Entä parisuhde

toinen osapuoli

Puolison sairastuminen on aina kriisinpaikka ja varsinkin jos sairaus on niinkin vakava kuin parkinson. Kuinka olette kriisistä selvinneet? Onko liittonne vahvistunut vai onko sairaus ollut se viimeinenpisara joka erottaa. Voiko edes erota nyt kun puoliso on sairas? Onko mahdollista huomata että liitto kantaa sittenkin vai ollaanko yhdessä tavan vuoksi?Haluaisin suoria vastauksia sekä sairatuneilta että omaisilta.

20

5524

    Vastaukset 20

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • exs

      Siinäpä aihe- itse sain diagnoosin -03 ja avioliittomme on kestänyt runsaat 25v.Paljon on muuttunut sairastumisen myötä, ystäväperheet ovat lähes kaikonneet ja minä itse olen aika tavalla eristäytynyt. Ei vaan huvita lähteä kipuinensa istumaan iltaa tai kutsumaan ketään kun ei tiedä misä kunnosa on. Puolisolla on oma työnsä ja harrastuksensa jotka vievät hänen ajatuksensa pois tulevasta.Mutta varsinainen parisuhde on kyllä kestänyt eikä mitään eroaikeita ole tullut ja yhteinen aikammekin on leppoisaa yhteioloa eikä mitään mustasukkaisuuksia tai kademieltä ole ilmassa. Tietysti jos suhde on rakoillut ennen sairastumista niin tiedän kyllä monta pariskuntaa jotka ovat siinävaiheessa katselleet eri osoitteet.

      • se toinen

        Niin siinäpä kymysys.Minun kumppanini on luvannut minusta huolehtia tuli mitä tuli, mutta osaanko minä ottaa lupauksen vastaan.Meillä on hyvä suhde ja minua vaivaa se, että olen , toki tahtomattani, asettanut hänet sellaiseen tilanteeseen jolle emme kumpikaan mitään voi. Toisaalta haluaisin "vapauttaa" hänet tästä tulevaisuudesta, toisaalta pelkään kauheasti, että hänelle sattuu jotain ja jään yksin


    • no hope

      puolisolla todettiin suht nuorella iällä P. vaikeeta on, harkitsen eroa. en ole sopeutunut.

    • kysymykseen

      voi antaa suoria vastauksia.

      Kuinka omainen voi sanoa mitään, - vaikka kuin ahistaisi....kun se ahistaa toisen puolesta, ja se ahistaa omasta puolesta..ja ei sairasta puolisoa voi jättääkään..eikä ole hyvä olla liitossakaan...

      Tapako lienee, vai vastuu..

      • puolin ja toisin

        Suoria vastaiksia ei varmaan ole kenelläkään. Ja ahdistus on varmaan molemmin puolinen, joten mikä lääkkeeksi?Milestäni omaiset on unohdettu totaalisesti Parkinson potilaiden hoidossa. Ei joku muutaman päivän sopeutumis kurssi riitä purkamaan ahdistusta, ja pelkoa tulevasta.
        Miekestäni olisi hyvä jos olisi joku omaisten ryhmä jossa voisi tuuletella tunteita kaltaistensa joukossa eikä tarvitsisi varoa toisen loukkaamista.


      • olen
        puolin ja toisin kirjoitti:

        Suoria vastaiksia ei varmaan ole kenelläkään. Ja ahdistus on varmaan molemmin puolinen, joten mikä lääkkeeksi?Milestäni omaiset on unohdettu totaalisesti Parkinson potilaiden hoidossa. Ei joku muutaman päivän sopeutumis kurssi riitä purkamaan ahdistusta, ja pelkoa tulevasta.
        Miekestäni olisi hyvä jos olisi joku omaisten ryhmä jossa voisi tuuletella tunteita kaltaistensa joukossa eikä tarvitsisi varoa toisen loukkaamista.

        monesti ajatellut, miksi kaikki tapahtumat tämän sairauden ympärillä ovat perhetapahtumia, minäkin haluaisin osallistua johonkin kunnon tuuletukseen..

        Omaisten vertaistukiryhmiä ei ole myöskään missään.


      • lehdessäkin
        olen kirjoitti:

        monesti ajatellut, miksi kaikki tapahtumat tämän sairauden ympärillä ovat perhetapahtumia, minäkin haluaisin osallistua johonkin kunnon tuuletukseen..

