Abortista tuli ja jäi jonkinlainen hengellinen hätä ja sen lisäksi ahdistus.Siinä ei kukaan näytä voivan auttaa eikä mikään tunnu auttavan. Onko sinulle käynyt samoin? Mitä olet voinut tehdä asialle?
Aborttipartnerini on käskenyt minua sanomaan itselleni joka ilta ääneen kolme kertaa: "Minä annan itselleni anteeksi." Kuitenkaan tässä hädässäni ei mielestäni ole kyse siitä, että minun tulisi antaa itselleni anteeksi. Luulen kyllä jo antaneeni itselleni anteeksi.
Ainakin minun kohdalla abortti oli väärä ratkaisu. Kun vuosia myöhemmin synnytin kuolleen lapsen niin se tuntui kuin jonkinlaiselta sovitukselta ja ahdistus väheni. Että juuri minulle sitten syntyi tuollainen kuollut lapsi - pitipäs sattua! Ja kaupan päälliseksi olen jäänyt lapsettomaksi, mikä on oma tragediansa. Elämässä ei koskaan tiedä mitä on tulossa ja mitä saa.
Joku valitsee abortin, esimerkiksi vammaisabortin tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi, koska haluaa antaa lapselleen paremman elämän ja haluaa olla vastuullinen. Jos tavoittelee täydellisyyttä niin sopivaa lapsensaantihetkeä ei ehkä koskaan tule. Kaikki eivät "hanki" lapsia vaan niitä saadaan. Ehkä meidän tulisi luopua tuosta hankkimissanasta. On paljon naisia, jotka tulevat helpolla raskaaksi, mutta näin ei ole kaikkien kohdalla. Niiden, joiden on vaikea itse saada lapsia, on ehkä vaikeampaa käsittää kuinka jotkut voivat hyväksyä abortin.
Suomessa toimii Pro Life Suomi järjestö osoitteessaan lopettakaatappaminen. He näyttävät aborttivideon. On niitä, jotka hyökkäävät kovaäänisesti tuon järjestön toimintaa vastaan, mutta on myös niitä, jotka kiittelevät, että he tekevät hyvää työtä. On myös niitä, jotka viestittävät aborttivideon nähtyään, että luopuivat aborttiaikeistaan, eivätkä halua abortoida omaa "lastaan" vaan pitävät sen.
Jos haluat katsoa aborttivideon, josta keskustellaan Suomi24 keskustelupalstoillakin (esimerkiksi keskusteluryhmässä "abortin vastainen keskustelu"), niin löydät sen Pro Lifen osoitteella lopettakaatappaminen tai googlettamalla hakusanan "aborttivideo".
Kerro omista "oireistasi" abortin jälkeen, heti ja vielä vuosia myöhemmin. Moni haluaa varmaan lukea toisten omakohtaisista kokemuksista oikeassa elämässä eikä halua ainoastaa lukea vain teoreettista blaablaablaata.
Tiedätkö miten pappi voi auttaa abortin tehnyttä?
Joku lähetti tänne Suomi24 keskusteluun myös seuraavantyyppisen kuvagalleriaosoitteen: priestforlife.org/resources/abortionimages/ ja vilkaisin niitä jo vähän. Paljon kuvia ja videota ei voi katsoa varsinkin jos on herkkä ihminen, mutta yksikin kertaa riittää.
Aborttipartnerini on käskenyt minua sanomaan itselleni joka ilta ääneen kolme kertaa: "Minä annan itselleni anteeksi." Kuitenkaan tässä hädässäni ei mielestäni ole kyse siitä, että minun tulisi antaa itselleni anteeksi. Luulen kyllä jo antaneeni itselleni anteeksi.
Ainakin minun kohdalla abortti oli väärä ratkaisu. Kun vuosia myöhemmin synnytin kuolleen lapsen niin se tuntui kuin jonkinlaiselta sovitukselta ja ahdistus väheni. Että juuri minulle sitten syntyi tuollainen kuollut lapsi - pitipäs sattua! Ja kaupan päälliseksi olen jäänyt lapsettomaksi, mikä on oma tragediansa. Elämässä ei koskaan tiedä mitä on tulossa ja mitä saa.
Joku valitsee abortin, esimerkiksi vammaisabortin tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi, koska haluaa antaa lapselleen paremman elämän ja haluaa olla vastuullinen. Jos tavoittelee täydellisyyttä niin sopivaa lapsensaantihetkeä ei ehkä koskaan tule. Kaikki eivät "hanki" lapsia vaan niitä saadaan. Ehkä meidän tulisi luopua tuosta hankkimissanasta. On paljon naisia, jotka tulevat helpolla raskaaksi, mutta näin ei ole kaikkien kohdalla. Niiden, joiden on vaikea itse saada lapsia, on ehkä vaikeampaa käsittää kuinka jotkut voivat hyväksyä abortin.
Suomessa toimii Pro Life Suomi järjestö osoitteessaan lopettakaatappaminen. He näyttävät aborttivideon. On niitä, jotka hyökkäävät kovaäänisesti tuon järjestön toimintaa vastaan, mutta on myös niitä, jotka kiittelevät, että he tekevät hyvää työtä. On myös niitä, jotka viestittävät aborttivideon nähtyään, että luopuivat aborttiaikeistaan, eivätkä halua abortoida omaa "lastaan" vaan pitävät sen.
