Hyvähän se on heillä elellä ja olla mukana vanhoillislestadiolaisuudessa, jotka eivät tiedä varmaan oikein edes kuka ja mikä mies Lutherkaan oli. He uskovat että Raamatussa lukee kaikki juuri niin kuin puhuja selittää, että se kaikki koko Luther, Raamattu ja kaikki puhuvat juuri vl-uskon oppien mukaan.
Nimitetään epäuskoisiksi kaiki jotka eivät halua vl uskon totuutta uskoa, vaan elävät sitten kuulema vl-uskosten mielestä mielummin maailmassa syntisisinä juoppoina vaikka jotkut tietäisivätkin mitä se on se vl-usko. Ihan kuin näillä muilla ei olisi mitään käsitystä Lutherista, Raamatusta eikä mistään. Ihan kuin kaikki tietoa asiasta olisi vain vl-uskoisten varassa.
Ihmetystä herättää se miten jotkut vl-papit ja teologit eivät korjaa vl-uskon vääristelyitä mm.suhteessa Lutheriin. Lutherin opetukset kasteesta, ehtoollisesta, pakkoripistä, rukouksesta tms eroavat hyvin paljon vl-uskoisten opista. Kyllä papitkin sen verran pvat lukeneet että tietävät ettei Luther opettanut kuten vanhoillislestadiolaiset opettavat, mutta jostain syystä se on pakko antaa tietämättömien vl-uskosten elää käsityksessä että Luther olisi ollut niinkuin vl.
Luther sanoo että ehtoollisella saa uskoa synnit anteeksi. Kalvinistit opttavat että ehtoollinen on vain muistoateria. Luther ei hyväksynyt sopimuksia zwingliläisten kalvinistien yhdistymisestä yhdeksi joukoksi hänen joukkonsa kanssa, koska noilla zwinglillä ja kalvinisteilla oli hänen mukaan väärä käsitys ehtoollisesta. Luther ei pitänyt heitä kuin vastustajanaan ja vaikka on pieni näkemys ero esim.ehtoollisen suhteen, niin loppujen lopuksi se voi muuttaa koko uskon perustan! Vl:t uskotte vain että saatte synnit anteeksi kun toinen vl ne anteeksi saaarnaa, mutta ette usko että ehtoollisella saa uskoa synnit anteeksi.
Milloinka päivitätte tietojanne ja myönnätte reilusti seuroissa että Luther ei opettanut kuten vl:t opettaa. Mielestäni se omituista kun papit ja muut lukeneet tietävät mitä Luther opetti niin sanotaan että Luther olisi opettanut asioista kuten puhujat opettavat vl-seuroissa.
Varmasti vl-papit juttelevat kirkon pappien kanssa ja eri teologit ovat ehtoollisenäkemyksistä jutelleet. Eroja on. vl uskossa ei samoin ajatella ehtoollisesta kuin kirkon piirissä yleensä. Monikaan rivi-vl ei varmaan tiedä ehtoollisen teologiasta yhtään mitään tai ei ole kiinnostunut ottamaan selvää siitä.
Yksikin tunnettu teologian professori kuulema jätti vl-uskon kun ei voinut enää olla mukana joukossa, missä opetetaan sakramenteista väärin.
Nimitetään epäuskoisiksi kaiki jotka eivät halua vl uskon totuutta uskoa, vaan elävät sitten kuulema vl-uskosten mielestä mielummin maailmassa syntisisinä juoppoina vaikka jotkut tietäisivätkin mitä se on se vl-usko. Ihan kuin näillä muilla ei olisi mitään käsitystä Lutherista, Raamatusta eikä mistään. Ihan kuin kaikki tietoa asiasta olisi vain vl-uskoisten varassa.
Ihmetystä herättää se miten jotkut vl-papit ja teologit eivät korjaa vl-uskon vääristelyitä mm.suhteessa Lutheriin. Lutherin opetukset kasteesta, ehtoollisesta, pakkoripistä, rukouksesta tms eroavat hyvin paljon vl-uskoisten opista. Kyllä papitkin sen verran pvat lukeneet että tietävät ettei Luther opettanut kuten vanhoillislestadiolaiset opettavat, mutta jostain syystä se on pakko antaa tietämättömien vl-uskosten elää käsityksessä että Luther olisi ollut niinkuin vl.
Luther sanoo että ehtoollisella saa uskoa synnit anteeksi. Kalvinistit opttavat että ehtoollinen on vain muistoateria. Luther ei hyväksynyt sopimuksia zwingliläisten kalvinistien yhdistymisestä yhdeksi joukoksi hänen joukkonsa kanssa, koska noilla zwinglillä ja kalvinisteilla oli hänen mukaan väärä käsitys ehtoollisesta. Luther ei pitänyt heitä kuin vastustajanaan ja vaikka on pieni näkemys ero esim.ehtoollisen suhteen, niin loppujen lopuksi se voi muuttaa koko uskon perustan! Vl:t uskotte vain että saatte synnit anteeksi kun toinen vl ne anteeksi saaarnaa, mutta ette usko että ehtoollisella saa uskoa synnit anteeksi.
