kohdunulkoinen raskaus

Näkyy testissä kuten näkyy myös tuulimunaraskauskin. Itselläni oli juuri kohdunulkoinen, verenvuotoa luultiin ensin keskenmenoksi (kun niitä oli jo 3 ennestäänkin), mutta kipujen jatkuessa selvisi että kyseessä ku.

Kaikki raskauteni, ennemmin tai myöhemmin keskeytyneet k.u. mukaanlukien ovat näkyneet testeissä. Ainoa, mistä joitain eroja näkee on verestä otettu koe joka kertoo hcg-arvon. En nyt vaan totta puhuen muista millaisista arvoista oli kyse minkäkin raskauden / epäonnistuneen sellaisen kohdalla.

Mene lääkäriin, kierrossasi on varmaankin jotain häikkää noin muuten.

Joskus kohdunulkoinen näkyy testissä vähän myöhemmin, koska hcg arvo nousee hitaammin kuin tavallisissa raskauksissa(tosin poikkeuksiakin löytyy). Ja minä olen sellainen poikkeus. Itselleni tuli tavalliset kuukautiset (tosin ilman kipuja mitä yleensä on runsaasti). Olin lopettanut edellisten kuukautisten yhteydessä pillerit ja ajattelin että sillä on asiaan vaikutusta. No kuusi päivää kuukautisten jälkeen alkoi verinen tiputteluvuoto. Olin aiemmin sanonut miehelleni että on sellainen olo kuin olisin raskaana (rinnat aristivat, kuvotti erityisesti kahvin haju sai voimaan pahoin kuten edellisessäkin raskaudessa). Sitä tiputtelua jatkui seuraavanakin päivänä ja kolmantena päivänä sanoin miehelleni että aja apteekin kautta kun tulet kotiin. Ja testi näytti punaista (tummaapunaista ei mitään haaleaa viivaa) parin sekunnin jälkeen josta päättelin heti että raskaushormonia on reilusti. Soitin omalle gynelle ja kävin samana päivänä hänen vastaanotolla. Tuolloin ultralla ei näkynyt mitään ja kohdunlimakalvokin oli ohut. Siitä gyne sitten totesi että ollut ns. kemiallinen raskaus eli keho ei ollut valmis raskauteen heti pillereiden lopetuksen jälkeen.

Minä olin asiasta "onnellinen", sillä olin pelännyt kohdunulkoista raskautta ennen vastaanottoaikaa. Olin lukenut netistä ja kirjallisuudesta mitä siihen liittyy ja tein johtopäätöksen että se se on. Ja gynekin epäili sitä puhelimessa. Keskenmenosta oli muutaman vuoden takaa kokemus ja tiesin mitä siihen liittyy. Välivuotoja tai tiputteluja ei minulle ole koskaan ennen ollut ja se oli yksi asiaan viittaava tekijä. Sain myös puhuttua gynen kirjoittamaan lähetteen labraan että nähdään diagnoosin varmuus (koska raskaus olisi ollut vasta kuudennella viikolla eikä välttämättä olisi näkynyt).

Seuraavana yönä alkoi valtavat kivut. Kivut olivat todella kovat ja ajattelin että kohtuun vaan on jäänut jotakin että siksi supistaa niin perkuleesti. No siinä meni sitten pari kolme päivää kipujen ja kipulääkkeiden kanssa. Jätin soittopyynnön gynelle (koska oli viikonloppu ja hän ei ollut töissä tai labratuloksia ei saanut mistään tietää).

Maanantai aamuna gyne soitti että nyt suorinta tietä sairaalaan, sinulla on kohdunulkoinen raskaus. Hcg arvo oli niin korkea että raskaus on jo suht pitkällä ja voinut jo revetäkin kivuista päätellen. Olisi pitänyt lähteä viikonloppuna jo sairaalaan kun oli niin kovat kivut, mutta kun olin keskenmenon (kivuliaan sellaisen) kokenut ajattelin että siitä tämä johtuu että kohtu tyhjentyy. Olin kyllä soittanut sairaalaan synnytysvastaanotolle ja kysellyt kätilöltä neuvoja - oli samaa mieltä kanssani että keskenmenosta/ kemiallisesta raskaudesta johtuu.

Pääsin kaikkien jonottavien ihmisten ohi melkein suoraan lääkärin vastaaanotolle ja siitä toipuminen kohdunulkoisesta raskaudesta sitten alkoi. Toipuminen kesti neljä kuukautta vuotoineen ja kipuineen. Munatorvi ei ollut repeytynyt - tosin olisi ollut enään hetken kysymys koska repeytyminen olisi tapahtunut. Sain nostokiellon kahdeksi kuukaudeksi, koska minua ei leikattu vaan annettiin metotreksaattia ja tilanteeni oli hengenvaarallinen (repeämisvaara oli pari kuukautta ajankohtainen, ja siksi en saanut nostaa eden vuoden vanhaa lastamme syliini, maitopurkkikin oli liikaa). Taisin olla koekaniini kun sanoivat että olet poikkeuksien poikkeus, kyllähän tämän olisi pitänyt jo toimia.... Leikkausta tai tähystystä en saanut vaikka pyysin ja sitä olisin halunnut ja kysyinkin moneen kertaa kun kävin seurantakäynnillä lääkärissä ja ultrassa. Verikokeitakin otettiin lukematon määrä, alussa joka päivä.

Jälkeenpäin olen kuullut eräältä lääkäriltä että hcg arvoni oli tuhat yksikköä suurempi kuin käypäsuosituksen yläraja hcg:lle jotta voidaan käyttää/suositellaan käytettäväksi metotreksaattia kohdunulkoisen raskauden hoitamiseen. Eli tuo käypäsuosituksen mukaan minut olisi pitänyt leikata päivystysleikkauksella. (tähän jos joku ei tiedä mitkä hcg arvot ovat yleensä niin herkimmät raskaustestit ottavat 10 yksikköä kun minulla oli tuhansia yksikköjä).

No lopputulos on se että kivut ovat ohi, vuotoa ei enään ole, vatsassa ei ole leikkaus tai tähystys haavoja, puhumattakaan leikkauksen tai tähystyksen mahdollisesti aiheuttamista kiinnikkeistä (jotka voisivat olla todella kivuliaita loppuelämän ajan) ja kaikenlisäksi saan olla onnellinen että selvisin hengissä tästä kokemuksesta, vaikka läheltä piti.

Loppu hyvin kaikki hyvin. Tsemppiä kaikille jotka olette kokeneet tai joudutte kokemaan saman.

minulla on kerran ollut... näytti veritesti,mutta olin niin alussa etten ollut vielä kotitestiä tehnyt kun menin jo kipujen takia lääkäriin...raskaus ei ollut munatorvessa vaan sen päässä ja hiipui itselleen pois.mutta kyllä kotitestikin näyttää....