Tällainen on meidän käsityksemme ehtoollisesta:
UPSALAN ARKKIPIISPAN, OLAUS SVEBILIUKSEN (1624-1700) KATEKISMUS:
"KUUDES PÄÄKAPPALE
Herran ehtoollisesta eli alttarin sakramentista
1. Minkätähden se alttarin sakramentiksi kutsutaan?
Vastaus: Että se vanhasta kristillisestä tavasta pidetään alttarin edessä, eli senkaltaisten pöytäin tykönä, jotka näöltänsä ovat muinaisten alttarien muotoiset.
2. Miksi se Herran ehtoolliseksi kutsutaan?
Vastaus: Sillä Herra Jeesus asetti tämän korkean aterian yöllä, sitten kun Hän pääsiäislampaan syönyt oli, vähää ennen kuolemaan mentyänsä. Se kutsutaan myös Jumalan eli Herran pöydäksi, sillä siinä tuodaan edes korkeat ja taivaalliset herkut, kuin se kutsutaan messuksi Augsburgin tunnustuksessa, mutta ei paavilaisten uskon jälkeen.
1 Kor. 11:20. 'Koska te siis kokoon tulette yhteen, ei se ole Herran ehtoollista pitää.'
1 Kor. 10:21. 'Ette taida Herran kalkkia juoda ja perkeleen kalkkia. Ette taida osalliset olla Herran pöydästä ja perkeleen pöydästä.'
3. Mikä alttarin sakramentti on?
Vastaus: Se on Uuden Testamentin toinen sakramentti, meidän Herramme Kristuksen säätämä ja asettama, jossa Hän tutkimattomalla tavalla antaa meille siunatun leivän kanssa totisen ruumiinsa syödä ja siunatun viini kanssa verensä juoda, että me, sillä tavalla yhdistetyt Kristuksen kanssa, muistuttaisimme itsellemme Hänen piinansa ja kuolemansa uskomme vahvistukseksi ja elämämme parannukseksi.
4. Mitä tässä ehtoollisessa on?
Vastaus: Kahtalaisia: näkyväisiä ja näkymättömiä.
5. Mitkä ne näkyväiset kappaleet ovat?
Vastaus: Leipä ja viini.
6. Mitkä ne näkymättömät kappaleet ovat?
Vastaus: Kristuksen ruumis ja veri.
7. Mitä sinä siis saat tässä pyhässä ehtoollisessa?
Vastaus: Leivässä, leivän kanssa leivän alla minä saan ja otan suullani Kristuksen totisen ruumiin, se on: Hänen lihansa, ja viinin kanssa Kristuksen veren.
1 Kor. 10:16. Se on siunattu kalkki, jonka me siunaamme, eikö se ole Kristuksen veren osallisuus? Se leipä, jonka me murramme, eikö se ole Kristuksen ruumiin osallisuus?
8. Miksi se Uuden Testamentin vereksi kutsutaan?
Vastaus: Eroitukseksi leviittain eli Vanhan Testamentin uhrien verestä, jotka olivat ainoastaan varjo ja esikuva Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojan vereen.
Hebr. 9:12. 'Ei kauristen eikä vasikkain veren kautta, vaan Hän on kerran oman verensä kautta mennyt pyhään ja iankaikkisen lunastuksen löytänyt.'
9. Kuinka se on mahdollinen, että Kristus taitaa antaa meille ruumiinsa ja verensä syödä ja juoda?
Vastaus: Jumalalle ei ole mitään mahdotonta. Vaikka emme taida tutkia emmekä käsittää tätä salaisuutta, pitää meidän kuitenkin, niin kuin oikeittein kristittyjen, sen yksinkertaisesti uskoman sentähden, että meidän Herramme Kristus, joka sen sanonut on, on totinen ja kaikkivaltias Herra, joka sen tehdä taitaa.
Luukk. 1:37. Enkeli sanoi Marialle: 'ei Jumalan edessä ole yhtäkään asiaa mahdotonta.'
Ef. 3:20. 'Jumala kaikki ylönpalttisesti voi tehdä kaiken senkin ylitse, mitä me rukoilemme taikka ymmärrämme.'
Hebr. 6:16. 'Mahdoton on Jumalan valhetella.'
10. Minkälainen on se syöminen ja juominen, joka Herran ehtoollisessa tapahtuu?
Vastaus: Herran ehtoollisessa tapahtuu kolmenlainen syöminen ja juominen.
1. Luonnollinen ja tavallinen syöminen ja juominen, koska leipä ja viini otetaan suuhun, niellään ja kuluu vatsassa.
2. Hengellinen syöminen ja juominen, joka tapahtuu uskolla Jumalan armoon ja Jeesuksen Kristuksen ansioon.
3. Sakramentillinen, joka tapahtuu käsittämättömällä ja tutkimattomalla tavalla, koska kaikki vieraat, niin mahdottomat kuin mahdollisetkin, ehtoollisessa ottavat suullansa Kristuksen totisen ruumiin ja veren, leivän ja viini alla. Ja tämä syöminen ja juominen erityisesti tapahtuu Herran ehtoollisessa.
Joh. 6:47-51. 'Totisesti, totisesti, sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, hänellä on iankaikkinen elämä. Minä olen elämän leipä. Teidän isänne söivät mannaa korvessa ja kuolivat. Tämä on se leipä, joka taivaasta tuli alas, ja joka siitä syö, ei hänen pidä kuoleman. Minä olen se elävä leipä, joka taivaasta tuli alas: joka tästä leivästä syö, hän elää iankaikkisesti; ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, jonka minun pitää antaman maailman elämän edestä.'
1 Kor. 11:23-26. 'Herra Jeesus sinä yönä, jona Hän petettiin, otti leivän ja kiitti, mursi ja sanoi: ottakaat ja syökäät; tämä on minun ruumiini, joka tiedän edestänne murretaan; se tehkäät minun muistokseni. Samoin hän otti myös kalkin ehtoollisen jälkeen ja sanoi: tämä kalkki on se Uusi Testamentti minun veressäni; se tehkäät, niin usein kuin te juotte, minun muistokseni. Sillä, niin usein kuin te syötte tästä leivästä ja juotte tästä kalkista, pitää teidän Herran kuolemaa julistaman, siihen asti kuin Hän tulee.'
11. Mikä eroitus on hengellinen ja sakramentillisen syömisen ja juomisen välillä?
Vastaus: Eroitus on siinä:
1. Että sakramentillinen syöminen ja juominen tapahtuu ainoastaan Uuden Testamentin seurakunnassa; mutta hengellinen pidetään kaikkina aikoina, sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa.
2. Sakramentillinen nautitaan suulla, leivässä ja viinissä, ehtoollisessa; mutta hengellinen uskolla, sekä ehtoollisessa että ilman ehtoollista.
3. Sakramentillisen ottavat niin jumalattomat kuin jumalisetkin, mutta hengellisen ainoastaan jumaliset ja mahdolliset vieraat.
12. Onko se kenellekään hyödyllinen mennä tälle Herran pöydälle ilman uskoa eli hengellistä syömistä ja juomista?
Vastaus: Ei. Ilman uskoa eli hengellistä syömistä ja juomista sakramentillinen syöminen ja juominen, joka ehtoollisessa tapahtuu, ei mitään auta: vaan se tulee ottavalle enemmän tuomioksi kuin autuudeksi.
13. Ovatko Kristuksen ruumis ja veri leivässä ja viinissä eli niitten tykönä, vaikka ei kukaan niistä syö ja juo?
Vastaus: Ei. Leipä ei ole muu kuin leipä, ja viini ei ole muu kuin viini, enne eikä jälkeen, eli ilman ehtoollisen pitämistä ja nauttimista.
14. Miten siis saamme ja nautimme Jeesuksen ruumiin ja veren?
Vastaus: Siten, että siunattu leipä ja viini ehtoollisessa jaetaan, otetaan, syödään ja juodaan.
15. Onko oikein sanoa, että leipä ja viini merkitsevät Kristuksen ruumista ja verta?
Vastaus: Ei. Sillä meidän Herramme Kristus ei ole ehtoollisessa antanut meille ruumistaan ja vertansa niin kuin poissa olevaisten paljaita merkkejä, vaan itse olennon, nimittäin: totisen ruumiinsa ja verensä.
16. Muuttuvatko siis leipä ja viini Kristuksen ruumiiksi ja vereksi?
Vastaus: Ei millään muotoa, vaan ne ovat ja pysyvät leipänä ja viininä itse ehtoollisen nauttimisessa, mutta sakramentillisen yhdistyksen voimasta saadaan ehtoollisessa totisesti Kristuksen ruumis ja veri leivässä ja viinissä, leivän ja viinin alla, ja leivän ja viinin kanssa.
17. Kuinka se Jumalan sanalla vahvistetaan?
Vastaus: Apostoli Paavali kutsuu sen leiväksi ja viiniksi sitten, kun se siunattu on, sanoen: 'leipä, jonka me murramme on Kristuksen ruumiin osallisuus, ja siunattu kalkki, jonka me siunaamme, on Kristuksen veren osallisuus.' 1.Kor. 10:16. Katso 7. kysymys tässä pääkappaleessa.
18. Minkätähden on Kristus ehtoollisen asettanut?
Vastaus: Että me nöyryydessä muistaisimme ja julistaisimme niitä suuria hyviä töitä, kuin Hän piinallansa meille tehnyt ja osoittanut on, ja Häntä niiden edestä kiittäisimme.
Luukk. 22:19. 'Jeesus otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille sanoen: tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; se tehkää minun muistokseni.'
1 Kor. 11:26. 'Niin usein kuin te syötte tästä leivästä ja juotte tästä kalkista, pitää teidän Herran kuolemaa julistaman siihen asti, kun Hän tulee.'
19. Mitä hyvää meille Herran ehtoollisesta on?
Vastaus:
1. Tulee meidän uskomme siinä vahvistetuksi ja vakuutetuksi syntein anteeksi saamisesta.
2. Tulemme Kristuksen kanssa yhdistetyiksi, niin että Hän on meissä ja me Hänessä.
3. Tulee meidän uskomme vahvistetuksi ylösnousemisesta iankaikkiseen elämään.
Matt. 26:28. 'Tämä on minun vereni, sen Uuden Testamentin, joka monen tähden vuodatetaan syntein anteeksi antamiseksi.'
Gal. 2:20. 'Minä elän, en sillen minä, vaan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut, ja antoi itsensä minun edestäni.'
20. Onko siunatulla leivällä ja viinillä paitsi ehtoollisen pitämistä, muissa asioissa, yhteydessä tai toisessa, yhtään salaista voimaa enemmän kuin muulla leivällä ja viinillä?
Vastaus: Ei vähintäkään, vaan se on kirottu synti ja epäjumalan palvelus, koska niillä tahdotaan parantaa ruumiillisia tauteja, jota ei pidä sallittaman, mutta niitä, jotka sitä etsivät ja pyytävät, pitää nuhdeltaman ja rangaistaman.
21. Onko se jokaisen tahdossa, käydä Herran ehtoollisella, taikka sieltä itsensä pitää poissa?
Vastaus: Ei suinkaan, sillä Herra sanoo: ´tämä tehkäät, syökäät ja juokaat.´
1 Kor. 11:25,26. Katso 10 kysymys tässä pääkappaleessa.
22. Kuinka usein Herran ehtoolliselle mentämän pitää?
Vastaus: Ei ainoastaan kerran vuodessa, vaan useammin ja niin usein kuin omatunto lohdutuksekseen ja vahvistuksekseen vaatii.
23. Mikä meitä kehoittaa Herran ehtoolliselle käymään?
Vastaus:
1. Jeesuksen Kristuksen käsky.
2. Hänen armollinen lupaus.
3. Oma tarpeemme, heikkoutemme ja kiusaukset, jotka meitä aina kohtaavat.
24. Ketkä ovat mahdolliset ja mahdottomat vieraat tälle pyhälle aterialle?
Vastaus: Kelvolliset ja mahdolliset vieraat ovat ne, jotka itsensä koettelevat, ymmärtävätkö he, mihinkä tämä pyhä toimitus kelpaa:
1. Jos he sydämestänsä katuvat tehtyjä syntejänsä.
2. Jos he vahvasti uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille anteeksi heidän syntinsä, ja sen vahvistaa pyhällä ehtoollisella.
3. Jos heillä on sopivainen sydän lähimmäistänsä kohtaan; ja
4. totinen ja vakaa aikomus ja tahto parantaa elämäänsä. Mutta ne ovat mahdottomat ja kelvottomat, jotka näistä ei pidä lukua, vaan menevät sinne tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotukseen.
1 Kor. 11:28. 'Koetelkoon ihminen itseänsä, ja niin syököön tästä leivästä ja juokoon tästä kalkista.' Matt. 5:23,24. Katso 36 kysymys 3:ssa pääkappaleessa.
25. Kuinka meidän tulee käyttäytyä, kun me astumme Herran pöytään?
Vastaus: Sitten kuin me saarnaviralta olemme saaneet synninpäästön, niin tulee meidän:
1. Astua esiin totisessa parannuksessa, poispannen kaikki vieraat ja maailmalliset ajatukset.
2.itse sakramentin nauttimisessa käyttäytyä jumalisesti, raittiisti ja siveästi, ajatellen, ettei meillä ole ihmisten vaan Jumalan kanssa tekemistä;
3. Koska me sieltä lähdemme uudistetusta armosta ja Häntä sen edestä sydämestämme kiittää, pitäin hyvää aikomusta ja tahtoa vaeltamaan uudessa elämässä.
26. Taidatkos päätökseksi lyhykäisesti minulle sanoa, kuinka joku oikein taitaisi käyttää kaikki nämä kuusi pääkappaletta kristillisyytensä harjoitukseksi?
Vastaus: Koska ihminen Jumalan kymmenestä käskystä ja laista on oppinut tuntemaan ja katumaan syntinsä, niin ei hänen pidä epäilykseen lankeeman; vaan uskontunnustuksen ja evankeliumin johdatuksesta kohta pakenemaan Jeesuksen Kristuksen ansion tykö ja sen uskolla itsellensä omistaman ja vakuutetun oleman syntein anteeksi saamisesta. Sen ohella tulee hänen joka päivä uskollisesti rukoilla Jumalaa kaikista hengellisistä ja ruumiillisista tarpeistansa Isä meidän- rukouksella, jonka Jeesus itse opettanut on, muistain aina kasteensa liittoa, jossa hän luvannut on luopua pois perkeleestä ja kaikista hänen menoistansa ja sitä vastoin palvella Jumalaa pyhyydessä ja vanhurskaudessa. Ja koska hän havaitsee sen rikkoneensa ja vikaan tulleensa, pitää hänen ripille menemän, tunnustaman siinä syntinsä ja anoman synninpäästöä saarnaviralta, jolle voima annettu on syntejä anteeksi antaa Kristuksen puolesta; ja sitten kristillisesti menemän Herran ehtoolliselle uskonsa vahvistukseksi Jumalan armosta, syntein anteeksi saamisesta ja iankaikkisesta elämästä, jonka Jumala meille kaikille Kristuksen tähden armollisesti suokoon!