Milloinka päivitätte tietojanne ja myönnätte reilusti seuroissa että Luther ei opettanut kuten vl:t opettaa. Mielestäni se omituista kun papit ja muut lukeneet tietävät mitä Luther opetti niin sanotaan että Luther olisi opettanut asioista kuten puhujat opettavat vl-seuroissa.
Varmasti vl-papit juttelevat kirkon pappien kanssa ja eri teologit ovat ehtoollisenäkemyksistä jutelleet. Eroja on. vl uskossa ei samoin ajatella ehtoollisesta kuin kirkon piirissä yleensä. Monikaan rivi-vl ei varmaan tiedä ehtoollisen teologiasta yhtään mitään tai ei ole kiinnostunut ottamaan selvää siitä.
Yksikin tunnettu teologian professori kuulema jätti vl-uskon kun ei voinut enää olla mukana joukossa, missä opetetaan sakramenteista väärin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
opetuksen kasteesta, johon voi uskovainenkin yhtyä:
Kaksi kohtaa kirkkopostillasta koskien kastetta ja uskoa
Miksi kaste seuraa uskoa?
Luther vastaa (Kirkkopostilla osa-2, helatorstai, 2. evankeliumisaarna, kohdat: 25, 26):
väliotsikko: Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi.
25. Jumala on aina sanansa rinnalle antanut ulkonaisen merkin voimakkaasti tehostamaan hänen sanaansa, niin että me vahvistuisimme sydämissämme emmekä, sanaa epäillen, horjuisi. Niinpä hän Nooalle antoi taivaalla näkyvän sateenkaaren sen merkiksi, että oli pitävä sanansa eikä enää vedenpaisumuksella hävittävä maata. Näin sateenkaari oli Nooalle ja on meillekin aivan kuin sinetti tai leima; kirjettäkin kirjoitettaessa siihen painetaan kirjoituksen varmemmaksi vakuudeksi leima. Ja aivan samoin kuin valtaherroilla on omat eri väriset vaakunansa tai tunnuksensa, joista heidät tunnetaan, samoin Jumalakin on tehnyt meille: hän on vahvistanut sanansa merkeillä kuin sineteillä ikään, ettemme mitenkään epäilisi. Aabrahamille hän antoi ympärileikkauksen sen merkiksi, että Kristus oli tuleva siunaamaan maailman. Samoin Kristus on tehnyt tässä, lupaukseensa: ”Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi” lisäämällä ulkonaisen merkin, nimittäin kasteen ja lisäksi leivän ja viinin sakramentin, käytettäväksi erikoisesti kiusauksissa ja kuoleman korvalla vahvistamaan uskoamme ja vaatimalla vaatien muistuttamaan Jumalaa hänen lupauksestansa.
26. Saattaahan joku uskoa, vaikka ei olekaan kastettu. Kastehan on ainoastaan ulkonainen merkki, jonka on määrä muistuttaa meitä Jumalan lupauksesta. Jos kaste on saatavissa, niin kaikella muotoa se otettakoon, sillä kukaan ei saa sitä halveksia; mutta ellei sitä voida saada tai jos se evätään, ei silti kadotukseen tuomita, kunhan vain uskotaan evankeliumi. Siinä, näet, missä on evankeliumi, on myöskin kaste ja kaikki muukin, minkä kristitty tarvitsee, sillä kadotus ei ole minkään muun synnin seurausta kuin epäuskon. Sen tähden Herrakin sanoo: "Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen" eikä sano: "Joka ei ole kastettu", näin vaieten kasteesta. Eihän kaste vähääkään hyödytä ilman uskoa, vaan se on kuin kirje, johon sinetti ripustetaan, mutta itse kirjeeseen ei ole mitään kirjoitettuna. Sillä ihmisellä siis, jolla on se merkki, jota me nimitämme sakramentiksi, mutta ei uskoa, on pelkkä sinetti kirjeineen, jossa ei ole mitään kirjoitusta.
Miksi kaste sitten on?
Luther vastaa (Kirkkopostilla osa-2, helatorstai, 1. evankeliumisaarna kohdat: 16, 17-20):
16. Ällös siis mitenkään ryhdy selittelemään näin: Usko ei yksin saa vanhurskaaksi tulemista aikaan, siihen kuuluvat teotkin; onhan sen perusteella, mitä me sanoimme, päivänselvää, etteivät teot asiaan vähääkään vaikuta. Ketään ei vahingoita mikään muu kuin epäusko, koska teot eivät riitä. Jos olisi käsillä usko, kaikki olisi hyvää. Yhtä vähän siis kuin teot, epäuskossa oltaessa, vaikuttavat sitä, että ne ovat pahoja, yhtä vähän ne uskossa oltaessakaan vaikuttavat sitä, että ne ovat hyviä. Epäusko yksin turmelee kaikki teot, usko taas tekee ne kaikki hyviksi.
