Ihmisoikeusloukkaukset jatkumassa eduskunnan toimilla?

kaiken takana on niin Kelassa kuin vakuutusyhtiöissä vakuutuslääkärimafian olemassaolo, millä jopa kuolleetkin pystyvät johonkin työhön.

Tässä tuoreimman homealtistumiseen liittyvän kirjallisen kysymyksen (KK 843/2006 vp) kysymys- ja vastausosa:

Työntekijän suojaksi on säädetty lakeja työturvallisuudesta sekä ammattitaudeista, mutta kun kyseessä ovat tuhansien ihmisten elämänlaatuun vaikuttavat homeongelmat, lakien tulkinta ei enää olekaan yksiselitteistä, ja pahimmassa tapauksessa ne kääntyvät jopa työntekijää vastaan.
Ammattitaudin kriteerit ovat hyvin tiukat, ja kiistattoman diagnoosin tekeminen homevauriolle altistumisesta voi olla hankalaa. Suomessa vuonna 1995 kielletyt homealtistustestit vapautettiin uudelleen käyttöön, ja Suomi onkin Kanadan lisäksi ainoa maa maailmassa, jossa altistustestejä edelleen tehdään huolimatta niiden haittavaikutuksista. Vain kolmelle homelajille on olemassa keuhkoaltistustestit, vaikka homelajeja on yli kymmenen. Tämän vuoksi altistustesti ei ole läheskään kaikissa tapauksissa luotettava. Vakuutusyhtiöt nojaavat ammattitautikorvauksista päättäessään homealtistustestien tuloksiin ja useat työssä homeelle altistuneet jäävätkin usein ilman korvauksia. Homealtistus voi jatkua vuosia, minkä vuoksi sairastelu ja taloudellinen huoli synnyttävät myös epätoivoa ja masennusta. Nämä eivät ainakaan edistä henkilön työhönpaluuta.
Jos vakuutusyhtiö päättää puutteellisiin homealtistustesteihin sekä vakuutusyhtiön oman lääkärin lausuntoon vedoten, että kyseessä ei ole ammattitauti, niin korvauksia ei makseta. Myös Kelan suhtautuminen näihin korvaushakemuksiin on melko joustamatonta, sillä jos työntekijä katsotaan työkykyiseksi, hän voi hakea uutta työpaikkaa, ja mikäli entinen työsuhde on voimassa, ei työttömyyskorvauksiakaan makseta. Valitusprosessin vielä kestäessä vuosia henkilön toimeentulo voi olla todella tiukoilla.
Työpaikalla homeen aiheuttamat terveyshaitat voitaisiin terveydelle haitallisen altistuskokeen sijaan todeta helpommin ja luotettavammin keuhkojen huippuvirtauskokeella, jonka henkilö itse voisi mitata päivittäin sekä työpaikalla että kotona. Useamman viikon ajalta saadut tulokset paljastaisivat homeelle altistumisen työpaikalla luotettavammin kuin homealtistustestit, eivätkä ne myöskään aiheuttaisi testien kaltaisia haittavaikutuksia.
Sekä sosiaali- ja terveysministeriön että Kansanterveyslaitoksen asiantuntijalääkärit ovat esittäneet, että homeelle altistuneen työntekijän tilannetta tulisi parantaa ministeriön, Kelan, vakuutusyhtiöiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. Tärkeintä olisi sopia yhteisistä pelisäännöistä siitä, miten homeen aiheuttamat terveyshaitat todetaan ja miten korvauksia maksetaan. Tärkeintä tässä tilanteessa on työntekijän hyvinvointi ja terveys sekä työkyvyn palautuminen ja sen ylläpito. Työntekijän sairastuessa työpaikan kosteushomeesta pitkä sairausloma heikentää hänen taloudellista tilannettaan huomattavasti. Vakuutusyhtiöiden epäselvä korvauskäytäntö ei ainakaan edistä työntekijän toimeentuloa, terveyttä ja työhönpaluuta.
Myös Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan ensimmäistä kertaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota home- ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseen ja kohentaa homevaurioista kärsivien asemaa. Tapaturmavakuutuslain uudistustyön yhteydessä olisikin syytä puuttua ammattitautikorvausten maksamisen edellytyksiin ja saada aikaan selkeä vakuutusyhtiöiden hyväksymä keino diagnosoida sekä korvata homeen aiheuttamat terveyshaitat.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen homealtistuskokeisiin sisältyvistä terveysriskeistä ja vaihtoehtoisesta tavasta diagnosoida homeen aiheuttamat terveyshaitat luotettavammin ja
mitä hallitus aikoo tehdä, että homeen aiheuttamat ammattitautihaitat saadaan jatkossa diagnosoitua ja korvattua kiistattomasti kuormittamatta työntekijän terveyttä tai taloutta?


Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut kysymyksen johdosta Työterveyslaitosta. Sieltä saatujen tietojen mukaan altistuskokeiden tekeminen homesieniuutteilla ei ole ollut Suomessa kiellettyä. Kysymyksessä tarkoitettaneen "kiellolla" maanviljelijöiden homepölykeuhkosairauden tutkimuksia. Näistä homesieniuutteilla tehdyistä altistuskokeista luovuttiin 1980-luvun lopussa tarpeettomina, koska homepölykeuhkon diagnoosi pystytään varmentamaan myös muilla menetelmillä. Nämä tutkimukset on pidettävä erillään kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden tutkimuksista, joita Työterveyslaitos ja jotkut keuhkoklinikat asianmukaisin menetelmin edelleen tekevät henkilöillä, joilla epäillään kosteusvauriohomeiden aiheuttamaa ammattinuhaa tai ammattiastmaa eikä homepölykeuhkoa. Altistuskoetta ei enää tehdä, jos kosteusvauriorakennuksessa altistuneen työntekijän oireet viittaavat homepölykeuhkoon.
Sen sijaan ammattiastma- ja ammattinuhaepäilyssä on edelleen syytä käyttää keuhkoputkialtistuskoetta kaupallisilla homesieniuutteilla. Mikäli työntekijä on altistunut ja herkistynyt näille homeille, altistuskokeen tulos on yleensä selvä ja johtaa oikeaan diagnoosiin. Tutkimuksesta ei tässä tilanteessa aiheudu potilaalle terveydellistä haittaa, joka olisi merkittävämpi kuin altistumisen jatkuminen homeille omalla työpaikalla. Kaupallisten testiuutteiden määrä on rajallinen. Se rajoittaa testien tekemistä Työterveyslaitoksen ammattitautien poliklinikalla ja sairaaloiden keuhkoklinikoissa.
Kysymyksessä viitataan kolmeen saatavilla olevaan kaupalliseen homesienilajiin sekä toisaalta yli kymmeneen homesienilajiin, joita kosteus- ja homevauriorakennuksista löydetään mutta, joita ei ole kaupallisesti saatavilla altistuskokeisiin. Kosteusvauriohomesieniä ja bakteereita, joilla on todennäköisesti merkitystä oireiden ja sairauksien synnyssä, on todellisuudessa kuitenkin useita kymmeniä ellei peräti satoja. Tästä johtuen kosteusvauriohomeille altistuneiden henkilöiden työperäisten sairauksien tutkiminen onkin hyvin haasteellista ja vaatii lisää lääketieteellistä tutkimustietoa.
Kysymyksen mukaan vain Suomessa ja Kanadassa käytetään altistuskokeita homeille altistuneilla potilailla työperäisen sairauden toteamiseksi. Työterveyslaitoksen mukaan tämä johtuu pitkälti siitä, että näissä maissa työperäisten hengityselinsairauksien tutkimus on todennäköisesti pisimmällä ja tutkimuksella on pitkät perinteet. Syy muiden maiden poikkeavaan käytäntöön ei ole se, että homealtistuskokeeseen liittyisi merkittävä terveydellinen riski.
Suomi on ollut edeltäjäkävijä kosteusvauriohomeiden tutkimuksissa. Maassamme on yksi parhaimmista ja luotettavimmista tutkimuskäytännöistä altistuneiden potilaiden tutkimuksessa. Tämä käy ilmi lukuisista tieteellisistä tutkimusraporteista, joita maastamme on julkaistu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kysymyksessä tuodaan esille vaihtoehtona altistuskokeille keuhkojen huippuvirtauskoe. Sillä tarkoitettaneen keuhkojen PEF-mittausta. Menetelmää pidetään Työterveyslaitoksen mukaan myös kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa yhtenä hyvänä vaihtoehtona.
Ministeri Sinikka Mönkäre asetti jo 1996 selvitysmiehet (professorit Haahtela ja Reijula) arvioimaan kosteusvauriohomeiden aiheuttaman ongelman ratkaisukeinoja. Selvitystyön tulokset ovat johtaneet merkittäviin korjauksiin potilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta Työterveyslaitos laati lisäksi ohjeiston hyväksi käytännöksi kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden ammattitautitutkimuksissa. Työterveyslaitos järjesti jo 1990-luvun lopulla niin sanotun Majvikin konsensuskokouksen. Sen tuloksena maassamme on noudatettu yhtenäisiä tutkimuskäytäntöjä kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa. Majvikin konsensuskokous järjestettiin uudelleen kevään 2006 aikana. Tarkennetut ja päivitetyt ohjeet kosteusvauriohomerakennusten tutkimiseksi ja niissä oireilevien henkilöiden tutkimiseksi julkistettaneen vuoden 2007 alkupuolella.
Työterveyslaitoksella on parhaillaan käynnissä laaja Työsuojelurahaston rahoittama tutkimusprojekti. Sen yhteydessä käydään läpi viime vuosikymmenen aikana Työterveyslaitoksella tutkittujen, kosteusvauriorakennuksissa altistuneiden potilaiden tietoja. Tutkimusten tulosten perusteella saataneen nykyistäkin selkeämmät tutkimus- ja hoitolinjat näiden potilaiden tutkimiseksi. Työterveyslaitoksella ja Kansanterveyslaitoksella on lisäksi käynnissä joukko tutkimusprojekteja, joissa selvitetään homeille altistuneiden potilaiden sairauksien syntymekanismeja ja hengitysteiden tulehdusvasteiden yksityiskohtia. Tulokset auttavat kehittämään uusia tutkimusmenetelmiä tämän sairauden tutkimuksiin tulevina vuosina.
Ammattitautivakuutusjärjestelmä on syyperusteinen sosiaalivakuutusjärjestelmä. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työntekijällä voidaan lääketieteellisesti hyväksytyin perustein todeta sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti työssä tapahtuneen homealtistuksen aiheuttama. Homesairauksien korvauskäytännössä hyväksytään nykyisin ammattiastmadiagnoosi ilman altistuskoetulosta, mikäli esimerkiksi työpaikalla tehdyn PEF-seurannan tulos viittaa selkeään oireiluun ja puhalluskokeissa näkyy poikkeava löydös. Lisäksi edellytetään yleensä, että muutkin potilaan testit, kuten vasta-ainemääritykset tukevat astmadiagnoosia. Mikäli syy-yhteyttä työhön ei voida osoittaa, kosteushomesairauteen sairastunut kuuluu työ- ja kansaeläkejärjestelmän piiriin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittämiseksi työryhmätyön, johon osallistuisivat työelämän osapuolet ja vakuutusjärjestelmä. Tarkoituksena on, että työryhmä laatisi vakuutusperiaate huomioon ottaen ehdotukset tapaturmavakuutuslainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi. Työryhmän olisi myös arvioitava, vastaako nykyinen tapaturmavakuutuslainsäädäntö työelämän muuttuneita olosuhteita. Kysymyksessä esitetty ongelma on mahdollista ottaa esille tämän työryhmätyön yhteydessä.

Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Liisa/ kirjoitti:

Tässä tuoreimman homealtistumiseen liittyvän kirjallisen kysymyksen (KK 843/2006 vp) kysymys- ja vastausosa:

Työntekijän suojaksi on säädetty lakeja työturvallisuudesta sekä ammattitaudeista, mutta kun kyseessä ovat tuhansien ihmisten elämänlaatuun vaikuttavat homeongelmat, lakien tulkinta ei enää olekaan yksiselitteistä, ja pahimmassa tapauksessa ne kääntyvät jopa työntekijää vastaan.
Ammattitaudin kriteerit ovat hyvin tiukat, ja kiistattoman diagnoosin tekeminen homevauriolle altistumisesta voi olla hankalaa. Suomessa vuonna 1995 kielletyt homealtistustestit vapautettiin uudelleen käyttöön, ja Suomi onkin Kanadan lisäksi ainoa maa maailmassa, jossa altistustestejä edelleen tehdään huolimatta niiden haittavaikutuksista. Vain kolmelle homelajille on olemassa keuhkoaltistustestit, vaikka homelajeja on yli kymmenen. Tämän vuoksi altistustesti ei ole läheskään kaikissa tapauksissa luotettava. Vakuutusyhtiöt nojaavat ammattitautikorvauksista päättäessään homealtistustestien tuloksiin ja useat työssä homeelle altistuneet jäävätkin usein ilman korvauksia. Homealtistus voi jatkua vuosia, minkä vuoksi sairastelu ja taloudellinen huoli synnyttävät myös epätoivoa ja masennusta. Nämä eivät ainakaan edistä henkilön työhönpaluuta.
Jos vakuutusyhtiö päättää puutteellisiin homealtistustesteihin sekä vakuutusyhtiön oman lääkärin lausuntoon vedoten, että kyseessä ei ole ammattitauti, niin korvauksia ei makseta. Myös Kelan suhtautuminen näihin korvaushakemuksiin on melko joustamatonta, sillä jos työntekijä katsotaan työkykyiseksi, hän voi hakea uutta työpaikkaa, ja mikäli entinen työsuhde on voimassa, ei työttömyyskorvauksiakaan makseta. Valitusprosessin vielä kestäessä vuosia henkilön toimeentulo voi olla todella tiukoilla.
Työpaikalla homeen aiheuttamat terveyshaitat voitaisiin terveydelle haitallisen altistuskokeen sijaan todeta helpommin ja luotettavammin keuhkojen huippuvirtauskokeella, jonka henkilö itse voisi mitata päivittäin sekä työpaikalla että kotona. Useamman viikon ajalta saadut tulokset paljastaisivat homeelle altistumisen työpaikalla luotettavammin kuin homealtistustestit, eivätkä ne myöskään aiheuttaisi testien kaltaisia haittavaikutuksia.
Sekä sosiaali- ja terveysministeriön että Kansanterveyslaitoksen asiantuntijalääkärit ovat esittäneet, että homeelle altistuneen työntekijän tilannetta tulisi parantaa ministeriön, Kelan, vakuutusyhtiöiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. Tärkeintä olisi sopia yhteisistä pelisäännöistä siitä, miten homeen aiheuttamat terveyshaitat todetaan ja miten korvauksia maksetaan. Tärkeintä tässä tilanteessa on työntekijän hyvinvointi ja terveys sekä työkyvyn palautuminen ja sen ylläpito. Työntekijän sairastuessa työpaikan kosteushomeesta pitkä sairausloma heikentää hänen taloudellista tilannettaan huomattavasti. Vakuutusyhtiöiden epäselvä korvauskäytäntö ei ainakaan edistä työntekijän toimeentuloa, terveyttä ja työhönpaluuta.
Myös Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan ensimmäistä kertaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota home- ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseen ja kohentaa homevaurioista kärsivien asemaa. Tapaturmavakuutuslain uudistustyön yhteydessä olisikin syytä puuttua ammattitautikorvausten maksamisen edellytyksiin ja saada aikaan selkeä vakuutusyhtiöiden hyväksymä keino diagnosoida sekä korvata homeen aiheuttamat terveyshaitat.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen homealtistuskokeisiin sisältyvistä terveysriskeistä ja vaihtoehtoisesta tavasta diagnosoida homeen aiheuttamat terveyshaitat luotettavammin ja
mitä hallitus aikoo tehdä, että homeen aiheuttamat ammattitautihaitat saadaan jatkossa diagnosoitua ja korvattua kiistattomasti kuormittamatta työntekijän terveyttä tai taloutta?


Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut kysymyksen johdosta Työterveyslaitosta. Sieltä saatujen tietojen mukaan altistuskokeiden tekeminen homesieniuutteilla ei ole ollut Suomessa kiellettyä. Kysymyksessä tarkoitettaneen "kiellolla" maanviljelijöiden homepölykeuhkosairauden tutkimuksia. Näistä homesieniuutteilla tehdyistä altistuskokeista luovuttiin 1980-luvun lopussa tarpeettomina, koska homepölykeuhkon diagnoosi pystytään varmentamaan myös muilla menetelmillä. Nämä tutkimukset on pidettävä erillään kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden tutkimuksista, joita Työterveyslaitos ja jotkut keuhkoklinikat asianmukaisin menetelmin edelleen tekevät henkilöillä, joilla epäillään kosteusvauriohomeiden aiheuttamaa ammattinuhaa tai ammattiastmaa eikä homepölykeuhkoa. Altistuskoetta ei enää tehdä, jos kosteusvauriorakennuksessa altistuneen työntekijän oireet viittaavat homepölykeuhkoon.
Sen sijaan ammattiastma- ja ammattinuhaepäilyssä on edelleen syytä käyttää keuhkoputkialtistuskoetta kaupallisilla homesieniuutteilla. Mikäli työntekijä on altistunut ja herkistynyt näille homeille, altistuskokeen tulos on yleensä selvä ja johtaa oikeaan diagnoosiin. Tutkimuksesta ei tässä tilanteessa aiheudu potilaalle terveydellistä haittaa, joka olisi merkittävämpi kuin altistumisen jatkuminen homeille omalla työpaikalla. Kaupallisten testiuutteiden määrä on rajallinen. Se rajoittaa testien tekemistä Työterveyslaitoksen ammattitautien poliklinikalla ja sairaaloiden keuhkoklinikoissa.
Kysymyksessä viitataan kolmeen saatavilla olevaan kaupalliseen homesienilajiin sekä toisaalta yli kymmeneen homesienilajiin, joita kosteus- ja homevauriorakennuksista löydetään mutta, joita ei ole kaupallisesti saatavilla altistuskokeisiin. Kosteusvauriohomesieniä ja bakteereita, joilla on todennäköisesti merkitystä oireiden ja sairauksien synnyssä, on todellisuudessa kuitenkin useita kymmeniä ellei peräti satoja. Tästä johtuen kosteusvauriohomeille altistuneiden henkilöiden työperäisten sairauksien tutkiminen onkin hyvin haasteellista ja vaatii lisää lääketieteellistä tutkimustietoa.
Kysymyksen mukaan vain Suomessa ja Kanadassa käytetään altistuskokeita homeille altistuneilla potilailla työperäisen sairauden toteamiseksi. Työterveyslaitoksen mukaan tämä johtuu pitkälti siitä, että näissä maissa työperäisten hengityselinsairauksien tutkimus on todennäköisesti pisimmällä ja tutkimuksella on pitkät perinteet. Syy muiden maiden poikkeavaan käytäntöön ei ole se, että homealtistuskokeeseen liittyisi merkittävä terveydellinen riski.
Suomi on ollut edeltäjäkävijä kosteusvauriohomeiden tutkimuksissa. Maassamme on yksi parhaimmista ja luotettavimmista tutkimuskäytännöistä altistuneiden potilaiden tutkimuksessa. Tämä käy ilmi lukuisista tieteellisistä tutkimusraporteista, joita maastamme on julkaistu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kysymyksessä tuodaan esille vaihtoehtona altistuskokeille keuhkojen huippuvirtauskoe. Sillä tarkoitettaneen keuhkojen PEF-mittausta. Menetelmää pidetään Työterveyslaitoksen mukaan myös kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa yhtenä hyvänä vaihtoehtona.
Ministeri Sinikka Mönkäre asetti jo 1996 selvitysmiehet (professorit Haahtela ja Reijula) arvioimaan kosteusvauriohomeiden aiheuttaman ongelman ratkaisukeinoja. Selvitystyön tulokset ovat johtaneet merkittäviin korjauksiin potilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta Työterveyslaitos laati lisäksi ohjeiston hyväksi käytännöksi kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden ammattitautitutkimuksissa. Työterveyslaitos järjesti jo 1990-luvun lopulla niin sanotun Majvikin konsensuskokouksen. Sen tuloksena maassamme on noudatettu yhtenäisiä tutkimuskäytäntöjä kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa. Majvikin konsensuskokous järjestettiin uudelleen kevään 2006 aikana. Tarkennetut ja päivitetyt ohjeet kosteusvauriohomerakennusten tutkimiseksi ja niissä oireilevien henkilöiden tutkimiseksi julkistettaneen vuoden 2007 alkupuolella.
Työterveyslaitoksella on parhaillaan käynnissä laaja Työsuojelurahaston rahoittama tutkimusprojekti. Sen yhteydessä käydään läpi viime vuosikymmenen aikana Työterveyslaitoksella tutkittujen, kosteusvauriorakennuksissa altistuneiden potilaiden tietoja. Tutkimusten tulosten perusteella saataneen nykyistäkin selkeämmät tutkimus- ja hoitolinjat näiden potilaiden tutkimiseksi. Työterveyslaitoksella ja Kansanterveyslaitoksella on lisäksi käynnissä joukko tutkimusprojekteja, joissa selvitetään homeille altistuneiden potilaiden sairauksien syntymekanismeja ja hengitysteiden tulehdusvasteiden yksityiskohtia. Tulokset auttavat kehittämään uusia tutkimusmenetelmiä tämän sairauden tutkimuksiin tulevina vuosina.
Ammattitautivakuutusjärjestelmä on syyperusteinen sosiaalivakuutusjärjestelmä. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työntekijällä voidaan lääketieteellisesti hyväksytyin perustein todeta sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti työssä tapahtuneen homealtistuksen aiheuttama. Homesairauksien korvauskäytännössä hyväksytään nykyisin ammattiastmadiagnoosi ilman altistuskoetulosta, mikäli esimerkiksi työpaikalla tehdyn PEF-seurannan tulos viittaa selkeään oireiluun ja puhalluskokeissa näkyy poikkeava löydös. Lisäksi edellytetään yleensä, että muutkin potilaan testit, kuten vasta-ainemääritykset tukevat astmadiagnoosia. Mikäli syy-yhteyttä työhön ei voida osoittaa, kosteushomesairauteen sairastunut kuuluu työ- ja kansaeläkejärjestelmän piiriin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittämiseksi työryhmätyön, johon osallistuisivat työelämän osapuolet ja vakuutusjärjestelmä. Tarkoituksena on, että työryhmä laatisi vakuutusperiaate huomioon ottaen ehdotukset tapaturmavakuutuslainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi. Työryhmän olisi myös arvioitava, vastaako nykyinen tapaturmavakuutuslainsäädäntö työelämän muuttuneita olosuhteita. Kysymyksessä esitetty ongelma on mahdollista ottaa esille tämän työryhmätyön yhteydessä.

Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

joissa mahdollista tehdä jotakin! Just joo, rahoitetaan vain tätä kieroutunutta tutkimusta, joka ei kyllä kestä päivänvaloa. Että olen kyllästynyt näihin ministerin apulaisten viesteihin!

Liisa/ kirjoitti:

Tässä tuoreimman homealtistumiseen liittyvän kirjallisen kysymyksen (KK 843/2006 vp) kysymys- ja vastausosa:

Työntekijän suojaksi on säädetty lakeja työturvallisuudesta sekä ammattitaudeista, mutta kun kyseessä ovat tuhansien ihmisten elämänlaatuun vaikuttavat homeongelmat, lakien tulkinta ei enää olekaan yksiselitteistä, ja pahimmassa tapauksessa ne kääntyvät jopa työntekijää vastaan.
Ammattitaudin kriteerit ovat hyvin tiukat, ja kiistattoman diagnoosin tekeminen homevauriolle altistumisesta voi olla hankalaa. Suomessa vuonna 1995 kielletyt homealtistustestit vapautettiin uudelleen käyttöön, ja Suomi onkin Kanadan lisäksi ainoa maa maailmassa, jossa altistustestejä edelleen tehdään huolimatta niiden haittavaikutuksista. Vain kolmelle homelajille on olemassa keuhkoaltistustestit, vaikka homelajeja on yli kymmenen. Tämän vuoksi altistustesti ei ole läheskään kaikissa tapauksissa luotettava. Vakuutusyhtiöt nojaavat ammattitautikorvauksista päättäessään homealtistustestien tuloksiin ja useat työssä homeelle altistuneet jäävätkin usein ilman korvauksia. Homealtistus voi jatkua vuosia, minkä vuoksi sairastelu ja taloudellinen huoli synnyttävät myös epätoivoa ja masennusta. Nämä eivät ainakaan edistä henkilön työhönpaluuta.
Jos vakuutusyhtiö päättää puutteellisiin homealtistustesteihin sekä vakuutusyhtiön oman lääkärin lausuntoon vedoten, että kyseessä ei ole ammattitauti, niin korvauksia ei makseta. Myös Kelan suhtautuminen näihin korvaushakemuksiin on melko joustamatonta, sillä jos työntekijä katsotaan työkykyiseksi, hän voi hakea uutta työpaikkaa, ja mikäli entinen työsuhde on voimassa, ei työttömyyskorvauksiakaan makseta. Valitusprosessin vielä kestäessä vuosia henkilön toimeentulo voi olla todella tiukoilla.
Työpaikalla homeen aiheuttamat terveyshaitat voitaisiin terveydelle haitallisen altistuskokeen sijaan todeta helpommin ja luotettavammin keuhkojen huippuvirtauskokeella, jonka henkilö itse voisi mitata päivittäin sekä työpaikalla että kotona. Useamman viikon ajalta saadut tulokset paljastaisivat homeelle altistumisen työpaikalla luotettavammin kuin homealtistustestit, eivätkä ne myöskään aiheuttaisi testien kaltaisia haittavaikutuksia.
Sekä sosiaali- ja terveysministeriön että Kansanterveyslaitoksen asiantuntijalääkärit ovat esittäneet, että homeelle altistuneen työntekijän tilannetta tulisi parantaa ministeriön, Kelan, vakuutusyhtiöiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. Tärkeintä olisi sopia yhteisistä pelisäännöistä siitä, miten homeen aiheuttamat terveyshaitat todetaan ja miten korvauksia maksetaan. Tärkeintä tässä tilanteessa on työntekijän hyvinvointi ja terveys sekä työkyvyn palautuminen ja sen ylläpito. Työntekijän sairastuessa työpaikan kosteushomeesta pitkä sairausloma heikentää hänen taloudellista tilannettaan huomattavasti. Vakuutusyhtiöiden epäselvä korvauskäytäntö ei ainakaan edistä työntekijän toimeentuloa, terveyttä ja työhönpaluuta.
Myös Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan ensimmäistä kertaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota home- ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseen ja kohentaa homevaurioista kärsivien asemaa. Tapaturmavakuutuslain uudistustyön yhteydessä olisikin syytä puuttua ammattitautikorvausten maksamisen edellytyksiin ja saada aikaan selkeä vakuutusyhtiöiden hyväksymä keino diagnosoida sekä korvata homeen aiheuttamat terveyshaitat.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen homealtistuskokeisiin sisältyvistä terveysriskeistä ja vaihtoehtoisesta tavasta diagnosoida homeen aiheuttamat terveyshaitat luotettavammin ja
mitä hallitus aikoo tehdä, että homeen aiheuttamat ammattitautihaitat saadaan jatkossa diagnosoitua ja korvattua kiistattomasti kuormittamatta työntekijän terveyttä tai taloutta?


Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut kysymyksen johdosta Työterveyslaitosta. Sieltä saatujen tietojen mukaan altistuskokeiden tekeminen homesieniuutteilla ei ole ollut Suomessa kiellettyä. Kysymyksessä tarkoitettaneen "kiellolla" maanviljelijöiden homepölykeuhkosairauden tutkimuksia. Näistä homesieniuutteilla tehdyistä altistuskokeista luovuttiin 1980-luvun lopussa tarpeettomina, koska homepölykeuhkon diagnoosi pystytään varmentamaan myös muilla menetelmillä. Nämä tutkimukset on pidettävä erillään kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden tutkimuksista, joita Työterveyslaitos ja jotkut keuhkoklinikat asianmukaisin menetelmin edelleen tekevät henkilöillä, joilla epäillään kosteusvauriohomeiden aiheuttamaa ammattinuhaa tai ammattiastmaa eikä homepölykeuhkoa. Altistuskoetta ei enää tehdä, jos kosteusvauriorakennuksessa altistuneen työntekijän oireet viittaavat homepölykeuhkoon.
Sen sijaan ammattiastma- ja ammattinuhaepäilyssä on edelleen syytä käyttää keuhkoputkialtistuskoetta kaupallisilla homesieniuutteilla. Mikäli työntekijä on altistunut ja herkistynyt näille homeille, altistuskokeen tulos on yleensä selvä ja johtaa oikeaan diagnoosiin. Tutkimuksesta ei tässä tilanteessa aiheudu potilaalle terveydellistä haittaa, joka olisi merkittävämpi kuin altistumisen jatkuminen homeille omalla työpaikalla. Kaupallisten testiuutteiden määrä on rajallinen. Se rajoittaa testien tekemistä Työterveyslaitoksen ammattitautien poliklinikalla ja sairaaloiden keuhkoklinikoissa.
Kysymyksessä viitataan kolmeen saatavilla olevaan kaupalliseen homesienilajiin sekä toisaalta yli kymmeneen homesienilajiin, joita kosteus- ja homevauriorakennuksista löydetään mutta, joita ei ole kaupallisesti saatavilla altistuskokeisiin. Kosteusvauriohomesieniä ja bakteereita, joilla on todennäköisesti merkitystä oireiden ja sairauksien synnyssä, on todellisuudessa kuitenkin useita kymmeniä ellei peräti satoja. Tästä johtuen kosteusvauriohomeille altistuneiden henkilöiden työperäisten sairauksien tutkiminen onkin hyvin haasteellista ja vaatii lisää lääketieteellistä tutkimustietoa.
Kysymyksen mukaan vain Suomessa ja Kanadassa käytetään altistuskokeita homeille altistuneilla potilailla työperäisen sairauden toteamiseksi. Työterveyslaitoksen mukaan tämä johtuu pitkälti siitä, että näissä maissa työperäisten hengityselinsairauksien tutkimus on todennäköisesti pisimmällä ja tutkimuksella on pitkät perinteet. Syy muiden maiden poikkeavaan käytäntöön ei ole se, että homealtistuskokeeseen liittyisi merkittävä terveydellinen riski.
Suomi on ollut edeltäjäkävijä kosteusvauriohomeiden tutkimuksissa. Maassamme on yksi parhaimmista ja luotettavimmista tutkimuskäytännöistä altistuneiden potilaiden tutkimuksessa. Tämä käy ilmi lukuisista tieteellisistä tutkimusraporteista, joita maastamme on julkaistu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kysymyksessä tuodaan esille vaihtoehtona altistuskokeille keuhkojen huippuvirtauskoe. Sillä tarkoitettaneen keuhkojen PEF-mittausta. Menetelmää pidetään Työterveyslaitoksen mukaan myös kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa yhtenä hyvänä vaihtoehtona.
Ministeri Sinikka Mönkäre asetti jo 1996 selvitysmiehet (professorit Haahtela ja Reijula) arvioimaan kosteusvauriohomeiden aiheuttaman ongelman ratkaisukeinoja. Selvitystyön tulokset ovat johtaneet merkittäviin korjauksiin potilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta Työterveyslaitos laati lisäksi ohjeiston hyväksi käytännöksi kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden ammattitautitutkimuksissa. Työterveyslaitos järjesti jo 1990-luvun lopulla niin sanotun Majvikin konsensuskokouksen. Sen tuloksena maassamme on noudatettu yhtenäisiä tutkimuskäytäntöjä kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa. Majvikin konsensuskokous järjestettiin uudelleen kevään 2006 aikana. Tarkennetut ja päivitetyt ohjeet kosteusvauriohomerakennusten tutkimiseksi ja niissä oireilevien henkilöiden tutkimiseksi julkistettaneen vuoden 2007 alkupuolella.
Työterveyslaitoksella on parhaillaan käynnissä laaja Työsuojelurahaston rahoittama tutkimusprojekti. Sen yhteydessä käydään läpi viime vuosikymmenen aikana Työterveyslaitoksella tutkittujen, kosteusvauriorakennuksissa altistuneiden potilaiden tietoja. Tutkimusten tulosten perusteella saataneen nykyistäkin selkeämmät tutkimus- ja hoitolinjat näiden potilaiden tutkimiseksi. Työterveyslaitoksella ja Kansanterveyslaitoksella on lisäksi käynnissä joukko tutkimusprojekteja, joissa selvitetään homeille altistuneiden potilaiden sairauksien syntymekanismeja ja hengitysteiden tulehdusvasteiden yksityiskohtia. Tulokset auttavat kehittämään uusia tutkimusmenetelmiä tämän sairauden tutkimuksiin tulevina vuosina.
Ammattitautivakuutusjärjestelmä on syyperusteinen sosiaalivakuutusjärjestelmä. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työntekijällä voidaan lääketieteellisesti hyväksytyin perustein todeta sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti työssä tapahtuneen homealtistuksen aiheuttama. Homesairauksien korvauskäytännössä hyväksytään nykyisin ammattiastmadiagnoosi ilman altistuskoetulosta, mikäli esimerkiksi työpaikalla tehdyn PEF-seurannan tulos viittaa selkeään oireiluun ja puhalluskokeissa näkyy poikkeava löydös. Lisäksi edellytetään yleensä, että muutkin potilaan testit, kuten vasta-ainemääritykset tukevat astmadiagnoosia. Mikäli syy-yhteyttä työhön ei voida osoittaa, kosteushomesairauteen sairastunut kuuluu työ- ja kansaeläkejärjestelmän piiriin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittämiseksi työryhmätyön, johon osallistuisivat työelämän osapuolet ja vakuutusjärjestelmä. Tarkoituksena on, että työryhmä laatisi vakuutusperiaate huomioon ottaen ehdotukset tapaturmavakuutuslainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi. Työryhmän olisi myös arvioitava, vastaako nykyinen tapaturmavakuutuslainsäädäntö työelämän muuttuneita olosuhteita. Kysymyksessä esitetty ongelma on mahdollista ottaa esille tämän työryhmätyön yhteydessä.

Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

"Homesairauksien korvauskäytännössä hyväksytään nykyisin ammattiastmadiagnoosi ilman altistuskoetulosta, mikäli esimerkiksi työpaikalla tehdyn PEF-seurannan tulos viittaa selkeään oireiluun ja puhalluskokeissa näkyy poikkeava löydös. Lisäksi edellytetään yleensä, että muutkin potilaan testit, kuten vasta-ainemääritykset tukevat astmadiagnoosia"

pikku apulaiset kirjoittelevat ihan mitä sattuu... jos huomenna ei paista aurinko, ehkä sataa tai sitten on pouta.

Liisa/ kirjoitti:

Tässä tuoreimman homealtistumiseen liittyvän kirjallisen kysymyksen (KK 843/2006 vp) kysymys- ja vastausosa:

Työntekijän suojaksi on säädetty lakeja työturvallisuudesta sekä ammattitaudeista, mutta kun kyseessä ovat tuhansien ihmisten elämänlaatuun vaikuttavat homeongelmat, lakien tulkinta ei enää olekaan yksiselitteistä, ja pahimmassa tapauksessa ne kääntyvät jopa työntekijää vastaan.
Ammattitaudin kriteerit ovat hyvin tiukat, ja kiistattoman diagnoosin tekeminen homevauriolle altistumisesta voi olla hankalaa. Suomessa vuonna 1995 kielletyt homealtistustestit vapautettiin uudelleen käyttöön, ja Suomi onkin Kanadan lisäksi ainoa maa maailmassa, jossa altistustestejä edelleen tehdään huolimatta niiden haittavaikutuksista. Vain kolmelle homelajille on olemassa keuhkoaltistustestit, vaikka homelajeja on yli kymmenen. Tämän vuoksi altistustesti ei ole läheskään kaikissa tapauksissa luotettava. Vakuutusyhtiöt nojaavat ammattitautikorvauksista päättäessään homealtistustestien tuloksiin ja useat työssä homeelle altistuneet jäävätkin usein ilman korvauksia. Homealtistus voi jatkua vuosia, minkä vuoksi sairastelu ja taloudellinen huoli synnyttävät myös epätoivoa ja masennusta. Nämä eivät ainakaan edistä henkilön työhönpaluuta.
Jos vakuutusyhtiö päättää puutteellisiin homealtistustesteihin sekä vakuutusyhtiön oman lääkärin lausuntoon vedoten, että kyseessä ei ole ammattitauti, niin korvauksia ei makseta. Myös Kelan suhtautuminen näihin korvaushakemuksiin on melko joustamatonta, sillä jos työntekijä katsotaan työkykyiseksi, hän voi hakea uutta työpaikkaa, ja mikäli entinen työsuhde on voimassa, ei työttömyyskorvauksiakaan makseta. Valitusprosessin vielä kestäessä vuosia henkilön toimeentulo voi olla todella tiukoilla.
Työpaikalla homeen aiheuttamat terveyshaitat voitaisiin terveydelle haitallisen altistuskokeen sijaan todeta helpommin ja luotettavammin keuhkojen huippuvirtauskokeella, jonka henkilö itse voisi mitata päivittäin sekä työpaikalla että kotona. Useamman viikon ajalta saadut tulokset paljastaisivat homeelle altistumisen työpaikalla luotettavammin kuin homealtistustestit, eivätkä ne myöskään aiheuttaisi testien kaltaisia haittavaikutuksia.
Sekä sosiaali- ja terveysministeriön että Kansanterveyslaitoksen asiantuntijalääkärit ovat esittäneet, että homeelle altistuneen työntekijän tilannetta tulisi parantaa ministeriön, Kelan, vakuutusyhtiöiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. Tärkeintä olisi sopia yhteisistä pelisäännöistä siitä, miten homeen aiheuttamat terveyshaitat todetaan ja miten korvauksia maksetaan. Tärkeintä tässä tilanteessa on työntekijän hyvinvointi ja terveys sekä työkyvyn palautuminen ja sen ylläpito. Työntekijän sairastuessa työpaikan kosteushomeesta pitkä sairausloma heikentää hänen taloudellista tilannettaan huomattavasti. Vakuutusyhtiöiden epäselvä korvauskäytäntö ei ainakaan edistä työntekijän toimeentuloa, terveyttä ja työhönpaluuta.
Myös Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan ensimmäistä kertaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota home- ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseen ja kohentaa homevaurioista kärsivien asemaa. Tapaturmavakuutuslain uudistustyön yhteydessä olisikin syytä puuttua ammattitautikorvausten maksamisen edellytyksiin ja saada aikaan selkeä vakuutusyhtiöiden hyväksymä keino diagnosoida sekä korvata homeen aiheuttamat terveyshaitat.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen homealtistuskokeisiin sisältyvistä terveysriskeistä ja vaihtoehtoisesta tavasta diagnosoida homeen aiheuttamat terveyshaitat luotettavammin ja
mitä hallitus aikoo tehdä, että homeen aiheuttamat ammattitautihaitat saadaan jatkossa diagnosoitua ja korvattua kiistattomasti kuormittamatta työntekijän terveyttä tai taloutta?


Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut kysymyksen johdosta Työterveyslaitosta. Sieltä saatujen tietojen mukaan altistuskokeiden tekeminen homesieniuutteilla ei ole ollut Suomessa kiellettyä. Kysymyksessä tarkoitettaneen "kiellolla" maanviljelijöiden homepölykeuhkosairauden tutkimuksia. Näistä homesieniuutteilla tehdyistä altistuskokeista luovuttiin 1980-luvun lopussa tarpeettomina, koska homepölykeuhkon diagnoosi pystytään varmentamaan myös muilla menetelmillä. Nämä tutkimukset on pidettävä erillään kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden tutkimuksista, joita Työterveyslaitos ja jotkut keuhkoklinikat asianmukaisin menetelmin edelleen tekevät henkilöillä, joilla epäillään kosteusvauriohomeiden aiheuttamaa ammattinuhaa tai ammattiastmaa eikä homepölykeuhkoa. Altistuskoetta ei enää tehdä, jos kosteusvauriorakennuksessa altistuneen työntekijän oireet viittaavat homepölykeuhkoon.
Sen sijaan ammattiastma- ja ammattinuhaepäilyssä on edelleen syytä käyttää keuhkoputkialtistuskoetta kaupallisilla homesieniuutteilla. Mikäli työntekijä on altistunut ja herkistynyt näille homeille, altistuskokeen tulos on yleensä selvä ja johtaa oikeaan diagnoosiin. Tutkimuksesta ei tässä tilanteessa aiheudu potilaalle terveydellistä haittaa, joka olisi merkittävämpi kuin altistumisen jatkuminen homeille omalla työpaikalla. Kaupallisten testiuutteiden määrä on rajallinen. Se rajoittaa testien tekemistä Työterveyslaitoksen ammattitautien poliklinikalla ja sairaaloiden keuhkoklinikoissa.
Kysymyksessä viitataan kolmeen saatavilla olevaan kaupalliseen homesienilajiin sekä toisaalta yli kymmeneen homesienilajiin, joita kosteus- ja homevauriorakennuksista löydetään mutta, joita ei ole kaupallisesti saatavilla altistuskokeisiin. Kosteusvauriohomesieniä ja bakteereita, joilla on todennäköisesti merkitystä oireiden ja sairauksien synnyssä, on todellisuudessa kuitenkin useita kymmeniä ellei peräti satoja. Tästä johtuen kosteusvauriohomeille altistuneiden henkilöiden työperäisten sairauksien tutkiminen onkin hyvin haasteellista ja vaatii lisää lääketieteellistä tutkimustietoa.
Kysymyksen mukaan vain Suomessa ja Kanadassa käytetään altistuskokeita homeille altistuneilla potilailla työperäisen sairauden toteamiseksi. Työterveyslaitoksen mukaan tämä johtuu pitkälti siitä, että näissä maissa työperäisten hengityselinsairauksien tutkimus on todennäköisesti pisimmällä ja tutkimuksella on pitkät perinteet. Syy muiden maiden poikkeavaan käytäntöön ei ole se, että homealtistuskokeeseen liittyisi merkittävä terveydellinen riski.
Suomi on ollut edeltäjäkävijä kosteusvauriohomeiden tutkimuksissa. Maassamme on yksi parhaimmista ja luotettavimmista tutkimuskäytännöistä altistuneiden potilaiden tutkimuksessa. Tämä käy ilmi lukuisista tieteellisistä tutkimusraporteista, joita maastamme on julkaistu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kysymyksessä tuodaan esille vaihtoehtona altistuskokeille keuhkojen huippuvirtauskoe. Sillä tarkoitettaneen keuhkojen PEF-mittausta. Menetelmää pidetään Työterveyslaitoksen mukaan myös kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa yhtenä hyvänä vaihtoehtona.
Ministeri Sinikka Mönkäre asetti jo 1996 selvitysmiehet (professorit Haahtela ja Reijula) arvioimaan kosteusvauriohomeiden aiheuttaman ongelman ratkaisukeinoja. Selvitystyön tulokset ovat johtaneet merkittäviin korjauksiin potilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta Työterveyslaitos laati lisäksi ohjeiston hyväksi käytännöksi kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden ammattitautitutkimuksissa. Työterveyslaitos järjesti jo 1990-luvun lopulla niin sanotun Majvikin konsensuskokouksen. Sen tuloksena maassamme on noudatettu yhtenäisiä tutkimuskäytäntöjä kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa. Majvikin konsensuskokous järjestettiin uudelleen kevään 2006 aikana. Tarkennetut ja päivitetyt ohjeet kosteusvauriohomerakennusten tutkimiseksi ja niissä oireilevien henkilöiden tutkimiseksi julkistettaneen vuoden 2007 alkupuolella.
Työterveyslaitoksella on parhaillaan käynnissä laaja Työsuojelurahaston rahoittama tutkimusprojekti. Sen yhteydessä käydään läpi viime vuosikymmenen aikana Työterveyslaitoksella tutkittujen, kosteusvauriorakennuksissa altistuneiden potilaiden tietoja. Tutkimusten tulosten perusteella saataneen nykyistäkin selkeämmät tutkimus- ja hoitolinjat näiden potilaiden tutkimiseksi. Työterveyslaitoksella ja Kansanterveyslaitoksella on lisäksi käynnissä joukko tutkimusprojekteja, joissa selvitetään homeille altistuneiden potilaiden sairauksien syntymekanismeja ja hengitysteiden tulehdusvasteiden yksityiskohtia. Tulokset auttavat kehittämään uusia tutkimusmenetelmiä tämän sairauden tutkimuksiin tulevina vuosina.
Ammattitautivakuutusjärjestelmä on syyperusteinen sosiaalivakuutusjärjestelmä. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työntekijällä voidaan lääketieteellisesti hyväksytyin perustein todeta sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti työssä tapahtuneen homealtistuksen aiheuttama. Homesairauksien korvauskäytännössä hyväksytään nykyisin ammattiastmadiagnoosi ilman altistuskoetulosta, mikäli esimerkiksi työpaikalla tehdyn PEF-seurannan tulos viittaa selkeään oireiluun ja puhalluskokeissa näkyy poikkeava löydös. Lisäksi edellytetään yleensä, että muutkin potilaan testit, kuten vasta-ainemääritykset tukevat astmadiagnoosia. Mikäli syy-yhteyttä työhön ei voida osoittaa, kosteushomesairauteen sairastunut kuuluu työ- ja kansaeläkejärjestelmän piiriin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittämiseksi työryhmätyön, johon osallistuisivat työelämän osapuolet ja vakuutusjärjestelmä. Tarkoituksena on, että työryhmä laatisi vakuutusperiaate huomioon ottaen ehdotukset tapaturmavakuutuslainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi. Työryhmän olisi myös arvioitava, vastaako nykyinen tapaturmavakuutuslainsäädäntö työelämän muuttuneita olosuhteita. Kysymyksessä esitetty ongelma on mahdollista ottaa esille tämän työryhmätyön yhteydessä.

Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

"Suomessa vuonna 1995 kielletyt homealtistustestit vapautettiin uudelleen käyttöön, ja Suomi onkin Kanadan lisäksi ainoa maa maailmassa, jossa altistustestejä edelleen tehdään huolimatta niiden haittavaikutuksista. "


Ja mistä voi hakea korvausta, kun TTL tuhoaa loputkin sun keuhkoistasi? Ja IHAN vahingossa! Kuka ja mikä tutkii näitä valituksia ja miten näihin tehtyihin MOKIIN pitäisi reakoida? Kuka vastaa TTL:n toimista silloin kun homma meneekin pahasti pieleen?

Pitäisi tehdä valmiiksi vaikka lomake altistetuille, keuhkolääkärinsä kanssa sitten täyttelisivät mitä itse asiassa noissa altistuksissa keuhkoille kävi! Ja kuka korvaa, antaako joku näistä tutkijoista (tupakoimaton kiitos) omat keuhkonsa tuhottujen tilalle?

Vai onko niin, että VAHINKOJA sattuu ja tekemättä EI OPI!

Liisa/ kirjoitti:

Tässä tuoreimman homealtistumiseen liittyvän kirjallisen kysymyksen (KK 843/2006 vp) kysymys- ja vastausosa:

Työntekijän suojaksi on säädetty lakeja työturvallisuudesta sekä ammattitaudeista, mutta kun kyseessä ovat tuhansien ihmisten elämänlaatuun vaikuttavat homeongelmat, lakien tulkinta ei enää olekaan yksiselitteistä, ja pahimmassa tapauksessa ne kääntyvät jopa työntekijää vastaan.
Ammattitaudin kriteerit ovat hyvin tiukat, ja kiistattoman diagnoosin tekeminen homevauriolle altistumisesta voi olla hankalaa. Suomessa vuonna 1995 kielletyt homealtistustestit vapautettiin uudelleen käyttöön, ja Suomi onkin Kanadan lisäksi ainoa maa maailmassa, jossa altistustestejä edelleen tehdään huolimatta niiden haittavaikutuksista. Vain kolmelle homelajille on olemassa keuhkoaltistustestit, vaikka homelajeja on yli kymmenen. Tämän vuoksi altistustesti ei ole läheskään kaikissa tapauksissa luotettava. Vakuutusyhtiöt nojaavat ammattitautikorvauksista päättäessään homealtistustestien tuloksiin ja useat työssä homeelle altistuneet jäävätkin usein ilman korvauksia. Homealtistus voi jatkua vuosia, minkä vuoksi sairastelu ja taloudellinen huoli synnyttävät myös epätoivoa ja masennusta. Nämä eivät ainakaan edistä henkilön työhönpaluuta.
Jos vakuutusyhtiö päättää puutteellisiin homealtistustesteihin sekä vakuutusyhtiön oman lääkärin lausuntoon vedoten, että kyseessä ei ole ammattitauti, niin korvauksia ei makseta. Myös Kelan suhtautuminen näihin korvaushakemuksiin on melko joustamatonta, sillä jos työntekijä katsotaan työkykyiseksi, hän voi hakea uutta työpaikkaa, ja mikäli entinen työsuhde on voimassa, ei työttömyyskorvauksiakaan makseta. Valitusprosessin vielä kestäessä vuosia henkilön toimeentulo voi olla todella tiukoilla.
Työpaikalla homeen aiheuttamat terveyshaitat voitaisiin terveydelle haitallisen altistuskokeen sijaan todeta helpommin ja luotettavammin keuhkojen huippuvirtauskokeella, jonka henkilö itse voisi mitata päivittäin sekä työpaikalla että kotona. Useamman viikon ajalta saadut tulokset paljastaisivat homeelle altistumisen työpaikalla luotettavammin kuin homealtistustestit, eivätkä ne myöskään aiheuttaisi testien kaltaisia haittavaikutuksia.
Sekä sosiaali- ja terveysministeriön että Kansanterveyslaitoksen asiantuntijalääkärit ovat esittäneet, että homeelle altistuneen työntekijän tilannetta tulisi parantaa ministeriön, Kelan, vakuutusyhtiöiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. Tärkeintä olisi sopia yhteisistä pelisäännöistä siitä, miten homeen aiheuttamat terveyshaitat todetaan ja miten korvauksia maksetaan. Tärkeintä tässä tilanteessa on työntekijän hyvinvointi ja terveys sekä työkyvyn palautuminen ja sen ylläpito. Työntekijän sairastuessa työpaikan kosteushomeesta pitkä sairausloma heikentää hänen taloudellista tilannettaan huomattavasti. Vakuutusyhtiöiden epäselvä korvauskäytäntö ei ainakaan edistä työntekijän toimeentuloa, terveyttä ja työhönpaluuta.
Myös Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan ensimmäistä kertaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota home- ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseen ja kohentaa homevaurioista kärsivien asemaa. Tapaturmavakuutuslain uudistustyön yhteydessä olisikin syytä puuttua ammattitautikorvausten maksamisen edellytyksiin ja saada aikaan selkeä vakuutusyhtiöiden hyväksymä keino diagnosoida sekä korvata homeen aiheuttamat terveyshaitat.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen homealtistuskokeisiin sisältyvistä terveysriskeistä ja vaihtoehtoisesta tavasta diagnosoida homeen aiheuttamat terveyshaitat luotettavammin ja
mitä hallitus aikoo tehdä, että homeen aiheuttamat ammattitautihaitat saadaan jatkossa diagnosoitua ja korvattua kiistattomasti kuormittamatta työntekijän terveyttä tai taloutta?


Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut kysymyksen johdosta Työterveyslaitosta. Sieltä saatujen tietojen mukaan altistuskokeiden tekeminen homesieniuutteilla ei ole ollut Suomessa kiellettyä. Kysymyksessä tarkoitettaneen "kiellolla" maanviljelijöiden homepölykeuhkosairauden tutkimuksia. Näistä homesieniuutteilla tehdyistä altistuskokeista luovuttiin 1980-luvun lopussa tarpeettomina, koska homepölykeuhkon diagnoosi pystytään varmentamaan myös muilla menetelmillä. Nämä tutkimukset on pidettävä erillään kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden tutkimuksista, joita Työterveyslaitos ja jotkut keuhkoklinikat asianmukaisin menetelmin edelleen tekevät henkilöillä, joilla epäillään kosteusvauriohomeiden aiheuttamaa ammattinuhaa tai ammattiastmaa eikä homepölykeuhkoa. Altistuskoetta ei enää tehdä, jos kosteusvauriorakennuksessa altistuneen työntekijän oireet viittaavat homepölykeuhkoon.
Sen sijaan ammattiastma- ja ammattinuhaepäilyssä on edelleen syytä käyttää keuhkoputkialtistuskoetta kaupallisilla homesieniuutteilla. Mikäli työntekijä on altistunut ja herkistynyt näille homeille, altistuskokeen tulos on yleensä selvä ja johtaa oikeaan diagnoosiin. Tutkimuksesta ei tässä tilanteessa aiheudu potilaalle terveydellistä haittaa, joka olisi merkittävämpi kuin altistumisen jatkuminen homeille omalla työpaikalla. Kaupallisten testiuutteiden määrä on rajallinen. Se rajoittaa testien tekemistä Työterveyslaitoksen ammattitautien poliklinikalla ja sairaaloiden keuhkoklinikoissa.
Kysymyksessä viitataan kolmeen saatavilla olevaan kaupalliseen homesienilajiin sekä toisaalta yli kymmeneen homesienilajiin, joita kosteus- ja homevauriorakennuksista löydetään mutta, joita ei ole kaupallisesti saatavilla altistuskokeisiin. Kosteusvauriohomesieniä ja bakteereita, joilla on todennäköisesti merkitystä oireiden ja sairauksien synnyssä, on todellisuudessa kuitenkin useita kymmeniä ellei peräti satoja. Tästä johtuen kosteusvauriohomeille altistuneiden henkilöiden työperäisten sairauksien tutkiminen onkin hyvin haasteellista ja vaatii lisää lääketieteellistä tutkimustietoa.
Kysymyksen mukaan vain Suomessa ja Kanadassa käytetään altistuskokeita homeille altistuneilla potilailla työperäisen sairauden toteamiseksi. Työterveyslaitoksen mukaan tämä johtuu pitkälti siitä, että näissä maissa työperäisten hengityselinsairauksien tutkimus on todennäköisesti pisimmällä ja tutkimuksella on pitkät perinteet. Syy muiden maiden poikkeavaan käytäntöön ei ole se, että homealtistuskokeeseen liittyisi merkittävä terveydellinen riski.
Suomi on ollut edeltäjäkävijä kosteusvauriohomeiden tutkimuksissa. Maassamme on yksi parhaimmista ja luotettavimmista tutkimuskäytännöistä altistuneiden potilaiden tutkimuksessa. Tämä käy ilmi lukuisista tieteellisistä tutkimusraporteista, joita maastamme on julkaistu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kysymyksessä tuodaan esille vaihtoehtona altistuskokeille keuhkojen huippuvirtauskoe. Sillä tarkoitettaneen keuhkojen PEF-mittausta. Menetelmää pidetään Työterveyslaitoksen mukaan myös kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa yhtenä hyvänä vaihtoehtona.
Ministeri Sinikka Mönkäre asetti jo 1996 selvitysmiehet (professorit Haahtela ja Reijula) arvioimaan kosteusvauriohomeiden aiheuttaman ongelman ratkaisukeinoja. Selvitystyön tulokset ovat johtaneet merkittäviin korjauksiin potilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta Työterveyslaitos laati lisäksi ohjeiston hyväksi käytännöksi kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden ammattitautitutkimuksissa. Työterveyslaitos järjesti jo 1990-luvun lopulla niin sanotun Majvikin konsensuskokouksen. Sen tuloksena maassamme on noudatettu yhtenäisiä tutkimuskäytäntöjä kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa. Majvikin konsensuskokous järjestettiin uudelleen kevään 2006 aikana. Tarkennetut ja päivitetyt ohjeet kosteusvauriohomerakennusten tutkimiseksi ja niissä oireilevien henkilöiden tutkimiseksi julkistettaneen vuoden 2007 alkupuolella.
Työterveyslaitoksella on parhaillaan käynnissä laaja Työsuojelurahaston rahoittama tutkimusprojekti. Sen yhteydessä käydään läpi viime vuosikymmenen aikana Työterveyslaitoksella tutkittujen, kosteusvauriorakennuksissa altistuneiden potilaiden tietoja. Tutkimusten tulosten perusteella saataneen nykyistäkin selkeämmät tutkimus- ja hoitolinjat näiden potilaiden tutkimiseksi. Työterveyslaitoksella ja Kansanterveyslaitoksella on lisäksi käynnissä joukko tutkimusprojekteja, joissa selvitetään homeille altistuneiden potilaiden sairauksien syntymekanismeja ja hengitysteiden tulehdusvasteiden yksityiskohtia. Tulokset auttavat kehittämään uusia tutkimusmenetelmiä tämän sairauden tutkimuksiin tulevina vuosina.
Ammattitautivakuutusjärjestelmä on syyperusteinen sosiaalivakuutusjärjestelmä. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työntekijällä voidaan lääketieteellisesti hyväksytyin perustein todeta sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti työssä tapahtuneen homealtistuksen aiheuttama. Homesairauksien korvauskäytännössä hyväksytään nykyisin ammattiastmadiagnoosi ilman altistuskoetulosta, mikäli esimerkiksi työpaikalla tehdyn PEF-seurannan tulos viittaa selkeään oireiluun ja puhalluskokeissa näkyy poikkeava löydös. Lisäksi edellytetään yleensä, että muutkin potilaan testit, kuten vasta-ainemääritykset tukevat astmadiagnoosia. Mikäli syy-yhteyttä työhön ei voida osoittaa, kosteushomesairauteen sairastunut kuuluu työ- ja kansaeläkejärjestelmän piiriin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittämiseksi työryhmätyön, johon osallistuisivat työelämän osapuolet ja vakuutusjärjestelmä. Tarkoituksena on, että työryhmä laatisi vakuutusperiaate huomioon ottaen ehdotukset tapaturmavakuutuslainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi. Työryhmän olisi myös arvioitava, vastaako nykyinen tapaturmavakuutuslainsäädäntö työelämän muuttuneita olosuhteita. Kysymyksessä esitetty ongelma on mahdollista ottaa esille tämän työryhmätyön yhteydessä.

Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

"Syy muiden maiden poikkeavaan käytäntöön ei ole se, että homealtistuskokeeseen liittyisi merkittävä terveydellinen riski."

Minulle tuo altistusten terveydellinen riski ei ollut pieni. Toipuminen altistuksista vei useita kuukausia ja sain nivelkivut ihan pysyviksi. Nivelkipuja minulla ei ollut aikaisemmin ja reumalääkäri teki fibromyalgia - diagnoosin maaliskuussa 2005.

Vaikka ihan kaikki eivät ole sairastuneet noista "vaarattomista" altistuskokeista, minua nyt kiinnostaa se, etten minäkään olisi saanut sairastua.

Vaikka ihan kaikki eivät joudukaan sosiaaliturvan väliinputoajaksi, niin minun kohdallani se toi ikävää turvattomuutta. Oli todella inhottava kokemus käydä sosiaalitoimistossa anomassa toimeentulotukea ja joutua typerän sosiaalityöntekijän nöyryyttämäksi: "Kaikilla on laskuja - näkemiin - ette saa mitään" -tyyliin.

Sairastuin työssäni ja koska sosiaaliturva ei tunne tapauksia, että ihmisellä on työpaikka, jonne hän ei voi palata ja että ihminen on niin sairas, ettei kykenekään työhön vielä tuon 300 päivän jälkeen niin so what? "No yritäppä nyt vain pärjätä ja lainaa vaikka ystäviltä". Ystävät ovat todellakin minulla ihan muuta tarkoitusta varten enkä ikinä lainaisi ystäviltäni rahaa.

No kiitos niille ystäville jotka toivat joskus ruokaa ja rahaa hädän hetkellä. Oli nöyryyttävää pyytää eläkkeellä olevalta silloin lähes 80 vuotiaalta äidilta rahaa, kun olen kuitenkin elättänyt itseni 19 vuotiaasta asti. Olen omilla lainarahoilla opiskellut ja kasvattanut lapsenikin ihan itse ja yksin. Kyllä murrosikäinen joskus kiukutteli, kun piti sanoa ettei ole rahaa.

Saa nähdä miten tämä uusin laki tai ehdotus tai selittelyt käytännössä toteutuvat.

Homealtistusten lopettaminen olisi kyllä ihan asiallista. Kyllä vakuutusyhtiön pitäisi uskoa jos työterveyslääkäri ja keuhkosairauksien erikoislääkäri vuosikausia seuraavat potilasta ja näkevät sairauden tulevan aina takaisin, kun työntekijä palaa työpaikalle. Oirelista ja pef-mittauksetkin kertovat omaa tarinaansa. Sekin tulee huomioida, ettei pef aina suinkaan laske, vaikka hengitys kuinka pihisee ja vinkuu ja vaikka kuinka yskittää ja ahdistaa.

Entäs nämä, joille tehdään alveoliitti tai ODTS diagnoosi? Eivät hekään kykene palaamaan entiseen työhönsä ja tuskin mihinkään työhön. Faktaahan on se, että kun kerran on alkanut oireilla, OIREILEE JA SAIRASTUU IHAN VARMASTI AINA UUDELLEEN kaikissa homeisissa tiloissa.

Vielä surkeammassa asemassa ovat ne, joille ei osu kohdalle sopiva altiste NYKYISIN VAIN YHDESTÄ, ASPERGILLUS FUMIGATUS altisteesta. Työpaikalla nämä ihmiset oireilevat ihan varmasti "toisesta" "kolmannesta".... ja sadannesta homelajikkeesta ja heidän papereissaan saattaa lukea: "Kyseessä ei ole ammattitauti". Hekään eivät voi palata työpaikalleen tai raatavat hirvittävän isojen kortisoniannosten turvin, etteivät vain joudu sosiaaliturvan väliinputoajiksi.

Totisesti PALJON ON PARANTAMISEN VARAA homesairaiden sosiaaliturvassa ja kuntoutuksessa.

Myös kodeissaan altistuneilla ja sairastuneilla on omat ongelmansa. Entäs kun menee koti ja omaisuus ? ASTE auttaa lupaustensa mukaan - miten käytännössä? Missä nämä ihmiset asuvat kun eivät voi mennä homekotiin? Avustuksia ei saa, koska heillä "on liian paljon omaisuutta". Tuo "liian paljon omaisuutta" voikin olla hometalo, josta on vielä paljon maksamattomia lainoja jäljellä.

Kirjoitahan sinäkin, joka soitit minulle tänään. "Sinullahan on mies joka elättää sinut, joten et tarvitse mitään avustuksia". Keskustelimme pitkään ja olen todella pahoillani, että sinäkin jäit sosiaaliturvan väliinputoajaksi. Kyllä sinä tarvitse ihan omat tulot. Entäs (anteeksi) jos aviopuoliso jättää (en tarkoita sinua) tai kuolee?

Hyvin paljon on "porsaan reikiä" homesairaiden sosiaaliturvassa.

Kaikki lupaavat tehdä jotain.
Kukaan ei vielä ole tehnyt konkreettista.

Minä ainakaan en ole saanut kutsua sinne TTL:n tekemään haastatteluun ja meidän homesairaiden uusintatutkimuksiin (jossa ei tietenkään enää altisteta). Olenko sinnekin "liian vaikea tapaus" epätyypillisine astmoineni ja "liian vaikean tapauksen" toimeentuloturvan saamiselle. Vakuutusyhtiö IF:lle olen ollut "niiiiiin vaikea tapaus" jo kolme ja puoli vuotta, vaikka minulla on jo ammattitautidiagnoosikin.

Eivät voi määrätä minua palaamaan entiseen työpaikkani, kun jo olen työkyvyttömyyseläkkeellä vaikeahoitoisen ja herkästi reagoivan astmani ja allergiaoireitteni vuoksi.

Odottelen tapaturmaeläkettä, joka sekin on lakisääteinen, koska työpaikkani tuhosi terveyteni PYSYVÄSTI.

vapautettiin uudelleen kirjoitti:

"Suomessa vuonna 1995 kielletyt homealtistustestit vapautettiin uudelleen käyttöön, ja Suomi onkin Kanadan lisäksi ainoa maa maailmassa, jossa altistustestejä edelleen tehdään huolimatta niiden haittavaikutuksista. "


Ja mistä voi hakea korvausta, kun TTL tuhoaa loputkin sun keuhkoistasi? Ja IHAN vahingossa! Kuka ja mikä tutkii näitä valituksia ja miten näihin tehtyihin MOKIIN pitäisi reakoida? Kuka vastaa TTL:n toimista silloin kun homma meneekin pahasti pieleen?

Pitäisi tehdä valmiiksi vaikka lomake altistetuille, keuhkolääkärinsä kanssa sitten täyttelisivät mitä itse asiassa noissa altistuksissa keuhkoille kävi! Ja kuka korvaa, antaako joku näistä tutkijoista (tupakoimaton kiitos) omat keuhkonsa tuhottujen tilalle?

Vai onko niin, että VAHINKOJA sattuu ja tekemättä EI OPI!

paljastaa. Sut.

hilkkaliisa kirjoitti:

"Syy muiden maiden poikkeavaan käytäntöön ei ole se, että homealtistuskokeeseen liittyisi merkittävä terveydellinen riski."

Minulle tuo altistusten terveydellinen riski ei ollut pieni. Toipuminen altistuksista vei useita kuukausia ja sain nivelkivut ihan pysyviksi. Nivelkipuja minulla ei ollut aikaisemmin ja reumalääkäri teki fibromyalgia - diagnoosin maaliskuussa 2005.

Vaikka ihan kaikki eivät ole sairastuneet noista "vaarattomista" altistuskokeista, minua nyt kiinnostaa se, etten minäkään olisi saanut sairastua.

Vaikka ihan kaikki eivät joudukaan sosiaaliturvan väliinputoajaksi, niin minun kohdallani se toi ikävää turvattomuutta. Oli todella inhottava kokemus käydä sosiaalitoimistossa anomassa toimeentulotukea ja joutua typerän sosiaalityöntekijän nöyryyttämäksi: "Kaikilla on laskuja - näkemiin - ette saa mitään" -tyyliin.

Sairastuin työssäni ja koska sosiaaliturva ei tunne tapauksia, että ihmisellä on työpaikka, jonne hän ei voi palata ja että ihminen on niin sairas, ettei kykenekään työhön vielä tuon 300 päivän jälkeen niin so what? "No yritäppä nyt vain pärjätä ja lainaa vaikka ystäviltä". Ystävät ovat todellakin minulla ihan muuta tarkoitusta varten enkä ikinä lainaisi ystäviltäni rahaa.

No kiitos niille ystäville jotka toivat joskus ruokaa ja rahaa hädän hetkellä. Oli nöyryyttävää pyytää eläkkeellä olevalta silloin lähes 80 vuotiaalta äidilta rahaa, kun olen kuitenkin elättänyt itseni 19 vuotiaasta asti. Olen omilla lainarahoilla opiskellut ja kasvattanut lapsenikin ihan itse ja yksin. Kyllä murrosikäinen joskus kiukutteli, kun piti sanoa ettei ole rahaa.

Saa nähdä miten tämä uusin laki tai ehdotus tai selittelyt käytännössä toteutuvat.

Homealtistusten lopettaminen olisi kyllä ihan asiallista. Kyllä vakuutusyhtiön pitäisi uskoa jos työterveyslääkäri ja keuhkosairauksien erikoislääkäri vuosikausia seuraavat potilasta ja näkevät sairauden tulevan aina takaisin, kun työntekijä palaa työpaikalle. Oirelista ja pef-mittauksetkin kertovat omaa tarinaansa. Sekin tulee huomioida, ettei pef aina suinkaan laske, vaikka hengitys kuinka pihisee ja vinkuu ja vaikka kuinka yskittää ja ahdistaa.

Entäs nämä, joille tehdään alveoliitti tai ODTS diagnoosi? Eivät hekään kykene palaamaan entiseen työhönsä ja tuskin mihinkään työhön. Faktaahan on se, että kun kerran on alkanut oireilla, OIREILEE JA SAIRASTUU IHAN VARMASTI AINA UUDELLEEN kaikissa homeisissa tiloissa.

Vielä surkeammassa asemassa ovat ne, joille ei osu kohdalle sopiva altiste NYKYISIN VAIN YHDESTÄ, ASPERGILLUS FUMIGATUS altisteesta. Työpaikalla nämä ihmiset oireilevat ihan varmasti "toisesta" "kolmannesta".... ja sadannesta homelajikkeesta ja heidän papereissaan saattaa lukea: "Kyseessä ei ole ammattitauti". Hekään eivät voi palata työpaikalleen tai raatavat hirvittävän isojen kortisoniannosten turvin, etteivät vain joudu sosiaaliturvan väliinputoajiksi.

Totisesti PALJON ON PARANTAMISEN VARAA homesairaiden sosiaaliturvassa ja kuntoutuksessa.

Myös kodeissaan altistuneilla ja sairastuneilla on omat ongelmansa. Entäs kun menee koti ja omaisuus ? ASTE auttaa lupaustensa mukaan - miten käytännössä? Missä nämä ihmiset asuvat kun eivät voi mennä homekotiin? Avustuksia ei saa, koska heillä "on liian paljon omaisuutta". Tuo "liian paljon omaisuutta" voikin olla hometalo, josta on vielä paljon maksamattomia lainoja jäljellä.

