Tässäkö on Suomen uskottava puolustus - pakkasta 10 astetta ja sotilaat paleltuvat metsään?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200611175380369_uu.shtml
Olen tiennyt, että armeijamme on alamaissa, mutta että näin alhaalla oli kyllä yllätys, ja vielä kehtaavat empiä NATOon liittymistä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200611175380369_uu.shtml
Olen tiennyt, että armeijamme on alamaissa, mutta että näin alhaalla oli kyllä yllätys, ja vielä kehtaavat empiä NATOon liittymistä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Psykoanalyytikkokin joutuu joskus miettimään, pelastaisiko miehen ja tämän avioliiton vai Suomen puolustusvoimat. Terve ihminen ei armeijaa kaipaa.
Itse kunkin kannattaa kysyä itseltään missä määrin elämän älylliset päämäärät kannattaa uhrata miehuuskokeiden ja sotilaselämän alttarille. Ei siihen ole yleistä vastausta. Demokratiassa se pitää jokaisen itse päättää.
Totta on, että terve ihminen ei armeijaa kaipaa, mutta jos joukkoon ilmaantuu sairas tapaus, armeijalle alkaa syntyä tarvetta. Ei ole kovin älykästä antaa sairaan viedä tervettä.
Kylläpä vaan ne sairaat kasvavat samasta maasta armeijoiden kanssa. Kaikkien väkivaltarikollisten taustalta löytyy ruumiillista kurittamista & muuta väkivaltaa lapsuusvuosilta. Siis kaikkien. Tästä poikkeuksena ovat vain psykopaatit ja narsistit, joiden minävammat ovat niin syvällä ettei niistä voida sanoa, että ne olisivat joistakin vaikutteista syntyneet.
Yhteiskuntien demokratisoitumisprosessissa yksilöllinen paralleeli merkitsee nimenomaan sitä että jokainen karsii elämänpiiristään väkivaltaa. Tämä on ainoa ihmistieteiden antama suositus. Ei niihin armeijoihin kannata enää panostaa. Länsimaisten pitkälle kehittyneiden yhteiskuntien elämänmuoto romahtaa jos individualismi ja demokratia romahtavat. Tämä pitää nähdä ja hyväksyä realiteettina, näitä yhteiskuntia ei pidetä käynnissä raakalaisten asenteilla. Eikä tasapainoista tappajaa ole vielä keksitty.
Meillä on vielä matkaa ideaaliseen ihmistieteiden antamaan suositukseen. Länsimaissa ollaan kyllä lähellä, mutta länsimaita lähellä on ei-länsimaita, joissa demokratisoitumisprosessi on sanoisinko vähän vaiheessa - eikä jenkkien pakkodemokratisointi oikein ota tuulta siipien alle. Niin kauan, kun tilanne on tämä, me tarvitsemme armeijaa, jopa Suomessa.
Tilanne on se mikä se on, ja jokainen regressiivinen aktiviteetti on kapula kehityksen rattaisiin. Tämä on realiteetti. Ei ole mitään järkeä sanoa että "niin kauan, kun tilanne on tämä, me tarvitsemme armeijaa, jopa Suomessa", koska ei ole mitään muuta tilannetta kuin se minkä historiallinen kehitys ja yksilöllinen kasvu eteen asettavat. Eriytyneiden yksilöiden demokraattisessa maailmassa ei ole "meitä" -- ei valtiomystiikkaa eikä personoituja valtiosubjekteja yms. mystisiä ja epärealistisia, ajatuksissa luotuja elementtejä -- joiden nimissä tuollaisia tarpeita voisi esittää. Ei ole muuta realiteettia kuin historiallinen ja yksilöllinen kehitys.
Julmaa puhetta niille jotka haluavat nähdä väkivaltakoneistoissa jotain inhimillisesti hienoa tai päämäärärationaalisen ajattelun kannalta välttämätöntä. Näin nämä asiat kuitenkin täytyy esittää jos haluaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä eikä varjella ajatusharhoja päässään.
Tottakai voi - ja on järkevääkin - sanoa "niin kauan, kun tilanne on tämä..." sillä tilannehan on tämä niin kauan, kun tilanne on tämä, kuten itsekin asian ilmaisit. Historiallinen kehitys on meidät tähän tuonut ja se näyttää siltä, miltä me näytämme ja olemme näyttäneet, mutta tulevaisuus on auki, mitä me joka sekunti muokkaamme, ja ikävä kyllä siihen tarvitaan vielä armeijaa, vaikka kuinka koetat toista väittää.