Jos haluat katsoa aborttivideon, josta keskustellaan Suomi24 keskustelupalstoillakin (esimerkiksi keskusteluryhmässä "abortin vastainen keskustelu"), niin löydät sen Pro Lifen osoitteella lopettakaatappaminen tai googlettamalla hakusanan "aborttivideo".
Kerro omista "oireistasi" abortin jälkeen, heti ja vielä vuosia myöhemmin. Moni haluaa varmaan lukea toisten omakohtaisista kokemuksista oikeassa elämässä eikä halua ainoastaa lukea vain teoreettista blaablaablaata.
Tiedätkö miten pappi voi auttaa abortin tehnyttä?
Joku lähetti tänne Suomi24 keskusteluun myös seuraavantyyppisen kuvagalleriaosoitteen: priestforlife.org/resources/abortionimages/ ja vilkaisin niitä jo vähän. Paljon kuvia ja videota ei voi katsoa varsinkin jos on herkkä ihminen, mutta yksikin kertaa riittää.
Vastaukset 37
Vanhimmat
onko täällä jossain erikseen sellainenkin keskusteluryhmä kuin 'Abortin vastainen keskutelu'?? Olis meinaan enemmän ku tervetullu missä ois vihdoinki vapaata mielipiteitten vaihtoo ja totuuden sais kertoo ja näyttää...
Täällä kun ei viitsi enää vaivautua kovin syvällisiä ja pitkiä juttuja sepustamaan kun ne parhaat väittelyketjut - yllätys yllätys - häviää aina lopulta...jostain kumman syystä ne on usein vielä sellasia missä vastustajapuoli on pääsemässä voitolle perusteluissaan, niin sellasethan sitte täytyy ehdottomasti poistaa!!
Ja tällä tiukkis seriffillä ei oo varmaan taaskaan tähän asiaan mitään selitettävää kuten ei tuolla alempanakaan, eihän?
"parhaat väittelyketjut - yllätys yllätys - häviää aina lopulta...jostain kumman syystä ne on usein vielä sellasia missä vastustajapuoli on pääsemässä voitolle perusteluissaan,"
Itse en ole huomannut ketjua poistetun aikoihin... ja niitä hyviä perusteluja abortin vastustajilta ei ole yhä vieläkään kuulunut. Kerro toki jos sinulla sellainen on!
***
"jostain kumman syystä ne on usein vielä sellasia missä vastustajapuoli on pääsemässä voitolle perusteluissaan,"
hmm, katsoppa vaikka tuo abortti-asiamies keskustelu niin huomaat tuon kijoituksen kirjoittajan lopettaneen keskustelun heti kun on saanut kiperiä kysymyksiä. Missä ovat hänen perustelunsa, varsinkin ne voitolla olevat?
Esim. tuolla kolme otsikkoa alempana (kysymyksiä!!) kävi keskustelu 'tulikuumana' kunnes suurin osa lähti...
Ihme ettei sitä 'Abortin vastainen keskustelu'-otsikolla olevaa toooosi pitkää ketjua ole vielä täysin eliminoitu, sopis vaan just hyvin tän palstan hyssyttely- ja päähänsilittelymeininkiin...
Että jos vian osa ketjusta on kadonnut, että asialla olisi ollut sen ketjun alkupäässä oleva rekisteröitynyt joka on omatoimisesti poistanut jonkin katumansa viestin ja sitä myötä siitä alkaneen threadinkin.
Valvoja kuitenkin käsittääkseni ilmoittaa poistosta poistetulla kohdalla?
***
koska ketju oli minun aloittama.
Seriffi on myös joskus väittänyt ettei ketjuista muka voi poistaa vain joitakin, asiattomia osia, ja silti olen nähnyt näinkin tapahtuvan...
käsittämätöntä.
Abortinvastainen keskustelu löytyy seuraavalta sivulta missä näytetään aiheet.
...ymmärtänyt, siis jos seriffi poistaa, poistaa se koko ketjun. Jos kirjoittaja itse poistaa, lähtee vain hänen viestinsä ja siihen tulleet vastaukset (ja sitä kautta alkanut uusi ketjun osa) eli jos sinä aloitit, ja vain osa hävisi, oletan että joku rekisteröitynyt on itse poistanut kirjoituksensa.
***
siis mun alkuviesti ja kaikki siihen tulleet vastaukset! Otsikko ja aiemmat muut vastaukset oli kuitenki jätetty, jotka ei ollu siis liitoksissa tohon mun viestiin. Etkös säkin muistaakseni osallistunu eilen ko. keskusteluun?
Seriffikö poistaa koko otsikon / aiheen? Näin ymmärsin hänen väitöksensä. Eli että koko aihe on poistettava jos poistetaan.
siis ketjusta oli poistettu sinun aloittamasi osa mutta et itse. Nytköhän tajusin? Nooh... varmaankin osallistuin, on tullut roikuttua täällä ihan liikaa parina viime päivänä :D
Täytyy sitten sanoa että omituinen poisto. Ettei se ollut se pätkä jossa "keskustelu" meni henkilökohtaiseksi kurkkuunkäymiseksi kokonaan? Että se osa olisi vedetty hinkkuun sieltä?