Kirjoitahan sinäkin, joka soitit minulle tänään. "Sinullahan on mies joka elättää sinut, joten et tarvitse mitään avustuksia". Keskustelimme pitkään ja olen todella pahoillani, että sinäkin jäit sosiaaliturvan väliinputoajaksi. Kyllä sinä tarvitse ihan omat tulot. Entäs (anteeksi) jos aviopuoliso jättää (en tarkoita sinua) tai kuolee?

Hyvin paljon on "porsaan reikiä" homesairaiden sosiaaliturvassa.

Kaikki lupaavat tehdä jotain.
Kukaan ei vielä ole tehnyt konkreettista.

Minä ainakaan en ole saanut kutsua sinne TTL:n tekemään haastatteluun ja meidän homesairaiden uusintatutkimuksiin (jossa ei tietenkään enää altisteta). Olenko sinnekin "liian vaikea tapaus" epätyypillisine astmoineni ja "liian vaikean tapauksen" toimeentuloturvan saamiselle. Vakuutusyhtiö IF:lle olen ollut "niiiiiin vaikea tapaus" jo kolme ja puoli vuotta, vaikka minulla on jo ammattitautidiagnoosikin.

Eivät voi määrätä minua palaamaan entiseen työpaikkani, kun jo olen työkyvyttömyyseläkkeellä vaikeahoitoisen ja herkästi reagoivan astmani ja allergiaoireitteni vuoksi.

Odottelen tapaturmaeläkettä, joka sekin on lakisääteinen, koska työpaikkani tuhosi terveyteni PYSYVÄSTI.

"harkintavallan" uskoa vain ja ainoastaan vakuutusyhtiön esittämiä lausuntoja terveydentilastasi, sivuuttaen täysin hoitavien lääkäreiden tutkimuksiin perustuvat lausunnot, saat 99% varmuudella hylkypäätöksen tapaturmaeläkeasiaasi.

Seuraava vaihe on sitten valitus KKO:hon, mikä joko ei anna valituslupaa tai sitten toteaa, että vakuutusoikeuden päätös on oikea ja tästä päätöksestä et saa valittaa.

Tosin sekin KKO:n päätöksen lopussa oleva lause on valetta, kuten KKO:n muukin toiminta.

Sinulla on oikeus ja VELVOLLISUUS valittaa EIT:hen(Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen).

Suomen valtion nimittämä ihmisoikeustuomari on tällä hetkellä Matti Pellonpää, joka sai päätettyään EIT:n tuomarina tunaroinnin, palkkioviran nimitettynä KHO:n uudeksi ylituomariksi.

Suomen valtion kesällä -06 nimittämä uusi tuomari EIT:ssä on Päivi Hirvelä, joka valehtelemalla työhistoriansa valittiin virkaan ilmeisen sopivana, ei kuitenkaan pätevänä.

Kaikki te, jotka arvostatte rehellisyyttä, kirjoittakaa nimenne seuraavaan adressiin:

http://www.adressit.com/eit

käyttöonkelma kirjoitti:

paljastaa. Sut.

Pomo uudelle työntekijälleen: -Voittekin sitten heti ruveta siivoamaan vessaa tällä harjalla.
-Anteeksi, johtaja. Kiinnittäisin vain huomiota siihen seikkaan, että olen juuri valmistunut insinööriksi.
-Aivan niin...anteeksi. Antakaahan se harja niin minä näytän ensin mallia.

käyttöonkelma kirjoitti:

paljastaa. Sut.

Englantilaismies halusi oppia puhumaan venäjää muuttumalla itse venäläiseksi. Hän matkasi maailman parhaimman aivokirurgin luo ja kysyi, olisiko se mahdollista. -Se järjestyy kyllä, kirurgi sanoi. -Meidän pitää vain poistaa 20 prosenttia aivoistanne. Mies suostui tähän ja antoi luvan leikkaukseen. Mutta kun leikkaus oli tehty, kirurgi odotti miehen heräämistä nukutuksesta erittäin huolestuneen näköisen. -Olen hirveän pahoillani, mutta meille sattui paha virhe tehdessämme leikkausta, kirurgi sanoi. -Poistimmekin erehdyksessä 80 prosenttia aivoistanne. -Det gör ingenting, vastasi mies.

käyttöonkelma kirjoitti:

paljastaa. Sut.

Allergia kirjassa p. 1985 sivulla 130 kerrotaan allergisesta alveoliitista seuraavaa: "Ulkosyntyiset allergiset alveoliitit kuuluvat keuhkojen allergisiin sairauksiin, JOLLOIN TULEHDUKSELLINEN REAKTIO tapahtuu keuhkon periferisissä osissa ALVEOLEISSA (keuhkorakkuloissa) ja respiratorisissa bronkioleissa (pienissä hengitysteissä)."

Keuhkosairaudet kirja p. 2000 kertoo allergisesta alveoliitista seuraavaa s. 336: "Allergeenien ja vasta-aineiden väliset haitalliset reaktiot tapahtuvat tässä sairaudessa NIISSÄ KEUHKOJEN OSISSA, jotka osallistuvat hengityskaasujen vaihtoon, toisin sanoen KEUHKORAKKULOISSA JA RESPIRATORISISSA BRONKIOLEISSA."

Kummankin määritelmän mukaan puhutaan allergisesta alveoliitista vasta silloin, kun tulehdus on pienissä keuhkorakkuloissa.
Siihen ei riitä yksistään pienten hengitysteiden tulehtuminen.

Allergia kirjassa on selvitetty myös astmaa ja todettu sitä olevan kahta eri lajia.
Henkilö voi saada allergeenialtistuksesta nopean astmareaktion (IgE) tai reaktio syntyy vasta illalla työpäivän jälkeen ja silloinhan on kysymyksessä muu kuin IgE välitteinen reaktio.

Ja ASTMA on KEUHKOPUTKIEN limakalvojen tulehduksellinen sairaus johon liittyy keuhkoputkien supistumisherkkyys eri asteisena. (WHO 1995).

Sanoit, että astmaan liittyy tärkeänä osana obstruktio. Astma on ryhmitelty viiteen eri vaikeusasteeseen, joista vasta neljänteen asteeseen liittyy pysyvä obstruktio.
Myös astmassa pienet hengitystiehyeet voivat tulehtua. Tunnen homeastmaatikkoja, jotka
tuntien kuluttua altistuksesta joutuvat käyttämään astmalääkityksen perillesaamiseen nebulisaattoria tukehtumisen estämiseksi.
Heillä ei ole onneksi vielä pysyvää obstruktiota.

Sanoit, että nykyään kun hiukankin ottaa henkeen puhutaan heti astmasta, joka on täysin väärin.

Itse olen kuullut lääkäreiden kertoilevan toistuvasti, että keuhkoahtaumataudin (COPD), ei siis astman, ensioire on pelkästään hengenahdistus (siis ilman muita oireita), jonka aiheuttajana yli 90 %:sti on tupakka. Samaa väitettiin muutoin viimeisessä Yliopiston apteekin julkaisemassa lehdessäkin.

Keuhkosairaudet kirjassa sanotaan COPD:stä näin: "Aiheuttajana on kolme päätekijää: krooninen keuhkoputkitulehdus, emfyseema ja krooninen progressiivinen hengitysteiden ahtauma."
Ja näin: "Kliinisessä työssä käytetään termiä keuhkoahtaumatauti, kun potilaalla ON PÄÄOSIN PALAUTUMATON OBSTRUKTIO TILANTEISSA, KUN ASTMA ON SULJETTU POIS.

Eli vaikka astmakin saattaa aiheuttaa pysyvän obstruktion, sitä nimitetään astmaksi yhä edelleen, ei allergiseksi alveoliitiksi.

Ja tuosta EMFYSEEMASTA sanotaan, että se on patologis-anatominen käsite, joka tarkoittaa terminaalisten ilmateiden distaalipuolella havaittavaa LÄHINNÄ KEUHKORAKKULA-ALUEEN TUHOUTUMISTA.
Ja että näin on, on todettu myös mainitsemassasi Allergia kirjassa: ALLERGINEN ALVEOLIITTI saattaa AIHEUTTAA EMFYSEEMAA (eli pysyvän keuhkovaurion), jota SITÄVASTOIN ASTMA EI KOSKAAN AIHEUTA.
Ja tuon emfyseeman pelosta ammattitautitutkinnassa keuhkoaltistukset löpetettiin 1960-luvulla ja siirryttiin nenäaltistuksiin.

Allergeenialtistus saattaa aiheuttaa myös allergisen keuhkoputkitulehduksen, joka laukeaa päälle 4-8:n tunnin kuluttua altistuksesta, joka sekin on luettu astmaan sitten vuonna 1995 uudistetun ASTMA-määritelmän.
Myös allergiseen keuhkoputkitulehdukseen voi liittyä pienten hengitysteiden tulehtuminen.
Allerginen keuhkoputkitulehdus voi myös kroonistua kuten siihen liittyvä pienten hengitysteiden tulehtuminenkin.
Eli mikäli patologi toteaa kroonisen keuhkoputkitulehduksen, niin se sitä, eikä mitään muuta.

Väität myös, että allergiseen alveoliittiin kuuluvia OIREITA ryhdyttiin virheellisesti kutsumaan vuodesta 1995 eteenpäin kutsumaan astmaksi.

Mainitsemassasi Allergia kirjassa vuodelta 1985 sanotaan s. 133 allergisen alveoliitin oireilusta seuraavasti:
"OIREET MUISTUTTAVAT USEIN HENGITYSTIEINFEKTION OIREITA (eli virusflunssaa). NE LIEVENEVÄT MUUTAMASSA VUOROKAUDESSA, JOS ALTISTUKSET TOISTUVAT, KOHTAUKSET UUSIUTUVAT JA MUUTTUVAT RAJUMMIKSI. Mainitut oireet kuvaavat lähinnä AKUUTTIA TAUDINKOHTAUSTA. Monilla potilailla sairaus ilmenee kuitenkin hiipivänä, jolloin oireet ovat vähemmän dramattisia. NÄILLE POTILAILLE SAATTAA KEHITTYÄ PYSYVÄ KEUHKOVAURIO JO ENNEN KUIN HE YMMÄRTÄVÄT HAKEUTUA HOITOON. TOISTUVAT AKUUTIT KOHTAUKSET JOHTAVAT TAUDIN KROONISTUMISEEN. SILLE OMINAINEN PIIRRE ON PYSYVÄ HENGENAHDISTUS, JOKA YLEENSÄ YLEENSÄ PAHENEE ASTEITTAIN ILMAN JATKUVAA ALTISTUSTA."

Allergia kirjan mukaan potilasta tutkiva lääkäri ei saata pystyä erottamaan allergista alveoliittia VIRUKSEN tuottamasta infektiosta.
Tämä tilanne jatkuu samanlaisena lääkäreidemme tieto-taito puutteiden takia vielä tänäkin päivänä, joten pysyvien keuhkovaurioiden ennaltaehkäisyyn he eivät pysty. Toki pystyvät HRCT:llä toteamaan pysyvät keuhkovauriot.

Mitä astman toteamiseen tulee, niin sen suhteen en ole koskaan kyseenalaistanut keuhkolääkäreittemme tieto-taitotasoa.
Ja ainahan tuonkin diagnoosin voi itse kukin sen saanut kyseenalaistaa jättämällä astmalääkkeet pois.
Jos astmaa ei ole selviää ilman astmalääkitystä.
Mikäli on kysymyksessä krooninen keuhkoputkitulehdus, niin sitäkin hoidetaan astmalääkkein, jottei siitä seuraisi keuhkoahtaumatautia jossain vaiheessa.

Eli yhä edelleen kysyn sinulta kuinka itse oireilit työpaikallasi, astmaattisesti vaiko alveoliittisesti ja käytitkö jo työpaikallasi jatkuvaa astmalääkitystä vai jouduitko lääkitykselle työpaikka-altistuksen pätyttyä?
Ja mikäli käytät astmalääkitystä niin hoitava lääkärisi on kertonut sinulle syyn miksi sinun pitää lääkitystä käyttää, eli kertoisitko mikä se on?

vakuutusoikeuden kirjoitti:

"harkintavallan" uskoa vain ja ainoastaan vakuutusyhtiön esittämiä lausuntoja terveydentilastasi, sivuuttaen täysin hoitavien lääkäreiden tutkimuksiin perustuvat lausunnot, saat 99% varmuudella hylkypäätöksen tapaturmaeläkeasiaasi.

Seuraava vaihe on sitten valitus KKO:hon, mikä joko ei anna valituslupaa tai sitten toteaa, että vakuutusoikeuden päätös on oikea ja tästä päätöksestä et saa valittaa.

Tosin sekin KKO:n päätöksen lopussa oleva lause on valetta, kuten KKO:n muukin toiminta.

Sinulla on oikeus ja VELVOLLISUUS valittaa EIT:hen(Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen).

Suomen valtion nimittämä ihmisoikeustuomari on tällä hetkellä Matti Pellonpää, joka sai päätettyään EIT:n tuomarina tunaroinnin, palkkioviran nimitettynä KHO:n uudeksi ylituomariksi.

Suomen valtion kesällä -06 nimittämä uusi tuomari EIT:ssä on Päivi Hirvelä, joka valehtelemalla työhistoriansa valittiin virkaan ilmeisen sopivana, ei kuitenkaan pätevänä.

Kaikki te, jotka arvostatte rehellisyyttä, kirjoittakaa nimenne seuraavaan adressiin:

http://www.adressit.com/eit

Olen jo kysellyt noilta muutamilta Suomen ministereiltä, millä oikeudella vakuutusyhtiön kaiken-alan-asiantuntijalääkärit kumoavat potilasta näkemättä ja hänen käheää ääntänsä kuulematta POTILAAN OMIEN LÄÄKÄREIDEN lausunnot.