Kokeile elää yhteisössä ilman vartiointia, niin näet konkreettisesti, mitä tapahtuu.
Itse asiassa yhteisön elämä ei muutu miksikään olipa siinä vartiointia tai ei. Vartiointiin liittyvä väkivaltatekijä ei ole se joka vaikuttaa. Vartiointi vaikuttaa ainoastaan sen verran mikä siihen sisältyy sosiaalista kontrollia, eli samassa suhteessa kuin se lisää yhteiskunnallista läpinäkyvyyttä. Kiinni jäämisen riski vähentää rikollisuutta -- sen sijaan rangaistusten pelko tai sanktioiden ankaruus eivät vaikuta rikollisuuden määrään.
Nämä ovat kriminologian alkeita, hyvä mies. Ne ovat myös sosiologian alkeita. Poliisilakon aikana taannoin jotkut todella uskoivat että rikollisuus räjähtäisi, vaikka yhteiskuntatioeteilijät tiesivät kertoa ettei niin tapahdu. Eivät valtiotkaan hyökkää toistensa kimppuun vain siksi että sotavoimat saisivat sotimista. Sellainen on sotilaiden typerää idealismia.
Ja juttu on kertakaikkiaan niin että eritynyt yksilö ajattelee eriytyneesti eikä rakentele päässään valtiomystiikkaa. Ihmislajin selviytymistarina ei ole kertomus siitä miten raakalaiset ovat aina murskanneet älyköt, vaan siitä että ajattelulla on vähitellen voitettu luonto ihmisen puolelle. Sikäli kun on voitettu. Työtä nimittäin riittää. Eikä siinä työssä ole mitään apua yhdestäkään väkivaltakoneistosta, hyökkäsipä se tahi sanoi puolustavansa jotakin. Älyn voittoja ei valloiteta asein.
Samanhenkinen yhteisö voi ehkä elääkin ilman vartiointia, mutta yhteisö kohtaakin ongelman silloin, kun se kohtaa toisen yhteisön, ja etenkin jos näiden yhteisöjen välillä on riittävän suuri näkemysero käsiteltävistä asioista. Sama tilanne toistuu myös yksilötasolla.
Itse mainiosti kiteytät sen, miksi me tarvitsemme armeijaa, kun toteat, että kiinni jäämisen riski vähentää rikollisuutta. Juuri tämän takia meidän pitää ylläpitää riittävän uskottavaa puolustusta, ja tällä hetkellä nykyinen tilanne on liukumassa epäuskottavan puolelle.
Älyn voittokulku saattaa pahimmassa tapauksessa katketa, ellei sitä puolusteta.
Yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden lisääntyminen on osa demokratisoitumisprosessia, eikä sillä todellakaan ole mitään tekemistä väkivaltakoneistojen kanssa. Väkivaltakoneistojen järjestäminen sulkee yhteiskunnan ja lukitsee tiedonkulun. Se taannuttaa aina.
Puheet "uskottavasta puolustuksesta" ovat täyttä huuhaata. Ne merkitsevät resurssien uhraamista ja niin yhteisön kuin yksilöidenkin taannuttamista. On idealistista harhaa esittää että tässä jotkin keinot irtoisivat päämääristä, ja että hyvät päämäärät mahdollistuisivat kun käytetään muka "turvallisuutta" tuovia keinoja. Ei sen enempää yhteiskunnassa kuin yksilöissäkään ole mitään erillistä mahdollisuutta keinoille ja päämäärille. Joka ainoa älyllinen, asenteellinen tai taloudellinen resurssi joka uhrataan väkivaltakoneistoille on poissa kehityksestä. Ei ole mitään kompromissia tai kahden kerroksen ihmiselämää, joka jakaantuisi siististi regressiivisen ja kehittyvän komponentin yhteistyöhön. Aina kun valitaan taantuma, kehitys pysähtyy.
Tämä on ainoa oikea lähtökohta. Näin pitää asiat nähdä, jos haluaa olla älyllisesti rehellinen. Kaikki valtiomystiikka tai muut perustelut väkivaltakoneistojen oikeutukseksi ovat silkkaa valhetta.
