Nyt kun vietetään valtakunnallista keuhkoahtautumapäivää, herää mielenkiinto onko tupakoinnilla ja homeahdistuksella syy-yhteyttä..? Laukaiseeko tupakointi homeahdistuksen..? Jos näin on, silloin homeahdistus voidaan luokitella elämäntapasairauksiin..! Mistä löytyy tutkimuksia..? Voiko joku lääkäri valaista asiaa..!
Homeahdistus ja Tupakointi
Liisa S.
291660
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Jos tupakointi olisi se asia joka laukaisee homeahdistuksen , niin silloin ei-tupakoivilla ei voisi olla homesairauksia. Joten empä usko,että asialla on yhteyttä.
no joo.. samalla logiikalla ei-tupakoivilla ei pitäisi olla keuhkosyöpää, eikä COPD-tautiakaan..
päinvastoin. Olisiko ollut M. Seurin tutkimus joskus, että tupakointi estää homeista sairastumista. Omalla työpaikallani tupakoitsijat eivät kärsi sisäilmasta niin paljon kuin tupakoimattomat. Ehkä terva suojaa jotenkin keuhkoja mikrobeilta ja niiden toksiineilta.
Tupakointi näyttää ehkäisevän allergista alveoliittia ja alzheimerin tautia. Nyt on meneillään myös tutkimuksia, joiden avulla yritetään kehittää nikotiinista lääkettä paksunsuolen ongelmiin. Myrkyt voivat olla hyödyllisiä lääkkeitä, kun oikea annostus ja käyttökohde löydetään.
Siitä nyt ei kai ole mitään epäselvyyttä, että tupakointi on kiistaton terveyshaitta, mutta monet muut yhtä pahat tai jopa pahemmatkin altisteet jäävät kaikessa keskustelussa sen varjoon. Yleensä tupakoidaan jopa vuosikymmeniä ennen kuin vakavampia sairauksia tulee. Kunnollinen homealtistus sen sijaan voi tuhota ihmisen terveyden jo muutamassa kuukaudessakin (tai jopa viikoissa).
Omalla kohdallani kävi juuri noin. Ja mitä teki tt-lääkäri? Hän halusi ensin tutustua potilaaseen, joka pyysi lausuntoa etätyötä varten, perusteluinaan oma hirvittävä olotila työhuoneessa. Tuohon tutustumiseen tt-lääkäri ei käyttänyt sen lausuntoonsa kirjoittamisen jälkeen sitten kuukausiin hetkeäkään aikaansa. Elokuusta tammikuuhun on tosi pitkä aika työhuoneessa jossa et pysty kunnolla hengittämään syystä, että lima tukkii kurkkusi, jatkuva päänsärky, huimaus yms. yms. on jatkuvasti todella pahasti päällä.
Tammikuussa lääkäri tulee työpaikkakäynnille, normaalille sellaiselle, jonne varaan hänelle ajan. Samalla hän kuuntelee ensimmäistä kertaa potilaan keuhkot. Kuuluu kritinöitä ja krahinoita. Päättelynä on, että nyt pitää heti aloittaa astmalääkitys. Lääkäri jalkautuu työhuoneeseeni ja toteaa siellä minulla todella pahan limanmuodostuksen. Lääkäri kysyy hämmästyneenä, onko sun noin vaikea puhua tässä huoneessa? Tuleeko sitä limaa noin paljon?
Tämä on sitä tt-lääkärin toimintaa tilanteessa, jossa potilas hakee apua. Kuukausiin ei tapahdu mitään, vaikka potilas on yhteydessä lääkäriin sähköpostitse ja käy labroissa, aloittaa pef puhaltelun sitten tammikuussa, kun se ASTMA iski päälle.
Ja minulla on siis ollut hyvä tuuri lääkäreideni kanssa! Ainoa huono asia oli, että tilanne kesti liian kauan eikä keuhkoni jaksaneet odotella tuota tutustumista. Keuhkoni tutustuivat homeisiin noiden kuukausien aikana, kun tt-lääkäri mietti, ettei potilasta pysty hoitamaan kun häntä ei niin hyvin tunne.
Täällä Lääkäri 2, kandi yms. lääkärit ovat kirjoittaneet ettei LÄÄKÄRIT voi tehdä asialle mitään! Home on kiinteistön ongelma, ei lääketieteellinen ongelma ollenkaan! Entä kun potilas hakee apua, kukaan ei työpaikalla tiedä mistä ongelmat johtuisivat? Tai tuo sisäilmatyöryhmä tietää, jossa toinen tt-lääkärikin on jäsenenä, mutta ei kerro homeongelmasta julkisesti. Kuinka lääkärit jättävät sairastuneet potilaat hoitamatta, vain syystä, että kyseessä on HOME? Miten tuo HOME antaa lääkärille oikeuden siihen ettei potilasta tarvitse auttaa ollenkaan? Kuka potilasta hoitaa, jos ongelma on vain ja ainoastaan kiinteistön? EI ainakaan "lääkäri", koska eihän hän voi tehdä mitään potilaansa eteen. ENSIN pitää sairastua ja sitten annetaan ASTMAlääkitys päälle! Hävettääkö olla lääkäri?
Työperäinen astma keuhkoahtauma todettuna, mutta niitä ei todennut kiinteistöpäällikkö, vaan lääkärit!
Toivottavasti nikotiinistakin voitaisiin tehdä joskus lääkettä. Hienoa Liisa/ kun kirjoitit tutkimuksesta. Minäkin olen jostain lähteestä (en muista mistä) lukenut, että tupakan terva saattaa suojata alveoliitilta. Tuosta alzheimerin taudilta suojaamisesta en ole vielä kuullut enkä lukenut. En myöskään paksusuolen ongelmien nikotiinilla hoidosta (tai sen tutkimuksesta).
Anoppini tupakoi ja eli 94 vuotiaaksi. Ainoa sairaus hänellä oli silmänpohjan rappauma ja muuten hän oli terve. Lopulta tietnkin tuli "joku" sairaus, johon hän kuoli. Tupakkaan hän ei kuollut.
Minä en voi lopettaa tupakanpolttoa kun en ole sitä aloittanutkaan. Nykyisin en kestä edes tupakan savun hajuisia ihmisiä ja bussipysäkillä tupakoivat aiheuttavat minulle savuillaan välittömän astmakohtauksen.
Joka paikassa lääkäreissä minultakin on kysytty tupakoinko. Sanon etten tupakoi, enkä kerro, että poltin nuorena joskus tupakan tai parikin, vaikka en vakituisesti tupakoinut. Heti papereihini ilmeisesti tulisi: tupakoinut nuorena ja sitten lopettanut. Ehkäpä vielä vaikean astmanikin syyksi olisi laitettu nuo muutamat "vähän alle 100 vuotta sitten" polttamani kokeilutupakat.
Faktaahan on, että tupakointi on syynä moniin sairauksiin, MUTTA moni tupakoiva ihminen elää vaikka yli 100 vuotiaaksI. Kaikki eivät sairastu.
Sekin on tiedossamme, että joku sairastuu ja oireilee hyvinkin pian homeisella työpaikallaan tai homekodissaan, mutta moni ei oireile lainkaan eikä edes tunnista homeen hajua. Sitten nämä jotka eivät oireile työpaikallaan tai kotonaan, voivat syyllistää homesairasta.
Ihmisiä ei saisi syyllistää.
Eilen olin eräässä tilaisuudessa päivällä. Siellä lausuttiin runoja ja juotiin kahvia. Meille, jotka halusimme, annettiin noita runoja niiden kirjoittajan luvalla, kopioituna. Menin hakemaan omaa nippuani ja tuossa huoneessa oli tunkkainen haju. Arvelin ääneen, että olisikohan siellä hometta. Vastaus oli napakka: "Ei meillä ole hometta. Meillä on tehty remontti ja täällä on mitattu ja mitään ei löytynyt. Vain tämän talon kellarissa on hometta."