***
Vastustajien kokemuata-otsikon taakse voit myös kirjotella ja vaihtaa siellä mielipiteitä.
Mistä löytyy otsikko, jonne kerätty vastustajien kokemuksia? Vai enkö ymmärrä viestiäsi?
aloitin keskustelun kertomalla itsestäni ja taustaani sitä silmälläpitäen, että vammaiset ovat ihan yhtä onnellisia kuin muutkin ja vammaisuus itsessään ei ole syy aborttiin. Valitettavan paljon on vaan noit kannattajia, jotka ei itsepintaisesti usko, että vammaiset voivat viettää normaalia elämää, opiskella, seurustella, elää vanhaksi ja tehdä samaa kuin terveet ja olla ennenkaikkea tasavertaisia ystäviä. LUE SIIS 'VASTUSTAJIEN KOKEMUSTA' -ALKAEN..........TUO ON SIIS OTSIKKO
Voihan se olla just niin.
Jossain kohti tais ottaa (en muista kumpi nimim.) 'Saara' vai 'satua' pultit Carolunan(?) viestistä ja sit tuli aika rankkaa tekstiä...no, jos niitä voi siis kuitenki poistaa osissakin niin ihmettelen miksei poistettu vain näitä kahta herjausviestiä koska keskustelu muilta osin oli ok..harmi vaan että ku joiltain menee hermot ni sit kaikkien muidenki jutut menee 'haaskuun'! ;)
Hassua kyllä kun esimerkiksi kehitysvammaliittokin myöntää, että vammaisuus tuo elämään rajoitteita ja surua (toisaalta iloa ja kokemuksia)...
Ihmeellistä kun minullakin, jonka vammaispuolen kokemus on erittäin rajoittunutta, on kokemusta ihmisistä, jotka eivät ole koskaan edes kyenneet puhumaan, niin se uran luontikin on ollut hyvin hiljaista. On kokemusta ihmisistä, jotka eivät koskaan ole nousseet vuoteistaan jne.
En todella usko, eikä varmasti kukaan joka joskus on vaikeasti vammaiseen ihmiseen törmännyt, nielee väitteesi, että vammaiset viettävät ihan normaalia elämää...
siis laita vähän huomiota yleistämiseesi. Jos sinulla on kaikki ok, ei se tarkoita, että kaikilla maailman vammaisilla on kaikki ok. Sinä osaat käyttää tietokonettakin, ota huomioon, että monilla ei riitä ymmärrystä edes tietokoneen olemassa oloon, vaikka sellainen törmäisi heidän kasvoihinsa.
Älä siis usko, että kukaan täällä on väittänyt sinun elämäsi olevan surkeaa. Monilla on vain huoli lapsensa elämän laadusta. Ei haluta tuottaa tänne maailmaan sellaisia yksilöitä, jotka eivät kykene nauttimaan elämästään, kuten sinä ja me itse kukin pystymme...
Niin mikä lie sitten sitä normaalia elämää...voihan niitä ollakin suurin osa, jotka eivät niele väitettäni, mutta he ovatkin pääasiassa niitä 'vammattomia', jotka eivät vaivaudu suhtautumaan vammaisiin normaalisti. He lähinnä joko säälivät tai jumaloivat vammaisia ihan heidän nenänsäkin edessä. Vaikka voisi suhtautua normaalimminkin. Ja tuo 'kyenneet edes puhumaan...', tunnen minäkin puhekyvyttömiä ihmisiä, mutta heistä moni kommunikoi vaihtoehtoisella tavalla. Puhekyky ei liity suoraan ymmärryskykyyn. Väliäkö tuolla, puhuuko vaikka suullaan tai sitten ohjailee puhekonetta päällään.
On käyty lähellä oman elämäni surkeaksi väittämistä esim väitteillä siitä, voiko olla 'terveen' kanssa samalla viivalla missään jne.
Ja kasvakaa siihen, että tietokoneen käyttö voi olla paljon muutakin, kun näppäinten hakkaamista 'kymmensormijärjestelmällä'!
Oikeastiko sinä et ole vielä tavannut vammaista joka ei kommunikoi, ei mitenkään. Siis ei reakoi puheeseen, ei kuule, ei näe?
Hei, käy tutustumassa, löydät varmasti kotiseutusi lähistöltä vammaislaitoksen. Käy siellä vaikka aistivammaisten yksikössä, tai etsi jokin sairasyksikkö, tutustu syvästi autisteihin, joilla ei ole eläessään koskaan mitään tarvetta kommunikoida kenekään kanssa... Näet, että vammaisuus on muutakin kuin pikkuinen aivojen hapen puutteen aiheuttama hermostollinen vika, cp-vamma tai kromosomipoikkeama. Näet, että tässä maassa pidetää ihmisiä koneiden varassa hengissä, kyvyttöminä ajattelemaan, kyvyttöminä syömään, juomaan, ulostamaan ilman koneita ja letkuja...
Kun sen olet nähnyt, olet varmasti kiitollisempi omasta elämästäsi, mutta huomaat, että vammaisuus käsitteenä sisältää paljon muutakin kuin tavallista elämää.