Mölhö pasifisti höpöttää. Näitä saatanan kirjaviisaita, jotka onneksi häviää maan päältä samalla tavalla kun kaikki muutkin. Kieriskelee omissa maailmoissaan irti todellisuudesta, asiaa ne ei puhu koskaan!
Älyllisesti rehellinen tietää ja tunnustaa faktan, että hahmottelemasi optimaalinen yhteiskunta älyn optimaalisine kehitysvoimineen on yhtä utopistinen, kuin kuvitelma vapaasta markkinasta, jossa kaikki toimijat toimivat samaan suuntaan positiivisen kilpailun merkeissä toinen toistaan sparraten - ainakin toistaiseksi. Me tarvitsemme vielä kaitsevaa kättä pitääksemme edes jonkinlaisen järjellisen kehityksen liikkeessä.
>> Me tarvitsemme vielä kaitsevaa kättä pitääksemme edes jonkinlaisen järjellisen kehityksen liikkeessä.
Siis tällä lauseella ei ole mitään rationaalista sisältöä. Ei todellisuudessa ole mitään tällaisia käsiä. Niin jumalien kuin taloudenkin näkymättömät kädet ovat täyttä mystiikkaa, ne elävät samassa mielikuvitusmaailmassa kuin valtiomystiikkakin. Ei kä ole mitään "jonkinlaista järjellisyyttä". Käsitys "kehityksen liikkeestä" on ihan ikioma höpöhöpö-mielikuvasi. Se olet vain sinä itse joka kuvittelet kaikenmaailman optimeita. Myös kuvitelmasti jostain niille vasatakohtaisesta todellisuudesta on todellakin vain kuvitelmaasi.
Ei ihmisellä ole mitään vaihtoehtoa tai optimia väkivaltakäyttäytymisen vaikutusten välttämiseksi. Aggressio merkitsee aina regressiota. Ei ole mitään sellaista aggressiota, ei yhteisön eikä yksilön kannalta, joka ei merkitsisi pelkästään regressiota. Siellä missä aggressioon sorrutaan, menetetään kehittymisen mahdollisuus. Tämä on realiteetti, lähtökohta, eikä tätä saa koskaan unohtaa. Aggressioihin sorrutaan, ei niitä kukaan tarvitsisi. Ei niihin voi liittää mitään välineellisiä, päämäärärationaalisia arvoja. Eikä pidä kuvitella että niitä voitaisiin estää varautumalla vasta-aggressioon. Se on höpöhöpöä.
Tottakai aggressio on tiettyyn pisteeseen asti taka-askel, mutta kuvittele lajin kehityspiste, jossa on tehtävä henkiinjäämisvalinta - joko sinä tai minä tai lajin tuho. Tilan vapaaehtoinen luovuttaminen ei tule kysymykseen, tai on ainakin hyvin epärealistista tällaista olettaa. Kauniit teoriasi muuttuvat tässä ympäristössä höpöhöpöteorioiksi, missä tilanteeseen varautumaton saa väistyä.
Kaikki käytettävissä oleva etologian, antropologian, sosiologian ja psykologian todistusmateriaali todistaa sen puolesta että ihminen on alusta alkaen ja myös loppuun saakka täysin sosiaalinen eläin. Normaalireaktio elämää ylläpitävien resurssien loppumiseen ei ole keskinäinen henkiinjäämistaistelu vaan nimenomaan viimeistenkin resurssien jakaminen ja kuoleman kohtaaminen yhdessä. Siis lajityypillinen normaalireaktio. Ne muut reaktiot ovat sitten isojen aivojen ajattelutuotoksia, ja niiden suhteen päämme kyllä on sekaisin. Juuri siitä kuitenkin on kysymys: kun näitä kysymyksiä käsitellään, pitää lähtökohdat pitää aina kirkkaana mielessä. Ei pidä kuvitellan että päämäärärationaalisessa aggressiossa on mitään ihmislajille tyypillistä, välttämätöntä saati sitten hienoa ja viisasta. Siinä ei ole.