Jos oireilee homeesta tai tupakansavusta, voi saada sellaisen sanaryöpyn ihmisiltä, ettei niitä viitsi kunnella kauan. Hissitupakoija ärjyi minulle kerran: "Mene p....le portaita jos ei passaa". Olin "tyhmä ja inhottava" kun yskin hänen tupakansavustaan.
Semmonen tappaus tällä kertaa.
se on selvä. Itsekin saan oireita vähäisestäkin hajusta yms. Ystävä haluaa poltella hajukynttilöitä aina illanistujaisissa, nyt on hyvä kun on tuo Panacod lääkkenä, se auttaa siihen järkyttävään jysäriin mikä hajuista tulee. Ei tarvitse, kun ihailla hienoja kynttilöitä. Tupakkaa kukaan ei polttele sisätiloissa, jos nyt vähänkään on aivoja jäljellä, eikä nyt ainakaan hississä, mutta jos ei ole aivoja ei voi odottaa käytöstapojakaan.
Päänsäryn jälkeen tuleekin sitten nuo keuhko-oireet, eikä niihin ole mitään helpotusta. Mutta jos ei suostu elämään neljän seinän sisällä, on pakko altistaa itseään milloin millekin ja kärsiä oireet hiljaa itsekseen. Ja kun tomerasti väittää toisille, että vointi on hyvä, on sairaus ikäänkuin omissa käsissä ja helpompi kestää.
f123ly
Muistatko, kun keväällä tavattiin, niin mä en voinu mennä edes vanhaan puutalo/kahvilaan sisälle.
Samoin yökin siellä puistossa, kun maahomeet ja multa Haisi.. Vaikka vedin 2 annosta ventolinee sitä ennen.
Silloin sä olit paremmas kunnos, onko sulle tullu nyt siis superherkkyys. Sen altistuskokeen jälkeen?
Mulla on oireilu tasaantunu,, olen suht työkykyinen, välillä tulee yllätyksiä, kun oleskelen esim, homekoululla tms..
Käytän tosin nyt pitkävaikutteista avaavaa/hoitavaa Symbicorttii, mut 1 hv / aamul ja 1 illal riittää.
Satunnaisesti sit tulehdus ym lääkitys. (oli poski ja otsaontelotulehdus sekä keuhkotulehdus, kuntoutuksen jälkeen.. heh heh)
Mutt muuten sanoisin, että kyllä oireilu tasaantuu sullakin, jos se menee samanlailla kuin mulla. Kunhan saat välteltyä sitä hometyöpaikkaasi!
Ja toivon sulle tervehtymistä! Ei vielä pyyhettä kehään, vai mitä.
vielä..
F123ly
Mulla täydellinen hajusteyliherkkyys on alkanut rauhoittumaan. Enää ei tarvi sännätä karkuun kaupoista.
Junassa ym kestää jo ihmisiä lähellä.. SE palautuu se elimistö muutaman kuukauden aikana, mut hajukynttilää en mäkään menisi nuuskimaan, oot oikeessa siinä. Muuten tulee niin kova jysäri että pää meinaa halkee.
kyllä. Silloin oli tuo hengenahdistus, mutta ei minua niinkään nuo kukat yms. haitanneet kuin teitä paria muuta ainakin. Nyt haittaa ihan kaikki. No en anna aina haitata ja olen sitten tosi kipeä. Eli ei ole hyvä idea syödä särkylääkkeitä etukäteen ja ylisuuria annoksia jotta kestäisi, koska keuhko-oireisiin ei sitten auta enää yhtään mikään.
Eli joo en tiedä onko tautini kulku vain sellainen, että nyt kaikki haittaa, vai vaikuttiko nuo altistuksen näin pahasti. Epäilisin, että altistukset aiheuttivat nyt päällä olevan reagointitavan. Toivottavasti se menee ohi tai edes heikkenee. Nyt kun nenänsä pistää ulos on muutaman tunnin jälkeen tosi kipeä. No ehkä kaikki on vain itsesääliä, tai ehkä mieli se vain tekee niitä tepposia.
Mutta hyvä, että sulla kulkusuunta on toinen. Teit kyllä oikean päätöksen silloin aikoinaan. Toisessa ketjussa kirjoitinkin mitä mieltä allergiasairaalassa ollaan noista altistuksista nyt.
Nyt mulla siis taas antibioottikuuri / kortisonikuuri. Nyt pistää taas selkään, lievästi vielä ja eilen ei pistänyt, loppunee noihin lääkkeisiin kyllä. Kädet vapisee ja olo on kuin "mummolla" ;-)
Mutta muuten menee hyvin, kaikkea kivaa juhlaa ja juhlan juhlaa olisi tarjolla, matkoja yms. Kunhan nyt vain sopeudun tähän kivaan tautiini, joka on ... mikä... mutta joka tapauksessa joku kiva sairaus joka antaa mulle tosi paljon. Jään nyt odottelemaan sitä antamista...
jos tästä vielä eroon pääsee. Tänään töissä kiva ihminen tuli käytävällä vastaan ja olisi halunut jutella. Minä pyyhälsin henkeä pidätellen ohi, aivan HIRVEÄ hajuveden HAJU. Järkyttävää miten pahanhajuisia hajuvesia on olemassa. Jos haju on tarkoitettu houkuttelemaan, niin jotakin rajaa näissä myrkyissäkin. Itsekin olen käyttänyt ja ostellut hajuvesia aina matkoilta, nyt ei enää tarvitse ostaa kun en mitään tuoksuja voi käyttää. Oletko muuten huomannut miten pikkujoulu saa naiset käyttämään aivan hulluina voimakkaita hajuvesiä. Jota kaadetaan päälle kastelukannulla. Varma flaksi, miehet ihan varmasti tykkää seurustella moisen kompostin kanssa.
Joku pistävä, hajuste ei käy, hyh tekee mullekin kovan pääkivun, muutamas sekunnissa. Sit nää pelottavat AXE miehet,, apuaa.. sitruuna? mikä lie kaasutus?
Olen huomannut,, mitä kalliimpi tuoksu, sitä paremmin sietää.. Liekö valmistusmenetelmä?
Yksi keino mulla oli hajuvaaraan,, laitoin valkovaseliiniä nenään sisälle pumpulipuikolla, siinä metallimainen haju"" se peittää vähän muita haisuja.
Mut ihan tosi, se herkkyys vähenee.. Ystäväni homesairas ulkomailla. TTL altistettu, toipunut sen verran kuitenkin, että käyttää jo itse hajuvettä. ok.
Asiat muuttuvat. Jonkun homealtistuneen mielestä olit ehkä myös kävelevä komposti (kuten kuvailit) ennen omaa altistumista.
Itse ainakin olen huomannut että kaikki hajuvedet haisevat, eivät tuoksu enää. Ajan myötä toisilla tuokin hajuherkkyys onneksi häviää.
Uusia ulottuvuuksia homealtistuneen hajumaailmaan, ei välttämättä kuitenkaan miellyttäviä.
että voisi joskus mennä ohi, minulla ei ole mennyt. En kuitenkaan ole missään vaiheessa saanut esim. astmakohtauksia pelkistä hajuista. Mutta reagoin myös iholla, eli kosmetiikka on edelleen enimmäkseen käyttökiellossa. Täytyy luottaa luonnonkauneuteen. Hiusten värjäys olisi ainoa asia, jota vähän kaipaan.
Mutta tosi paljon pidän näistä tuoksuttomista tuotteista, joten ei muuten haittaa. Ehkä elimistön saama kemikaalikuormakin samalla vähenee.
olet kyllä aivan toivottoman tyhmä!
toivottomia molemmat. Mutta niin siinä käy kun yksinäisyys sekoittaa pään.
Mitä tarkoitat homeahdistuksella? Täällä on yksi sen nimimerkkinen kirjoittelija kylläkin. Tuskin hänkään nyt kuitenkaan tupakalla laukeaa? Tai vastatkoon itse.