        Omaisten vertaistukiryhmiä ei ole myöskään missään.

        Lehdessäkin hymistellään kuinka rakkaus riittää nyt vastoinkäymisissäkin ja kuinka läheiset ystävät helpottavat arkea. Mutta ellei rakkaus tunnukkaan riittävän ja "ystävät" ovat kaikonneet kuultuaan sairaudesta, mitä sitten?


      • parkkispikalta
        lehdessäkin kirjoitti:

        Lehdessäkin hymistellään kuinka rakkaus riittää nyt vastoinkäymisissäkin ja kuinka läheiset ystävät helpottavat arkea. Mutta ellei rakkaus tunnukkaan riittävän ja "ystävät" ovat kaikonneet kuultuaan sairaudesta, mitä sitten?

        sillä siellä on oma osionsa myöskin läheisille.ONhan se aivan päivän selvää ettei kukaaan jaksa idemmänpäällle hoitaa ja hoivata toista ihmist',edes rakkaintaan.Tuo parkkispaikka sijaitsee msn yhteisöt sivustolla,
        .


      • j.a.n.n.a
        parkkispikalta kirjoitti:

        sillä siellä on oma osionsa myöskin läheisille.ONhan se aivan päivän selvää ettei kukaaan jaksa idemmänpäällle hoitaa ja hoivata toista ihmist',edes rakkaintaan.Tuo parkkispaikka sijaitsee msn yhteisöt sivustolla,
        .

        Riittääkö puoliso ja vertaistuki? Kuitenkin elämä muuttuu koko ajan hankalammaksi ja uusia vaikeita asioita tulee eteen. Mistä muualta voi saada voimia lisää?


      • voimaa
        j.a.n.n.a kirjoitti:

        Riittääkö puoliso ja vertaistuki? Kuitenkin elämä muuttuu koko ajan hankalammaksi ja uusia vaikeita asioita tulee eteen. Mistä muualta voi saada voimia lisää?

        Se on ainakin hyvä, että muutokset pääsääntöisesti tapahtuvat hitaasti jolloin niihin ennättää hieman sopeutua.Ja toisaalta eihän meistä kukaan tiedä tulevaa, joten olisi viisainta elää tässä päivässä, niin vaikeaa kuin se onkin.Kukapa sen tietää kenestä tässä tulee hoitaja ja kenestä hoidettava. Voimia kaikille.


    • Fanni

      Niin tuttuja ajatuksia??
      Itselläni todettiin parkinson pitkän tutkimisen jälkeen - 02 .Vaikka sitä itse olin jo pitkään epäillyt.
      Ensi reaktio oli ,etten kerro kellekkään ,mutta pian ymmärsin ,että onhan ihmisten helpompi kohdata minut ja ymmärtävät sairautta paremmin.
      Miehelleni ja lapsille olen lukenut lakia ,että minusta ette sitten ota taakkaa! Jos en itse selviä jossain vaiheessa , niin sitä varten on hoitokodit!
      Mieheni sanoi heti ,että älä tommosta puhu :yhdessä mennään eteenpäin niinkuin voidaan!
      Mutta pari vuotta myöhemmin hän itse sai aivoverenvuodon ja on koko ajan minun tarkkailun ja huolenpidon alla , Ja näin me vain selvitään yhdessä toistamme auttaen :kaks sairasta.
      Kaikkea tehdään , mitä koti vaatii.
      Koen että olen heille kaikille yhtä rakas kuin ennenkin ,ellei vieläkin tärkeämpi.
      Samoin mieheni minulle ! Ei ole tullut mieleenkään ,että jättäisin hänet ,vaikka olisn tervekin.
      Ihan sama ,yhtä rakas ihminen.
      Näin meitä elämä heittelee !
      Ei koskaan tiedä mitä omalle kohdalle on varattu . eikä ikää ole vielä kuin 61-63v.

      ystävällisesti Fanni

    • Eräs parkkis

      Epäilyttää tuo, että "sairastuminen on aina kriisin paikka". Tuntuu, että liitto on jo kriisissä ilman sairauttakin, jos semmoinen askarruttaa, että hylätäkö puoliso vai ei. Kukapa hylkäisi rakastamaansa ihmistä tämän sairastuttua? Eiköhän ole turha ylläpitää valheellista liittoa, olivat osapuolet sitten terveitä tai sairaita? Eroaminenhan on nykyään niin helppoa, siitä vaan parempaa puolisoa katsastamaan!