Minä ainakin vedin pultit Carolunaa kohtaan viimeinkin. Sen jälkeen en ole tosin mitään lukenut ja nyt jo ihmettelinkin, mihin kaikki oli kadonnut. Ainakaan oma tekstini ei minusta ollut yhtään sen hävyttömämpi kuin mitä caroluna on itsekin täällä useaan otteeseen kirjoittanut (ja joita ei ole poistettu). Oliko siellä siis jotain muuta? Carolunalle en aio vastata enää.
Tottakai olen tavannut joitain sellaisiakin, mutta...aika monesti jo puhumattomuus rinnastetaan ymmärtämättömyyteen... Eikä läheskään kaikkien kanssa ole otettu kaikkia keinoja käyttöön. Oletko esim tutustunut, mitä voidaan saada aikaan eri terapiamuodoilla, kuten vaikka kuva- ja musiikkiterapialla.
Vaikkapa autistit voivat olla myös tarkkoja siitä, kehen ottavat kontakteja. Olen nimittäin nähnyt sellaistakin, että porukassa täysin 'poissaoleva' autisti voi kavereiden seurassa 'heittää läppää' ihan samalla tavalla kuin kuka tahansa muukin.
Taitaa siitä viikon päivät olla, kun edellisen kerran kävin eräässä palvelutalossa.
Kuinka suuri osa lie noista letkujen varassa elävistä sitten vammautuneita? Varmaan aika paljon, ja se on taas asia, johon abortin puolustelut ei pure.
Hupaisaa...
Onko väliä onko ihminen vammautunut vai vammainen, kun puhe on vammaisuudesta joka käsittää aivan koko skaalan; haavasta sormessa aivokuolemaan?
Kokeile joskus laitosta palvelutalon sijasta... Älä siis nyt etsi sellaisia palvelutalo tasoisia ihmisiä, vaan hoitoa vaativia ihmisiä; siis todella sairaita ihmisiä ja lähde odottamaan milloin läpän heitto alkaa. Se on varmaan vain minuuteista kiinni, kun kehityksessään alle vauva tason taantunut aineenvaihdunnallisesti vammainen alkaa heittämään läppää kanssasi...
aborttikeskustelupalstalla, johon kuitenkin näytetään sotkevan paljon esim liikenteeassä tms vammautuneiden elämäntilanteita.
niin ollaan, mutta nyt puhutaan vammaisista, jotka kuulema kaikki ovat kykeneviä täysipainoiseen elämään...
Mutta voidaan puhua myös vain kehitysvammaisista; eli ihmisitä joiden vamma on syntynyt ennen 18-ikävuotta. Tai tarkemmin voidaanko ottaa vaikka sitten vain ennen syntymäänsä vammautuneet: perinnöllisiltä tekijöiltään sairaat, eli rajataan pois myös synnytys traumoissa syntyneet vammat. siis otetaan vain ne joille olisi vielä voinut tehdä jotain abortointi vaiheessa...
Tuolla jossain muussa keskustelussa kerroit, että on vain teorioita, että on olemassa vakavia kehitysvammoja, niitä ei ole vielä todeksi sinulle tosdistettu. Et ilmeisesti ole halukas lähtemään laitoksiin katsomaan, niin otapa vaikka google käyttöön... Googleta vaikka aineenvaihduntasairaudet, niistä johtuvat kehitysvammat, kokeile vaikkapa san filippon syndrooma, kokeile hydrogefalus...
Itsellänikin yksi 'oireistani' on juuri tuo aivoselkäydinnesteen kiertohäiriö, joka on saatu pysymään aisoissa kehossani olevalla laitteella, jota ei edes huomaa. Aiemmin olenkin kirjoittanut, miten menee....
Aineenvaihduntasairauksista? Ei kai minun suuremmin googlailla tartte kun itelläkin on shuntti (hydrogefaliaa sivuten). Tunnen kohtalotovereita ja mikäs tässä, hyvin mennään kun nykyään osataan hoitaa nää jutut ku ajoissa on puututtu.
Hyvä ettei sinun tarvinnut googlettaa... Mutta kokeilisit kuitenkin; nyt en puhunut vesipäisyydestä aineenvaihdunta sairautena (eihän se ole sellainen? Eihän selkäydin neste ole aineenvaihduntaan liittyvä, eikös se ole hermostollinen?), vaan aineenvaihdunnallisista sairauksista ja toisena syvää älyllistä kehitysvammaisuutta aiheuttavana vesipäisyydestä... San filippo esimerkiksi johtuu elimistön kyvyttömyydestä pilkkoa sokereita...(Ei kuitenkaan hoideta insuliinilla, älä edes tarjoa stuntin kaltaiseksi ihme parannukseksi...)
Sinä olet nuori ihminen, sinulla vesipää on osattu hoitaa, ei ole tullut vaurioita. Ota huomioon, että niitä on vaikka minunkin ikäisiä, siis vasta kolmekymppiset; niitä ei ole osattu hoitaa ajoissa, jolloin vesipäisyys on aiheuttanut syvää älyllistä kehitysvammaa, sillä stuntteja ei ole laitettu vielä kauaa. Ennen stuntti teknologiaa neste on kertynyt ja vaurioittanut aivoja ja aiheuttanut pään älytöntä kasvua, joten pystyasento ei ole ollut koskaan mahdollinen näille ihmisille... Laitoksissa elää yhä näitä vanhan ajan kunnon vesipäitä, (mutta ne ei ole niissä palvelukodeissa!!!) ihmisen päänympärys saattaa lähennellä metriä...