SELVITYS HOMEVAURIOKORJAUSTEN RAHOITUSTUESTA JA HOMEVAURIOIDEN VASTUUKYSYMYKSISTÄ
7 NYKYTILANNE JA SEN ONGELMAT SEKÄ KEHITYSEHDOTUKSET
7.1 Asuntokauppa
7.2 Tiedonsaantikanavat
7.3 Suunnitelmien teko
7.4 Taloudelliset tukimuodot
7.5 Korjauksen suorittaminen
7.1 Asuntokauppa
Asuntokauppatilanteessa tulisi ostajan voida olla varma siitä, että hän saa kaikki olemassa olevat tiedot päätöksentekonsa taustaksi. Näin hän voi varmistaa taloudelliset mahdollisuutensa sekä oston että mahdollisten korjausten suhteen.
Ongelmat
Tällä hetkellä ostajalla ei ole tällaista varmuutta. Vaikka kohteessa on tehty kuntotarkastus, on esimerkiksi aiemmin esitetyissä tapauksissa ilmeistä, ettei tarkastaja ole joko suorittanut tarkatusta riittävän huolellisesti tai hän ei ole dokumentoinut kaikkia havaitsemiaan seikkoja. Myöskään ostaja ei saa välttämättä tietoa talon historiasta: Onko ollut ongelmia? Mitä niille on tehty? Kuka on tehnyt? yms.
Tulevaisuus
Huoltokirjakäytännön levitessä on ilmeistä, että ostajilla on tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet saada todellista tietoa talosta, sen kunnosta ja korjaustarpeista.
7.2 Tiedonsaantikanavat
Mikäli asukas alkaa epäillä, että kiinteistössä saattaa olla kosteus- tai homevaurio, hänen tulisi ryhtyä toimeen asian selvittämiseksi. Jotta asukas osaa toimia oikein, hänellä pitää olla tietoa siitä, mihin ottaa yhteyttä, mitä tehdä. Toimintaohjeiden tietolähteiksi ovat asukkaat eri yhteyksissä maininneet muun muassa terveystarkastajan, lehtiartikkelit, rakennustarkastajan, korjausneuvojan, asianajajan, ympäristökeskuksen, Asumisterveysyhdistyksen ja tavarantarkastajan. Eli tietoa on monelta taholta saatavissa.
Ongelmat
Vaikka tietoa onkin jaossa monesta eri lähteestä, on ilmeistä, ettei se tavoita kaikkia tietoa tarvitsevia. Usein kuultu kysymys on : "Epäilen, että meillä on hometta. Mitä minun pitäisi tehdä ?" Myöskin kosteusvaurio- ja hometutkimuksissa haastateltavat ovat todenneet, että vaikeutena on ollut, ettei ole tiennyt, kenen puoleen kääntyä ja mistä saada tietoa. Tiedon keskittämistä onkin yleisesti toivottu.
Kehitysehdotuksia
Selvityshenkilö ehdottaa, että luodaan kanavat, joiden kautta yksittäisellä asukkaalla on mahdollisuus saada keskitetysti tietoa siitä, miten hänen tulisi edetä kosteusvauriota epäillessään ja korjausta toteuttaessaan.
Internetiin rakennetaan joko Suomi.fi tai asuminen.fi –porttaalin alle oma osionsa, mistä kosteusvauriotapauksessa saisi tietoa mm. siitä, mihin pitää ottaa yhteyttä silloin, kun epäilee kosteus/homevauriota, millaisia tukimuotoja on tarjolla kosteusvaurioiden korjaamiseen yms. Ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö selvittävät keskinäisillä neuvotteluilla, kenen vastuulla sivun rakentaminen ja ylläpitäminen on. Mahdolliset linkit yksityiselle puolelle esim. RALA:n sivuille joudutaan hoitamaan sivun ylläpitäjän kotisivujen kautta, koska em. porttaalit linkittyvät vain julkisiin tai niihin rinnastettaviin tahoihin.
RAY:n rahoituksella perustetaan palveleva puhelin Asumisterveysyhdistys AsTe ry:n alaisuuteen. Puhelimesta voi saada tietoja siitä, miten tulisi toimia epäillessään kosteusvauriota. Palvelevasta puhelimesta olisi mahdollista saada myös tietoa esimerkiksi eri alueiden terveystarkastajien hyväksymistä kosteusvaurioasiantuntijoista, pätevistä suunnittelijoista ja urakoitsijoista (tarvittavat linkit) sekä käytettävissä olevista eri tukimuodoista. Tällaisen puhelintoiminnan avulla on mahdollista saada korjaustyöt alkamaan mahdollisimman pikaisesti ja siten ehkäistä/vähentää mahdollisia terveydellisiä ja psyykkisiä ongelmia sekä vähentää väärin suoritetuista työsuorituksista johtuvia kosteusvaurioiden uusiutumisia. Palveleva puhelin auttaisi erityisesti niitä homevaurionsa kanssa kamppailevia, jotka ovat jo uupuneet tilanteeseensa, eivätkä enää jaksa ponnistella tiedon keruun kanssa.
Kosteus- ja homevaurioita ja niiden ehkäisyä käsittelevää materiaalia on saatavissa kuntiin perustetuista sisäilmapisteistä. Tietoa näiden pisteiden olemassa olosta ja niistä saatavista esitteistä on eri tavoin pyrittävä kunnissa välittämään esimerkiksi kunnan kotisivujen, lehti-ilmoitusten yms. välityksellä. Vastaavasti informaatioita voidaan välittää myös edellä mainittujen kanavien kautta.
7.3 Suunnitelmien teko
Kosteus- ja homeongelmien korjaaminen vaatii paitsi yleistä rakennusmateriaalien ja rakenteiden tuntemusta, myös tietoa näiden toimivuudesta erilaisissa kosteudelle altistavissa olosuhteissa eli rakennustekniikassa korostuu rakennusfysiikan osuus. Lisäksi asiantuntijoiden tulee hallita sisäilmahygieniaa ja tiedostaa ongelmien aiheuttamat terveysvaikutukset. Väärin tehty korjaus saattaa jopa pahentaa olemassa olevaa tilannetta tai parhaimmillaankin ongelmaan saadaan vain tilapäinen ratkaisu. Tästä syystä tehdyt korjaukset tulisi suunnitella asiantuntevasti ja ammattitaidolla.
Ongelmat
Asiantuntevan suunnittelijan löytäminen saattaa olla vaikeaa ja toisaalta ihmiset eivät vielä ole mieltäneen suunnittelun tärkeyttä yleensäkään. Tilanne voi taloudellisesti myös olla niin tiukka, ettei suunnittelukustannuksiin ole varaa, vaan kaikki rahat pyritään ohjaamaan itse korjaustoimintaan.
Kehitysehdotukset:
Yleisölle tarkoitetuissa kosteus- ja homevaurioita sekä sisäilmastoa koskevissa luentotilaisuuksissa, esitteissä yms. painotetaan entistä enemmän hyvän suunnittelun merkitystä korjausten onnistumisen edellytyksenä.
Kuopion yliopistossa järjestettiin vuonna 1997 Pilot-koulutus, jossa rakennusalan päteviä asiantuntijoita koulutettiin sisäilmaongelmien asiantuntijoiksi. Koulutuksen perustana oli näkemys siitä, että asiantuntijana toimiminen edellyttää rakennusalan käytännön kokemuksen lisäksi tietoa lähinnä muiden tieteiden alueelta.
Selvityshenkilö ehdottaa, että opetusministeriö selvittää, miten rakennusalan koulutukseen niin perus- kuin jatkotasollakin liitetään koulutusta myös sisäilmahygienian ja ongelmien terveysvaikutusten aihealueilta.