Loppu
Ps. 41:14.
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen!
Amen, amen."
UPSALAN ARKKIPIISPAN, OLAUS SVEBILIUKSEN (1624-1700) KATEKISMUS:
"KUUDES PÄÄKAPPALE
Herran ehtoollisesta eli alttarin sakramentista
1. Minkätähden se alttarin sakramentiksi kutsutaan?
Vastaus: Että se vanhasta kristillisestä tavasta pidetään alttarin edessä, eli senkaltaisten pöytäin tykönä, jotka näöltänsä ovat muinaisten alttarien muotoiset.
2. Miksi se Herran ehtoolliseksi kutsutaan?
Vastaus: Sillä Herra Jeesus asetti tämän korkean aterian yöllä, sitten kun Hän pääsiäislampaan syönyt oli, vähää ennen kuolemaan mentyänsä. Se kutsutaan myös Jumalan eli Herran pöydäksi, sillä siinä tuodaan edes korkeat ja taivaalliset herkut, kuin se kutsutaan messuksi Augsburgin tunnustuksessa, mutta ei paavilaisten uskon jälkeen.
1 Kor. 11:20. 'Koska te siis kokoon tulette yhteen, ei se ole Herran ehtoollista pitää.'
1 Kor. 10:21. 'Ette taida Herran kalkkia juoda ja perkeleen kalkkia. Ette taida osalliset olla Herran pöydästä ja perkeleen pöydästä.'
3. Mikä alttarin sakramentti on?
Vastaus: Se on Uuden Testamentin toinen sakramentti, meidän Herramme Kristuksen säätämä ja asettama, jossa Hän tutkimattomalla tavalla antaa meille siunatun leivän kanssa totisen ruumiinsa syödä ja siunatun viini kanssa verensä juoda, että me, sillä tavalla yhdistetyt Kristuksen kanssa, muistuttaisimme itsellemme Hänen piinansa ja kuolemansa uskomme vahvistukseksi ja elämämme parannukseksi.
4. Mitä tässä ehtoollisessa on?
Vastaus: Kahtalaisia: näkyväisiä ja näkymättömiä.
5. Mitkä ne näkyväiset kappaleet ovat?
Vastaus: Leipä ja viini.
6. Mitkä ne näkymättömät kappaleet ovat?
Vastaus: Kristuksen ruumis ja veri.
7. Mitä sinä siis saat tässä pyhässä ehtoollisessa?
Vastaus: Leivässä, leivän kanssa leivän alla minä saan ja otan suullani Kristuksen totisen ruumiin, se on: Hänen lihansa, ja viinin kanssa Kristuksen veren.
1 Kor. 10:16. Se on siunattu kalkki, jonka me siunaamme, eikö se ole Kristuksen veren osallisuus? Se leipä, jonka me murramme, eikö se ole Kristuksen ruumiin osallisuus?
8. Miksi se Uuden Testamentin vereksi kutsutaan?
Vastaus: Eroitukseksi leviittain eli Vanhan Testamentin uhrien verestä, jotka olivat ainoastaan varjo ja esikuva Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojan vereen.
Hebr. 9:12. 'Ei kauristen eikä vasikkain veren kautta, vaan Hän on kerran oman verensä kautta mennyt pyhään ja iankaikkisen lunastuksen löytänyt.'
9. Kuinka se on mahdollinen, että Kristus taitaa antaa meille ruumiinsa ja verensä syödä ja juoda?
Vastaus: Jumalalle ei ole mitään mahdotonta. Vaikka emme taida tutkia emmekä käsittää tätä salaisuutta, pitää meidän kuitenkin, niin kuin oikeittein kristittyjen, sen yksinkertaisesti uskoman sentähden, että meidän Herramme Kristus, joka sen sanonut on, on totinen ja kaikkivaltias Herra, joka sen tehdä taitaa.
Luukk. 1:37. Enkeli sanoi Marialle: 'ei Jumalan edessä ole yhtäkään asiaa mahdotonta.'
Ef. 3:20. 'Jumala kaikki ylönpalttisesti voi tehdä kaiken senkin ylitse, mitä me rukoilemme taikka ymmärrämme.'
Hebr. 6:16. 'Mahdoton on Jumalan valhetella.'
10. Minkälainen on se syöminen ja juominen, joka Herran ehtoollisessa tapahtuu?
Vastaus: Herran ehtoollisessa tapahtuu kolmenlainen syöminen ja juominen.
1. Luonnollinen ja tavallinen syöminen ja juominen, koska leipä ja viini otetaan suuhun, niellään ja kuluu vatsassa.
2. Hengellinen syöminen ja juominen, joka tapahtuu uskolla Jumalan armoon ja Jeesuksen Kristuksen ansioon.
3. Sakramentillinen, joka tapahtuu käsittämättömällä ja tutkimattomalla tavalla, koska kaikki vieraat, niin mahdottomat kuin mahdollisetkin, ehtoollisessa ottavat suullansa Kristuksen totisen ruumiin ja veren, leivän ja viini alla. Ja tämä syöminen ja juominen erityisesti tapahtuu Herran ehtoollisessa.
Joh. 6:47-51. 'Totisesti, totisesti, sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, hänellä on iankaikkinen elämä. Minä olen elämän leipä. Teidän isänne söivät mannaa korvessa ja kuolivat. Tämä on se leipä, joka taivaasta tuli alas, ja joka siitä syö, ei hänen pidä kuoleman. Minä olen se elävä leipä, joka taivaasta tuli alas: joka tästä leivästä syö, hän elää iankaikkisesti; ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, jonka minun pitää antaman maailman elämän edestä.'
1 Kor. 11:23-26. 'Herra Jeesus sinä yönä, jona Hän petettiin, otti leivän ja kiitti, mursi ja sanoi: ottakaat ja syökäät; tämä on minun ruumiini, joka tiedän edestänne murretaan; se tehkäät minun muistokseni. Samoin hän otti myös kalkin ehtoollisen jälkeen ja sanoi: tämä kalkki on se Uusi Testamentti minun veressäni; se tehkäät, niin usein kuin te juotte, minun muistokseni. Sillä, niin usein kuin te syötte tästä leivästä ja juotte tästä kalkista, pitää teidän Herran kuolemaa julistaman, siihen asti kuin Hän tulee.'
11. Mikä eroitus on hengellinen ja sakramentillisen syömisen ja juomisen välillä?
Vastaus: Eroitus on siinä:
1. Että sakramentillinen syöminen ja juominen tapahtuu ainoastaan Uuden Testamentin seurakunnassa; mutta hengellinen pidetään kaikkina aikoina, sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa.
2. Sakramentillinen nautitaan suulla, leivässä ja viinissä, ehtoollisessa; mutta hengellinen uskolla, sekä ehtoollisessa että ilman ehtoollista.
3. Sakramentillisen ottavat niin jumalattomat kuin jumalisetkin, mutta hengellisen ainoastaan jumaliset ja mahdolliset vieraat.
12. Onko se kenellekään hyödyllinen mennä tälle Herran pöydälle ilman uskoa eli hengellistä syömistä ja juomista?
Vastaus: Ei. Ilman uskoa eli hengellistä syömistä ja juomista sakramentillinen syöminen ja juominen, joka ehtoollisessa tapahtuu, ei mitään auta: vaan se tulee ottavalle enemmän tuomioksi kuin autuudeksi.
13. Ovatko Kristuksen ruumis ja veri leivässä ja viinissä eli niitten tykönä, vaikka ei kukaan niistä syö ja juo?
Vastaus: Ei. Leipä ei ole muu kuin leipä, ja viini ei ole muu kuin viini, enne eikä jälkeen, eli ilman ehtoollisen pitämistä ja nauttimista.
14. Miten siis saamme ja nautimme Jeesuksen ruumiin ja veren?
Vastaus: Siten, että siunattu leipä ja viini ehtoollisessa jaetaan, otetaan, syödään ja juodaan.
15. Onko oikein sanoa, että leipä ja viini merkitsevät Kristuksen ruumista ja verta?
Vastaus: Ei. Sillä meidän Herramme Kristus ei ole ehtoollisessa antanut meille ruumistaan ja vertansa niin kuin poissa olevaisten paljaita merkkejä, vaan itse olennon, nimittäin: totisen ruumiinsa ja verensä.
16. Muuttuvatko siis leipä ja viini Kristuksen ruumiiksi ja vereksi?
Vastaus: Ei millään muotoa, vaan ne ovat ja pysyvät leipänä ja viininä itse ehtoollisen nauttimisessa, mutta sakramentillisen yhdistyksen voimasta saadaan ehtoollisessa totisesti Kristuksen ruumis ja veri leivässä ja viinissä, leivän ja viinin alla, ja leivän ja viinin kanssa.
17. Kuinka se Jumalan sanalla vahvistetaan?
Vastaus: Apostoli Paavali kutsuu sen leiväksi ja viiniksi sitten, kun se siunattu on, sanoen: 'leipä, jonka me murramme on Kristuksen ruumiin osallisuus, ja siunattu kalkki, jonka me siunaamme, on Kristuksen veren osallisuus.' 1.Kor. 10:16. Katso 7. kysymys tässä pääkappaleessa.
18. Minkätähden on Kristus ehtoollisen asettanut?
Vastaus: Että me nöyryydessä muistaisimme ja julistaisimme niitä suuria hyviä töitä, kuin Hän piinallansa meille tehnyt ja osoittanut on, ja Häntä niiden edestä kiittäisimme.
Luukk. 22:19. 'Jeesus otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille sanoen: tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; se tehkää minun muistokseni.'
1 Kor. 11:26. 'Niin usein kuin te syötte tästä leivästä ja juotte tästä kalkista, pitää teidän Herran kuolemaa julistaman siihen asti, kun Hän tulee.'
19. Mitä hyvää meille Herran ehtoollisesta on?
Vastaus:
1. Tulee meidän uskomme siinä vahvistetuksi ja vakuutetuksi syntein anteeksi saamisesta.
2. Tulemme Kristuksen kanssa yhdistetyiksi, niin että Hän on meissä ja me Hänessä.
3. Tulee meidän uskomme vahvistetuksi ylösnousemisesta iankaikkiseen elämään.
Matt. 26:28. 'Tämä on minun vereni, sen Uuden Testamentin, joka monen tähden vuodatetaan syntein anteeksi antamiseksi.'
Gal. 2:20. 'Minä elän, en sillen minä, vaan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut, ja antoi itsensä minun edestäni.'
20. Onko siunatulla leivällä ja viinillä paitsi ehtoollisen pitämistä, muissa asioissa, yhteydessä tai toisessa, yhtään salaista voimaa enemmän kuin muulla leivällä ja viinillä?
Vastaus: Ei vähintäkään, vaan se on kirottu synti ja epäjumalan palvelus, koska niillä tahdotaan parantaa ruumiillisia tauteja, jota ei pidä sallittaman, mutta niitä, jotka sitä etsivät ja pyytävät, pitää nuhdeltaman ja rangaistaman.
21. Onko se jokaisen tahdossa, käydä Herran ehtoollisella, taikka sieltä itsensä pitää poissa?
Vastaus: Ei suinkaan, sillä Herra sanoo: ´tämä tehkäät, syökäät ja juokaat.´
1 Kor. 11:25,26. Katso 10 kysymys tässä pääkappaleessa.
22. Kuinka usein Herran ehtoolliselle mentämän pitää?
Vastaus: Ei ainoastaan kerran vuodessa, vaan useammin ja niin usein kuin omatunto lohdutuksekseen ja vahvistuksekseen vaatii.
23. Mikä meitä kehoittaa Herran ehtoolliselle käymään?
Vastaus:
1. Jeesuksen Kristuksen käsky.
2. Hänen armollinen lupaus.
3. Oma tarpeemme, heikkoutemme ja kiusaukset, jotka meitä aina kohtaavat.
24. Ketkä ovat mahdolliset ja mahdottomat vieraat tälle pyhälle aterialle?
Vastaus: Kelvolliset ja mahdolliset vieraat ovat ne, jotka itsensä koettelevat, ymmärtävätkö he, mihinkä tämä pyhä toimitus kelpaa:
1. Jos he sydämestänsä katuvat tehtyjä syntejänsä.
2. Jos he vahvasti uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille anteeksi heidän syntinsä, ja sen vahvistaa pyhällä ehtoollisella.
3. Jos heillä on sopivainen sydän lähimmäistänsä kohtaan; ja
4. totinen ja vakaa aikomus ja tahto parantaa elämäänsä. Mutta ne ovat mahdottomat ja kelvottomat, jotka näistä ei pidä lukua, vaan menevät sinne tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotukseen.
1 Kor. 11:28. 'Koetelkoon ihminen itseänsä, ja niin syököön tästä leivästä ja juokoon tästä kalkista.' Matt. 5:23,24. Katso 36 kysymys 3:ssa pääkappaleessa.
25. Kuinka meidän tulee käyttäytyä, kun me astumme Herran pöytään?
Vastaus: Sitten kuin me saarnaviralta olemme saaneet synninpäästön, niin tulee meidän:
1. Astua esiin totisessa parannuksessa, poispannen kaikki vieraat ja maailmalliset ajatukset.
2.itse sakramentin nauttimisessa käyttäytyä jumalisesti, raittiisti ja siveästi, ajatellen, ettei meillä ole ihmisten vaan Jumalan kanssa tekemistä;
3. Koska me sieltä lähdemme uudistetusta armosta ja Häntä sen edestä sydämestämme kiittää, pitäin hyvää aikomusta ja tahtoa vaeltamaan uudessa elämässä.
26. Taidatkos päätökseksi lyhykäisesti minulle sanoa, kuinka joku oikein taitaisi käyttää kaikki nämä kuusi pääkappaletta kristillisyytensä harjoitukseksi?