Tiedätkö miksi meille on luotu luokitus, joka kattaa myös syvästi kehitysvammaiset ihmiset? Ei vain teoriassa, vaan siksi, että on olemassa ihmisiä joiden älykkyys osamäärä on alle 20. Tiedätkö oman osamääräsi? Se on varmasti yli 20... (Muistaakseni 70 on älyllisen kehitysvamman raja, 50 keskitasoisen älyllisen kehitysvamman jne. 100-120 on normaali ja 100-70 on heikkolahjainen yksilö.)
Sellaisen elämä, jonka älykkyys riittää juuri ja juuri ääntelemään kipuaan (siis se alle 20), on yleensä aikamonen muunkin lisävamman sävyttämää. Melkein kaikilla syvästi kehitysvammaisilla on mm. epilepsia, suurimmalla osalla vartalon virheasentoja ja aistivammoja ja muidenkin elimien vajavaista toimintaa. Jos älykkyys riittää vain ilmaisemaan kipua, voi arvata, että sitä kipua riittää näistä lisävammoista johtuen...
Älä sano, että sinun epilepsiasi ei aiheuta Sinulle kipua tai muuta.... Nyt ei ole kyse sinusta, vaan siitä, että maailmassa on huomattavasti enemmän sairaita ihmisiä kuin sinä. Koeta ymmärtää, että vaikka sinä olet hyvin pärjäävä vammainen, suurin osa älyllisesti kehitysvammaisista ei pärjää elämässään päivääkään ilman ympärivuorokautista valvontaa.
Haluasin tietää; miksi edelleen syntyy esimerkiksi Hunterin tautia sairastavia lapsia; miksi rethin syndroomaa, miksi san filippo? Minä olen olettanut, että juuri siksi, että kaikkia vammoja ei vain hoidella stunteilla tai millään. Haluaisin tietää miksi yhä edelleen laitoksiin tulee syvästi kehitysvammaisia lapsia, jos kaikki osataan nykyisin hoitaa ajoissa? Ja niitä tulee; maailmaan syntyy syvästi kehitysvammaisia ihmisiä päivittäin.
Kehitysvammaisten tietopankin mukaan Suomen väestöstä on 6,6 promillea älyllisesti kehitysvammaisia. Miksi näitä ei ole hoidettu fiksuiksi, kun se kerran on mahdollista?
Ehkä kun tarkemmin asiaa ajattelee, niin onhan hydrogefalus ehkä aineenvaihdunnallinen ongelma... Ylim. neste ei poistu elimistöstä; aineen poistumisessa ongelmaa... Vai onko sen syntymisessä jo ongelmaa; eihän meille kaikille luonnostaan varmaan kerry tarvetta enempää nestettä päähän?
Voi kun olisi resursseja, maailmasta löytyy miljoonia tutkimisen aiheita, joita tekisi mieli joskus oppia... Miten hydrogefalus syntyy; onko aineenvaihdunnallienn ongelma.
Kuitenkin minä tarkoitin tuolla tälläistä ravintoaineiden kanssa olevaa ongelmaa, en edes ajatellut, että vesipäisyyskin voi olla sellainen...
Hermostollinenhan se...
Juuri näin, olen nuori ihminen ja vielä nuorempia ihmisiä tulee lisää...luonnollisesti! ;-) Eli siis, mitä sillä enää väliä, jos JOSKUS ei olla osattu asennella shuntteja yms. Nyt voidaan sanoa, että osataan, kunhan se tapahtuu ajoissa. Eli vesipään muodostumisen luulisi olevan TODELLA HARVINAISTA, vaikka tälle alttiiden lasten suotaisikin syntyä. Onko sinulla TODELLISTA TIETOA nykypäivänä kehittyvistä vesipäistä ja niiden määrästä? Älä vertaa omaan ikäluokkaasi vaan nyt on nyt.
Epilepsiasta puheenollen... se voi monille olla mahdollinen, mutta ei varma sairaus. Esim minulla ei ole KOSKAAN ollut sitä, eikä edes sen kaltaisia oireita, eikä sitä voi yleistää moneenkaan vammaryhmään. Ja edelleenkään ei kaikki seulontakohteet ole niitä syvästi kehitysvammaisia, vaan....
Miksi toistat, että kaikki seulonta kohteet eivät ole niitä syvästi kehitysvammaisia? Ei tietenkään ole, on myös vammaisia jotka eivät ole syvästi kehitysvammaisia...
Mutta yritän kertoa sinulle, että maailmassa on olemassa myös syvästi kehitysvammaisia ihmisiä. Ja jos etsit todellista tietoa, huomaat mm. että epilepsia on lähes kaikilla heillä, yleisin lisävamma.