Selvityshenkilö esittää, että korjausavustusjärjestelmän piiriin kuuluvia kuntotutkimus- ja suunnitteluavustuksia kehitetään siten, että vakavissa kosteusvauriotapauksissa em. avustuksia voidaan hakea ympärivuotisesti ja hakijan taloudellisesta asemasta riippuen avustus voisi olla 50 – 80 % kohtuullisista toteutuneista kustannuksista. Tällöin myös ne hakijaruokakunnat, joiden tilanne on niin vaikea, etteivät heidän taloudelliset resurssinsa riitä suunnittelijan palkkaamiseen, saavat mahdollisuuden asiantuntijan apuun. Avustuksen myöntämisellä taataan, että korjaustoimenpide saadaan kunnolla kartoitetuksi ja suunnitelmat ovat toimivat ja takaavat siltä osin hyvän lopputuloksen.
7.4 Taloudelliset tukimuodot
7.4.1 Korjausavustukset
Korjausavustusten myöntö perustuu lakiin asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista (1021/2002), valtionavustuslakiin (688/2001) ja valtioneuvoston asetukseen asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista (57/2003).
Avustuksia voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuntojen tai sellaiseen käyttöön otettavien laitosrakennusten korjauksiin.
Avustuksilla voidaan tukea 1) vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista sosiaalisin perustein, 2) hissien asentamista olemassa oleviin kerrostaloihin ja korjauksia, joilla poistetaan liikkumisesteitä, 3) laitosten muuttamista asunnoiksi ja tilojen muuttamista palvelutiloiksi, 4) terveyshaittojen poistamista sosiaalisin perustein 5) lähiöiden asunto-osakeyhtiöiden korjaustoimintaa, 6) asuinrakennuskannan suunnitelmallisen korjaustoiminnan toteuttamista ja 7) asuntojen energiatalouden parantamista ja päästöjen vähentämistä.
Avustus myönnetään rakennuksen tai asunnon omistajalle tai osakkeenomistajalle, jonka osakkeet tuottavat oikeuden hallita korjattavaa asuntoa. Avustus voidaan myöntää myös sille, jolle kunnossapitovastuu on lailla tai kirjallisella sopimuksella siirretty pysyvästi tai pitkäaikaisesti.
Avustuksilla on yhtenäinen valtakunnallinen hakuaika lukuun ottamatta uusien hissien rakentamiseen ja terveyshaittojen poistamiseen myönnettäviä avustuksia, joita voi hakea ympäri vuoden.
Kunta myöntää Valtion asuntorahastolta saamansa valtuuden turvin avustukset vanhuksille ja vammaisille, lähiöiden asunto-osakeyhtiöille ja asuinrakennusten suunnitelmallisen korjaustoiminnan toteuttamiseen sekä energia-avustukset.
Valtion asuntorahasto myöntää avustukset hissien rakentamiseen ja liikuntaesteisiin, laitos- ja palvelutila-avustukset sekä terveyshaitta-avustukset.
Avustusmuodoissa, joiden myöntämiseen sisältyy varallisuusharkintaa, ei korjauksen kohteena olevaa kiinteistöä koskaan huomioida varallisuuden arvoa määriteltäessä.
7.4.1.1 Avustukset suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseen
Kuntotutkimus
Avustus voidaan myöntää asuinrakennukselle suoritettavan kuntotutkimuksen kustannuksiin, kun on kysymys kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimuksesta.
Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin voidaan myöntää enintään 1 euro 35 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 30 prosenttia kuntotutkimuksen hyväksytyistä kustannuksista.
Suunnitteluavustus
Avustusta perusparannustoimenpiteiden suunnitteluun voidaan myöntää enintään 4 euroa 20 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksytyistä suunnittelukustannuksista.
Selvitysmiehen esitys tukimuotojen kehittämisestä on esitetty raportissa aiemmin.
7.4.1.2 Vanhusten ja vammaisten korjausavustukset
Avustukset vanhusten ja vammaisten asuntojen korjauksiin myöntää se kunta, jonka alueella korjattava kiinteistö sijaitsee.
Avustuksilla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutosta avohoitopainotteiseksi. Tämän perusteella tuki kohdennetaan toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat vanhuksen/vammaisen asumisen mahdollisimman pitkään omassa kodissaan.
Näillä avustuksilla on vuosittainen valtakunnallinen hakuaika, joka perustuu siihen, että hallintomenettelylaki edellyttää kaikkien hakemusten käsittelyä samanaikaisesti silloin, kun kaikille hakijoille ei ole mahdollista myöntää haettua etuutta.
Valtionavustuksen suuruus on 40 % toteutuneista kustannuksista. Avustus voi olla 70 % silloin, kun ruokakuntaan kuuluva vanhus tai vammainen muutoin joutuisi välittömästi pysyväisluonteisesti muuttamaan pois asunnosta liikkumisesteiden vuoksi tai sen vuoksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Vastaavasti ruokakunta voi saada 70 %:n avustuksen, jos hakijaruokakuntaan kuuluu veteraani ja ruokakunta on vähävarainen.
Näiden avustusten osalta toteutetaan tulo- ja varallisuusharkintaa. Tulorajat määritellään valtioneuvoston asetuksella. Varallisuuden vaikutuksesta avustuksen myöntöön asetuksessa todetaan, ettei avustusta myönnetä, jos ruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Varallisuutena ei oteta huomioon vähäistä varallisuutta, eikä varallisuutta, joka on välttämätön ruokakunnan jäsenille elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten. Määrittelyyn sisältyy myöntäjän harkinta sille, mitä on pidettävänä vähäisenä varallisuutena.
Tällä hetkellä melko paljon vanhusväestön asuntojen kosteusvaurioita korjataan tämän avustusmuodon avulla. Yleensä kysymyksessä ovat vähitellen syntyneet vauriot, joiden korjaamistarve ei ole kriittinen. Toisaalta kunnalla on mahdollisuus antaa aloituslupa silloin, kun korjaustarve sitä edellyttää.
Pääsääntöisesti kosteusvauriokorjaukset ovat kustannuksiltaan niin vähäisiä, että ne eivät yllä varsinaisten terveyshaitta-avustusten piiriin. Usein vanhuksen asuntoon tehdään samanaikaisesti myös muitakin kuin kosteusvauriokorjauksia, joten on tarkoituksenmukaisempaa myöntää tällöin kaikissa tapauksissa koko avustus vanhusväestön avustuksena kuin jakaa sitä kahdelle viranomaiselle.
Vanhusväestön avustusta ei ole tarkoituksenmukaista juurikaan muuttaa nykyisestään, vaan sen käyttöä voidaan jatkaa tietyn väestönosan ongelmanratkaisukeinona niiden rajoitusten mukaan, jotka lainsäädäntöön sisältyvät. Tulorajoja on kuitenkin syytä pyrkiä yleisesti tarkistamaan niin, että ne kohtuudella vastaisivat yleistä tulokehitystä. Vanhusväestön avustus on erityisesti veteraanien osalta toimiva mahdollistaessaan 70 %:n avustuksen vähävaraisille hakijoille.
Kehitysehdotus
Selvityshenkilö ehdottaa, että kosteusvauriotapauksissa hakija voisi saada 70 %:n avustuksen samoilla taloudellisilla edellytyksillä kuin veteraanilisä myönnetään.
7.4.1.3 Avustukset terveyshaittojen poistamiseen
Avustuksia terveyshaittojen poistamiseen on myönnetty vuodesta 1987 lukien. Alun perin avustukset myönsi kunta ja ne olivat kaikille hallintamuodoille tarkoitettuja enimmäismäärien ollessa säädeltyjä ja avustusprosentin ollessa 10 - 20 % korjauskustannuksista.
Vuonna 1997 avustusjärjestelmän piiriin lisättiin 40 %:n avustus, joka oli tarkoitettu laajahkoihin korjaustoimenpiteisiin hakijaruokakunnille, joiden taloudellinen tilanne oli vaikea. Tämä tukimuoto jäi ainoaksi terveyshaitta-avustusmuodoksi vuodesta 1999 alkaen. Nämä avustukset myöntää Valtion asuntorahasto.
Terveyshaittojen poistamiseen tarkoitettuja avustuksia voidaan hakea ympärivuotisesti.
Avustusta voidaan tällä hetkellä myöntää vain erityisestä syystä, jos asuinrakennuksen tai asunnon saannosta on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta.
