet Itä-Karjalaan ja avoimeen itärajaan. Repola, Porajärvi ja niistäkin vielä idempänä olevat paikkakunnat ovat olleet Lieksan luonnollista talousaluetta. Ilman avointa itärajaa ja Itä-Karjalan taloudellisia mahdollisuuksia ei Lieksaan olisi saatu aikanaan edes rautatietä. Sen historia kertoo aivan selvästi.
Meillä on perinteitä ja vuosisataiset yhteydet itään. Miksei niitä yritettäisi jälleen virkistää ja hyödyntää. Jos ja kun bolsevikkien luoma ilmatiivis itäraja saataisiin avoimemmaksi olisi siinä Lieksan mahdollisuus. Pelkäänpä, että melkein ainoa mahdollisuus. Rajan takana on valtava kysyntä ja sosiaalinen tilaus läntiselle tieto-taidolle. Toimitaan ennen kuin joku muu keksii idean ennen meitä. Nopeat syövät hitaat.
Onko kuinka kaukana tämä Segezan rajalta ?
varrella, katsopas esim. linkistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekee
Googlella löytyy paljon muitakin linkkejä ja tietoja.