Kaikki vammaiset eivät siis pärjää elämässään. Kaikki vammaiset eivät nauti elämästään. Kaikki vammaiset eivät kommunikoi. Kaikki vammaiset eivät kirjoittele sähköposteja... Normaalin elämän vertaaminen jokaiseen maailman ihmiseen on siis aivan järjetöntä; kaikilla ei ole resursseja normaaliin elämään.
Yhä kysyn sinulta miksi kehitysvammaisia yhä edelleen syntyy; miksi itsekin olet vammainen jos kaikki osataan nykyisin parantaa; eikö sinutkin silloin korjattu vammattomaksi? Miksi vieläkin 6 promillea ihmisistä syntyy älyllisesti kehitysvammaisina? Miksi Down syndrooman riski on vielä olemassa varsinkin riskisynnyttäjillä? Miksi alkoholi raskausaikana yhä edelleen aiheuttaa tuhansille lapsille vuosittain kehitysvammaisuutta, jos ne voidaan hoitaa?
Ja siis kaikkia vammaisia tulisi mielestäsi edelleen seuloa? Huh huh.
'Todellinen tietokin ' vaan tuppaa olemaan liian yleistävää. Yleensä kerrotaan vain ne karuimmat esimerkit, niinkuin oman ryhmäni osalta. Taisit kuitenkin olla 'täysin varma' 'teoreettiselta' pohjalta, että minullakin on epilepsia? Olen ollut suht paljon samankaltaisesti vammaistten kanssa tekemisissä, enkä muista nähneeni kenenkään heistä saavan kohtausta. Varma en ole, onko jollain heistä joskus ollut, mutta ei yleensä ainakaan.
Totta puhut, että ei kaikki vammaiset pysty kaikkeen, mutta 'se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa', käsilläkös niitä sähköposteja kirjoiteltiinkin...? Tätä kannattaa miettiä.
Minkähän ihmeen takia mielestäsi kaikki vammat pitäisi olla parannettavissa? Varmaan juuri 'terveiden' mielialan parantamiseksi. Minä eikä varmaan kovin moni muukaan olla katkeria jostain parantumattomuudesta, monelle vammaiselle se terveys olisi sairaus. Eikö sen pitäisi riittää, että pärjää ja on onnellinen. Sinulle näyttää vammattomuus olevan pääasia, muut 'ongelmat ovat siis sinulle sivuseikka.
Et siis edelleen ole osannut päättää oletko syvästi kehitysvammainen vain vain lievästi. Jos oletetaan syvästi kehitysvammaisuuden rajan olevan se äo alle 20, minä uskon, ettet ole siellä...? Olenko joskus sanonut kaikilla kehitysvammaisilla olevan epilepsian? Tarkoituksenani ja kirjoituksissani olen sanonut siis vain, että lähes kaikilla syvästi kehitysvammaisilla sellainen on.
Jos taas tarkoitit sitä, että aiemmin laitoin, että... jos sinun epilepsiasi ei ole sinua koskenut..., se oli vain ennaltaehkäisyä sille, että et pääse sanomaan, että epilepsia ei sinuun ole koskenut, jos sinulla sellainen olisi. Ei siis sisältänyt arvailuja onko sinulla epilepsia...
Minusta kaikkien vammojen pitäisi ehdottomasti olla parannettavissa, sillä itse elän tervettä elämää ja elämänlaatuni on sellainen, että mielestäni kaikilla pitäisi olla mahdollisuus yhtä laadukkaaseen elämään. Mutta nyt ihmettelen? Enhän minä missään vaiheessa ole kuvitellutkaan, että kaikkia vammoja voitaisiin parantaa; sinähän niin kerroit... Minusta se olisi ihanne, ihanne johon vielä ei ole päästy. Sinusta se oli ihanne joka on jo saavutettu koska vesipään ei ole enää annettu kasvaa; eli sinut on pelastettu tarkoittaa, että koko maailma on pelastettu. Sinulla selkäydin nesteen kertyminen ei aiheuttanut älyllistä kehitysvammaa ja siksi maailmassa ei enää synny älyllistä kehitysvammaa mistään syystä...
Juuri sen pitäisi olla pääasia, että pärjää ja on onnellinen!!!! Siksi ne ihmiset jotka eivät pärjää ja eivät voi olla onnellisia, pitäisi voida pelastaa...
Et ehkä vieläkään oivaltanut, että jos älykkyysosamäärä on alle 20, sille ihmiselle on aivan sama onko sähköpostia tai tietokonetta koskaan keksittykään, saati kirjoittaako joku niillä käsillään vai jaloillaan... Ja vieläkin kerron, että näitä ihmisiä on, ja huom: ei tarkoita sitä, että sinä olisit sellainen... (eli koska lähes kaikilla tälläisillä ihmisillä on epilepisa, niin sinulla ei välttämättä ole)
Miten vammaisia seulotaan? Olisi helpompi tietää pitäisikö mielestäni näin tehdä? Miksi edelleen? Onko sellainen seulonta joskus ollut ja sitten lopetettu?
Vammoja on hyvä seuloa, niin ihmisten valinnan mahdollisuudet paranevat (onko minulla jokin taipumus; haluanko sen ongelman puhkeavan, vai muutanko elämääni toiseen suuntaan, esim. onko taipumusta diabetekseen, alkoholismiin...). Kaikista ei ole kehitysvammaisten huoltajiksi, siksi sikiöajan seulonnat ovat loistavaa teknologiaa (ja seulontoihinhan ei ole pakko osallistua niiden, jotka eivät halua, joten väkisin ei seulota).