Peruslähtökohta avustuksen myönnössä on, että kosteusvaurio on tietyllä tavalla yllätyksellinen ja ennalta arvaamaton. Avustuksella ei ole myöskään tarkoitus kompensoida muilta, korjauksista mahdollisesti kustannusvastuussa olevilta tahoilta saatavia korvauksia. Edellä mainitun kolmen vuoden säännön ottaminen asetukseen vuonna 2000 perustui molempiin edellä esitettyihin periaatteisiin. Näin ollen, mikäli ostaja tietoisena asunnossa esiintyvistä vioista, hankkii asuinrakennuksen/asunnon yleensä huomattavan edulliseen hintaan, on katsottu, että ostajan tulee ennen kaupantekoa myös arvioida taloudelliset mahdollisuutensa tarvittavien korjaustoimenpiteiden suorittamiseen. Vastaavasti maakaaren mukainen myyjän korvausvelvollisuus ulottuu viiden vuoden ajan sellaisiin kosteusvaurioihin, joista ostaja ei kaupantekohetkellä ole ollut eikä olisi voinut olla tietoinen. Tästä syystä lainsäätäjä on katsonut, että ensisijainen taho kustannuskorvausten hakemiselle on kiinteistön myyjä.
Kolmen vuoden sääntöön on kuitenkin olemassa poikkeusmahdollisuus. Tällainen poikkeustapaus voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun kiinteistö on ostettu käyvällä hinnalla, kiinteistöön on ennen myyntiä tehty kuntotarkastus/kosteusmittaukset eikä myyjän kanssa ole päästy sopimukseen korvauksesta. Mikäli tällöin käynnissä oleva oikeusprosessi viivästyy siinä määrin, että tilanne sitä kautta muodostuu hakijalle kriittiseksi, ollaan korjausavustus myönnetty ehdolla, että mahdollisen myyjältä saadun korvauksen jälkeen tarkistetaan lopullisen avustuksen määrä. Vastaavasti, mikäli myyjä tuomitaan korvaamaan ostajalle remontin hinta, mutta myyjä todetaan oikeudessa varattomaksi, ei tuomio estä avustuksen myöntöä.
Korjausavustuksella on mahdollista avustaa vain terveyshaitan poistamiseen tähtääviä korjaustoimenpiteitä. Mikäli hakija samanaikaisesti haluaa tehdä myös muita perusparannustoimenpiteitä, nämä jäävät avustuksen ulkopuolelle. Mikäli muut korjaustoimenpiteet ovat hyvin mittavia tai pitävät sisällään huomattavia laajennuksia, voi korjausavustuksen myöntö evääntyä sillä perusteella, että hakijalla on taloudelliset mahdollisuudet suorittaa terveyshaitan poiston edellyttämät korjaustoimenpiteet vähentämällä muiden korjausten osuutta.
Korjausavustuksen piiriin ei voida sisällyttää muita kosteusvauriosta johtuvia kuluja kuten esim. muualla asumisesta syntyviä asumiskuluja. Nämä on voitu huomioida joissakin tapauksissa silloin, kun hakija on saanut vakuutuskorvauksia tai korvauksia asunnon myyjältä. Lainsäädännön perusteella korvauksen osuus on vähennettävä korjausavustuksen piiriin hyväksyttävistä kustannuksista. Joissain tapauksissa on osa saatua korvausta katsottu kompensaatioksi tilapäisistä asumismenoista tai asianajanpalkkioista, jolloin korjauskustannuksista vähennetty summa on ollut pienempi kuin saatu korvaus.
Korjausavustuskohteissa on lähdetty siitä, että korjauskustannusten tulee olla pienempiä kuin uudisrakentamiskohteissa.
Hakijan tuloille ja varallisuudelle ei ole säädetty rajoja, vaan kukin hakija käsitellään yksilöllisesti lähtien hänen olemassa olevasta tilanteestaan. Hakijan nettotulot ja menot lasketaan. Menoiksi huomioidaan toimeentulonormien mukaiset perusmenot, asumiskustannukset, lainojenhoitokulut (sekä lyhennykset että korot) mukaan lukien mahdollisesta uudesta lainanottotarpeesta syntyvät kustannukset sekä mahdolliset muut menot. Tällaisia muita menoja voivat olla esimerkiksi sairauksien hoidosta aiheutuvat erityismenot yms. Varallisuuden osalta on lähdetty siitä, että hakijan tulee tarvittaessa realisoida omaisuuttaan, silloin kun se on mahdollista.
Nykyinen korjausavustuslaki samoin kuin valtionavustuslaki lähtevät siitä, että avustus myönnetään aina kiinteistön omistajalle. Korjausavustus voidaan poikkeuksellisesti myöntää myös sille, jolle kunnossapitovastuu on lailla tai sopimuksella siirretty pysyvästi ja pitkäaikaisesti. Vastaavasti terveyshaitta-avustuksen osalta todetaan, että avustus voidaan myöntää, jos hakijaruokakunnan taloudellinen asema on vaikea. Edellä esitetystä seuraa, että asunto-osakeyhtiöt ja niiden asukkaat ovat käytännössä poissa avustuksen piiristä, paitsi silloin, jos yhtiöjärjestyksellä on korjausvastuuta siirretty asunto-osakeyhtiöltä osakkaille.
Ongelmat
Nykyinen 40 % avustus ei riitä kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa oleville asukkaille ( esimerkiksi velkajärjestelyssä olevat).
Korjausavustusjärjestelmän luonne huomioon ottaen jatkossakaan ei ole mahdollista ajatella avustuksella korvattavan muita kuin varsinaisia kosteusvaurion korjaamisesta aiheutuvia kuluja.
Osassa kohteista kosteusvauriot ovat niin laajat, ettei voida olla varmoja siitä, pystytäänkö korjaamalla varmistamaan terveyshaittojen poistuminen. Näissä tapauksissa olisi usein perusteltua kokonaan uuden talon rakentaminen tai uuden asunnon hankkiminen, mutta koska avustuksen saantimahdollisuus on sidottu vanhan korjaamiseen, joutuvat taloudellisesti ahtaalla olevat perheet yrittämään olemassa olevan rakennuksen korjaamista. Kriittisin tilanne on, jos kohde on asetettu asumiskieltoon eikä korjauksen onnistumista voida taata.
Asunto-osakeyhtiöiden jääminen avustusjärjestelmän ulkopuolelle ei yleensä aiheuta ongelmia silloin, kun kysymyksessä on suurehko asunto-osakeyhtiö, jolloin yleensä ainakin yhtiövastikkeen kautta suoritettu osuus korjauksista muodostuu kohtuulliseksi hakijan kannalta. Kuitenkin esimerkiksi pienissä rivitaloyhtiöissä tilanne voi olla sellainen, että korjauskustannukset ylittävät osakkeenomistajan taloudellisen kantokyvyn, maksetaanpa ne henkilökohtaisesti otetulla lainaosuudella tai yhtiön ottaman lainan yhtiövastikeosuudella.
Homevauriotapauksissa myös asunnon myyjä saattaa joutua kohtuuttomaan asemaan silloin, kun on kyse vauriosta, joka on ollut piilevänä. Myyjä on saattanut hankkia itselleen myynnistä saamillaan varoilla uuden asunnon, johon on voinut joutua ottamaan myös lisälainaa. Jos tällaisessa tapauksessa myyjän vastuulle lankeaa suuri korvausvelvollisuus, on tilanne usein taloudellisesti kestämätön.
Asumisterveysliitto AsTe ry on saanut Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta asumisterveyden edistämiseksi tehtävien rakennusvauriokorjausten taloudellisen tukiprojektin suunnitteluun. Ensimmäisenä osatavoitteena projektilla on selvittää, miten luodaan rahoitusjärjestelmä, jonka puitteissa on mahdollista auttaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevia ruokakuntia. Koska kyseinen projekti on käynnistymässä ja koska toisaalta edellä esitetyn arvion perusteella yhteiskunnan tukea tarvitsevien ruokakuntien määrä jää vuositasolla suhteellisen vähäiseksi, ei selvityksessä ole lähdetty esittämään erillisen asumisrahaston perustamista. Siltä osin, kun ehdotus käsittää nykyisen korjausavustusjärjestelmän tarkistamisen, avustukset voidaan myöntää Valtion asuntorahaston kautta.