Oletettua lopullista tuhoa edeltää kaikesta huolimatta kilpailutilanne, kuka saa jäädä henkiin - siis jakamaan niitä viimeisiä resursseja - ja näin ollen keskinäinen henkiinjäämistaistelu on joka tapauksessa tehtävä. Vasta sen jälkeen olemme tilanteessa, jota sujuvasti kuvaat. Eli edelleen olemme tilanteessa, jossa viimeiseen taistoon - sosiaaliseen kuolemaan ja samalla toivoon jatkosta - pääsevät joutuvat taistelemaan paikastaan, vaikka minkä tieteenhaaran todistusmateriaaliin nojaisit.
...nämä uus-avuttomat kaupunkilaispojat pukeutumaan?
NATOn sontsan alla näiden uus-avuttomien ei edes tarvitsisi opetella pukeutumaan. Siellä on toiset miehet kanervissa.
kunnon kohentamiselle
sinä oudosti hyväksyt tuon ja haet apua ulkopuolelta
voi, voi........taidat olla iso nahjus
Ihmisiä on monenlaisia - nahjuksiakin - mutta jokaisella on jotain sellaista, mitä toisella ei ole, joten miksi kaikkien pitäisi olla loppuun asti viritettyjä sotilaita?
Eikö ole kokonaisuutta ajatellen parempi, että asetetaan oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin?
Mölhöt menee inttiin ja ahdh-tapauksista tehdään eturintama-ainesta.
Toinen jako tapahtuu siinä että tieteeltä leikataan rahaa pois ja annetaan armeijalle.
Joten hyvin menee. Nato vain vielä osingoille.
..senkin,että ei tule pakkasia kyllä epäilen toisinpäin ei täällä pärjää mitkään Bussin mannekiinit kun oikea talvi tulee.
Tuossahan on kyse ensin kastumisesta ja sitten tulee äkkiä vilu jos ei vaihdeta vaatteita on kyllä johdossa vika niinkuin aina.
Kyllä sotiemme veteraanit nyt häpeävät tätä armeijaa malli Kääriäinen -06.
Kepulainen puolustusministeri on onnistunut turmelemaan Suomen armeijan niin ettei se enää pärjää edes syyssateissa, kuinka sitten talvipakkasessa.
Todellisuudessa kyse on siitä kuuluisasta kepulaisesta viekkaudesta. Kepun johdolla annetaan oman armeijan mennä niin huonoon jamaan että Nato on ainoa vaihtoehto. Silloin on helppo kertoa kansalle ettei ole muuta vaihtoehtoa
En tiedä, kummalla armeijalla on paremmat vaatevarusteet pakkaseen Natolla vai Suomella, mutta siitä olen varma, ettei noissa harjoituksissa käytetty hyväksi suomalaisvarusmiesten nykyistäkään vaatevarastoa.
Ei olisi hyödynnetty Nato-joukkojenkaan varusvarastoa. Sinne kasarmille ne olisi jätetty, vaikka olisi oltu Nato-harjoituksissakin.
Hämmästyttää kieltämättä, jos noin on, kuten väität. Itse muistan armeija-ajalta sissikiertueen varsin hyvin, ja me olimme kyllä varustautuneet säähän kuin säähän. Itse luulen, että nämä nyt paleltuneet kaverit eivät vain hallinneet tilannetta ja onnettomuus pääsi käymään.
Eikös se ole esimiesten tehtävä määrätä, kuinka paljon ja mitä varusteita harjoituksiin otetaan mukaan. Eihän varusmiehillä ole edes tarkkaa tietoa, minkälaisia harjoituksia on tulossa.
Jos tarkkoja ollaan, muita kuin määrättyjä varusteita ei käsittääkseni edes saisi ottaa mukaan.
Sissijoukoissa varusteita on sitä paitsi jo lähtökohtaisesti enemmän kuin Pohjois-Karjalan Prikaatin kaltaisissa joukkoyksiköissä.
Tehtävämäärittely antaa raamit varustetasolle. Aina voi tietysti jotain yllättävää tapahtua, mutta lähtökohtaisesti kaikkeen pitäisi olla varautunut. Oletettavasti lähiaikoina saamme lehdistä lukea onnettomuuteen johtaneista syistä armeijan tekemän selvityksen puitteissa.
Kuka noita pullamössöjä ottaisi Natoon edes kanttiinia siivoamaan... ei kukaan.
.... yletty mahaltansa kengännauhat solmimaan, ei jaksa 200 m juosta. Uskottava puolustus juu!!!