Vastaus: Koska ihminen Jumalan kymmenestä käskystä ja laista on oppinut tuntemaan ja katumaan syntinsä, niin ei hänen pidä epäilykseen lankeeman; vaan uskontunnustuksen ja evankeliumin johdatuksesta kohta pakenemaan Jeesuksen Kristuksen ansion tykö ja sen uskolla itsellensä omistaman ja vakuutetun oleman syntein anteeksi saamisesta. Sen ohella tulee hänen joka päivä uskollisesti rukoilla Jumalaa kaikista hengellisistä ja ruumiillisista tarpeistansa Isä meidän- rukouksella, jonka Jeesus itse opettanut on, muistain aina kasteensa liittoa, jossa hän luvannut on luopua pois perkeleestä ja kaikista hänen menoistansa ja sitä vastoin palvella Jumalaa pyhyydessä ja vanhurskaudessa. Ja koska hän havaitsee sen rikkoneensa ja vikaan tulleensa, pitää hänen ripille menemän, tunnustaman siinä syntinsä ja anoman synninpäästöä saarnaviralta, jolle voima annettu on syntejä anteeksi antaa Kristuksen puolesta; ja sitten kristillisesti menemän Herran ehtoolliselle uskonsa vahvistukseksi Jumalan armosta, syntein anteeksi saamisesta ja iankaikkisesta elämästä, jonka Jumala meille kaikille Kristuksen tähden armollisesti suokoon!
Loppu
Ps. 41:14.
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen!
Amen, amen."
Vastaukset 90
Vanhimmat
mm.luterilaisen kirkon ehtoollisen selitystekstistä? Jos, niin miten?
poikkeaako tämä opetus nykykirkon ehtoolliskäsityksestä, mutta ainakin se poikkeaa tämän palstan (virheellisestä) näkemyksestä siitä, mitä ehtoollisoppimme on.
Ehtoollisella uskovaiset nauttivat Kristuksen totisen ruumiin ja veren Hänen kärsimyksensä muistoksi ja uskon vahvistukseksi syntein anteeksiantamuksesta.
taas kerran ihmettelen, miksi et laittanut linkkiä sinne, mistä otit tämän pitkän Svebiliuksen katekismuksen lainauksen? Netistä ilmeisesti kopioit.
sanotaan että ehtoollisella saa synnit anteeksi:
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/vahakatekismus.html
"ALTTARIN SAKRAMENTTI
niin kuin perheenisän on se väelleen yksinkertaisesti opetettava
Mikä on alttarin sakramentti? Vastaus:
Se on leipään ja viiniin sisältyvä Herramme Jeesuksen Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Hän on sen itse asettanut meidän, kristittyjen, syötäväksi ja juotavaksi.
Missä se on kirjoitettuna? Vastaus:
Pyhät evankeliumin kirjoittajat Matteus, Markus ja Luukas sekä pyhä Paavali sanovat näin:
"Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen, kiitti ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä kaikki; tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni."
Mitä tällainen syöminen ja juominen hyödyttää? Vastaus:
Se käy ilmi sanoista "teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi". Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus.
Miten ruumiillinen syöminen ja juominen voi saada aikaan jotain näin suurta? Vastaus:
Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat "teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi". Nämä sanat yhdessä ruumiillisen syömisen ja juomisen kanssa ovat sakramentin keskeinen kohta. Se joka nämä sanat uskoo, omistaa sen mitä ne sisältävät ja lausuvat, nimittäin "syntien anteeksiannon".
Kuka sitten vastaanottaa tämän sakramentin kelvollisesti? Vastaus:
Paastoaminen ja ruumiillinen valmistautuminen ovat kyllä hyvää ulkonaista kurinalaisuutta, mutta todella kelvollinen ja hyvin valmistautunut on se, joka uskoo nämä sanat: "teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi". Kelvoton ja valmistautumaton on taas se, joka ei näitä sanoja usko tai joka epäilee niitä, sillä sana "teidän edestänne" ei vaadi muuta kuin uskovaa sydäntä. "
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/5osa.html
ISOSSA KATEKISMUKSESSA:
"Jälleen tässä asiassa nyrjähtävät nuo riivastelijamme suurine oppeineen ja älyineen. He huutavat ja pauhaavat: "Miten leipä ja viini voivat antaa synnit anteeksi ja vahvistaa uskoa?" Tottahan he ovat kuulleet ja tietävät, että me emme suinkaan väitä leivän ja viinin sellaisenaan sitä tekevän, vaan että sen tekee leipä ja viini, joka on Kristuksen ruumis ja veri ja johon sana on yhdistynyt. Juuri se eikä mikään muu, näin me opetamme, on se aarre, jonka välityksellä anteeksiantamus on meille hankittu. Eikä sitä saata omaksemme mikään muu kuin juuri tämä sana: "Teidän edestänne annettu ja vuodatettu". "
"Mieletön on sen vuoksi myös tämä heidän väitteensä: koska Kristuksen ruumista ja verta ei ole annettu ja vuodatettu meidän edestämme ehtoollisessa, me emme voi tässä sakramentissa saada syntien anteeksiantamusta. Vaikka näet se teko, joka on hankkinut meille syntien anteeksiantamuksen, on tehty jo ristillä, se ei voi saavuttaa meitä muutoin kuin sanan välityksellä. Mistä muualta me olisimme voineet saada tiedon tuosta tapahtumasta ja siitä, että se on lahja, joka kuuluu meille, ellei sitä olisi meille saarnattu, suullisesti julistettu? Ja mistä he itse sitten sen tietävät tai miten he pystyvät tarttumaan anteeksiantamukseen ja saamaan sen omakseen, elleivät he pidä kiinni Raamatun ja evankeliumin sanasta eivätkä usko siihen? Sillä sana sisällyttää tähän sakramenttiin koko evankeliumin ja koko kolmannen uskonkohdan: "Minä uskon pyhän kristillisen kirkon, syntien anteeksiantamuksen..." ja ojentaa sen meille. Miksi meidän pitäisi antaa heidän riistää ehtoollisesta tämä aarre? Pakkohan heidän kuitenkin on tunnustaa, että kysymys on juuri niistä sanoista, joita koko evankeliumi meille kuuluttaa. Koska he kerran eivät uskalla väittää, että kaikki se evankeliumi, Jumalan sana, joka ei liity ehtoolliseen, on hyödytöntä, vähiin jää myöskin heidän mahdollisuutensa väittää tätä ehtoolliseen sisältyvää sanaa hyödyttömäksi."
"Sinun on näet määrä saada tässä ehtoollisen sakramentissa Kristuksen suusta syntien anteeksiantamus. Se sisältää ja tuo mukanaan Jumalan armon ja Hengen kaikkine lahjoineen. Se antaa turvaavan suojan ja voiman kuolemaa, Perkelettä ja kaikkea onnettomuutta vastaan."
Tässä evlut kirkon selitys ehtoollisesta:
http://www.evl.fi/sanasto/selitysE.htm#EHTOOLLINEN
Taas kerran? Milloin ennen olen tehnyt tämän virheen?:) Mutta hyvä huomio. Anteeksi.
http://www.mangusti.com/Katekismus/Katekismus?main=Svebelius&sub=showPage&title=Svebiliuksen selitys Ehtoollinen
"Se joka nämä sanat uskoo, omistaa sen mitä ne sisältävät ja lausuvat, nimittäin 'syntien anteeksiannon'."
Syntein anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän saa omakseen elävällä sydämen uskolla.
Ehtoollinen vahvistaa tätä uskoa. Kun ehtoollinen vahvistaa uskoa, se osaltaan vahvistaa myös syntien anteeksiantamusta.
Uskottomat sen sijaan nauttivat ehtoollisen tuomiokseen.
tulin huomanneeksi, että vl-kirjoittajat 'unohtavat' linkityksen tai eivät lainkaan mainitse lähdettä teksteilleen. Siksi tuo -taas kerran-huomautus.
Olet korjannut asian, joten tämä tästä, ja se siitä.
Vl:t eivät voi siksi sanoa, että ehtoollisessa saa synnit anteeksi, koska silloinhan vl-liikkeellä ei olisi mitään virkaa! Ei yksinkertaisesti yhtään mitään. Se olisi kuin mikä tahansa muu kirkon herätysliike.
Ja kuinka moni jäisi vl-liikkeeseen, jos paljastuisi, että synnit saa anteeksi muutenkin kuin vain toisen vl:n saarnaamana? Mietippä tätä.
Vl:llä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, kuin opettaa, että ehtoollisessa ei saa syntejä anteeksi.
että aika moni ulkopuolinen esiintyy täällä uskomme asiantuntijana "eikä lainkaan mainitse lähdettä teksteilleen." Niin että kokovikaisia tässä ollaan kaikki:)!
elikkä kun tässä tulee nyt vastaan sellainen näkökulma kuin että, moni vl ei pidä uskovaisena niitä kirkossa käyviä Jeesukseen uskovia. He nauttivat ehtoollisen ja uskovat saavansa siinä synnit anteeksi. Ehtoollisessa kun saa siis synnit anteeksi, oli vl tai ei.
Luterilaisen käsityksen mukaan ehtoollisen nauttivat turmiokseen ne, jotka pitävät sitä tavallisena ateriana ja jotka eivät usko ehtoollisen vaikutuksia. Kysymys ei siis ole siitä onko vl vai ei. Ei voida sanoa yksinkertaistettuna että sellaiset jotka eivät vanhoillislestadiolaisia nauttisivat ehtoollisen turmiokseen.
Luther Isossa Katekismuksessaan:
"Pitää kyllä paikkansa, että ihmiset, jotka väheksyvät ehtoollista ja elävät epäkristillisesti, nauttivat tämän sakramentin omaksi vahingokseen ja tuomiokseen. Eihän heille ole mikään hyväksi eikä pelastukseksi."
laitan lähdeviitteen tai linkityksen, jos lainaan toisten tekstejä. No, sitten asiantuntijuudesta. Jos olen jotain mieltä v-lestadiolaisuudesta, ja kirjoitan omia mielipiteitäni, omakohtaisia tuntemisiani ja kokemuksiani, niin en mainitse aivojani tekstin lähteeksi.
ajatella niin, että vl:t nauttisivat ehtoollisen turmiokseen, kun he vähättelevät ehtoollisen merkitystä?
Jos Kristus on oikeasti tarkoittanut että ehtoollisessa saa synnit anteeksi, ja vl:t pilkkaavat ja ivaavat niitä, jotka näin uskovat.
Sinulla on avoimet ja rehdit periaatteet:)!
Jokainen elävässä ja Pyhän Raamatun mukaisessa uskossa oleva nauttii ehtoollisen uskon vahvistukseksi syntien anteeksiantamuksesta.
Tämähän on yksinkertaista: Uskolla saa synnit anteeksi ja pääsee taivaaseen. Ehtoollinen vahvistaa uskoa, joten se vahvistaa myös syntien anteeksi saamista.
Kuten jo alempana kerroin, se ei Lutherin opin mukaan kuitenkaan uudestisynnytä. Sitähän vahvistaa oma lainauksesikin:
Luther Isossa Katekismuksessaan:
"Pitää kyllä paikkansa, että ihmiset, jotka väheksyvät ehtoollista ja elävät epäkristillisesti, nauttivat tämän sakramentin omaksi vahingokseen ja tuomiokseen. Eihän heille ole mikään hyväksi eikä pelastukseksi.
Ohoh, kyllä kannattaisi ottaa selvää. Aika hassua että edustat eri ehtolliskäsitystä, mutta kuitenkin väität olevasi luterilainen. Minä en luterilaisena kelpuutta muiden oppien ehtoolliskäsityksiä vaan pidän Lutherin opista kiinni, koska se on Raamatusta.
Lutherin mukaan ihminen syntyy uudesti kasteessa.
No kyllä tässä vl-näkökulmassa kasteen ja ehtoollisen sakrenttien suhteen on eroa mm siihen mitä Luther opettaa.
Itse kyllä haluan uskoa että nämä Raamatun sanat ovat todella oikeat:
ap t 2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Luukas 3
3 Ja hän vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi,
..
21 Kun siis kaikkea kansaa kastettiin ja myöskin Jeesus oli saanut kasteen ja rukoili, niin tapahtui, että taivas aukeni
22 ja Pyhä Henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niinkuin kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt".
Nyky vl:t eivät tee parannsuta enne kuin ottavat kasteen, siispä kuitenkin jää jäljelle tuo mitä kaste lupaa eli kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Tämä pitää uskoa.
Uskoa ei voi olla ilman Pyhää Henkeä ja koska maailmassa on monia Jeesukseen uskovia on Pyhää Henkeä muuallakin kuin vanhoillislestadiolaisilla. Opetetaanhan kristinuskossa että kun Pyhä sana yhtyy aineeseen siitä tulee sakramentti ja Pyhä Henki vaikuttaa seurakunnassaan Jumalan sana ja sakramenttien välityksellä.
Toisekseen tämä Raamatun kohta on minulle tärkeä:
Matteus 26
26 Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini".
27 Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki;
28 sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.
www.mangusti.com/Katekismus/Katekismus?main=Svebelius&sub=showPage&title=Svebilius selitys rippi
Oikea parannuksen teko!
Tulosta
VIIDES PÄÄKAPPALE
Ripistä ja synninpäästöstä
1. Mitä se sana rippi merkitsee?
Vastaus: Synnin tunnustusta.
2. Miten se tapahtuu
Vastaus: Koska syntinen tuntee syntinsä, niitä katuvaisella sydämellä Jumalan edessä tunnustaa ja pyytää anteeksi antamista Kristuksen tähden.
3. Kuinka monella tavalla synnin tunnustus tapahtuu?
Vastaus: Se tapahtuu yhteisesti ja erittäin.
4. Minkä sinä kutsut yhteiseksi?
Vastaus: Koska koko seurakunta yhteisesti tunnustaa syntinsä yhteisessä jumalanpalveluksessa, eli koska yhteinen hätä käsillä on.
Neh. 9:1,2. Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä seitsemännestä kuusta tulivat Israelin lap-set kokoon, paastoten säkeissä ja multaa heidän päällänsä ja tunnustivat heidän syntinsä ja heidän isäinsä pahat teot.
Tuom. 10:10. Israelin lapset huusivat Herran tykö sanoen: me olemme syntiä tehneet, sinua vastaan, sillä me olemme hyljänneet meidän Jumalamme ja palvelleet Baalia.
5. Minkä sinä kutsut erityiseksi?
Vastaus: Koska joku erittäin eli yksinänsä tunnustaa syntinsä.
6. Kuinka se tapahtuu?
Vastaus: Monella tavalla:
1. Jumalan edessä ainoasti, koska joku yksinänsä ollessansa, eli itseksensä huokaa Jumalan tykö, tunnus-taa syntinsä ja rukoilee niitä anteeksi, niin kuin Daavid, Manasse ja publikaani tekivät: jonkakaltainen synnin-tunnustus on aina tarpeellinen ja pitää joka päivä tehtämän.