Kehitysehdotukset
Selvityshenkilö lähtee ehdotuksessaan siitä, että nykyinen korjausavustusjärjestelmä ja mahdollisesti luotava uusi rahoitusjärjestelmä muodostavat kokonaisuuden, joka kattaa kaikki avuntarpeessa olevat.
Korjausavustusjärjestelmän kehittäminen
Selvityshenkilö esittää, että avustusprosentti vaihtelee nykyisestä 40 %:sta aina 80 %:iin saakka riippuen hakijoiden kyvystä itse vastata tarvittavista korjauskustannuksista. Hakijoiden tuen tarvetta arvioitaessa voitaisiin tällöin ottaa myös huomioon muut kuin korjaamisesta aiheutuvat kulut esimerkiksi juuri evakkoasunnon asumiskustannukset, irtaimiston uusimisesta aiheutuneet kustannukset yms. Avustuksen riittävyys myös huonoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien kohdalla auttaa osaltaan korjausten mahdollisimman nopeaa toteuttamista, jolloin ongelman seurannaisvaikutukset, kuten sairauksien lisääntyminen ja pahentuminen, sosiaalisten ja psyykkisten ongelmien lisääntyminen ja turhien kustannusten muodostuminen, jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
Nykyisiä myöntämisperusteita arvioidaan uudelleen ja tarvittaessa lievennetään taloudellista tarveharkintaa.
Mahdollisen uuden rahoitusjärjestelmän piiriin kuuluvat avustettavat:
Vaikeissa kosteusvauriotapauksissa, joissa kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi ilman, että on olemassa täyttä varmuutta siitä, että korjaus poistaa terveysriskin ja/tai kiinteistö katsotaan korjauskelvottomaksi, avustus uuden talon rakentamista tai uuden asunnon hankintaa varten. Edellä esitetyn kaltainen tilanne on asukkaan kannalta kaikkein traumaattisin. Hän joutuu luopumaan omasta kodistaan ilman, että hänellä on mahdollisuutta itse tehdä asiaan liittyvää päätöstä. Hänelle saattaa jäädä maksettavakseen huomattava velka, joka estää pitkälle tulevaisuuteen mahdollisuudet uuden asunnon ostoon. Mikäli asunnon hankintaan vielä liittyy piirteitä, joiden perusteella asukas tuntee itsensä petetyksi, voi seurauksena pahimmillaan olla vaikeat mielenterveysongelmat, jotka vielä omalta osaltaan vaikeuttavat tulevaisuuden järjestelyä.
Avustus asunto-osakeyhtiön osakkaalle silloin, kun hänen taloudellinen tilanteensa sitä edellyttää.. Tämä tulisi kysymykseen lähinnä tapauksissa, joissa taloyhtiön kustannukset muodostuvat niin suuriksi, ettei yksittäinen asukas selviä edes yhtiövastikeperusteisista maksuista.
Avustus myyjälle silloin, kun voidaan kattavasti osoittaa, ettei myyjä ole ollut tietoinen kosteusvauriosta ja mahdollisen korvauksen maksaminen ostajalle saattaa myyjän kestämättömään taloudelliseen tilanteeseen. Avustuksen saantimahdollisuus tällaisessa tapauksessa olisi omiaan helpottamaan ostajan kanssa käytäviä neuvotteluja. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että ostajalle maksettava korvaus pysyy kohtuullisena myyjän saamasta avustuksesta huolimatta.
Avustusta "evakkoasumisen", erilaisten tutkimusten, irtaimiston saastumisen yms. perusteella syntyviin kustannuksiin, jotka eivät mahdu korjausavustuksella tuettavien toimenpiteiden piiriin.
Mikäli kehitteillä oleva uusi rahoitusjärjestelmä ei toteudu, selvityshenkilö katsoo, että tällöin tulee selvittää, millaisia lainsäädännöllisiä keinoja tarvitaan, jotta avustusta olisi mahdollista myöntää myös uuden asunnon rakentamiseen/hankintaa sekä asunto-osakeyhtiön osakkaalle edellä esitetyn kaltaisissa tapauksissa.
7.4.2 Toimeentulotuki
Toimeentulotuki on toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997) perustuva viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Lain mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa, eikä voi saada välttämätöntä toimeentuloa muulla tavoin. Lähtökohtaisesti tuki on tarkoitettu avuksi tilapäisiin tulottomuustilanteisiin. Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea.
Toimeentulotuki koostuu perusosasta ja lisäosasta. Perusosa on tarkoitettu kattamaan henkilön tai perheen välttämättömät jokapäiväiset tai muutoin tavanomaiset menot, joiden koostumus on säädetty laissa. Perusosalla katettavia menoja ovat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön tai perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Lisäksi perusosalla katettaviin menoihin kuuluu seitsemän prosenttia asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettujen asumismenojen määrästä. Perusosan määrät on säädetty laissa.
Lisäosalla katetaan tarpeen mukaan muut kuin perusosaan sisältyvät asumismenot. Tällaisia ovat mm. asunnon hankintaan tai peruskorjauksen suorittamiseen otettujen lainojen korkomenot. Asuntolainojen takaisinmaksumenoja ei sen sijaan pääsääntöisesti oteta huomioon tukea myönnettäessä. Lisäksi toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon muut asumisesta aiheutuvat kustannukset kuten taloussähköstä, kotivakuutuksesta aiheutuvat menot. Lisäksi lisäosalla katettaviin menoihin kuuluvat vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot, lasten päivähoitomenot sekä muut henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot.
Toimeentulotulotuen toimeenpano on laissa säädetty kuntien tehtäväksi. Myöntämiskäytännöissä on jossain määrin poikkeavuuksia kuntien kesken.
Luonteensa puolesta toimeentulotuki ei sovellu järjestelmälliseksi homevauriokustannusten avustusmuodoksi. Tulottomien tai erittäin pienituloisten kotitalouksien kohdalla toimeentulotukea voidaan myöntää tarveharkinnan perusteella lähinnä välttämättömyystavaroiksi luettavien vaurioituneiden huonekalujen tilalle hankittaviin uusiin huonekaluihin
Ongelmat
Ongelmia toimeentulotuen suhteen muodostuu ensisijaisesti niissä tapauksissa, joissa ruokakunta on joutunut muuttamaan pois kosteus-/homevaurioituneesta asunnostaan toiseen asuntoon. Perheelle syntyy näissä tapauksissa yleensä kustannuksia vaurioituneen asunnon lainoista ja mahdollisista talon ylläpitokustannuksista esim. kiinteistöverot, vakuutukset, lämmitys yms. Samanaikaisesti perhe joutuu kustantamaan myöskin "evakkoasuntonsa" asumiskustannukset. Toimeentulotuen osalta huomioidaan vain ne kulut, jotka syntyvät ruokakunnan kulloisestakin asunnosta. Näissä tapauksissa perheen tulot näyttävät muodostuvan toimeentulotuen rajan ylittäviksi, vaikka tosiasiallisesti perheen käteen jäävät tulot voivat olla hyvinkin vähäiset.
Ongelmana on myös eri kuntien toimeentulotuesta päättävien viranomaisten tarveharkinnan eroavuudet esimerkiksi juuri tuhoutuneiden huonekalujen ja käyttöesineiden korvaamisessa. Tilanne aiheuttaa selvää eri arvoisuutta ihmisten välillä riippuen siitä, missä he sattuvat asumaan.
Kehitysehdotukset
Selvityshenkilö esittää, että toimeentulotukisäädöksiä tai sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta tarkistetaan niin, että kahden asunnon loukussa homevaurioiden vuoksi olevien ruokakuntien toimeentuloa määriteltäessä otetaan huomioon molempien asuntojen synnyttämät kustannukset niin kauan, kun ruokakunta on pakotettu asumaan poissa omistamastaan asunnosta.
