Pääjohtaja Vainio kommentoi Ruotsin Arbetslivsinstitutetin lakkauttamista
Ruotsin hallitus esittää, että Ruotsin työelämän tutkimuslaitos Arbetslivsinstitutet lakkautettaisiin alkaen 1.7.2007.
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio: "On erittäin valitettavaa, että Ruotsissa on päätetty lähteä työelämän tutkimuksen alasajon tielle. Alasajoa on ennakoinut Arbetslivsinstitutetin resurssien siirto Ruotsin yliopistoihin jo aiemmin."
"Tanskassa on sen sijaan päädytty toisenlaiseen ratkaisuun. Tanskan Arbeidsmiljöinstituttet (AMI) on päätetty säilyttää sektoritutkimuslaitoksena, vaikka muita Tanskan sektoritutkimuslaitoksia on alettu yhdistää yliopistoihin."
Suomessa työterveys- ja työsuojelualan tutkimukseen on satsattu kiitettävästi. Väestön ikääntyessä ja työelämän muutosten kiihtyessä on entistä tärkeämpää pitää suomalaisten työkyvystä ja hyvinvoinnista hyvää huolta.
Suomen menestyminen ja säilyminen kilpailukykyisenä pohjautuu pitkälti ihmisten osaamiseen, terveyteen ja toimintakykyyn. Luotamme siihen, että Suomen päättäjät ymmärtävät jatkossakin työterveys- ja työsuojelualan tutkimuksen tärkeyden."
Ruotsin hallitus esittää, että Ruotsin työelämän tutkimuslaitos Arbetslivsinstitutet lakkautettaisiin alkaen 1.7.2007.
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio: "On erittäin valitettavaa, että Ruotsissa on päätetty lähteä työelämän tutkimuksen alasajon tielle. Alasajoa on ennakoinut Arbetslivsinstitutetin resurssien siirto Ruotsin yliopistoihin jo aiemmin."
"Tanskassa on sen sijaan päädytty toisenlaiseen ratkaisuun. Tanskan Arbeidsmiljöinstituttet (AMI) on päätetty säilyttää sektoritutkimuslaitoksena, vaikka muita Tanskan sektoritutkimuslaitoksia on alettu yhdistää yliopistoihin."
Suomessa työterveys- ja työsuojelualan tutkimukseen on satsattu kiitettävästi. Väestön ikääntyessä ja työelämän muutosten kiihtyessä on entistä tärkeämpää pitää suomalaisten työkyvystä ja hyvinvoinnista hyvää huolta.
Suomen menestyminen ja säilyminen kilpailukykyisenä pohjautuu pitkälti ihmisten osaamiseen, terveyteen ja toimintakykyyn. Luotamme siihen, että Suomen päättäjät ymmärtävät jatkossakin työterveys- ja työsuojelualan tutkimuksen tärkeyden."
Vastaukset 4
Vanhimmat
eikä Ruotsissa, silloin sillä olisi jotakin todellista arvoa.
Edelleen pitää paikkansa, ratkaisu kertoo. Pystyisivätkö Ruotsissa asuvat kommentoimaan tätä ratkaisua?
Pääjohtaja Vainio toteaa, että Suomessa työterveys- ja työsuojelualan tutkimukseen ON SATSATTU KIITETTÄVÄSTI.
Hän tarkoittaa, että STM on jakanut TTL:lle kiitettävästi verovaroja heidän yhteen jos toiseenkin pyytämäänsä tutkimukseen sitten heidän koko olemassaoloajan, eli reilut nelisenkymmentä vuotta.
Ja siltä näyttää, että rahoitusta myönnetään yhteen jos toiseenkin tutkimukseen.
Radiossa esiintyi torstai-iltana TTL:n edustaja kertoen pienhiukkasista ja niiden vaaroista terveydelle. Hänen mukaansa kaukolaskeuma tuo maahamme 2/3 osaa pienhiukkasista ja loppu on omaa peruamme, joista puunpoltton merkitys ei ole niitä vähäisempiä.
TTL:hän on kunnostautunut myös tupakkatutkimuksessa. Keuhkolääkäri Ritva Piiparihan totesi tupakanpolton aiheuttavan astmaa.
Mitä heidän 40-vuotisiin tutkimuksiinsa ns. kosteusvauriomikrobien terveysriskeistä tulee, niin oppaassaan (p.1999) työterveyshuololle he toteavat, että niistä ei tiedetä mitään, niitä tutkitaan kaiken aikaa. Samoin toteaa myö KTL.
Sanoisin, että jos maassamme on reilut nelisenkymmentä vuotta tehty homeilla HOMEALLERGIKOILLE ammattitaudin toteamiseksi niin nenä- kuin keuhkoaltistuksiakin, niin onhan kumma juttu jos vielä sanotaan, että homeiden terveysriskeistä ei tiedetä mitään.
TTL:n pääjohtaja Vainio toteaa: "On erittäin valitettavaa, että Ruotsissa on päätetty lähteä työelämän tutkimuksen alasajon tielle. Alasajoa on ennakoinut Arbetslivsinstitutetin resurssien siirto Ruotsin yliopistoihin jo aiemmin."
Pääjohtaja Vainio toteaa myös, että he luottavat siihen, että Suomen päättäjät ymmärtävät jatkossakin työterveys- ja työsuojelualan tutkimuksen tärkeyden.
Nythän on käymässä niin, että pikkuhiljaa me ruohonjuuritason kansalaiset alamme tajuta TTL:n kyvyttömyyden ehkästä ns. kosteusvauriomikrobien pakkohengittamisen tuottamia allergisia sairauksia. Alamme myös tajuta heidän omat puutteensa noiden sairauksien toteamisen suhteen.
Perustuslakimme mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Eli miksi me veronmaksajina rahoittaisimme organisaatiota, jonka kyky sairauksien ennaltaehkäisyssä ainakin ns. kosteusvauriomikrobialtistuksen suhteen on ollut plus miinus nolla kuin myös niiden aiheuttamien sairauksien toteamisenkin suhteen.
TTL oli jälkijunassa asbestihaittojenkin toteamisessa. Asbestihan kiellettiin maassamm vasta v. 1994. Vain murto-osa asbestinkin takia sairastuneista on saanut ammattitaudin heidän yhdistyksensä tuottaman tiedon mukaan.
TTL:n olisi korkea aika ilman pienhiukkasten tutkimisen sijasta alkaa kiinnittää huomiota nanotekniikan piirissä työskentelevien henkilöiden terveysriskeihin.
Nanotekniikassa tutkitaan millimetrin miljoonasosan mittakaavassa tapahtuvia ilmiöitä.
Kun atomi- ja molekyylitasolla rakennetaan fysikaaliskemiallisia luontooon kuulumattomia aineita, joita käytetään esim. hiilinanoputkilujitteisissa jääkiekkomailoissa, itsestään puhdistuvissa pinnoissa sekä tietokoneiden tehokkaammissa mikropiireissä, niin herää kysymys noidenkin luontoon kuulumattomien pienhiukkasten terveysriskeistä, jotka käytössä irtoavat hengitettävään ilmaan.
Ja sen toteaminen, mikä ympäristön taholta aiheuttaa sairastumisen, näyttää tulevaisuudessa olevan yhä vaikeampaa, mikäli nanotekniikka ei siihen anna apuaan.