2. Koko seurakunnan edessä; koska julkisyntinen, joka suuren pahan teon tehnyt on, tunnustaa ja anteeksi anoo syntinsä; se kutsutaan julkiripiksi.
3. Lähimmäisen edessä, jonka joku vihoittanut on, ja häneltä rikoksensa anteeksi pyytää.
4. Jumalan sanan palvelijain edessä myös synnit tunnustetaan, joko yhteisesti kaikki tai joku erityinen synti, mikä jonkun omaatuntoa vaivaa; tätä kutsutaan salaripiksi ja tunnustukseksi, eikä sitä kenkään saa ilmoittaa.
Ps. 51:6. Sinua, sinua ainoaa vastaan minä syntiä tein, ja pahasti tein sinun edessäsi, ettäs olisit oikea sanoissasi ja puhdas tuomitessasi.
1 Tim. 6:20. Nuhtele niitä, jotka syntiä tekevät, kaikkein kuullen, että muutkin pelkäisivät.
Luukk. 17:4. Jos sinun veljesi seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykösi palajaa sanoen: minä kadun, niin anna hänelle anteeksi.
Matt. 5:23,24. Jos sinä uhraat lahjasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä sinne lahjasi alttarin eteen ja mene sopimaan veljesi kanssa ja tule sitten lahjasi uhraamaan.
2 Sa. 12:13. Daavid sanoi Naatanille: minä olen syntiä tehnyt Herraa vastaan; Naatan sanoi Daavidille: niin on myös Herra sinun syntisi ottanut pois, ei sinun pidä kuoleman.
Matt. 3:5,6. Jerusalemi ja koko Juudea ja kaikki maakunta Jordanin ympäriltä menivät Johan-neksen tykö, ja hän kastoi heidät Jordanissa, ja he tunnustivat syntinsä.
7. Onko se tarpeellinen näin ripittää itsensä?
Vastaus: On; ei ainoastansa tarpeellinen, vaan myös hyödyllinen; sillä siitä ihminen saa sydämessänsä loh-dutuksen ja omalletunnollensa rauhan ja levon.
8. Pitääkö kaikki synnit saarnaviralle lueteltaman?
Vastaus: Ei siihen tarvetta ole eikä se ole mahdollistakaan, sillä erehdykset kaikki kuka ymmärtää?
Ps. 19:13. Erehdykset kuka ymmärtää? Anna minulle anteeksi salaiset rikokset?
9. Kuinka monta kappaletta on oikeassa parannuksessa?
Vastaus: Kaksi: ensin totinen synnin suru ja katumus, toiseksi usko Kristuksen päälle.
Mark. 1:15. Aika on täytetty ja Jumalan valtakunta on lähestynyt; tehkäät parannus ja usko-kaat evankeliumi.
Ap.t. 20:21. Paavali todisti sekä juutalaisille että kreikkalaisille sitä kääntymystä, kuin Jumalan tykö on, ja sitä uskoa, joka meidän Herran Jeesuksen Kristuksen päälle on.
10. Mistä synnin tunto ja katumus tulee?
Vastaus: Jumalan laista, joka herättää ihmisen omaatuntoa, näyttää hänen pahoin tehneen ja sillä ansain-neen Jumalan vihan, ajallisen ja iankaikkisen rangaistuksen.
Room. 3:20. Lain kautta synnin tunto tulee.
Room. 4:15. Laki kehoittaa vihaan, sillä kussa ei lakia ole, ei siellä ole myös ylitsekäymistä.
11. Mistä usko tulee?
Vastaus: Evankeliumin suloisesta opista ja armon lupauksista syntein anteeksi antamisesta Kristuksen täh-den.
Room. 1:16. En minä häpeä Kristuksen evankeliumia, sillä se on Jumalan voima itsekullekin uskovaiselle autuudeksi.
12. Mikä on synninpäästö?
Vastaus: Se on lupaus ja vakuutus syntein anteeksi saamisesta, annettu sananpalvelijoilta Kristuksen puo-lesta.
13. Kuka on antanut sananpalvelijalle sen voiman?
Vastaus: Kristus Jeesus, Jumalan Poika.
Ap.t.13:28. Olkoon teille tiettävä miehet, rakkaat veljet, että minä myös anteeksi annan; sillä jolle minä jotkin anteeksi annoin, sen minä anteeksi annoin teidän tähtenne Kristuksen puo-lesta.
14. Mistä sen tiedät?
Vastaus: Kristuksen omista sanoista, kun Hän sanoi apostoleillensa, Joh. 20:22,23: Ottakaat Pyhä Henki: joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan; ja joilla te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt. Matt. 18:18: Totisesti sanon minä teille: Kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaassa, ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa. Ja Pietarille, Matt. 16:19: Minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, sen pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.
15. Mitä taivaan valtakunnan avaimilla ymmärretään?
Vastaus: Se voima, jonka Kristus on antanut seurakunnalle ja erikoisesti saarnaviralle, syntiä anteeksi antaa ja pidättää.
Joh. 20:23. Katso 14 kysymys.
16. Kuinka monta näitä avaimia on?
Vastaus: Kaksi: yksi kutsutaan päästöavaimeksi, toinen side- eli pidätysavaimeksi.
17. Mikä on päästöavain?
Vastaus: Se on se voima, joka Kristuksen palvelijoille annettu on maan päällä päästää katuvaista syntistä synneistänsä ja avata hänelle taivaan valtakunta.
2 Kor. 5:20. Me ( sanoo Paavali) olemme Kristuksen puolesta käskyläiset; sillä Jumala neu-voo meidän kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta, että te Jumalan kanssa sovitte.
18. Mikä on side- eli pidätysavain?
Vastaus: Se on annettu voima, jolla saarnamies sitoo katumattoman hänen syntiinsä ja sulkee häneltä tai-vaan ja jota pannaksi kutsutaan.
1 Kor. 5:3-5. Minä tosin (Paavali), joka niin kuin ruumiin puolesta poissa ollen niin kuin tykönä oleva, sen tuominnut, että hän, joka sen niin tehnyt on, meidän Herramme Jeesuksen Kristuk-sen nimeen, teidän kokoon tulemisessanne, ynnä minun henkeni kanssa, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen voimalla annetaan saatanan haltuun lihan kadotukseksi, että henki au-tuaaksi tulisi Herran Jeesuksen päivänä.
Matt. 17:15-18. Jos sinun veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet veljesi voittanut; mutta jos ei hän sinua kuule, niin ota vielä yksi eli kaksi kanssasi, että kaikki asia kahden tai kolmen todistajan suus-sa olisi. Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle: ellei hän seurakuntaa totte-le, niin pidä häntä pakanana ja publikaanina. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaassa; ja kaikki mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.
19. Mikä on panna, eli pannaan paneminen?
Vastaus: Se on: koska katumaton ja mahdoton syntinen suljetaan pois Herran ehtoolliselta, tai myös peräti pois seurakunnan yhteydestä; tämä kutsutaan suuremmaksi pannaksi, mutta ensimmäinen vähemmäksi.
20. Taitaako pannaan pantu, joka synteihinsä sidottu on, jälleen armohon ottaa?
Vastaus: Taitaa kaiketi; koska hän itsensä kääntää, näyttäin oikean katumuksen ja parannuksen, pitää hänet ojennettaman evankeliumin lohdutuksella ja vakuutettaman Jumalan armosta; sillä pidätysavain ei ole kado-tukseksi annettu, vaan sielun parannukseksi ja ojentamiseksi.
Hes. 18:21. Katso 33 kysymys 4 pääkappaleessa.
2 Kor. 13:10. Sentähden minä poissa ollessani näitä kirjoitan, ettei minun pitäisi läsnä olles-sani kova oleman sen voiman jälkeen, jonka Herra antoi minulle rakennukseksi, ja ei kukis-tukseksi.
21. Mitä Jumala sitten meiltä vaatii, kun me olemme parannuksen tehneet ja saaneet syntimme an-teeksi?
Vastaus: uuden kuuliaisuuden, joka näyttää itsensä pyhässä ja jumalisessa elämässä ja kutsutaan paran-nuksen hedelmäksi.
Matt. 3:8. Tehkäät parannuksen soveliaita hedelmiä. Luukk. 3:8.
22. Millä meidän pitää vahvistaman meidän uskomme syntein anteeksi saamisesta?
Vastaus: Herran korkealla ehtoollisella eli alttarin sakramentilla.
Lainaus on Lutherin Katekismus Olaus Svebiliuksen
käännöksestä
ei anna syntejä anteeksi, vaan ne sanat jotka Pyhän Hengen viran kautta lausutaan.
rippi ei ole luterilaisessa kirkossa sakramentti kuten kaste ja ehtoollinen eli huomaa merkitys ero. Katolisessa kirkossa ja ortodokseilla rippi on sakramentti. Luther opettaa sekä Raamattuopettaa myös että ehtoollisella saa uskoa synnit anteeksi jokaikinen joka uskoo Häneen eli Jeesukseen Kristukseen joka on Herra.
Kuten Lutherkin asia hyvin ilmaisee:
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/5osa.html
"Voiko myös kelvoton pappi toimittaa ja jakaa ehtoollisen? Me näet väitämme, ja tästä emme tingi: vaikka ehtoollisen ottaa vastaan tai sen jakaa täysi heittiö, hän ottaa vastaan oikean sakramentin eli Kristuksen ruumiin ja veren. Tässä suhteessa hän ei yhtään eroa siitä, joka toimittaa sen kaikkein kelvollisimman. Ehtoollinen ei näet nojaa ihmisen pyhyyteen, vaan Jumalan sanaan. Ei yksikään pyhä maan päällä, eipä edes kukaan taivaan enkeleistä pysty tekemään leipää ja viiniä Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Yhtä mahdotonta on muuttaa Kristuksen ruumista ja verta joksikin muuksi, vaikka sitä käytettäisiinkin väärin. Sillä asetussana, joka on tehty leivän ja viinin sakramentiksi, ei muutu ihmisen persoonan eikä epäuskon tähden vääräksi."
" "Tämä on minun ruumiini ja vereni, teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi." Se voidaan lyhyesti lausua näin: menemme ehtoolliselle ottaaksemme siinä vastaan aarteen, jonka välityksellä ja jossa me saamme syntien anteeksiantamuksen. Miksi näin tapahtuu? Siksi, että nuo sanat ovat siinä ja antavat sen meille. Kristus näet käskee minun syödä ja juoda sitä varten, että omistaisin sakramentin ja että se hyödyttäisi minua varmana panttina ja merkkinä, ja vielä enemmän: juuri sen hän on minun hyväkseni asettanut syntiäni, kuolemaani ja kaikkea onnettomuuttani vastaan."
Ehtoollinen ei anna syntejä anteeksi, vaan ne sanat jotka edellä kuulimme ja sen lupasivat.
anteeksi, niin saa uskoa jokaikinen eikä vain vl:t ettehän te vl:t taida uskoa että itsekään saatte ehtoollisella synnit anteeksi. Vaan te ehtoollisen jälkeenkin menette toisen vl:n luokse ja pyydätte että saanko uskoa syntini anteeksi. Te ette usko siinä ehtoollisen hetkellä että saa uskoa synnit anteeksi. Se kysyy yksin uskoa, että uskoo synnit anteeksi. Ei muuta.
Luther Isossa katekismuksessaan:
"Mitä siis on alttarin sakramentti? Se on Herran Kristuksen tosi ruumis ja veri leivässä ja viinissä ja niihin sisältyvinä, leivässä ja viinissä, jotka Kristus on sanallaan käskenyt meidän kristittyjen syödä ja juoda. Kun edellä puhuimme kasteesta, opetimme, ettei se ole tavallista vettä. Samoin opetamme nyt, että ehtoollinen on leipää ja viiniä, mutta ei tavalliseen ateriaan kuuluvaa leipää ja viiniä. Sana siis luo tämän sakramentin ja erottaa sen tavallisesta leivästä ja viinistä niin, että se on Kristuksen ruumis ja veri, joksi sitä myös kutsutaan. Näinhän sanotaan: Accedat verbum ad elementum et fit sacramentum. "Kun sana liittyy aineeseen, syntyy sakramentti." Tämä pyhän Augustinuksen lause on niin osuva ja hyvin muotoiltu, että se varmaankin on parasta, mitä hän on sanonut. Sanan on tehtävä näkyvä aine sakramentiksi, muussa tapauksessa aine pysyy tavallisena aineena. "
"Accedat verbum ad elementum et fit sacramentum. "Kun sana liittyy aineeseen, syntyy sakramentti."
Sanat sisältyvät ehtoolliseen ja ehtoollisella saa uskoa synnit anteeksi. Sanoja ei voi irrottaa aineesta, eli viinistä ja leivästä toisin sanoen Kristuksen ruumiista ja verestä.
Weha, tämä asia sinua mietityttää kovasti tämä ehtoollinen. Etkä nyt oikein jaksa uskoa mitä Luther kirjoittaa ehtoollisen sakramentista. Yritätkö koko aika etsiä jotakin kohtaa missä lukisi että ehtoollisella ei saa syntejä uskoa kukaan anteeksi?
Moni kuoleva sairas vanhus tai kuka vaan haluaa saada ehtoollisen yleensä viime hetkinään, koska uskoo ja koska uskoo että ehtoolliselle käydessään saa uskoa synnit anteeksi. Ei siinä siis tarvita jotakuta vl:ää saarnaamaan synnit anteeksi, kun voi ehtoollisellakin uskoa synnit anteeksi.
Parempi turvata itsensä Jeesukseen asettamaan sakramenttiin ja uskoa siinä synnit anteeksi kuin rakentaa pelastuksensa jonkun vl:n varaan joka ei välttämättä edes sydämessään usko erityisemmin Jeesukseen Kristukseen. Tottakai on vl uskoisia jotka uskovat, mutta se kun ei näy päälle päin kuka uskoo mitenkin. Pelkkä sana että joku on vl, ei vielä kerro mitään hänen sydämensä uskon tilasta.
Miksi siis rakentaa viime hetkien synninpäästö jonkun vl:n varaan kun voi käydä vielä Herran ehtoolliselle ja uskoa syntinsä anteeksi?
että eikö myös luterilaisen kirkon tunnustuskirjat, katekismukset, jne sovi vanhoillislestadiolaisten oppaiksi ja lukemisiksi, kun kerta vl-usko on luterilaisen kirkon herätysliike? Eli vl:t tunnustavat luterilaista oppia?
sopivat. Myydäänhän (Lutherin) katekismusta suviseuroissakin. Ja minulla on Tunnustuskirjat kotona. Me olemme luterilaisia ja piste!