Potilaan omat lääkärit ovat tutkineet potilaan, kuulleet keuhkojen vinkunat ja rahinat,nähneet potilaan punaiset, kipeät silmät ja rikkoutuneet nenän limakalvot, kuulleet potilaan käheän äänen ja peilanneet ja videoineet potilaan äänihuulten vauriot sekä teettäneet laboratoiriotutkimuksia ja määränneet tukehtumispisteessä olevan potilaan osastohoitoon viikoksi. Potilaan omat lääkärit ovat seuranneet potilaan terveydentilan huononemista vuosikausia ja tuntevat potilaansa.

Arvaappas mitä ministeri ovat vastanneet:
Eivät mitään tai
joiltakin tuli kiitos: "Olette kiinnittänyt huomiota erittäin tärkeään asiaan. Laitan asianne eteenpäin."

Kansanedustajilta tuli yhden kansanedustajan avustajan puhelinsoitto kesäkuussa 2006: Kansanedustaja lupasi ottaa teihin yhteyttä ja hoitaa asianne kuntoon.

Arvappas mitä sen jälkeen on kuulunut?
Oikein arvasit: Ei mitään.

taas asiaa kirjoitti:

Allergia kirjassa p. 1985 sivulla 130 kerrotaan allergisesta alveoliitista seuraavaa: "Ulkosyntyiset allergiset alveoliitit kuuluvat keuhkojen allergisiin sairauksiin, JOLLOIN TULEHDUKSELLINEN REAKTIO tapahtuu keuhkon periferisissä osissa ALVEOLEISSA (keuhkorakkuloissa) ja respiratorisissa bronkioleissa (pienissä hengitysteissä)."

Keuhkosairaudet kirja p. 2000 kertoo allergisesta alveoliitista seuraavaa s. 336: "Allergeenien ja vasta-aineiden väliset haitalliset reaktiot tapahtuvat tässä sairaudessa NIISSÄ KEUHKOJEN OSISSA, jotka osallistuvat hengityskaasujen vaihtoon, toisin sanoen KEUHKORAKKULOISSA JA RESPIRATORISISSA BRONKIOLEISSA."

Kummankin määritelmän mukaan puhutaan allergisesta alveoliitista vasta silloin, kun tulehdus on pienissä keuhkorakkuloissa.
Siihen ei riitä yksistään pienten hengitysteiden tulehtuminen.

Allergia kirjassa on selvitetty myös astmaa ja todettu sitä olevan kahta eri lajia.
Henkilö voi saada allergeenialtistuksesta nopean astmareaktion (IgE) tai reaktio syntyy vasta illalla työpäivän jälkeen ja silloinhan on kysymyksessä muu kuin IgE välitteinen reaktio.

Ja ASTMA on KEUHKOPUTKIEN limakalvojen tulehduksellinen sairaus johon liittyy keuhkoputkien supistumisherkkyys eri asteisena. (WHO 1995).

Sanoit, että astmaan liittyy tärkeänä osana obstruktio. Astma on ryhmitelty viiteen eri vaikeusasteeseen, joista vasta neljänteen asteeseen liittyy pysyvä obstruktio.
Myös astmassa pienet hengitystiehyeet voivat tulehtua. Tunnen homeastmaatikkoja, jotka
tuntien kuluttua altistuksesta joutuvat käyttämään astmalääkityksen perillesaamiseen nebulisaattoria tukehtumisen estämiseksi.
Heillä ei ole onneksi vielä pysyvää obstruktiota.

Sanoit, että nykyään kun hiukankin ottaa henkeen puhutaan heti astmasta, joka on täysin väärin.

Itse olen kuullut lääkäreiden kertoilevan toistuvasti, että keuhkoahtaumataudin (COPD), ei siis astman, ensioire on pelkästään hengenahdistus (siis ilman muita oireita), jonka aiheuttajana yli 90 %:sti on tupakka. Samaa väitettiin muutoin viimeisessä Yliopiston apteekin julkaisemassa lehdessäkin.

Keuhkosairaudet kirjassa sanotaan COPD:stä näin: "Aiheuttajana on kolme päätekijää: krooninen keuhkoputkitulehdus, emfyseema ja krooninen progressiivinen hengitysteiden ahtauma."
Ja näin: "Kliinisessä työssä käytetään termiä keuhkoahtaumatauti, kun potilaalla ON PÄÄOSIN PALAUTUMATON OBSTRUKTIO TILANTEISSA, KUN ASTMA ON SULJETTU POIS.

Eli vaikka astmakin saattaa aiheuttaa pysyvän obstruktion, sitä nimitetään astmaksi yhä edelleen, ei allergiseksi alveoliitiksi.

Ja tuosta EMFYSEEMASTA sanotaan, että se on patologis-anatominen käsite, joka tarkoittaa terminaalisten ilmateiden distaalipuolella havaittavaa LÄHINNÄ KEUHKORAKKULA-ALUEEN TUHOUTUMISTA.
Ja että näin on, on todettu myös mainitsemassasi Allergia kirjassa: ALLERGINEN ALVEOLIITTI saattaa AIHEUTTAA EMFYSEEMAA (eli pysyvän keuhkovaurion), jota SITÄVASTOIN ASTMA EI KOSKAAN AIHEUTA.
Ja tuon emfyseeman pelosta ammattitautitutkinnassa keuhkoaltistukset löpetettiin 1960-luvulla ja siirryttiin nenäaltistuksiin.

Allergeenialtistus saattaa aiheuttaa myös allergisen keuhkoputkitulehduksen, joka laukeaa päälle 4-8:n tunnin kuluttua altistuksesta, joka sekin on luettu astmaan sitten vuonna 1995 uudistetun ASTMA-määritelmän.
Myös allergiseen keuhkoputkitulehdukseen voi liittyä pienten hengitysteiden tulehtuminen.
Allerginen keuhkoputkitulehdus voi myös kroonistua kuten siihen liittyvä pienten hengitysteiden tulehtuminenkin.
Eli mikäli patologi toteaa kroonisen keuhkoputkitulehduksen, niin se sitä, eikä mitään muuta.

Väität myös, että allergiseen alveoliittiin kuuluvia OIREITA ryhdyttiin virheellisesti kutsumaan vuodesta 1995 eteenpäin kutsumaan astmaksi.

Mainitsemassasi Allergia kirjassa vuodelta 1985 sanotaan s. 133 allergisen alveoliitin oireilusta seuraavasti:
"OIREET MUISTUTTAVAT USEIN HENGITYSTIEINFEKTION OIREITA (eli virusflunssaa). NE LIEVENEVÄT MUUTAMASSA VUOROKAUDESSA, JOS ALTISTUKSET TOISTUVAT, KOHTAUKSET UUSIUTUVAT JA MUUTTUVAT RAJUMMIKSI. Mainitut oireet kuvaavat lähinnä AKUUTTIA TAUDINKOHTAUSTA. Monilla potilailla sairaus ilmenee kuitenkin hiipivänä, jolloin oireet ovat vähemmän dramattisia. NÄILLE POTILAILLE SAATTAA KEHITTYÄ PYSYVÄ KEUHKOVAURIO JO ENNEN KUIN HE YMMÄRTÄVÄT HAKEUTUA HOITOON. TOISTUVAT AKUUTIT KOHTAUKSET JOHTAVAT TAUDIN KROONISTUMISEEN. SILLE OMINAINEN PIIRRE ON PYSYVÄ HENGENAHDISTUS, JOKA YLEENSÄ YLEENSÄ PAHENEE ASTEITTAIN ILMAN JATKUVAA ALTISTUSTA."

Allergia kirjan mukaan potilasta tutkiva lääkäri ei saata pystyä erottamaan allergista alveoliittia VIRUKSEN tuottamasta infektiosta.
Tämä tilanne jatkuu samanlaisena lääkäreidemme tieto-taito puutteiden takia vielä tänäkin päivänä, joten pysyvien keuhkovaurioiden ennaltaehkäisyyn he eivät pysty. Toki pystyvät HRCT:llä toteamaan pysyvät keuhkovauriot.

Mitä astman toteamiseen tulee, niin sen suhteen en ole koskaan kyseenalaistanut keuhkolääkäreittemme tieto-taitotasoa.
Ja ainahan tuonkin diagnoosin voi itse kukin sen saanut kyseenalaistaa jättämällä astmalääkkeet pois.
Jos astmaa ei ole selviää ilman astmalääkitystä.
Mikäli on kysymyksessä krooninen keuhkoputkitulehdus, niin sitäkin hoidetaan astmalääkkein, jottei siitä seuraisi keuhkoahtaumatautia jossain vaiheessa.

Eli yhä edelleen kysyn sinulta kuinka itse oireilit työpaikallasi, astmaattisesti vaiko alveoliittisesti ja käytitkö jo työpaikallasi jatkuvaa astmalääkitystä vai jouduitko lääkitykselle työpaikka-altistuksen pätyttyä?
Ja mikäli käytät astmalääkitystä niin hoitava lääkärisi on kertonut sinulle syyn miksi sinun pitää lääkitystä käyttää, eli kertoisitko mikä se on?

Noin kirjoitin joku aika sitten.

Myös minun kirjoituksiini tulee kaikkien lukijoiden suhtautua kriittisesti, eli kyseenalaistamalla niiden oikeellisuus.

Kuka sinä olet, joka lainaat kirjoitustani mainitsematta sen lähdettä?

hilkkaliisa kirjoitti:

Olen jo kysellyt noilta muutamilta Suomen ministereiltä, millä oikeudella vakuutusyhtiön kaiken-alan-asiantuntijalääkärit kumoavat potilasta näkemättä ja hänen käheää ääntänsä kuulematta POTILAAN OMIEN LÄÄKÄREIDEN lausunnot.

Potilaan omat lääkärit ovat tutkineet potilaan, kuulleet keuhkojen vinkunat ja rahinat,nähneet potilaan punaiset, kipeät silmät ja rikkoutuneet nenän limakalvot, kuulleet potilaan käheän äänen ja peilanneet ja videoineet potilaan äänihuulten vauriot sekä teettäneet laboratoiriotutkimuksia ja määränneet tukehtumispisteessä olevan potilaan osastohoitoon viikoksi. Potilaan omat lääkärit ovat seuranneet potilaan terveydentilan huononemista vuosikausia ja tuntevat potilaansa.

Arvaappas mitä ministeri ovat vastanneet:
Eivät mitään tai
joiltakin tuli kiitos: "Olette kiinnittänyt huomiota erittäin tärkeään asiaan. Laitan asianne eteenpäin."

Kansanedustajilta tuli yhden kansanedustajan avustajan puhelinsoitto kesäkuussa 2006: Kansanedustaja lupasi ottaa teihin yhteyttä ja hoitaa asianne kuntoon.

Arvappas mitä sen jälkeen on kuulunut?
Oikein arvasit: Ei mitään.

ehdottomasti lukea lakimuutokset, jotka presidentti Halonen allekirjoitti ja jotka tulivat voimaan 1.1.2006.
Koskevat lakeja HE47 ja HE155.

Luettuanne ymmärrätte, millainen presidentti maassamme on ja kenen etuja hän ajaa.

Palkkioksi Halonen toki on saanut useana vuonna eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta lahjuksena Lapista kelohirsimökin käyttöönsä pääsiäisloman ajaksi.

Suomen laki ei tunne presidentin saamaa lahjusta rikolliseksi, eli Halosta saa lahjoa ja näin vakuutusyhtiöt toki tekevätkin, toivossa että Halonen taas allekirjoittaa uuden lain, mikä on jo valmistelussa, eli HE12.

Jos ko. laki tulee voimaan, vakuutusoikeuden asiakirjat muuttuvat salaisiksi vähintään 60 vuodeksi!!!!

vapautettiin uudelleen kirjoitti:

"Suomessa vuonna 1995 kielletyt homealtistustestit vapautettiin uudelleen käyttöön, ja Suomi onkin Kanadan lisäksi ainoa maa maailmassa, jossa altistustestejä edelleen tehdään huolimatta niiden haittavaikutuksista. "


Ja mistä voi hakea korvausta, kun TTL tuhoaa loputkin sun keuhkoistasi? Ja IHAN vahingossa! Kuka ja mikä tutkii näitä valituksia ja miten näihin tehtyihin MOKIIN pitäisi reakoida? Kuka vastaa TTL:n toimista silloin kun homma meneekin pahasti pieleen?

Pitäisi tehdä valmiiksi vaikka lomake altistetuille, keuhkolääkärinsä kanssa sitten täyttelisivät mitä itse asiassa noissa altistuksissa keuhkoille kävi! Ja kuka korvaa, antaako joku näistä tutkijoista (tupakoimaton kiitos) omat keuhkonsa tuhottujen tilalle?

Vai onko niin, että VAHINKOJA sattuu ja tekemättä EI OPI!

< ..altistuskokeiden tekeminen homesieniuutteilla ei ole ollut Suomessa kiellettyä. Kysymyksessä tarkoitettaneen "kiellolla" maanviljelijöiden homepölykeuhkosairauden tutkimuksia. Näistä homesieniuutteilla tehdyistä altistuskokeista luovuttiin 1980-luvun lopussa tarpeettomina, koska homepölykeuhkon diagnoosi pystytään varmentamaan myös muilla menetelmillä. Nämä tutkimukset on pidettävä erillään kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden tutkimuksista..

Kysymyksen mukaan vain Suomessa ja Kanadassa käytetään altistuskokeita homeille altistuneilla potilailla työperäisen sairauden toteamiseksi. Työterveyslaitoksen mukaan tämä johtuu pitkälti siitä, että näissä maissa työperäisten hengityselinsairauksien tutkimus on todennäköisesti pisimmällä ja tutkimuksella on pitkät perinteet. Syy muiden maiden poikkeavaan käytäntöön ei ole se, että homealtistuskokeeseen liittyisi merkittävä terveydellinen riski.>

homesairaiden pitää kirjoitti:

ehdottomasti lukea lakimuutokset, jotka presidentti Halonen allekirjoitti ja jotka tulivat voimaan 1.1.2006.
Koskevat lakeja HE47 ja HE155.

Luettuanne ymmärrätte, millainen presidentti maassamme on ja kenen etuja hän ajaa.