      • vaimoke

        kyllä toisen sairastuminen tai muu kriisi voi yhdistää tai erottaa. Siihen tietysti vaikuttaa puolisoiden suhteet ennen sitä, miten he keskenään voivat puhua asioista, kuinka läheisiä he ovat, kuinka pitkään ovat olleet yhdessä ja tuntevat toisensa.


    • puoliso

      Kun puolisolleni tehtiin Parkinson diagnoosi, teimme yhdessä "surutyötä". Tämä lähensi valtavasti meitä. Tätä kesti muutaman vuoden. Myöhemmin, kun oireet menivät psyyken puolelle, jäin puolisona suremaan yksin tätä tilannetta. Psyykkisesti sairaallahan ei useinkaan ole sairauden tunnetta. Hän ei myöskään suostunut ottamaan aina psyykenlääkkeitä. Tästä johtuen koko perheen elämä muuttui sietämättömäksi.

      • psyykelääkkeitä

        hän sai, minkälaisiin oireisiin?

        Mieheni on sairastanaut tätä sairautta ainakin 7 vuotta, ja hän syyllistää minua kun puhuin neurologilta Sipramil -lääkityksen, ei kuulemma tarvitse niitä.


      • sitten

        ratkaisitte tämän ongelman?

        Olen jo hyvin kyllästynyt tähän tilanteeseemme, en tiedä mitä tekisin..


      • puoliso
        psyykelääkkeitä kirjoitti:

        hän sai, minkälaisiin oireisiin?

        Mieheni on sairastanaut tätä sairautta ainakin 7 vuotta, ja hän syyllistää minua kun puhuin neurologilta Sipramil -lääkityksen, ei kuulemma tarvitse niitä.

        Psyykenlääkkeitä on käytössä Cipramil ja Seroquel. Ne on määrätty hyvin erilaisiin oireisiin.


      • puoliso
        sitten kirjoitti:

        ratkaisitte tämän ongelman?

        Olen jo hyvin kyllästynyt tähän tilanteeseemme, en tiedä mitä tekisin..

        Perheemme ala-asteella oleva lapsi alkoi oireilla. Siinä vaiheessa alettiin enemmän kiinnostua perheemme tilanteeesta. Kerroin avoimesti kuinka vaikeaa aikaa meillä eletään. Viranomaiset, kuunneltuaan ensin kumpaakin vanhempaa ja lapsia, päätyivät ratkaisuun, jossa isän oli muutettava pois kotoa. Onneksi laki sentään turvaa lasten kasvun ja kehityksen. Puolisoa ilmeisesti "saa" kohdella miten väkivaltaisesti haluaa. Itsellä kun ei ole aina voimia saada itseään irti tilanteesta ja mihinpä lähdet alaikäisten lasten kanssa.


    • lampolae

      Tervehdys
      Jos et vielä ole käynyt Suvituulen sopeutumisvalmennuskurssia, niin mene ihmeessä siellä tapaa vertaisiasi ja auttaa varmasti sopeutumaan asiaan luontevasti.
      Jos haluat jutella niin ota yhteyttä. Minulla on parkinsonia sairastava vaimo.
      terv
      Erkki Lampola

    • nuori tyttö

      minun miehelläni todettii huntington's disease, eikö se ole sama kuin parkinsoni mutta ihmeset vaan sairastavat aikasemmin.. en ole ihan varmaa. joka tapauksessa.. mieheni ei ole vielä sairastanut tautia mutta se kuitenki jossain vaiheessa tulee se aikaa.. olemme molemmat vielä nuoria.. 20 molemmat.. mieheni kertoi tästä pari kk sitten.. minulla oli shokki ja en oikein tiennyt mitä tekisin.. mietin sitä pitkään ja en missään vaiheessa halua mieheni jättää sen takia.. aloin rakastaa sitä entistä enemmän.. ajoin viettää hänen kanssa mahtavaa aikaa, tehä hänet onnellisesksi , matkustaa ympärii maailmaa.. tiedän että se ei tule sairastumaan tautia seuraavat 10 v mutta tulevaisuus kuitenkin kärsii.. joskus itken iltaisin tämän takia.. eikä ole ketää kenen kanssa puhuisi tästä.. miehen ei halua jutella tästä, sanoi että ei halua miettiä sairaudesta.. tuntuu että mä huolehdin tästä enemmän kuin hän.. tiedettkö jotain palstoja huntington's sairaudesta.. tai chattia.. helpottaisi..