Olette luterilaisia. Kuuluttehan luterilaiseen kirkkoon. Hyvä että selvennät käsitystänne sakramenteista, jos koet tarpeelliskesi selvittää syntyneet väärinkäsitykset. Hienoa että jaksat oikaista ne:)
Jotkut vl:t ovat sanoneet tällä sivulla että sakramenttien avulla ei saa syntejä anteeksi. Tämä ajatus on looginen sikäli kun vanhoillislestadiolaisuudessa opetetaan että vain vl:t voivat synnit antaa anteeksi saarnaamalla katuvalle Jeesuksen nimessä ja veressä synnit anteeksi.
Mutta käsitys että sakramenttien avulla ei saa syntejä anteeksi poikkeaa Lutherin opetuksesta mm.kasteen ja ehtoollisen suhteen. Tätä varmaan ovat eri teologit keskustelleet keskenään ja vl-teologit keskustelleet ei-vl teologien kanssa. Ja maallikkopuhujat ovat varmaankin keskustelleet aiheesta luterilaisen kirkon pappien kanssa, yms.
En tiedä mikä on virallisesti vl-pappien ja puhujien näkemys sakramentteihin, että tunnustavatko he että niissä sekä Jumalan sanan kautta saadaan syntien anteeksiantamus?
Tässä evlut kirkon näkemys sakramenteista:
http://www.evl.fi/sanasto/selitysS.htm#SAKRAMENTTI
"Sakramentti
Sakramentit (lat. sacramentum, kr. mysterion) ovat kirkon pyhiä toimituksia, jotka Jeesus Kristus on asettanut. Kristus itse on niissä läsnä ja jakaa armoaan näkyvien aineiden välityksellä. Luterilaisessa kirkossa sakramentteja on kaksi, kaste ja ehtoollinen.
Sakramentit ovat Jumalan armon ja rakkauden näkyviä merkkejä, joiden kautta hän pelastaa kadotuksesta, tekee ihmisen hengellisesti eläväksi, puhdistaa hänet synnistä ja ravitsee häntä taivaan lahjoilla. Kirkko toimittaa sakramentteja Jumalan tahdosta.
Pyhä Henki tekee pelastavaa työtään seurakunnassa sanan ja sakramenttien välityksellä. Sen vuoksi Jumalan sanaa ja sakramentteja sanotaan armonvälineiksi.
Kirkollisia siunaamis- ja esirukoustoimituksia sanotaan sakramentaaleiksi. Esimerkiksi kasuaalitoimitukset, kuten kaste, avioliittoon vihkiminen, konfirmaatio ja hautaan siunaaminen ovat sakramentaaleja.
Roomalaiskatolisessa kirkossa sakramenttien lukumäärä vahvistettiin keskiajalla seitsemäksi. Kaste ja ehtoollinen ovat sikäli erityisasemassa, että muilla sakramenteilla on yhteys niihin."
Tuossa on kohta:
"Pyhä Henki tekee pelastavaa työtään seurakunnassa sanan ja sakramenttien välityksellä. Sen vuoksi Jumalan sanaa ja sakramentteja sanotaan armonvälineiksi."
Kun sanotaan, että ehtoollisella ei saa syntejä anteeksi, halutaan painottaa, että ehtoollinen ei uudestisynnytä uskotonta uskovaiseksi.
Ehtoollista nauttivan tulee olla uskovainen, sillä epäuskoinen nauttii Pyhän sakramentin tuomiokseen. Sanoohan Lutherkin:
"Kelvoton ja valmistautumaton on taas se, joka ei näitä sanoja usko tai joka epäilee niitä, sillä sana "teidän edestänne" ei vaadi muuta kuin uskovaa sydäntä." (Vähä Katekismus)
Kritisoimme nykykirkossa sitä, että sakramentit käsitetään usein rituaaleiksi, joilla uskoton tehdään yks kaks autuaaksi ilman totista katumusta, parannusta ja evankeliumin uskomista.
Kun totinen kristitty nauttii ehtoollisella Kristuksen ruumiin ja veren, hän vahvistuu uskossa Jeesuksen sovitustyöhön ja tulee tällä uskollaan autuaaksi.
Eihän nyt kukaan huvikseen mene ehtoolliselle! Kyllä varmasti jokainen uskoo sen mitä sanotaan ja menee ehtoolliselle ottamaan Jeesuksen asettaman armon vastaan, jossa annetaan synnit anteeksi. Eihän Lutherkaan tuossa siteeraamassasi kohdassa pyydä muuta kuin uskomaan sen, mitä siinä luvataan. Kun uskoo, että se on minunkin puolestani annettu, ei sitä voi yksi tai useampi vl mitätöidä keneltäkään! Jumala pitää heikoimpien puolta, vaikka vl kuinka yrittäisi mitätöidä tavallisten uskovien ihmisten ehtoollista.
Isossa katekismuksessaan uudestisyntymisestä:
"Siksi onkin oikein kutsua ehtoollista sielun ravinnoksi, joka ruokkii ja vahvistaa uutta ihmistä. Kaste on näet alku, siinä me synnymme uudesti."
Ja tämän lisäksi pitää olla se usko, omakohtainen usko. Näin minä ainakin ymmärrän Lutherin tekstit. Hän kun sanoo että kasteessa..
"Kaste antaa sen vuoksi jokaiselle kristitylle koko elämän ajaksi riittämiin oppimista ja harjoittamista. Hänellä on jatkuvasti täysi työ uskoa lujasti se, minkä kaste lupaa ja vaikuttaa: voitto Perkeleestä ja kuolemasta, syntien anteeksiantamus, Jumalan armo, Kristus kaikkinensa ja Pyhä Henki lahjoinensa. "
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4osa.html
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000021183353
on kolmenlaista kasteoppia.
1. s.186, 5 Sanan ja sakramentin vaikutus sama
2. Vain kaste uudestisynnyttää:...Perisynti on todella synti, joka tuo iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan s.52.
3. on se jota itse edustan: "Myös ne jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä" (s.276 kohta 7).
Tähän haluan lisäksi laittaa vastaansanomattoman kohdan Raamatusta:
1.kor.4:15. Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi.
Ja kuitenkin Paavali oli kastanut korintossa vain muutaman: 1.kor.1:16. Niin, Stefanaan perhekunnan olen myös kastanut, mutta ketään muuta en muista kastaneeni.
17. Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä.
Ollessani ns. luterilainen, niin oli kolmenlaista vanhurskauttamisoppia:
1. Kastamaton lapsi joutuu kadotukseen.
2. Jos kastamaton lapsi kuolee, se kohtaloa ei tiedetä.
3. Jos lapsi kuolee ilman kastetta, Jumala antaa sille uskon ja Pyhän Hengen.
Kaikki nämä ovat satua, jota Raamattu ei opeta.
merkitys
1 kor.14 Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,
15 niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.
16 Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut
eli ettei kukaan sanoa että olisi kastettu tavallisen ihmisen nimeen.
Pietari julisti Corneuliuksen kodissa evankeliumia. Corneliuksen perhe kuuli ja uskoi. Pyhä Henki tuli heihin, kun he uskoivat evankeliumin. Sitten heidät kastettiin.
Pietarin puhe Corneliuksen kodissa:
Apostolien teot, luku 10
"34 Pietari rupesi puhumaan. Hän sanoi: "Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala erottele ihmisiä. [Sir. 35:14,15; Room. 2:11; Gal. 2:6; 1. Piet. 1:17]
35 Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja noudattaa hänen tahtoaan, kuului tämä mihin kansaan tahansa. [Jes. 56:6,7; Luuk. 7:4,5]
36 Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka Jeesus Kristus on tuonut -- hän, joka on kaikkien Herra. [1. Kor. 8:6; Ef. 2:14; Kol. 1:20]
37 "Te tiedätte, mitä on tapahtunut ensin Galileassa ja sitten kaikkialla Juudeassa* sen jälkeen kun Johannes saarnasi ja kastoi. [Ks. selitystä Luuk. 1:5.] [Luuk. 4:14 | Ap. t. 1:5 ]
38 Te olette kuulleet Jeesuksesta, nasaretilaisesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä Hengellä ja voimalla. Hän kulki ympäri maata, teki hyvää ja paransi kaikki jotka olivat joutuneet Paholaisen valtaan, sillä Jumala oli hänen kanssaan. [Luuk. 4:18, 5:17, 6:19]
39 Tämän me voimme vahvistaa todeksi, kaiken tämän, minkä hän teki Juudean maassa ja Jerusalemissa. Hänet he ripustivat ristinpuulle ja surmasivat, [Ap. t. 1:21,22 | Ap. t. 5:30]
40 mutta Jumala herätti hänet kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä --
41 ei kaikelle kansalle, vaan todistajille, jotka Jumala oli ennalta valinnut, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen kun hän oli noussut kuolleista. [Luuk. 24:36-43]
42 Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi. [Ap. t. 2:20,21, 17:31, 24:25]
43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi." [Jer. 31:34; Miika 7:18; Sak. 13:1]
44 Pietarin vielä puhuessa laskeutui Pyhä Henki kaikkiin, jotka olivat hänen sanojaan kuulemassa.
45 Kaikki Pietarin mukana tulleet juutalaiset uskonveljet ihmettelivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin myös pakanoihin;
46 he kuulivat, kuinka nämä puhuivat kielillä ja ylistivät Jumalan suuruutta. Silloin Pietari sanoi: [Mark. 16:17; Ap. t. 2:4]
47 "Kuka voi estää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?" [Ap. t. 15:8,9]
48 Hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. He pyysivät sitten häntä jäämään sinne vielä muutamaksi päiväksi."
Edellisten viestien perusteella voimme tehdä sen johtopäätöksen, ettei vl:n ehtoolliskäsitys ole sama kuin luterilaisen kirkon. Luterilainen kirkko opettaa, että ehtoollisessa saa synnit anteeksi, koska ehtoollinen on armoväline ja Jeesuksen itsensä asettama. Vl opettaa, ettei ehtoollisessa saa syntiä anteeksi. Ompa ISO ero. Kyse on jo kahdesta ERI uskonnosta ihan selkeästi! Miksi vl roikkuu luterilaisessa kirkossa, kun ei edes tunnusta sen yhtä tärkeimmistä opinkohdista?
jos sanovat että ehtoollisen sakramentin välityksellä ei saa syntien anteeksiantamusta eli syntejä anteeksi. Ja että kasteessakaan ei saa Pyhää Henkeä, vaikka Luther ja Raamattu niin opettavat. Tietysti kaikki vl:t eivät ajattele niin, mutta osa varmaan aattelee kun sillä tavalla tänne kirjoittelevatkin että sakramenttien välityksellä ei saisi syntejä anteeksi. On Jumalan sana ja sakramentit, itse Jeesuksen asettamat ja niiden voimasta saa synnit anteeksi jokainen joka uskoo.
Ainoa tapa saada synnit anteeksi ei siis ole vl-uskon oppi että saa synnit anteeksi vain kun joku vl synnit anteeksi saarnaa. Luther ei ainakaan opeta niin, kun sanoo että ehtoollisella saa synnit anteeksi.
Luther kirjoittaa että kelvoton pappikin voi jakaa ehtoollisen, ei sen ihmisen pyhyys siinä vaikuta koska ehtoollinen nojaa Jumalan sanaan ja vaikutukseen:
"Edellisen perusteella on siis helppo vastata kaikkiin niihin kysymyksiin, joilla ihmiset itseään vaivaavat. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa tämä: Voiko myös kelvoton pappi toimittaa ja jakaa ehtoollisen? Me näet väitämme, ja tästä emme tingi: vaikka ehtoollisen ottaa vastaan tai sen jakaa täysi heittiö, hän ottaa vastaan oikean sakramentin eli Kristuksen ruumiin ja veren. Tässä suhteessa hän ei yhtään eroa siitä, joka toimittaa sen kaikkein kelvollisimman. Ehtoollinen ei näet nojaa ihmisen pyhyyteen, vaan Jumalan sanaan. Ei yksikään pyhä maan päällä, eipä edes kukaan taivaan enkeleistä pysty tekemään leipää ja viiniä Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Yhtä mahdotonta on muuttaa Kristuksen ruumista ja verta joksikin muuksi, vaikka sitä käytettäisiinkin väärin. Sillä asetussana, joka on tehty leivän ja viinin sakramentiksi, ei muutu ihmisen persoonan eikä epäuskon tähden vääräksi. Eihän Kristus sano: "Jos uskotte tai olette kelvollisia, saatte minun ruumiini ja vereni", vaan: "Ottakaa, syökää ja juokaa, tämä on minun ruumiini ja vereni", sekä: "Tehkää se", nimittäin se, minkä minä nyt teen, asetan, annan teille ja käsken ottaa vastaan. Tämä merkitsee: "Riippumatta siitä, oletko kelvoton vai kelvollinen, saat tässä Kristuksen ruumiin ja veren. Sen vaikuttaa sana, joka tulee leipään ja viiniin." Ymmärrä tämä ja pidä se hyvin mielessäsi, sillä nämä sanat ovat meidän perustuksemme, turvamme ja puolustuksemme kaikkia niitä harhoja ja eksytyksiä vastaan, jotka suinkin ovat meidät kohdanneet tai ehkä vielä tulevat kohtaamaan."
Luther kirjoittaa Isossa Katekismuksessaan myös että:
"Siksi onkin oikein kutsua ehtoollista sielun ravinnoksi, joka ruokkii ja vahvistaa uutta ihmistä. Kaste on näet alku, siinä me synnymme uudesti. Mutta uuden rinnalle ihmiseen jää, kuten sanottu, vanha turmeltunut liha ja veri. Koska vielä Perkele ja maailma aiheuttavat meille paljon vastusta ja kiusauksia, me usein väsymme ja menetämme voimamme, toisinaan jopa lankeamme. Siksi on ehtoollinen annettu jokapäiväiseksi laitumeksi ja ravinnoksi, josta usko saa virkistystä ja voimaa, jotta se ei joutuisi antamaan tässä taistelussa periksi, vaan voisi alati vahvistua. Uuteen elämään näet kuuluu, että sen tulee jatkuvasti kasvaa ja edistyä. Mutta toisaalta uusi ihminen joutuu myös paljon kärsimään, sillä Perkele on todella raivoisa vihollinen. Milloin hän vain huomaa jonkun asettuvan häntä vastustamaan ja hyökkäävän vanhan ihmisen kimppuun ja havaitsee, ettei kykene käymään meihin käsiksi väkivalloin, silloin hän ryhtyy hiiviskelemään ympärillämme. Hän kokeilee kaikkia konstejaan eikä lopeta, ennen kuin on saanut meidät väsyksiin. Silloin me joko luovumme uskosta tai annamme kaiken mennä menojaan, haluttomuuden ja kärsimättömyyden vallatessa meidät. Juuri tätä varten ehtoollinen on annettu meille lohdutukseksi. Kun tuollaiset tuntemukset, jotka ovat käymässä liian raskaiksi kantaa, valtaavat sydämen, silloin saamme ehtoollisesta uutta voimaa ja virvoitusta. "
Eli tulisi käydä ehtoollisella usein että saisi synnit anteeksi ja uudistuisi. Se pitää siis uskoa että niin ehtoollisella on, että siinä saa synnit anteeksi.