Palkkioksi Halonen toki on saanut useana vuonna eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta lahjuksena Lapista kelohirsimökin käyttöönsä pääsiäisloman ajaksi.

Suomen laki ei tunne presidentin saamaa lahjusta rikolliseksi, eli Halosta saa lahjoa ja näin vakuutusyhtiöt toki tekevätkin, toivossa että Halonen taas allekirjoittaa uuden lain, mikä on jo valmistelussa, eli HE12.

Jos ko. laki tulee voimaan, vakuutusoikeuden asiakirjat muuttuvat salaisiksi vähintään 60 vuodeksi!!!!

Tällainen teksti löytyi Varman sivustolta, joka kertonee jotain siitä ylimielisyydestä, joissa vakuutusala Suomessa elää.

Jos joku löytää tuona Aamulehden pääkirjoituksen, niin sen voisi lisätä tähän ketjuun.

* * * * * * * * * * * * *

Maaliskuun mediakommentti: Kasvollista asiantuntemusta

Kasvollista asiantuntemusta
[29.3.2006]

Aamulehden pääkirjoituksessa 20.3.2006 moititaan vakuutuslääkäreitä otsikolla "Kasvotonta asiantuntemusta".

Siinä annetaan lakisääteisestä eläkevakuutuksesta virheellinen kuva, jonka olisi voinut välttää vaikkapa lukemalla vähän tarkemmin pääkirjoituksessa viitatun Varma-lehden artikkelin.

Allekirjoittanut esiintyy jutussa sekä omalla nimellä että värikuvassa, siis kohtuullisen kasvollisena. Muiden Varman lääkärien nimet on julkaistu jo pitkään muun muassa vuosikertomuksessa. Heitä on myös haastateltu lehdissä, kuvien kera.

Lääkärien nimet ja kuvat eivät kuitenkaan ole oleellisia vaan kirjoitukseen liittyvä ikuinen väärinkäsitys siitä, että työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessi olisi jonkinlainen lääkärien välinen mittelö.

Kuten pääkirjoituksessa oikein todetaan, osapuolina ovat hakija ja yhtiö.

Lääkäri on sekä lausunnon kirjoittajana että lukijana asiantuntija.

Sosiaalivakuutuksemme on valitettavan monimutkainen, ja työkyvyttömyysmääritelmiäkin ainakin seitsemän erilaista.

Työkyvyttömyysarvioon kuuluu paljon sosiaalis-taloudellista harkintaa, mikä ei ole lääketieteen piiriin kuuluva kysymys.

Hoitava lääkäri ei voi tuntea vakiintunutta ratkaisukäytäntöä vaikka tietenkin tuntee potilaansa paremmin kuin papereita lukeva lääkäri.

Vakuutuslääkäri puolestaan tuntee vakiintuneen käytännön ja on mukana vain siksi, että kaikkia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Ilman heitä sosiaaliturvan saaminen riippuisi siitä, kenen lääkärin vastaanotolle sattuu menemään.

Oikeusvaltiossa sosiaaliturvan rakenteilla pyritään oikeudenmukaisuuteen. Harkintaa vaativissa ratkaisuissa hakija turvana on maksuton muutoksenhakumahdollisuus.

Sekin tapahtuu avoimesti, sillä muutoksenhakulautakunnassa ratkaisuun osallistuneiden nimet ovat päätöksessä.

Sakari Tola Varman ylilääkäri

* * * * * * * * * * * * *

Ai, niin vielä se suora linkki tuohon kirjoitukseen:

http://www.varma.fi/Varma/fi-FI/Left/Varma/Mediapalvelu/Kommentti260306.htm

Se vain ihmetyttää miksi Sakari Tolan kuvan paikalle tulee esiin omalla koneellani vain tyhjä kuvan paikka.....

Artikkelihan oli nimeltään Kasvollista asiantuntemusta!

varmalla tolalla? kirjoitti:

Tällainen teksti löytyi Varman sivustolta, joka kertonee jotain siitä ylimielisyydestä, joissa vakuutusala Suomessa elää.

Jos joku löytää tuona Aamulehden pääkirjoituksen, niin sen voisi lisätä tähän ketjuun.

* * * * * * * * * * * * *

Maaliskuun mediakommentti: Kasvollista asiantuntemusta

Kasvollista asiantuntemusta
[29.3.2006]

Aamulehden pääkirjoituksessa 20.3.2006 moititaan vakuutuslääkäreitä otsikolla "Kasvotonta asiantuntemusta".

Siinä annetaan lakisääteisestä eläkevakuutuksesta virheellinen kuva, jonka olisi voinut välttää vaikkapa lukemalla vähän tarkemmin pääkirjoituksessa viitatun Varma-lehden artikkelin.

Allekirjoittanut esiintyy jutussa sekä omalla nimellä että värikuvassa, siis kohtuullisen kasvollisena. Muiden Varman lääkärien nimet on julkaistu jo pitkään muun muassa vuosikertomuksessa. Heitä on myös haastateltu lehdissä, kuvien kera.

Lääkärien nimet ja kuvat eivät kuitenkaan ole oleellisia vaan kirjoitukseen liittyvä ikuinen väärinkäsitys siitä, että työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessi olisi jonkinlainen lääkärien välinen mittelö.

Kuten pääkirjoituksessa oikein todetaan, osapuolina ovat hakija ja yhtiö.

Lääkäri on sekä lausunnon kirjoittajana että lukijana asiantuntija.

Sosiaalivakuutuksemme on valitettavan monimutkainen, ja työkyvyttömyysmääritelmiäkin ainakin seitsemän erilaista.

Työkyvyttömyysarvioon kuuluu paljon sosiaalis-taloudellista harkintaa, mikä ei ole lääketieteen piiriin kuuluva kysymys.

Hoitava lääkäri ei voi tuntea vakiintunutta ratkaisukäytäntöä vaikka tietenkin tuntee potilaansa paremmin kuin papereita lukeva lääkäri.

Vakuutuslääkäri puolestaan tuntee vakiintuneen käytännön ja on mukana vain siksi, että kaikkia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Ilman heitä sosiaaliturvan saaminen riippuisi siitä, kenen lääkärin vastaanotolle sattuu menemään.

Oikeusvaltiossa sosiaaliturvan rakenteilla pyritään oikeudenmukaisuuteen. Harkintaa vaativissa ratkaisuissa hakija turvana on maksuton muutoksenhakumahdollisuus.

Sekin tapahtuu avoimesti, sillä muutoksenhakulautakunnassa ratkaisuun osallistuneiden nimet ovat päätöksessä.

Sakari Tola Varman ylilääkäri

* * * * * * * * * * * * *

Ai, niin vielä se suora linkki tuohon kirjoitukseen:

http://www.varma.fi/Varma/fi-FI/Left/Varma/Mediapalvelu/Kommentti260306.htm

Se vain ihmetyttää miksi Sakari Tolan kuvan paikalle tulee esiin omalla koneellani vain tyhjä kuvan paikka.....

Artikkelihan oli nimeltään Kasvollista asiantuntemusta!

Tämä kohta:

"Oikeusvaltiossa sosiaaliturvan rakenteilla pyritään oikeudenmukaisuuteen. Harkintaa vaativissa ratkaisuissa hakija turvana on maksuton muutoksenhakumahdollisuus.

Sekin tapahtuu avoimesti, sillä muutoksenhakulautakunnassa ratkaisuun osallistuneiden nimet ovat päätöksessä".

Ei paljoa nimet kiinnosta, jos ei saa heidän omia lausuntojaan nähtäville.

Ei minua ainakaan pahemmin lämmittänyt nimitiedot, kun sain muutoksenhakulautakunnasta vak.yhtiötä suosivan lausunnon.

Perustuslaki suo oikeuden omien tietojen saantiin, mutta tuolta niitä ei saa.

Tapaturmavakuutuslain 53§:n 2 momentin nojalla tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan pj, vpj ja muutjäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Koska muutoksenhakulautakunnan jäsenten kannanotot ovat oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:n mukaan salassa pidettävää oikeuden neuvottelua, niistä ei lähetetä tietoa.

Valtiovalta on hyvinkin tietoinen ko. ongelmasta, mutta ei heitä kiinnosta asian korjaaminen.

Vaikka EIT:stä on tullut useampia huomautuksia.

old_profile_11012 kirjoitti:

Tämä kohta:

"Oikeusvaltiossa sosiaaliturvan rakenteilla pyritään oikeudenmukaisuuteen. Harkintaa vaativissa ratkaisuissa hakija turvana on maksuton muutoksenhakumahdollisuus.

Sekin tapahtuu avoimesti, sillä muutoksenhakulautakunnassa ratkaisuun osallistuneiden nimet ovat päätöksessä".

Ei paljoa nimet kiinnosta, jos ei saa heidän omia lausuntojaan nähtäville.

Ei minua ainakaan pahemmin lämmittänyt nimitiedot, kun sain muutoksenhakulautakunnasta vak.yhtiötä suosivan lausunnon.

Perustuslaki suo oikeuden omien tietojen saantiin, mutta tuolta niitä ei saa.

Tapaturmavakuutuslain 53§:n 2 momentin nojalla tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan pj, vpj ja muutjäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Koska muutoksenhakulautakunnan jäsenten kannanotot ovat oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:n mukaan salassa pidettävää oikeuden neuvottelua, niistä ei lähetetä tietoa.

Valtiovalta on hyvinkin tietoinen ko. ongelmasta, mutta ei heitä kiinnosta asian korjaaminen.

Vaikka EIT:stä on tullut useampia huomautuksia.

Pärre puhuu asiaa.

Nyt olisi tärkeätä nopeasti saada turvattua Suomen valtion uusimman EIT tuomarin Päivi Hirvelä ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen.

Allekirjoittamalla oheinen vetoomus ja levittämällä siitä tietoa myös omaan lähipiiriinne voimme vaikuttaa siitä, että tämä virkamiesten esille tulleista väärinkäytöksistä vaikenemisen kulttuuri alkaa Suomessa murtumaan.

http://www.adressit.com/eit

Päivi Hirveläkin ja hänet tehtävään valinneet korkea-arvoiset virkamiehet voivat olla sitten helpottuneita, jos kaikki on sujunutkin Länsi-Eurooppalaisestakin näkökulmasta lakien ja asetusten mukaan.

Puolueiden haluttomuuteen puuttua vakuutusyhtiöiden harjoittamaan petosvakuuttamiseen??

Vakuutusyhtiöt lainaavat valtiolle huomattavia summia vuosittain ja samalla sanelevat toimintamallin, mitä valtion on "pakko" noudattaa, jotta rahavirta on turvattu ja samalla puoluetukiaiset herahtavat valtaeliitin käsiin.




Lähde:STT

varmalla tolalla? kirjoitti:

Tällainen teksti löytyi Varman sivustolta, joka kertonee jotain siitä ylimielisyydestä, joissa vakuutusala Suomessa elää.

Jos joku löytää tuona Aamulehden pääkirjoituksen, niin sen voisi lisätä tähän ketjuun.

* * * * * * * * * * * * *

Maaliskuun mediakommentti: Kasvollista asiantuntemusta

Kasvollista asiantuntemusta
[29.3.2006]

Aamulehden pääkirjoituksessa 20.3.2006 moititaan vakuutuslääkäreitä otsikolla "Kasvotonta asiantuntemusta".

Siinä annetaan lakisääteisestä eläkevakuutuksesta virheellinen kuva, jonka olisi voinut välttää vaikkapa lukemalla vähän tarkemmin pääkirjoituksessa viitatun Varma-lehden artikkelin.

Allekirjoittanut esiintyy jutussa sekä omalla nimellä että värikuvassa, siis kohtuullisen kasvollisena. Muiden Varman lääkärien nimet on julkaistu jo pitkään muun muassa vuosikertomuksessa. Heitä on myös haastateltu lehdissä, kuvien kera.

Lääkärien nimet ja kuvat eivät kuitenkaan ole oleellisia vaan kirjoitukseen liittyvä ikuinen väärinkäsitys siitä, että työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessi olisi jonkinlainen lääkärien välinen mittelö.

Kuten pääkirjoituksessa oikein todetaan, osapuolina ovat hakija ja yhtiö.

Lääkäri on sekä lausunnon kirjoittajana että lukijana asiantuntija.

Sosiaalivakuutuksemme on valitettavan monimutkainen, ja työkyvyttömyysmääritelmiäkin ainakin seitsemän erilaista.

Työkyvyttömyysarvioon kuuluu paljon sosiaalis-taloudellista harkintaa, mikä ei ole lääketieteen piiriin kuuluva kysymys.

Hoitava lääkäri ei voi tuntea vakiintunutta ratkaisukäytäntöä vaikka tietenkin tuntee potilaansa paremmin kuin papereita lukeva lääkäri.

Vakuutuslääkäri puolestaan tuntee vakiintuneen käytännön ja on mukana vain siksi, että kaikkia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Ilman heitä sosiaaliturvan saaminen riippuisi siitä, kenen lääkärin vastaanotolle sattuu menemään.

Oikeusvaltiossa sosiaaliturvan rakenteilla pyritään oikeudenmukaisuuteen. Harkintaa vaativissa ratkaisuissa hakija turvana on maksuton muutoksenhakumahdollisuus.

Sekin tapahtuu avoimesti, sillä muutoksenhakulautakunnassa ratkaisuun osallistuneiden nimet ovat päätöksessä.

Sakari Tola Varman ylilääkäri

* * * * * * * * * * * * *

Ai, niin vielä se suora linkki tuohon kirjoitukseen:

http://www.varma.fi/Varma/fi-FI/Left/Varma/Mediapalvelu/Kommentti260306.htm

Se vain ihmetyttää miksi Sakari Tolan kuvan paikalle tulee esiin omalla koneellani vain tyhjä kuvan paikka.....

Artikkelihan oli nimeltään Kasvollista asiantuntemusta!

nuo kasvot.

Kasvottomat vakuutusyhtiön lääkärit kyllä ovat tehneet päätöksiään minustakin vuosikausia, vaikka eivät ole edes nähneet minua.

Varma, Pohjola, If vakuuttaa ja evää korvaukset kasvottomasti.