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ampuminen kylpylässä

      Onko vornasen timbe käynyt hiukan kylpemässä vai mikä tämä ampumatapaus on kylpylässä? Tuntuu aika villi meno olevan naa
      Naantali
      102
      2246
    2. Kemijärvellä vesionnettomuus

      Pitkänsillan ja taiteilijanniemen välillä nähty henkilön painuvan veden alle. Mitä on tapahtunut? Onko vesihiisi taas as
      Kemijärvi
      41
      1504
    3. Hei, voitko kuunnella

      Voisitko auttaa minua selvittämään asioita? En halua ajaa sinua hulluuteen kanssani, en sitoa sinua, en esittää vaatimu
      Ikävä
      138
      1094
    4. Joku porukka lähtenyt täältä

      Ihmeen hiljainen on palsta nyt. Yleensä tänne tulvii aloituksia yms, mutta nyt on kyllä erikoisen hiljaista.
      Ikävä
      232
      1048
    5. 100
      979
    6. Miten yrität

      Vielä saada kaivattusi?
      Ikävä
      82
      866
    7. Tuletko tänään

      Jos soitan? Niin... tuletko?🖤
      Ikävä
      80
      777
    8. Se kun olit pitkästä aikaa silmieni edessä

      Oli kyllä sykähdyttävää. Tiedätkö, mikä laittaa minut ikävöimään sinua? Kun palautan mieleeni valtavan ihanan olemuksen,
      Ikävä
      53
      767
    9. Olipa yllätys

      Kuten hyvin moni tiesi/arvasi että valetta alusta loppuun toi *olemme ystäviä* satu. Instassaan käsi kädessä kuva kertoo
      Kotimaiset julkkisjuorut
      215
      754
    10. Muutto auto hakee sut tänään!

      Tein sulle oman huoneen! mieheltä naiselle
      Ikävä
      93
      739
    11. Costa Rica on tympeän makuinen kahvi

      Ostin kahvin hinnan romahduksen kunniaksi Costa Rican "Premium Blendiä". Piti olla sataprosenttista arabialaista. No ain
      Maailman menoa
      44
      730
    12. 52
      714
    13. Kiinni jäit

      Ei olisi uskonut sinusta
      Ikävä
      40
      676
    14. On todella ikävää

      Todella ikävää, että asiat ovat menneet tällaisiksi. Tämä ei ollut missään vaiheessa tarkoitukseni. Olen tehnyt virheit
      Ikävä
      79
      648
    15. Oletteko koskaan torjuneet kaivattuanne?

      Minä olen, kun en silloin tajunnut vielä ihastuneeni. Yritin paikata tapahtunutta, mutta ei onnistunut enää.
      Ikävä
      28
      546
    16. Ottanet yhteyttä

      Facebookissa,jos on jotain asiaa.Miehelle! T.M-nainen.
      Ikävä
      55
      527
    17. Hämmentävä hetki: TTK:sta pudonnut Johanna Puhakka lataa pettyneenä: "Sitä ei voi kieltää"

      Johanna Puhakka ja Jurijs Jurza Trosenko tippuivat Tanssii Tähtien Kanssa -kisasta. Suositussa viihdeohjelmassa nähtiin
      Tanssii tähtien kanssa
      14
      490
    18. Nyt ei enää ole

      Mitään mikä pitäisi mut hiljaa, kaikesta. Tämä on muutamalle henkilölle täällä.
      Ikävä
      35
      474
    19. Kai sä mies ymmärrät..

      ..ettet jättänyt vaihtoahtoa. Tottakai toivon vielä, että pystyisit toimimaan niin että asiat korjaantuisivat. Vahvast
      Ikävä
      28
      472
    20. En tiedä mitä sanoa

      Siksi en vastannut😔
      Ikävä
      33
      443
    Aihe