Älä yleistä kaikkia vammaisia kehitysvammaisiksi, en minäkään, ole. Sen sijaan olen sellainen liikuntavammainen, jonka olemassaoloa moni on ihmetellyt esim tyyliin 'eikö seulonnoissa huomattu...'? Kuin musiikkia korville, kun päin naamaa sanotaan.
Tuota mieltä, että vammojen pitäisi ehdottomasti olla parannettavissa olet ilmeisesti sen takia, kun sinulla ei ole kokemusta syntymästä asti vammaisen elämästä. Ei kaiken vammaisuuden tarvitse olla parannettavissa, riittää kun on edellytykset hyvään elämään, tavalla tai toisella. Se ei todellakaan kerro vielä laadukkaasta elämästä, jos kaikki raajat esim toimii 'täydellisesti'. Päässäkin tarvitsee olla avarakatseisuutta ja sopeutumiskykyä. Monelle vammaiselle vasta se olisi vamma, jos syntymästä asti ollut ominaisuus muutettaisi. Olet tuota mieltä vammojen parantamisesta nähtävästi siksi, ettet pysty hyväksymään muita kuin 'terveitä'. Selviytymisiä tapahtuisi huomattavasti enemmän, jos vammaisten kohdalla panostettaisi muuhunkin kuin abortteihin.
Niinpä, kaikista ei ole vammaisten huoltajiksi, KOSKA se kävisi niin monien nykyisten ja tulevien vanhempien kunnian päälle! Saahan sitä luulla etukäteen itseään sopeutumattomammaksi olennoksi, mitä onkaan. ENNAKKOLUULOT JA KUNNIA RULEZ!!
Sinä vaikutat todella katkeralta. Tiedä sitten mistä johtuu.
"Niinpä, kaikista ei ole vammaisten huoltajiksi, KOSKA se kävisi niin monien nykyisten ja tulevien vanhempien kunnian päälle!"
Mikä ihme tuo sinun "kunnia"-käsitys on ja mistä se juontaa juurensa? En minä ainakaan ole koskaan kuullut vanhempien tekevän aborttia sen tähden, ettei heidän kunniansa kokisi kolausta...
Sen perusteella kyllä, että he eivät usko jaksavansa vammaisen lapsen kanssa. Vammoja on monenlaisia, siinä olet oikeassa. Mutta niitä on myös niin paljon erilaisia, ettei niitä voi tällaisissa kirjoituksissa kaikkia eritellä, etenkään kun minä ainakaan en edes tiedä, mitä kaikkia on olemassa. Toiset vammat (kuten ilmeisesti sinun) eivät haittaa elämää ratkaisevasti, mutta on myös vammoja, joiden haltija ei enää ymmärräkään elämästään yhtään mitään.
Sikiöseulonnassa poikkeavan tuloksen saanut harkitsee aborttia lääkäreiltä saamansa tiedon pohjalta sekä punnitsemalla, onko itse valmis sitoutumaan lapseensa jopa täyspäiväisesti loppuelämänsä ajan. Riippuen tietenkin vammasta ja sen asteesta. Totuus kuitenkin on, että on myös paljon sellaisia vammoja, joiden kantaja ei tule koskaan huolehtimaan itsestään. Normaalia on, että lapsi kasvaa ja itsenäistyy ja muuttaa pois kotoa. Se vaatii vanhemmalta täydellistä sitoutumista siihen lapseen. Ja vaikka hän jaksaisikin koko sen ajan, miten käy lapselle, joka ei pysty huolehtimaan itsestään, vanhempien kuoleman jälkeen? Tällaisia asioita joutuu harvemmin miettimään ns. "normaalien" lasten kanssa.
Harvemmin kai noita "mitättömiä" ja elämää vähemmän häiritseviä vammoja sikiöaikana edes havaitaan?
Mm. viestissä "tai siis" -otsikolla kerrot, että vammaiset ovat ihan yhtä kykeneviä onnellisuuteen ja olipa siinä myös että vammaisuus itsessään ei ole syy aborttiin (ei siis mitenkään luokiteltu, että vammaisuus ei kata älyllisesti syviä kehitysvammoja tai vaikka hukkumisen seurauksena tullutta aivokuolleisuutta, vaan puhuit vammaisista, kaikista vammaisista). Jossain muussa keskustelussa kerrot, että syvästi kehitysvammaisia on vain teorioissa; koskaan niitä ei ole sinulle todeksi todistettu...
Mikään siinä, että yritän sinulle todistaa, että maailmassa on vaikeastikin vammaisia ihmisiä, ei poista sitä, että on myös lieviä vammoja. Se ei tee minusta suvaitsematonta, vaan mielestäni jo ihan sivistyneen, että tiedän maailmassa olevan monenlaisia ihmisiä, eikä vain minun tasoisiani.
Itse olen työskennellyt syvästi kehitysvammaisten sekä lievästi kehitysvammaisten parissa, tällä hetkellä työskentelen mieleltään vammautuneiden parissa. Suvussamme on geeni erääseen syvää kehitysvammaisuutta aiheuttavaan mutaatioon. Toivon, ettet tee hätäisiä johtopäätöksiä siitä kuka on suvaitsematon...
Mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että mielestäsi vammaiset poikkeuksetta ovat kykeneviä olemaan onnellisia ja pärjäämään... Mieti todellako?
Minun mielestäni on kummallista yhdistää samaan kirjoitukseen abortin katuminen, anteeksiannon saaminen, tuskallisesta abortin aiheuttamasta ahdistuksesta pääseminen ja aborttikuvat videot.
Naiselle, joka kärsii abortin aiheuttamasta masennuksesta _ei voi missään tapauksessa suositella mitään raakaa veristä ja väkivaltaista materiaalia_, sellainen lisää tuskaa vain ennestään. Olennaisempaa on käsitellä asia niin, että kun on tullut paha umpikuja, niin se on tullut; oma jaksaminen ei riittänyt. Syykin raskaaseen lopputulokseen on voinut olla seurausta miehen ja sukulaisten painostuksesta, ei niinkään puhtaasti naisen omista preferensseistä.
Tarvittaessa on ehdottomasti mieluummin haettava apua terveyskeskuksesta ja ammattipsykiatreilta kuin jäätävä murehtimaan tilannetta omin päin. Ei mikään abortinvastustaminen ole sen arvoista, että jotkut naiset siksi myöhemmin masentuneina vahingoittaisivat itseään.
Abortin osalta on joka tapauksessa huomattava se, miten määrätietoisesti ja vähättelevästi siihen jotkut ennalta käsin ovat suuntaamassa, mahdollisesti harhaanjohdettuina sellaisin argumentein, että abortti tulisi mieltää "vähäiseksi toimenpiteeksi" ja "normaaliksi naisten oikeudeksi". Tällaisille henkilöille, jotka näin vielä ajattelevat ja jotka kohtaavat suunnittelemattoman raskauden yllätyksen, miettikää kuitenkin ajoissa, mitä olette tekemässä!
Niille, joita yritetään painostaa aborttiin, _kertokaa asiasta lääkärille ja sosiaaliviranomaisille, mahdollisesti myös poliisille, jos tapaus on erityisen räikeä tai jos on alaikäinen_, älkääkä jättäkö asiaa sikseen. Tällaiseen syyllistynyt voi RL 22. luvun 6 §:n mukaan joutua tuomituksi sikiönlähdettämisen yritykseen yllyttämisestä, ja kuten näkyy, koska rangaistus on toteutuneessakin teossa max. 8 v vankeutta, on se yrityksestäkin max. 6 vuotta (ei siis koske raskaana olevaa naista itseään, vaan nimenomaan niitä osapuolia, jotka häntä aborttiin miten tahansa uhkailemalla painostavat).
että mielipiteet ja toiminta ovat kaksi eri asiaa. On eri asia kannattaa naisen oikeutta oman elämänsä kulun valitsemiseen, kuin abortoida jokainen vahinkoraskaus kuin rokotuksen ottaisi :D
Esimerkkinä itsekin kannatan tuota oikeutta valita, ja puolustan sitä henkeen ja vereen, enkä pidä alkiota ihmisenä... mutta oman vahinkoraskauteni pidin koska voin, syytä aborttiin ei ollut. Vapaus valita on kaukana sarja-aborteista.
Tuosta painostusasiasta en voisi olla enempää samaa mieltä! En ollut tietoinen siitä että se on rikoslakiin kirjattu juttu, erittäin hyvä. Jos jokin asia on pakotettua raskautta pahempi, on se pakotettu abortti.
***
***
No,vastuuttoman käytökseni takia päädyin raskaaksi.Asian selvittyä lääkäri antoi minulle aborttimahdollisuuden jonka käytin.Hoidin asiat nopeasti...lääkärit,testit.Olin aivan hulluna ja rakastunut mieheen jonka kanssa sikiön alulle panimme,mutta en edes hänen takiaakaan olisi lasta pitänyt ja katsoin parhaaksi olla asiaa hänelle ilmoittamatta,koska hänellä ei olisi ollut sananvaltaa ja halutessaan olisi vain masentunut.Asia oli yksin minun.Olin abortistani todella varma.Abortin jälkeen olin varma tehneeni oikein.Lähinnä mietin aborttia vasta kun kyseisen miehen kanssa aloin olemaan uudelleen vuosien jälkeen ja myöhemmin sanoin asiasta hänelle...Häntä ei olisi voinut kiinnostaa vähempää abortti tai lapsi,lähinnä vain se jos alan häntä nyt syyllistämään raskaaksi tulosta ...joten niin...Molempien kannalta paras vaihtoehto.Niin,yleensä ihmiset peilaavat omalta kannaltaan asioita.On ymmärrettävää,että henkilö joka ei saa lapsia tuomitsee-,mutta pitäisi muistaa se ettei toisen abortti ole häneltä pois,tai muuta tämän tilannetta.Sääli,kun abortoijat/abortti joutuu lapsettomien vihan kohteeksi.Todellahan siinä taidetaan muuta vihaa/surua purkaa...
Viesti yksinkertaisesti: Älkää syyllistäkö abortinteettäjiä!