Selvityshenkilö ehdottaa myös, että sosiaali- ja terveysministeriö pyrkisi tiedotuksen ja koulutuksen avulla vaikuttamaan kuntiin niin, että mahdollisimman monessa kunnassa myönnettäisiin homevauriotapauksissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville ruokakunnille toimeentulotukea myös tarvittaviin huonekalu- yms. hankintoihin silloin, kun perusteena on homevaurion aiheuttama menetys.
7.4.3 Seurakunta, SPR yms. vapaaehtoiset avustusjärjestöt ja yhdistykset
Kaikkia otsikossa mainittuja kanavia on mahdollisuus käyttää erityistapauksissa ja ne ovat olleet joidenkin homevauriotapausten osalta merkittävässä asemassa rahoituksen järjestymisen suhteen. Kuitenkaan yleistä ongelmaa ei voida ratkaista tämäntyyppisillä vaihtoehdoilla.
7.4.4 Takuu-Säätiö
Takuu-Säätiö myöntää takauksia järjestelylainoja varten ylivelkaantuneille enimmillään 34 000 euroa. Lainaa ei kuitenkaan ole tarkoitettu päivittäisten elinkustannusten tai toistuvien laskujen rahoitukseen eikä omistusasunnon rahoituskuluihin. Nykyisellään Takuu-Säätiön takauksia ei voida yleensä käyttää homevauriotapauksissa.
Kehitysehdotus
Selvityshenkilö ehdottaa, että Takuu-Säätiön toimialaa laajennetaan kattamaan myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevat terveysongelmista kärsivät ruokakunnat. Takuu-Säätiötä tarvitaan lähinnä silloin, kun ruokakunnalla on taloudelliset edellytykset selvitä tarvittavasta omarahoitusosuudestaan lisälainalla, mutta ruokakunnan vakuudet eivät enää riitä lainan saantiin.
7.5 Korjauksen suorittaminen
Kuten aiemmin on todettu kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen vaatii asiantuntemusta ja huolellisuutta. Korjauksen on oltava riittävän kattava ja perusongelman poistava. Pelkällä kosmeettisella korjauksella ei poisteta kosteusvaurioihin liittyviä terveydellisiä seuraamuksia. Siksi on olennaista, että työn suorittaja on alan ammattilainen, jolla on riittävästi tietoa ja taitoa. Mikäli työ tehdään itse tai talkootyönä, on ensi arvoisen tärkeää, että työn pohjana ovat hyvät suunnitelmat, joiden toteutumista valvoo varsinkin kriittisten pisteiden osalta ammattilainen.
Useimmissa kosteusvaurioita kartoittaneissa tutkimuksissa on valvonnan osuus korostunut sekä asukkaiden että asiantutkijoiden kannanotoissa. Valvonnan laadun parantamisella on katsottu olevan kosteusvaurioita ennaltaehkäisevä vaikutus ja siten valvonnan avulla katsotaan voitavan jatkossa vähentää homeongelmasta kärsivien määrää merkittävästi.
Ongelmat
Erilaiset säädökset ja ohjeet, jotka koskevat kosteiden tilojen ja kriittisten rakenteiden rakentamista ja korjaamista ovat osittain epäyhtenäisiä. Samasta asiasta saattaa löytyä useitakin erilaisia toteutusohjeita, eikä parhaiksi katsottavista ratkaisuista ole saavutettu yleistä yksimielisyyttä. Kussakin tilanteessa oikean ratkaisun löytäminen vaatii siten asiantuntemusta.
Hyvien työnsuorittajien löytäminen on vaikeaa, joten lopputuloksesta ei aina voi olla varma.
Liian moni korjaa kosteudenhallinnan kannalta olennaisia rakenteita mutu-tuntumalla.
Kehittämisehdotukset
Ohjeiden erilaisuus johtuu osittain vallitsevista näkemyseroista. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin eri tilanteissa, esimerkiksi oikeustapausten käsittelyn yhteydessä, toimia yksimitallisin käsittein selvityshenkilö ehdottaa, että selvitettäisiin, miten voitaisiin kehitellä kosteusvaurioita koskien alan keskustelufoorumi, jossa asioita pohtisivat niin tutkijat, suunnittelijat, urakoitsijat, teollisuuden edustajat kuin terveysalan ammattilaiset. Tällainen foorumi voisi sijaita esimerkiksi internetissä jonkun korkeakoulun verkkosivuilla. Foorumissa olisi mahdollista käsitellä sekä nykyisiä korjausratkaisuja, joiden osalta vallitsee näkemyseroja että esimerkiksi uusien tuotteiden ilmestyessä markkinoille niiden käyttöominaisuuksia ja soveltuvuutta erityyppisten kosteusvaurioiden yhteydessä. Keskustelun pohjalta olisi mahdollisuus luoda yleisiä kosteusvauriokorjauksiin sovellettavissa olevia malleja.
Eri tutkimuksissa on todettu, että erityisesti märkätilat ovat yksi rakennuksen kriittisistä pisteistä, joissa esiintyy suurin kosteusvaurioiden todennäköisyys. Selvityshenkilö esittää, että kunnille suunnatun koulutuksen kautta ympäristöministeriö pyrkii rohkaisemaan kuntia erilaisten kosteusvaurioiden torjuntaan tähtäävien ratkaisumallien kehittämiseen. Esimerkiksi Heinolan kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan kosteita tiloja rakentaessa ja korjattaessa on rakennusluvassa ehto, että työkohteeseen on aina nimitettävä vastaava työnjohtaja, jonka kunta hyväksyy. Näin kunnalla on mahdollisuus karsia epäpäteviä yrittäjiä markkinoilta ja siten parantaa kosteusvauriokorjausten onnistumisedellytyksiä. Vastaavasti rakennustyön aloittamisen edellytyksenä on, että viranomainen on hyväksynyt ne toimenpiteet, joilla hyväksyttävä laatu kosteiden tilojen osalta saavutetaan. Täten vältytään virheellisiltä ratkaisumalleilta. Kunta on myös kehittänyt yhteistoimintaa rakennustarkastuksen, terveystarkastuksen ja isännöitsijöiden välillä. Tällä toiminnalla pyritään ohjaamaan ja neuvomaan kenttää siitä, miten kosteissa tiloissa ja kriisipaikoissa tulisi menetellä niitä korjattaessa.
Selvityshenkilö ehdottaa, että korjausavustusjärjestelmää kehitetään niin, että myös suunnittelijan tai muun pätevän valvojan valvontakulut sisällytetään suunnitteluavustuksen piiriin terveyshaittatapauksissa. Avustuksen myöntäminen edellyttää, että vauriot dokumentoidaan huolellisesti sekä kirjallisesti että kuvallisesti.
Kosteusvauriokysymystä tarkasteltaessa on muistettava, ettei vaurion syntyyn vaikuta vain suunnittelun ja toteutuksen taso. Myös asukkailla itsellään ja heidän toiminnallaan on monessakin tapauksessa ollut oma osuutensa ongelman muodostumisen kannalta. Tästä syystä on olennaista, että eri kanavien kautta jatketaan edelleen asukkaisiin kohdistuvaa tiedotustoimintaa, jolla pyritään varmistamaan, etteivät asukkaat omalla toiminnallaan aiheuta kosteusvaurioita kiinteistöihin. Hyviä foorumeita ovat erilaiset yleisötilaisuudet, kansalaisille suunnatut ohjekirjaset, lehdistö yms. Neuvonnalla tulee pyrkiä lisäämään edelleen myös ihmisten tosiasioihin perustuvaa tietämystä asunnon ja heidän oman terveytensä välisestä yhteydestä.
LÄHDELUETTELO
Kirjallisuus:
Aurola R. ja Välikylä T.; Asumisterveysopas. 1997.