..
3. Koska me sieltä lähdemme uudistetusta armosta ja Häntä sen edestä sydämestämme kiittää, pitäin hyvää aikomusta ja tahtoa vaeltamaan uudessa elämässä.
....
Siis uudistetusta armosta - eli synnit anteeksi saaneena. Siis ehtoollisessa tämänkin mukaan, kuten Jeesus ja Luther opetti !
Miksi vikuroitte ja vääristelette ?
Ehtoollisesta alkaa siis Lutherinkin mukaan uusi elämä. Lainaan sinun viestistä Lutherin sanoja:
"ja tahtoa vaeltamaan uudessa elämässä."
Kun on vastaanottanut ehtoollisen, niin siitä alkaa uusi elämä, on saanut synnit anteeksi.
Koska vl:t eivät tähän usko, he eivät ole luterilaisia. Kaste ja ehtoollinen ovat kuitenkin luterilaisuuden kulmakiviä!
- pitävät turhana Jeesuksen asettamat sakrametit
Jos ne olisivat turhia, ei Jeesus niitä olisi asettanut
- Jeesus opetti isämeidän rukouksessa;
anna meidän syntimme anteeksi niinkuin mekin annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Turhaanko Jeesus käski meidän rukoilla. Koska Jeesus on Tie Totuus ja Elämä hänen jokainen sanansa on tosi. Jos syntejä ei saisi uskoa anteeksi Jeesuksen opettaman isä meidän rukouksen mukaan, VL:t tekevät Jeesuksesta valehtelijan.
- Jeesus opetti Tuhlaajapoika vertauksessaan kuinka Isä armahti. VL:t kertoo, että Isä ei armahda suoraan. Siis VL:t eivät usko edes tähänkään Jeesuksen opetukseen.
- Publikaani ja fariseus opetuksessaan Jeesus sanoi, että Publikaani palasi vanhurskaana (=synnit anteeksi saaneena).
The Living Bible, joka on lähemmpänä alkuperäistekstiä sanoo suoraan:
..palasi synnit anteeksisaaneena.
Siis monessa kohdin VL:t eivät edes usko Jeesukseen => Jos ei usko kuten Jeesus opetti on epäuskoinen ja sellainen saarna on VALHESAARNAA.
Raamatun yksinkertainen opetus on: Joka uskoo Jeesukseen, lihaksi tuleeseen Jumalan Poikaan ja uskoo Jeesuksen tekemän sovitustyön omalle kohdalleen pelastuu. VL:ille tämäkään ei ole tosi, vaan pitää olla ihmisoppia mukana. Pitää olla VL, jonka kautta homma hoituu- Jeesus ei yksin heidän opissaan riitä !
"Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö." (Jes.6:9)
Haluatte tehdä ongelmallisiksi kohtia, jotka eivät ole meille mikään ongelma.
Haluatteko välttämättä päästä takaisin katoliseen, ritualistiseen sakramenttikäsitykseen?
Kristitty pelastuu Lutherin mukaan "yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden".
Uskovainen on uusi ihminen Kristuksessa ja vaeltaa taivaaseen. Ehtoollinen vahvistaa uskoa, joten tällä tavalla sakramentti on uuden ihmisen ruokaa, kuten Luther opettaa.
Pyhilla toimituksilla ei pelastuta, vaan USKOLLA! Pyhät toimitukset voivat kuitenkin vahvistaa uskoa!
että moni ihminen tietäessään että kuolee pian haluaa voida nauttia ehtoollisen koska USKOO että siinä saa synnit anteeksi.
.. molemmissa on pakkorippi. Pakkorippiähän Lutherkin vastusti.
vahvistaa uskoa? Onko se sama kuin uskoo saavansa synnit anteeksi sillä ehtoollishetkellä vai mitä se vahvistaa teillä?
On vapauttavaa uskoa niinkuin Raamattu ja Jeesus opettaa.
Ai niin - etillähän ei kehoteta yksin lukemaan Raamattua.
Raamatussa sanotaan, että väsymättä ja lakkaamatta meidän tulee evankeliumia viedä ja ei saa panna kynttilää vakan alle. Ei siis ole turhaa "jankata" kristinuskoa koskevia asioita, joista esim. ehtoollinen on yksi tärkeimmistä seikoista kasteen ohella.
Ymmärrän kyllä kantasi, koska olet hätää kärsimässä, sillä oppisi ei kestä kriittistä tarkastelua Raamatun valossa eikä Lutherin opetuksen edessä. Siitä syystä se paljastuu likaiseksi harhaopiksi ja ihmisopiksi, joita Raamattu suorastaan kehottaa välttämään.
vahvistaa uskoani siihen, että Jeesus on minun Vapahtajani ja syntieni sovittaja. Uskon, että uskolla Jeesukseen pääsen taivaaseen.
etä tekään saatte synnit anteeksi ehtoollisella? Uskotte siis vain että saatte synnit anteeksi ainoastaan kun toinen vl saarnaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä? Tätä asiaa olen miettinytkin, kiva jos jaksat vastata:)
hmm mutta te ette siis usko
ja panettelua. Uskomme perustuu Raamatun opetukseen,joka muuta väittää valehtelee.
Mä mielellään lukisin, miten kumoat edellisen viestin väitteet? Mun mielestä siinä oli Raamatun ydinkohdat ja mä en pystyis niitä ainakaan kumoomaan.
No miten vl sit väittää vastaan äskeiset väitteet? Perustele äläkä vaan totea, katsos perustelematta jutuillasi ei ole mitään väärtiä.
Toi ei ollut mun viesti, mut täytyy sanoo, että siinä oli perusteellisesti otettu tärkeitä Raamatun kohtii.
Publikaanille oli auennut armonjärjestyksestä se ettei voi itse päättää uskoa vaan ensin Jumala pitää olla armollinen eli armahtaa.
Jos sanotaan puplikaaani uskovaiseksi niin tuollaiset ovat itse puplikaaneja ja ovat tekojen teillä ansaitsevansa katumuksella syntinsä. Ei niin tehnyt heränyt puplikaanikaan vaan tahtoi vaan että Jumala armahtais suuren syntisen. Ei hän lähtenyt jotenkin valaistuneena pois vaan suuren syntinsä tuntien.
Sellaiset on huonoja auttajia jotka heränneen syntisen uskovaiseksi sanovat eivät siis auta parannukseen.
Luuk.18:14. Minä sanon teille: tämä meni kotiansa hurskaampana kuin toinen; sillä jokainen joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
-- On tietty ero mennä kotia vanhurskaampana (alkukieli), kuin vanhurskaana. Olin ennen väärässä hengellisyydessä, mutta se on kuitenkin ratkaiseva ero, olla lähellä Jumalan valtakuntaa, kuin siellä sisällä.
Tämä on kaikkialla Raamatun opetus, että Jumalan vanhurskaus siirtyy uskovaiselta toiselle (Room.1:17). Omilleenhan Jeesus tämän vallan antoi antaa syntejä anteeksi. Ei tätä valtaa ole yhdelläkään epäuskoisella, eikä eriseuraisella. Tämä on kaikkialla Raamatun opetus.
Saamme synnit anteeksi Jeesuksen sovitustyön tähden. Synninpäästö on ns. armonvakuutus, jossa uskovainen kehottaa toista katsomaan Jeesuksen haavoja ja uskomaan että synnit ovat anteeksi Hänen nimessään ja veressään. Uskovaisen sanoissa on Pyhän Hengen voima. Itse Jeesus puhuu Jumalan lasten suun kautta.
"Joka kuulee teitä, kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut." (Luuk.10:16)
Varmaan aika kimurantisti sanottu mutta toivottavasti ymmärsit:)
Kohta menee Raamatussa: "Lähestyköön sinun valtakuntasi…. Tämä tapahtuu siis toisen uskovaisen kautta. Eli: "Jumalan valtakunta on lähestynyt, tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi". "Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin kaikille meidän velvollisillemme anteeksi annamme." (Luuk. 11:4): Siis samalla tavoin, annamme syntejä anteeksi.
Ja ettei välikäsiä tarvittaisi; rippiin Raamattu ei pakota mutta kehoittaa, kuten Jaakob: "Tunnustakaat toinen toisellenne teidän rikoksenne ja rukoilkaat toinen toisenne edestä, että te terveeksi tulisitte. Vanhurskaan rukous voi paljo, koska se totinen on." (Jaak. 5:16)
" Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi." (Joh 20:23)
Rukoillaan pyytämään syntiä anteeksi, mutta Raamattu ei kerro kenenkään saaneen rukouksella syntiä anteeksi. Rukous on kiitosta, pyytämistä...
"Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet."
Tässä tarkoitetaan juuri sitä, että anteeksi antamuksen VOIMA tulee Jumalasta, eikä meistä ihmisistä. Me ihmiset olemme ainoastaan tämän anteeksi antamuksen "välittäjiä".
Tässä rukoillaan myös sitä, että me itsekkin antaisimme toinen toisillemme anteeksi.
joka ikisellä on oikeus julistaa evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta ja joka ikisellä uskovalla kristityllä on yleisen pappeuden oikeus. Koska Pyhä Henki saadaan kasteessa ja Pyhä Henki synnyttää uskon, ja uskoa ei ole missään ilman Pyhää Henkeä. Näin ollen muillakin uskovilla kristityillä on oikeus antaa syntejä anteeksi eikä vain vl:llä. Sitä paitsi sanat Jeesuksen nimessä ja veressä ovat noin 150 vuotta vanhat.
Johanneksen evankeliumista 20 Apostolien tekoon 2 kun Pyhä Henki vuodatetaan. Siinä huomaat sen miten asia etenee ja että ei ole montaa päivää kun Pyhä Henki vuodatetaan ja ihmiset kastetaan jotta saavat kasteessa syntien anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lahjaksi apostolien teoissa 2 lukee tämä.
Toinen kohta joutaa myös tarkasteluun. Nämä ovat minulle tärkeitä, kun olen lähes ikäni saanut väärää hapatetta niellä. Vasta Vl-seuroissa näistä olen kuullut oikein opetettavan.
Apt.2-luku
38. Vaan Pietari sanoi heille: tehkäät parannus, ja antakaan jokainen itsensä kastaa Jesuksen Kristuksen nimeen, syntein anteeksi antamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. 39. Sillä teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu, ja kaikille, jotka taampana ovat, kutka ikänä Herra meidän Jumalamme kutsuu…
41. Jotka siis mielellänsä hänen sanansa ottivat vastaan, ne kastettiin; ja sinä päivänä lisääntyi lähes kolmetuhatta sielua.
On hyvä kysyä, olisivatko nämä ihmiset olleet uskossa ilman edeltävää kuultua evankeliumia? Ei varmasti.
Uskohan tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan (saarnan) kautta (Room.10:13-17).
Eli tässäkin on ensin, parannuksen teko ja usko ja sitten kaste.
Tunnustuskirjoissamme sanotaan: "Myös ne jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä" (s.276 kohta 7).
mutta kun sanan virka ei uskoa synnytä, vaan sen tekee Pyhän Hengen virka:
2.kor.3:6. Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi... 8. Miksi ei siis paljoa enemmin sillä viralla, joka hengen antaa, pitäisi kirkkaus oleman?
Ei tätä valtaa ole niillä, jotka sitä eivät edes tunnusta, vaan opettavat monia teitä vanhurskauttamiseen, myös sananpyhyys oppia.
Pyhä Henki ei opeta monella tavalla...
etkö millään muotoa käsitä että Pyhä Henki kulkee missä se tahtoo ja se synnyttää uskoa missä tahtoo sitä synnyttää. Isä, Poika ja Pyhä Hneki ovat yhtä ja ne vaikuttavat koko maailmasa eivätkä vain vl-uskossa Suomessa. Te ette voi sitoa Pyhää Henkeä itsellenne. Moni vl ei koskaa tee lähetystyötä eikä kerro työssäkään mitään vl-uskosta, niinkö sen Pyhä Hengen leviämistä ois muka mahdollsita estellä ihmisvoimin? Eli luuletko että ihmisten uskoontulo riippuisi vain siitä avaako vl suunsa ja antaa synnit anteeksi?
..että Publikaani palasi kotiinsa Jumalan armon saaneena. Sekin on Sinulle monta kertaa näytetty !
Room 1:17 uskosta uskoon ei tarkoita sitä, että usko siirtyy ihmiseltä ihmiselle.
Se on käännosvirhe alkuperäiseen tekstiin nähden.
Sekin on Sinulle kerrottu. Admatan sivuilla on linkki siihen keskusteluun.
vain omiensa kautta ts. ennenuskoneiden kautta:
Paavali toteaa Hengen virasta: "Meillä senkaltainen virka on, sen jälkeen kuin armo meidän koh-taamme tapahtunut on" (2.Kor.4:1).
Kohta osoittaa siis, että ennen uskoneiden kautta, on Pyhän Hengen virka.
Vain omilleenhan Jeesus antoi tämän vallan:
Joh.20:21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
2.Kor.5:18. Mutta ne kaikki ovat Jumalasta, joka meitä on itse kanssansa sovittanut Jesuksen Kris-tuksen kautta, ja antoi meille viran sovinnosta saarnata. 19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt. 20. Niin olemme me Kristuksen puolesta käskyläiset; sillä Jumala neuvoo meidän kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta, että te Jumalan kanssa sovitte.
2.Joh.4:6. Me olemme Jumalasta: ja joka Jumalan tuntee, hän kuulee meitä; joka ei Jumalasta ole, ei hän kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
Kolminaisuuden kieltäjäkö?
Kaikki Raamattummeko on väärässä?
(Tyypillistä väärähengellisyyttä), kun vetoaa Raamattuun, sanotaan, että on väärin käännetty. Helppoa;)
Muutama esimerkki:
Paavalin uskoontulo
Ei Paavalikaan saanut Pyhää Henkeä ilmestyksessään, vaikka eri hengellisyydet niin väittääkin, mutta tekstin mukaan niin ei ole.
apt.9:17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.
