Keskustapuolue kantona kaskessa Norjassakin
WTO-neuvottelujen keskeytyminen oli helpotus Norjan keskustapuolueelle, maanviljelijöille ja ympäristöjärjestöille, mutta pettymys Norjan kalastajille ja elinkeinoelämän intressiryhmille.
Keskustapuolueen ministerit ovat pahoillaan neuvottelujen epäonnistumisesta, mutta painottavat, että lopullisen sopimuksen tulee olla Norjaa tyydyttävä, eikä se saa tuhota Norjan maataloutta.
Norjan linjauksia on kritisoitu kaksinaismoralismista. Dagens Næringsliv-lehden haastatteleman tutkimusjohtaja Mekonnen Germison mukaan Norja on maatalousasioissa protektionistisimmasta päästä, mutta kala- ja teollisuustuotteiden osalta liberalistisimmasta päästä. Tällaisesta asetelmasta on vaikea saada hyviä tuloksia neuvotteluissa.
Aftenpostenin päätoimittaja Hans Erik Matren mukaan Norja ei voi toimia välittäjänä WTO-konfliktissa, koska Norjan maanviljelijät eivät pärjää kilpailussa. Lisäksi Norja puolustaa korkeita tuontitulleja ja tukee maataloutta rahallisesti enemmän kuin EU ja Yhdysvallat.
Åsin ympäristö- ja biotieteiden yliopiston tutkija Eirik Romstadin mukaan Norjan 13 miljardin kruunun vuosittainen maataloustuki ja 5-8 miljardin suojatullit ovat liian korkeita ja hän uskoo, että samaan lopputulokseen päästäisiin vähemmälläkin tuella. Hän kritisoi erityisesti ylituotantoa ja liian korkeita tuotantokustannuksia, joita voitaisiin leikata muun muassa uudemmalla teknologialla.
Aftenposten haastatteli Kalastus- ja merielinkeinojen keskusjärjestön puheenjohtaja Kristin Alnesia, jonka mukaan Norjan hallitus työskentelee WTO-neuvotteluissa tosissaan kalastajien intressien puolesta, mutta maanviljelijöiden näkökulma menee kuitenkin kalastajien edelle. Kalastuselinkeinon parissa työskentelevät pelkäävät, että norjalaisen lohen vienti kärsii huomattavasti WTO-neuvottelujen kariutumisesta.
Norjan maanviljelijöiden ammattijärjestö (Norges Bondelag) oli tyytyväinen, ettei WTO-neuvotteluissa ehdotetut asiat menneet läpi. Ammattijärjestön puheenjohtaja Bjarne A. Undheimin mukaan ehdotuksen läpimeno olisi tarkoittanut maanviljelyksen romahdusta Norjassa, ja maanviljelijät olisivat menettäneet tuloja 7-8 miljardia Norjan kruunua vuodessa.
Norjan elinkeinoelämän keskusjärjestö NHO:n puheenjohtaja Finn Bergesen jr painottaa, että Norjalle on tärkeää saada kauppasopimus aikaiseksi WTO:ssa, koska Norjan avoin talous on riippuvainen vientitullien purkamisesta. Kuitenkin Norjassa on yhdet maailman korkeimmista tuontitulleista maataloustuotteiden osalta.
Tullit vahingoittavat myös vientiä. Norjalle vienti on tärkeää, koska 75 prosenttia Norjan bruttokansantuotteesta perustuu kansainväliseen kauppaan.
Jos WTO-neuvotteluista saadaan joku päivä tuloksia, ovat seuraukset dramaattiset Norjan maataloudelle. Norja joutuu silloin leikkaamaan korkeita suojatulleja ja maataloustukia huomattavasti.
Aiheesta tarkemmin:
http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=53138
WTO-neuvottelujen keskeytyminen oli helpotus Norjan keskustapuolueelle, maanviljelijöille ja ympäristöjärjestöille, mutta pettymys Norjan kalastajille ja elinkeinoelämän intressiryhmille.
Keskustapuolueen ministerit ovat pahoillaan neuvottelujen epäonnistumisesta, mutta painottavat, että lopullisen sopimuksen tulee olla Norjaa tyydyttävä, eikä se saa tuhota Norjan maataloutta.
Norjan linjauksia on kritisoitu kaksinaismoralismista. Dagens Næringsliv-lehden haastatteleman tutkimusjohtaja Mekonnen Germison mukaan Norja on maatalousasioissa protektionistisimmasta päästä, mutta kala- ja teollisuustuotteiden osalta liberalistisimmasta päästä. Tällaisesta asetelmasta on vaikea saada hyviä tuloksia neuvotteluissa.
Aftenpostenin päätoimittaja Hans Erik Matren mukaan Norja ei voi toimia välittäjänä WTO-konfliktissa, koska Norjan maanviljelijät eivät pärjää kilpailussa. Lisäksi Norja puolustaa korkeita tuontitulleja ja tukee maataloutta rahallisesti enemmän kuin EU ja Yhdysvallat.
Åsin ympäristö- ja biotieteiden yliopiston tutkija Eirik Romstadin mukaan Norjan 13 miljardin kruunun vuosittainen maataloustuki ja 5-8 miljardin suojatullit ovat liian korkeita ja hän uskoo, että samaan lopputulokseen päästäisiin vähemmälläkin tuella. Hän kritisoi erityisesti ylituotantoa ja liian korkeita tuotantokustannuksia, joita voitaisiin leikata muun muassa uudemmalla teknologialla.
Aftenposten haastatteli Kalastus- ja merielinkeinojen keskusjärjestön puheenjohtaja Kristin Alnesia, jonka mukaan Norjan hallitus työskentelee WTO-neuvotteluissa tosissaan kalastajien intressien puolesta, mutta maanviljelijöiden näkökulma menee kuitenkin kalastajien edelle. Kalastuselinkeinon parissa työskentelevät pelkäävät, että norjalaisen lohen vienti kärsii huomattavasti WTO-neuvottelujen kariutumisesta.
Norjan maanviljelijöiden ammattijärjestö (Norges Bondelag) oli tyytyväinen, ettei WTO-neuvotteluissa ehdotetut asiat menneet läpi. Ammattijärjestön puheenjohtaja Bjarne A. Undheimin mukaan ehdotuksen läpimeno olisi tarkoittanut maanviljelyksen romahdusta Norjassa, ja maanviljelijät olisivat menettäneet tuloja 7-8 miljardia Norjan kruunua vuodessa.
Norjan elinkeinoelämän keskusjärjestö NHO:n puheenjohtaja Finn Bergesen jr painottaa, että Norjalle on tärkeää saada kauppasopimus aikaiseksi WTO:ssa, koska Norjan avoin talous on riippuvainen vientitullien purkamisesta. Kuitenkin Norjassa on yhdet maailman korkeimmista tuontitulleista maataloustuotteiden osalta.
Tullit vahingoittavat myös vientiä. Norjalle vienti on tärkeää, koska 75 prosenttia Norjan bruttokansantuotteesta perustuu kansainväliseen kauppaan.
Jos WTO-neuvotteluista saadaan joku päivä tuloksia, ovat seuraukset dramaattiset Norjan maataloudelle. Norja joutuu silloin leikkaamaan korkeita suojatulleja ja maataloustukia huomattavasti.
Aiheesta tarkemmin:
http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=53138
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.