Haahtela T ja Reijula K.; Sisäilman terveyshaitat ja ehdotukset niiden vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita. 1997:25
Haverinen Ulla; Modeling Moisture Damage Observations and Their Association with Health Symptoms. Kansanterveyslaitos A 10/2002.
Helle Tanja; Homeongelma asukkaan näkökulmasta. Etelä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 1997.
Husman Tuula; Kosteusvauriotaloissa asuneiden perheiden pitkäaikaiset terveyshaitat ja asumisterveysongelmista aiheutuneet kustannukset. Kansanterveyslaitos B5/2001.
Hyvärinen Anne; Characterizing Moisture Damaged Buildings – Environmental and Biological Monitoring
Kajanne, A., Eränen L., Leijola M. ja Paavola J.; Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2002:7.
Koivisto J., Jääskeläinen E., Nevalainen A., Husman T., Meklin T., Vahteristo M., Heiskala S., Forss P., Turpeinen J. ja Röning-Jokinen I.; Asuinkerrostalojen kosteusvauriot – Yleisyyden ja korjauskustannusten selvittäminen
Koskinen Outi; Moisture, Mold and Health
Kuopion yliopisto; Sisäilmaongelman asiantuntijaseminaari 5.8.1997. Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitosten monistesarja 16/1997.
Lien Nguyen T.T., Pentikäinen T., Rissanen P., Vahteristo M., Husman T. ja Nevalainen A.; Health-Related Costs of Moisture and Mold in Dwellings. Kansanterveyslaitos B13/1998.
Partanen P., Jääskeläinen E., Nevalainen A., Husman T., Hyvärinen A., Korhonen L.,
Meklin T., Miller K., Forss P., Saajo J., Röning-Jokinen I., Nousiainen M., Tolvanen R. ja Henttinen I.; Pientalojen kosteusvauriot – Yleisyyden ja korjauskustannusten selvittäminen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6/1995.
Pirinen J., Kärki J-P., Varto K., Karjalainen J., Öhman H. ja Tuomainen M.; Hengityssairaiden kosteusvaurioisten asuntojen korjausneuvonta – hanke vuosina 1998-2000. Hengitysliitto HELI ry.
Seppänen O. ja Palonen J.; Sisäilmaston kansantaloudelliset vaikutukset. SIY Raportti 10. 1998.
Vahteristo M., Räsänen J. Husman T., Hyvärinen A. ja Nevalainen A.; Kosteusvauriot ja asukkaiden terveys kahdessa kerrostaloyhtiössä. Kansanterveyslaitos B3/1996.
Haastattelut:
Henry Honkanen, RAY puhelimitse
Kuntotarkastaja Päivi Isokääntä, Pohjois-Suomen Ammattikorkeakoulu
Minna Mattila, Takuu-Säätiö puhelimitse
Professori Anna-Liisa Pasanen, Kuopion yliopisto
Projektipäällikkö Juhani Pirinen, Hengitysliitto Heli Helsinki
Toiminnanjohtaja Anna-Riitta Rissanen, Hengitysliitto Heli Kuopio
Johtava asumisterveysneuvoja Hannele Rämö, Asumisterveysliitto AsTe ry
Terveystarkastaja Anne Torvikoski, Kuopion kaupunki
Sisäilmatutkija Marja Tuomainen, Hengitysliitto Heli Helsinki
Hometalojen asukkaita 6 kohteessa
--------------------------------------------------------------------------------
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/homeraportti/osa2_7.htm
että kaikki homealtistuneet polttavat tupakkaa..?
hometaloissa polttavat tupakkaa ja lemmikkieläimet myös, kyllä sinulla tuota ymmärrystä riittää.
he ovat altistuneet pasiiviselle tupakalle. jos perheessä yksi polttaa, niin kaikki muut ovat passiivisia polttajia...taidat ola röökääjä,,,
Ai niin, et voi saadakaan, sinulla täytyisi olla nainen joka haluaisi niitä kanssasi.
arvailusi...heh..
""säästä ei perheen koiraakaan...""" tupakoinnin haitoilta..
entäpä kultakala? miten hometoksiinit vaikuttaa akvaarion veteen? entä kalanpoikasten (miljoonakala) epämuodostumiin ym??
Tupakointi ei laukaise "homeahdistusta". Homealtistus tulee homesienistä, hiivoista ja kosteusvauriotalojen bakteereista.
Pitkäaikainen tupakointi on merkittävä tekijä keuhkoahtaumataudissa. Astman synnyssä sen merkitys on vähäinen. Allergista alveoliittia se ehkäisee.
homepölyvasta-aineita on useimmin tupakoimattomilla kuin tupakoivilla" sanotaan eräässä keuhkosairauksia käsittelevässä vanhemmassa kirjassa, josta olen ottanut muutaman sivun kopion (joista ei näy kirjan nimeä/tekijöitä)itseäni varten joskus 90 -luvulla (luku hengitystieallergia s. 133) Olisikohan kuitenkin Tari Haahtela yksi tekijöistä. Syytä yllä mainittuun asiaan kirjan mukaan ei tarkoin tiedetä (teorioita on useita) Kijasta on varmaan uudempia painoksia ja tietokin on voinut muuttua.Ehkäpä Liisa tietäisit!
Kysyit, että onko tupakoinnilla ja "homeahdistuksella" syy-yhteyttä?
Allergisoituminen homeille saattaa johtaa allergisiin keuhkosairauksiin, tupakoi tai on tupakoimatta.
Tupakoinnin sanotaan ehkäisevän allergista alveoliittia, koska tupakoinnin sanotaan ehkäisevän IgG-vasta-ainemuodostusta.
Toisaalta sanotaan kuolleisuuden allergisessa alveoliitissa olevan 1 prossa ja tupakanpolttajilla 2 prossaa, joten väittämä ihmetyttää.
Itselläni, allergisena alveoliitikkona, oli IgG-vasta-ainekirjo niin homeille, eräälle kosteusvauriohiivalle kuin myös IgE-vasta-ainetta yleisimmälle varastopunkille vaikka tupakoin. Sädesieniä ei mitattu.
Eli tuo IgG-vasta-aineväittämä ei aina pidä paikkaansa.
Mitä tuohon mainitsemaasi "homeahdistukseen" tulee, niin minua hengästyttää jo muutaman kymmenen metrin kävely silloin kun allerginen alveoliitti on päällä. Levossa ei hengästytä silloinkaan.
Mikäli homealtistus aiheuttaa minulle vain allergisen keuhkoputkitulehduksen, niin siihen ei liity rasitushengenahdistusta eikä muutakaan "homeahdistusta".
Siinä vaiheessa kun tupakanpolttaja alkaa läähättää rasituksen seurauksena, on jo kysymyksessä kauhkoahtaumatauti.
Tupakoinnin tiedetään ylläpitävän kroonista keuhkoputkitulehdusta, joka ilmenee tupakkayskänä, joka yskä ei vielä ole COPD:tä.
Polttelin tupakkia hometyöpaikka aikanani.. Silti mulla on IgG vasta-aineet kaikille sieltä sisäilmatutkimuksissa löytyneille mikrobi ja home lajeille. Eri määriä, kullekkin.
Ei yhtään negatiivista arvoa??
Ei tupakointi kaikelta suojaa!
LUE Tyhosa ry:n sivuilta Tuula Putuksen luento n:o 14:
”Yhteenveto:
Selvä homeherkistyminen 6 %:lla aikuisväestöstä, heikko 16 %:lla. IgE-välitteisen homeherkistymisen ja lääkärin toteaman astman välillä tilastollisesti merkittävä yhteys. IgE-vaste sienille ja bakteereille korreloi hyvin atooppisen ihottuman kanssa. TUPAKOINTI JA KOTIELÄIMET EIVÄT LISÄÄ MIKROBIHERKISTYMISEN RISKIÄ. ”
Ja jollet tiedä, kuka on Tuula Putus, niin hän on lääkäri, joka on eniten Suomessa tutkinut homeita ja homesairastuneita ja on kansainvälisestikin arvostettu ja kuuluisa!!