Tässä Ananiin kautta Paavalilta tippui suomukset ja hän näki ja täyttyi Pyhällä Hengellä.
Ihminenhän täytyy aina Pyhällä Hengellä, kun saa parannuksen armon:
kol.2:9. Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti,
10. ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää,
Ajatelkaa tätä.Kuinka pitkän rukousmatkan hoviherra teki, olematta elävässä uskossa?
27. Niin hän nousi ja meni. Ja katso, yksi Etiopian mies, Etiopian kuningattaren Kandasen voimallinen kamaripalvelia, joka oli pantu kaiken hänen tavaransa päälle, se oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan,
Tässäkin Jumala lähetti Philippuksen kamarinpalvelijan luokse. Eikä hoviherra saanut Pyhää Henkeä rukouksella, eikä Raamattua lukemalla, vaan toisen uskovaisen kautta (uskosta, uskoon Room.1:17):
31. Mutta hän sanoi: kuinka minä taidan ymmärtää, ellei joku minua johdata? Ja hän rukoili Philippusta, että hän tulis ja istuis hänen kanssansa...
34. Niin kamaripalvelija vastasi Philippusta: minä rukoilen sinua, sanos: kenestä propheta näitä puhuu? itsestäänkö eli jostakin toisesta?
35. Niin Philippus avasi suunsa ja rupesi tästä kirjoituksesta hänelle saarnaamaan evankeliumia Jesuksesta.
36. Ja kuin he tiellä vaelsivat, tulivat he veden tykö, ja kamaripalvelia sanoi: katso, tässä on vesi: mikä estää minua kastamasta?
37. Mutta Philippus sanoi: jos sinä kaikesta sydämestä uskot, niin tapahtukoon. Hän vastasi ja sanoi: minä uskon Jesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi.
38. Niin hän käski seisahtaa vaunun; ja he astuivat molemmat veteen, Philippus ja kamaripalvelia, ja hän kasti hänen.
39. Mutta kuin he vedestä astuivat ylös, tempasi Herran Henki Philippuksen, ja ei kamaripalvelia häntä enään nähnyt, vaan meni iloiten tietänsä myöten.
ole uskovaisia, sillä elämällään he kieltävät uskonsa. Kun uskovaisella ihmisellä on Pyhä Henki niin Henki synnyttää hedelmiä, sillä joka ei usko,ei myöskään näy Pyhän Hengen hedelmät.
Gal. 5:22
Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
Luther\Kirkkopostilla. Kolmas osa.
``Toiseksi. Sinun on oltava publikaanin kaltainen myöskin siinä, että täst'edes luovut synnistä. Hänen ei, kerota jääneen ennalleen:poistuessaan hän vei mukanaan kotiinsa sen armon, että Jumala oli julistanut hänet vanhurskaaksi., niinkuin tekstimme sanoo: ´´Hän meni kotiinsa vanhurskaana ´´´.
…………………………………………………………………………………………………………………………………
vanhurskaampi, sama kuin vanhurskas. Tässä on ratkaiseva ero. Tämä tulee ilmi muuallakin Raamatussa...Lutherilta löytyy kyllä epämääräistäkin, kuten tuo lainaus, joka minun tosin pitäisi tutkia.
Tässä Lutherin selkeä opetus:
Emme koskaan, ja niin muodoin avaimet olisivat turhat, eikä niistä olisi mitään hyötyä.
Vaan näin hän sanoo: kun te sidotte ja päästätte maan päällä, niin tahdon minä samalla sitoa ja päästää taivaassa. Mitä te sidotte ja päästätte (sanon minä), sitä en minä tahdo enää sitoa enkä päästää, vaan se on oleva sidottu ja päästetty ilman minun sitomistani ja päästämistäni; minun ja teidän tekonne on oleva yksi ja sama teko, eikä kaksi eri tekoa; minun ja teidän avaimenne ovat yhdet ja samat avaimet, eivät kaksi eri avainta. Näin Kristus velvoittaa ja sitoo itsensä meidän työhömme."
Eli samanaikaisesti iloitaan taivaassa...
...Koska se (päästösana) lausutaan ihmisten kautta, niin luullaan sitä pelkäksi ihmissanaksi ja ajatellaan että Jumala on tuolla ylhäällä korkeuksissa, kaukana sanasta, joka on maanpäällä, ja niin töllistetään ylös taivasta kohti...juuri ne samat avaimet, jotka ovat Kristuksella eikä kellään muulla, juuri ne hän antaa Pietarille, ikäänkuin hän sanoisi: Mitä töllistelet taivaalle ja sieltä etsit avaimiani? etkö kuule, että olen antanut ne Pietarille? Ne ovat kyllä taivaan avaimet, se on totta, mutta ne eivät ole taivaassa. Minä olen jättänyt ne alas maanpäälle. Sinun ei pidä etsiä niitä taivaasta, eikä mistään muualta, vaan löydät ne Pietarin suusta, jonne ne olen pannut. Pietarin suu on minun suuni, ja hänen kielensä on minun avainkoteloni, hänen virkansa on minun virkani, hänen sitomisensa, on minun sitomiseni, hänen päästämisensä on minun päästämiseni...Minä katson vain sitä mitä Pietari sitoo ja päästää, sihen minä pitäydyn. Älä anna johtaa itseäsi harhaan tuon Farisealaisen lörpötyksen, jolla muutamat pettävät itseänsä, nimittäin kuinka muka ihminen voisi antaa syntejä anteeksi. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tapaa anna syntejä anteeksi, kuin suullisen sanan kautta, jonka tavan hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantamusta tässä sanassa, niin turhaan töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai niinkuin he sanovat, sisäistä anteeksiantamusta. (Luther kirjasta "Avaimista" v.1530).
Luther\Kirkkopostilla. Kolmas osa.
``Toiseksi. Sinun on oltava publikaanin kaltainen myöskin siinä, että täst'edes luovut synnistä. Hänen ei, kerota jääneen ennalleen:poistuessaan hän vei mukanaan kotiinsa sen armon,
että Jumala oli julistanut hänet vanhurskaaksi., niinkuin tekstimme sanoo: ´´Hän meni kotiinsa vanhurskaana ´´´.
…………………………………………………………………………………………………………………………………
Siis Jumala julisti hänet vanhurskaaksi. Jumala siis antoi synnit anteeksi.
Weha - miksi venkoilet ?
Kirjoitit:
......
Rukoillaan pyytämään syntiä anteeksi, mutta Raamattu ei kerro kenenkään saaneen rukouksella syntiä anteeksi. ....
Ohessa muutama poiminta Raamatusta:
---------------------------------------
- Mark.11:25 Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa teille rikkomuksenne anteeksi.
-----------------------------------------------
- 1. Joh. 1:9 Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
------------------------------------------------
- 2 Aikakirja 7:14 mutta minun kansani, joka on otettu minun nimiini, nöyrtyy, ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani ja palajavat pahoilta teiltänsä, niin minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän syntinsä ja teen heidän maansa jälleen terveeksi.
Ps. 32:5
Minä tunnustin sinulle syntini, en salannut pahoja tekojani. Minä sanoin: "Tunnustan syntini Herralle." Sinä annoit anteeksi pahat tekoni, otit pois syntieni taakan. (sela)
-------------------------------------------
Eikö siinä ole varsin selkeää tekstiä ?!
ovat juuri sitä mitä, mitä Raamattu opettaa: "poikani, tyttäreni, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi". Niitä ei sinun tule ymmärtää irroitettuna, väärän oppisi tueksi.
On paljon maassamme sellaista itsekästä ja villihenkistäkin uskoa, että menen kotia ja rukoilen syntejäni anteeksi, suoraan Jumalalta. En tarvitse siihen välikäsiä, tulen toimeen kahdestaan Jumalani kanssa, auttamalla itse itseä. Tämä on vallalla oleva käsitys ja todella helppoa uskoa ihan omiin luuloihin, siis ilman evankeliumin äänellistä, sen hetkistä päästösanan lupausta. Näin sitten tehdään seurakunta ja toiset Jumalan lapset tarpeettomiksi.
ei ole evankeliumin päästösanaa. Maamme on täynnä hengellisyyksiä, jotka ovat omassa luulossa saanut syntinsä anteeksi. Tämä on sitä helppoa uskoa. Raamattu kaikkialla opettaa, että Jumala lähetti aina omansa, kun joku etsi Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan.
Tässä tuo kohta Lutherilata: "Minä katson vain sitä mitä Pietari sitoo ja päästää, sihen minä pitäydyn. Älä anna johtaa itseäsi harhaan tuon Farisealaisen lörpötyksen, jolla muutamat pettävät itseänsä, nimittäin kuinka muka ihminen voisi antaa syntejä anteeksi. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tapaa anna syntejä anteeksi, kuin suullisen sanan kautta, jonka tavan hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantamusta tässä sanassa, niin turhaan töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai niinkuin he sanovat, sisäistä anteeksiantamusta". (Luther kirjasta "Avaimista" v.1530).
Esim. Lutherin selkeä kanta uskon syntymiseen 19:toista kolminaisuudenpäivän jälkeisenä sunnuntaina
Matt.9:1-8, Luther toteaa: "Siksipä minä olen aina opettanutkin, että ensiksi, ennen kaikkea muuta, täytyy olla käsillä suullisen sanan, ja että tämä sana on käsitettävä korvin, mikäli Pyhän Hengen on päästävä sydämeen, Pyhän Hengen, joka sitten sanan avulla ja välityksellä valaisee sydämen ja vaikuttaa uskon. Usko siis ei tule eikä se pysy muulla tavalla kuin kuulemisen ja evankeliumin ulkonaisen saarnan välityksellä. Näiden kautta se sekä pääsee alkuun että kasvaa eli vahvistuu. (Kirkkopostilla III).
Toinen esimerkki Lutherin saarnasta joulun jälkeisenä sunnuntaina, tekstinä Gal.4:1-7. Tässä saarnassaan hän toteaa: Apostolin tarkoituksena on lausua se totuus, että laki, mikäli uskoa ei ole, kaikkinen tekoineen synnyttää vain orjia. Usko yksin tekee lapsia. Eipä laki, eivät teot eikä luonto voi antaa uskoa; ainoastaan evankeliumi sitä kuultaessa tuo sen mukanaan, se kun on armon sana, ja kun Pyhä Henki on sen myötä siellä missä saarnataan ja hiljentyen kuullaan. Sen osoittaa apostolien tekojen 10-Luku (44. jae), jossa kerrotaan Korneliuksen omaisineen vain kuulemalla pyhää Pietaria saaneen Pyhän Hengen. (Kirkkopostilla 1).
teologit ja kirkon papit tietävät että vl-uskoiset eivät usko ehtoollisen sakramentilla olevan sitä Jumalallista vaikutusta mitä Luther usko sillä olevan Raamattua tutkittuaan. Toki joku vl voi usoa että hän saa polvistuessaan Herran ehtoollisella kullessaan Sanat ja saadessaan nattia ehtoollistaterian niin että hän saa synnit anteeksi ja on valmis jatkamaan taas uudistuneensa matkaansa. Vl:t uskovat ennemminkin sisi kalvinistien mukaan että se ehtoollinen on vain Jeesuksen muistoksi eikä sillä ole tekemistä syntien anteksiantamuksen kanssa. Ihan kuin kyseessä olisi muka tavallinen leipä ja viinihuikka joiden yhteydessä vain muistellaan Jeesusta.
Luther Isossa katekismuksessaan:
"Tämä on minun ruumiini ja vereni, teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi."
"Koska hän antaa ja lupaa siinä syntien anteeksiantamuksen, se voidaan ottaa vastaan vain uskolla. hän itse vaatii tällaista uskoa lausuessaan sanat: "Teidän edestänne annettu" ja teidän edestänne vuodatettu". Nämä Kristuksen sanat tarkoittavat: Sitä varten minä annan tämän teille ja käsken teidän syödä ja juoda, että te puolestanne ottaisitte sen vastaan ja nauttisitte sen. Joka suostuu kuulemaan nämä sanat ja uskoo ne tosiksi, hän saa, mitä ne lupaavat. Se taas, joka ei usko, ei saa mitään. Turhaan sellainen, joka ei tahdo tuota pelastavaa hyvää nauttia, antaa ojentaa itselleen ehtoollisen. Aarrearkku on aivan auki. Se on kannettu jokaisen oven eteen, pantu joka pöytään. Mutta sinun on myös otettava ehtoollinen vastaan ja ajateltava, että se varmasti on se, mistä sanat sinulle puhuvat"
...Joka suostuu kuulemaan nämä sanat ja uskoo ne tosiksi, hän saa, mitä ne lupaavat...
Ruumis on annettu ja veri vuodatettu jo 2000 vuotta sitten syntien anteeksiantamiseksi. Niihin tuo "syntien anteeksiantamikseksi" viittaa eikä viiniin ja leipään.
En ole tuo edellinen vastaaja, mutta ymmärrän kyllä hänen haluttomuutensa vastata.
Yritän vastailla jotakin.
"Jos syntejä ei saisi uskoa anteeksi Jeesuksen opettaman isä meidän rukouksen mukaan, VL:t tekevät Jeesuksesta valehtelijan."
Missä kohdassa Isämeidän- rukouksessa sanotaan, että synnit saa anteeksi rukouksessa?
Jeesus on opettanu, että "joille te anteeksiannette, niille ne ovat..jne".
Rukoile siis, että Jumala lähettää opetuslapsensa antamaan synnit anteeksi. Kun opetuslapsi saarnaa synnit anteeksi, niin silloin ne on anteeksiannettu myös taivaassa.
Tuhlaajapoika-vertaus kertoo siitä isällisestä rakkaudesta, jolla Jumala rakastaa luomaansa ihmistä. Olihan Jeesuksella muutoinkin valta antaa anteeksi syntejä, mutta lähtiessään pois maanpäältä Hän jätti anteeksiannon opetuslapsilleen.
jos jotkut vl:t uskovat että kaikki muut uskovaiset paitsi vanhoillislestadiolaiset nauttisivat ehtoollisen turmiokseen. Se ei ole oikea asenne, koska siinä ei sitten tunnusteta sitä voimaa mikä ehtoollisella on tarjottavana jokaiselle joka uskoo eli syntien anteeksiantamus. Ehtoollisella saa yleisen käsityksen mukaan uskoa synnit anteeksi. Mutta tätä jotkut vl:t vastustavat, he eivät nimittäin halua uskoa että muut uskovaiset voisivat saada syntejä anteeksi muuten kuin heidän kauttaan.
Minusta se on hiukka vaarallista alkaa estämään että muut uskovaiset eivät voisi saada syntejä mitenkään muuten anteeksi kuin vl uskoisen suullisen synninpäästön kautta. Koska kuitenkin Lutherkin opettaa että synnit saa jo ehtoollisellakin uskoa anteeksi.
anteeksi kun uskoo ehtoollisella, evankeliumin voimaan...Uskomme kohdistuu ristille.
ei siis tarvitse vl:ltä pyytää synninpäästöä kun saa ehtoollisellakin synnit anteeksi uskoa.
äänellisen evankeliumin sanan. Pyhän hengn viran kautta, kuten vanha katekismus oikein sanookin.
Jaa, että ilman ääntä ei pelastu, voi juku, maailmassa on uskovia kuuroja, jotka kokee saavansa ehtoollisella synnit anteeksi. Eivät tosin kuule mutta viittomia ymmärtävät.
'On ollut tinka siitä, tuleeko pelkästään kuullusta sanasta autuaaksi. Kyllä luetustakin sanasta tulee autuaaksi.'
Raattama opetti siis kuten Raamatun apostolien teoissa ja Ilmestyskirjassa.
Siis Weha on eriseuraínen ! Väärä profeetta.
Miten usko syntyy?
Room.10:14. Mutta kuinka he sitä avuksensa huutavat, jonka päälle ei he uskoneet? Ja kuinka he sen uskovat, josta ei he ole kuulleet? Mutta kuinka he kuulevat ilman saarnaajaa?
15. Ja kuinka he saarnaavat, ellei heitä lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: oi kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka rauhaa julistavat, niiden jotka hyvää julistavat.
16. Mutta ei he ole kaikki evankeliumille kuuliaiset; sillä Jesaias sanoo: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?
17. Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.
...Koska se (päästösana) lausutaan ihmisten kautta, niin luullaan sitä pelkäksi ihmissanaksi ja ajatellaan että Jumala on tuolla ylhäällä korkeuksissa, kaukana sanasta, joka on maanpäällä, ja niin töllistetään ylös taivasta kohti...juuri ne samat avaimet, jotka ovat Kristuksella eikä kellään muulla, juuri ne hän antaa Pietarille, ikäänkuin hän sanoisi: Mitä töllistelet taivaalle ja sieltä etsit avaimiani? etkö kuule, että olen antanut ne Pietarille? Ne ovat kyllä taivaan avaimet, se on totta, mutta ne eivät ole taivaassa. Minä olen jättänyt ne alas maanpäälle. Sinun ei pidä etsiä niitä taivaasta, eikä mistään muualta, vaan löydät ne Pietarin suusta, jonne ne olen pannut. Pietarin suu on minun suuni, ja hänen kielensä on minun avainkoteloni, hänen virkansa on minun virkani, hänen sitomisensa, on minun sitomiseni, hänen päästämisensä on minun päästämiseni...Minä katson vain sitä mitä Pietari sitoo ja päästää, sihen minä pitäydyn. Älä anna johtaa itseäsi harhaan tuon Farisealaisen lörpötyksen, jolla muutamat pettävät itseänsä, nimittäin kuinka muka ihminen voisi antaa syntejä anteeksi. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tapaa anna syntejä anteeksi, kuin suullisen sanan kautta, jonka tavan hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantamusta tässä sanassa, niin turhaan töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai niinkuin he sanovat, sisäistä anteeksiantamusta. (Luther kirjasta "Avaimista" v.1530).
puhutaan sanoja, lisäksi viittomakielellä, he ymmärtävät sen.
Tarvitseeko pyytää syntejä anteeksi vanhoillislestadiolaiselta kun saa uskoa syntinsä anteeksi ehtoollisellakin? Voi siis mennä ehtoolliselle ja saada synnit anteeksi ilman että etsii lähimmän vl:n. Kun uskoo ja usko synnit anteeksi annetuiksi niin ehtoollisellakin saa synnit anteeksi uskoa, että siinä ne anteeksi saadaan.
...Siksi juuri sakramentin voi toimittaa, vaikka hulttio, kun se toimitus ei anna syntejä anteeksi.
sitä mitä Lutherkin kirjoittaa? Itsepäisesti vain väität että ehtoollisella ei sais uskoa syntejään anteeksi. Tottakai väität niin, koska vl:t opettavat että ei ole kuin yksi ainoa tapa saada syntinsä anteeksi eli että joku vl saarnaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Tässäpä sinulle Lutherin Isosta Katekismuksesta muutama kohta:
"Tämä onkin ehtoollisen olennaisin kohta, josta opimme tietämään, mitä meidän on siitä etsittävä ja mitä olemme siitä saamassa. Tämä taas käy selvästi ja helppotajuisesti ilmi juuri niistä sanoista, joita äsken pohdimme: "Tämä on minun ruumiini ja vereni, teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi." Se voidaan lyhyesti lausua näin: menemme ehtoolliselle ottaaksemme siinä vastaan aarteen, jonka välityksellä ja jossa me saamme syntien anteeksiantamuksen. Miksi näin tapahtuu? Siksi, että nuo sanat ovat siinä ja antavat sen meille. Kristus näet käskee minun syödä ja juoda sitä varten, että omistaisin sakramentin ja että se hyödyttäisi minua varmana panttina ja merkkinä, ja vielä enemmän: juuri sen hän on minun hyväkseni asettanut syntiäni, kuolemaani ja kaikkea onnettomuuttani vastaan.
Jälleen tässä asiassa nyrjähtävät nuo riivastelijamme suurine oppeineen ja älyineen. He huutavat ja pauhaavat: "Miten leipä ja viini voivat antaa synnit anteeksi ja vahvistaa uskoa?" Tottahan he ovat kuulleet ja tietävät, että me emme suinkaan väitä leivän ja viinin sellaisenaan sitä tekevän, vaan että sen tekee leipä ja viini, joka on Kristuksen ruumis ja veri ja johon sana on yhdistynyt. Juuri se eikä mikään muu, näin me opetamme, on se aarre, jonka välityksellä anteeksiantamus on meille hankittu. Eikä sitä saata omaksemme mikään muu kuin juuri tämä sana: "Teidän edestänne annettu ja vuodatettu".
Mieletön on sen vuoksi myös tämä heidän väitteensä: koska Kristuksen ruumista ja verta ei ole annettu ja vuodatettu meidän edestämme ehtoollisessa, me emme voi tässä sakramentissa saada syntien anteeksiantamusta. Vaikka näet se teko, joka on hankkinut meille syntien anteeksiantamuksen, on tehty jo ristillä, se ei voi saavuttaa meitä muutoin kuin sanan välityksellä. Mistä muualta me olisimme voineet saada tiedon tuosta tapahtumasta ja siitä, että se on lahja, joka kuuluu meille, ellei sitä olisi meille saarnattu, suullisesti julistettu? Ja mistä he itse sitten sen tietävät tai miten he pystyvät tarttumaan anteeksiantamukseen ja saamaan sen omakseen, elleivät he pidä kiinni Raamatun ja evankeliumin sanasta eivätkä usko siihen? Sillä sana sisällyttää tähän sakramenttiin koko evankeliumin ja koko kolmannen uskonkohdan: "Minä uskon pyhän kristillisen kirkon, syntien anteeksiantamuksen..." ja ojentaa sen meille. Miksi meidän pitäisi antaa heidän riistää ehtoollisesta tämä aarre? Pakkohan heidän kuitenkin on tunnustaa, että kysymys on juuri niistä sanoista, joita koko evankeliumi meille kuuluttaa. Koska he kerran eivät uskalla väittää, että kaikki se evankeliumi, Jumalan sana, joka ei liity ehtoolliseen, on hyödytöntä, vähiin jää myöskin heidän mahdollisuutensa väittää tätä ehtoolliseen sisältyvää sanaa hyödyttömäksi."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/5osa.html
Kun uskoo että saa synnit anteeksi ehtoollisella käydessään niin ne saa anteeksi. Kyse on yksin uskosta.
tekstejä on paljon, varsinkin nykyiset kääntäjät omaankin käsitykseen muokannut. Synnit saa anteeksi Pyhän hengen viran kautta: "Eikä sitä saata omaksemme mikään muu kuin juuri tämä sana: "Teidän edestänne annettu ja vuodatettu".
Mutta kysymys onkin ehkä se, että mikä tämä 'virka' on, kenellä se on ja miten se saadaan. Siinä eroaa vl-opetus radikaalisti perinteisestä, tunnustuksellisesta luterilaisuudesta...
kysyjälle, tuon perusteella.
itse ns. tunnustuksellinen ex-luterilainen. " Voin vakuuttaa, että palaa en, entiseen" Niitä on kaksi kaverianikin, siis ex-tun.luterilaisia jotka ovat nyt saaneet parannuksen armon.
Ei opeta uskovainen sanan pyhyys oppia. Vaan opetamme, että on vain Pyhän Hengen virka, jonka kautta ihminen vanhurskautetaan. Jumalan vanhurskaus siirtyy uskosta, uskoon, josta mm. Room.1:17, kertoo: 17. Sillä siinä se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa, ilmoitetaan uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: vanhurskaan pitää elämän uskosta.
Jos haluat paremmin tietoa tai on epäluuloa, niin täällä voi paremmin keskustella:
www.vl-foorumi.tk
Tai yksityisesti [email protected]
Tietysti parasta on, kun menet paikkakuntasi uskovaisten seuroihin.
jaossa jakajan pyhyys mahdollistaisi että synnit saa anteeksi, niin mikäpä estää rivi-vl uskoisia alkamasta jakamaan ehtoollista? Teillähän se on se Pyhä Henki mielestänne. Tosin siinä menisi pappien viralle annettu tehtävä eli lupa toimittaa sakramentit ja kirkolliset toimitukset.
Tosin te siinä opetatte väärin sitten että kun Luther sanoo että ei ole väliä sillä, että onko pappi kelvoton. Luther ei sanonut että papin tulee olla itse pakosta uskovainen. Ehtoollinen ja sen ehtoollisen vaikutukset ovat silti pätevät Lutherin mielstä oli pappi kelvoton tai ei.
Tun.kirjat sanovat s.148,3 että jumalattomat ja teeskentelijätkin voivat kirkossa "sekoittuneena" hoitaa sakramentteja...me emme menettele väärin käytämme sakramentteja, joita käyttävät jumalalattomat ja teeskenteliät. Paavalikin ennustaa, että antikristus istuu Jumalan temppelissä...jne"
näin opetetaan kristinopissamme:
Jumalan lapsi tuntee ehtoolliselle käydessään arkuutta ja syntisyyttä. Hän haluaa panna pois uskon esteitä, syntejä, ja kuulla omakohtaisen evankeliumin siunauksen. Ehtoollisessa ei saa syntejään anteeksi epäuskoinen, eikä uskovainen ihminen, sillä Jumala on säätänyt valtakuntaansa saarnaviran. Ehtoollinen vahvistaa uskoa.
Tätä ihmeellistä ja kallista evankeliumia palvelee ehtoollinen. Jumalan lapsi saa ehtoollista nauttiessaan uskoa lapsellisesti, että kun nautin Jeesuksen ruumiin ja veren leivän ja viinin muodossa, on totta, että juuri minun syntini ovat anteeksi siinä evankeliumissa, jonka kuulin ja uskoin Jeesuksen nimessä ja veressä. Kuulun Jumalan perheväkeen ja saan kerran viettää suurta ehtoollista taivaassa.
Tuo oli ihan sinun oma kirjoituksesi, luulet voivasi tehdä tyhjäksi Lutherin kirjoitukset opettamalla vl-uskon mukaan. Luther varoitti että ei pidä uskoa ketään joka opettaa ehtoollisesta toisinkuin hän...
"Jumalan lapsi tuntee ehtoolliselle käydessään arkuutta ja syntisyyttä. Hän haluaa panna pois uskon esteitä, syntejä, ja kuulla omakohtaisen evankeliumin siunauksen. Ehtoollisessa ei saa syntejään anteeksi epäuskoinen, eikä uskovainen ihminen, sillä Jumala on säätänyt valtakuntaansa saarnaviran. Ehtoollinen vahvistaa uskoa.
Tätä ihmeellistä ja kallista evankeliumia palvelee ehtoollinen. Jumalan lapsi saa ehtoollista nauttiessaan uskoa lapsellisesti, että kun nautin Jeesuksen ruumiin ja veren leivän ja viinin muodossa, on totta, että juuri minun syntini ovat anteeksi siinä evankeliumissa, jonka kuulin ja uskoin Jeesuksen nimessä ja veressä. Kuulun Jumalan perheväkeen ja saan kerran viettää suurta ehtoollista taivaassa. "
"Jumalan lapsi tuntee ehtoolliselle käydessään arkuutta ja syntisyyttä. Hän haluaa panna pois uskon esteitä, syntejä, ja kuulla omakohtaisen evankeliumin siunauksen. Ehtoollisessa ei saa syntejään anteeksi epäuskoinen, eikä uskovainen ihminen, sillä Jumala on säätänyt valtakuntaansa saarnaviran. Ehtoollinen vahvistaa uskoa.
Tätä ihmeellistä ja kallista evankeliumia palvelee ehtoollinen. Jumalan lapsi saa ehtoollista nauttiessaan uskoa lapsellisesti, että kun nautin Jeesuksen ruumiin ja veren leivän ja viinin muodossa, on totta, että juuri minun syntini ovat anteeksi siinä evankeliumissa, jonka kuulin ja uskoin Jeesuksen nimessä ja veressä. Kuulun Jumalan perheväkeen ja saan kerran viettää suurta ehtoollista taivaassa."
Hieman muuntelit mutta varmaankin kirjasta Uskon kautta lainailit sivut 89-90.
Se nyt on vain niin, että Lutheria kannattaa siteerata vain silloin kun se vastaa omaa aikaisempaa käsitystä. VL:n ei kannata ehtollisopissa turvautua niin hirveesti saksalaiseen reformistiin Lutheriin vaan enemmänkin Svebiliukseen. Joissakin toisissa opinkohdissa taas luther on luotettavampi kuin Svebilius.
Ja kun omat käsitykset tuntuvat menevän pahasti ristiinn Lutherin kanssa niin ainahan voi vedota heikkoon käännökseen. Lutheria on ehkä käännetty tietoisesti väärin varsinkin kun kääntäjänä ei ole ollut vl-uskovainen.
Ja jos menee oikein hakkauksiin, niin ehtoollis- ja kasteopissa kannattaa vedota vain raamattuun ja unohtaa kirkkoisät ja uskonpuhdistajat ja kirkon viralliset opit.