17. Tässä on kuitenkin vielä yksi seikka. Kristus sanoo: ”Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi”. Sanonet: Kuulenpa, että kastekin tässä tarvitaan. Tietysti se tässä tarvitaan, mutta kaste ei ole teko, jonka me itse teemme. Sen täytyy olla uskon mukana siitä syystä, että Jumala tahtoo, ettei usko jää sydämen salaisuudeksi, vaan että se purkautuu esiin, tullakseen maailman edessä tunnetuksi ja ilmeiseksi. Jumala on asettanut tämän ulkonaisen merkin sitä varten, että jokainen voisi osoittaa ja tunnustaa uskonsa, ja niin tultaisiin pyhään ristiin. Jos näet usko saa pysyä salassa sydämessä, voidaan olla varmoja siitä, ettei tarvitse kantaa ristiä eikä seurata Kristusta. Ellei näet maailma tietäisi meidän uskovan, meitä ei vainottaisi.
18. Toiseksi: kukaan ei meistä kostu eikä tule uskoon, ellemme julkisesti tunnusta evankeliumia ja ellei meillä ole julkista merkkiä, josta tiedetään, missä kristityitä on ja keitä he ovat. Jumala on siis järjestänyt siten, että meidän uskomme on tuleva ilmeiseksi pakanoille: ken vain on kristitty ja on kastattanut itsensä, on jo sellaisenaan vaarassa joutua pakanoiden ja epäkristittyjen käsiin ja surmattavaksi. On siis välttämätöntä, että me, jos olemme kristityitä, kastatamme itsemme, tai, ellei se ole mahdollista, ainakin sanomme: Halusta tulisin kastetuksi.
19. Tämä merkki on sitä paitsi annettu meille senkin tähden, että me Jumalan omalla armollisella avulla olisimme varmoja hänen armostansa, ja että jokainen voisi sanoa: Jumala on antanut minulle tämän merkin sitä varten, että olisin varma autuaaksitulemisestani, minkä hän on luvannut evankeliumilla. Hän on näet antanut meille sanansa, kirjeen, ja sanojen ohella kasteen, sinetin; näin usko, joka käsittää sanan, vahvistuu merkin ja sinetin avulla.
20. Mutta tässä et todellakaan havaitse mitään ihmistekoa: kaste ei ole minun tekoani, vaan Jumalan. Se näet, joka minut kastaa, on Jumalan sijaisena, eikä hän suorita mitään ihmistekoa, vaan kaikki on Jumalan käsialaa ja tekoa: Jumala siinä varsinaisesti toimii. Sen tähden sopii ja pitääkin minun sanoa: Itse Jumala, minun Herrani, on kastanut minut ihmiskäden välityksellä; siitä minä voin kerskata ja siihen minä nojaudun ja sanon: Jumala on minulle antanut merkin, hän ei tahdo eikä saata valhetella, ja näin minä olen varma siitä, että hän on minulle armollinen ja että hän tahtoo tehdä minut autuaaksi: Poikansa kautta hän on lahjoittanut minulle kaiken, mikä hänellä on. Meidän puolellamme siis ei ole mitään muuta kuin usko yksin, ja hänen puolellansa sana ja merkki yksin. Tästä olemme tarpeeksi usein puhuneet; nyt siis ei ole tarvis tätä kysymystä enempää eikä laajemmalta käsitellä.
Lutherin Vähä Katekismuksessa.
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/vahakatekismus.html
"PYHÄN KASTEEN SAKRAMENTTI
niin kuin perheenisän on se väelleen yksinkertaisesti opetettava.
Ensimmäiseksi
Mitä on kaste? Vastaus:
Kaste ei ole pelkkää vettä, vaan Jumalan käskyyn sisältyvä ja Jumalan sanaan yhdistetty vesi.
Mikä sitten on tämä Jumalan sana? Vastaus:
Se minkä Herramme Jeesus Kristus lausuu Matteuksen viimeisessä luvussa: "Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."
Toiseksi
Mitä kaste antaa ja hyödyttää? Vastaus:
Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
Mitkä ovat nämä Jumalan sanat ja lupaukset? Vastaus:
Ne jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
Kolmanneksi
Miten vedellä voi olla näin suuri vaikutus? Vastaus:
Ei sitä vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."
Neljänneksi
Mitä sitten tällainen vesikaste merkitsee? Vastaus:
Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.
Missä se on kirjoitettuna? Vastaus:
Pyhä Paavali lausuu Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa: "Me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman." "
Minä vuonna Luther kirjoitti kirkkopostilloitaan?
Room.6-Luvun erityinen, voimakas sanoma on opetus pyhityksestä. Valaistaessaan kristityn vaellusta Paavali yhdisti siihen kasteen velvoittavan merkityksen. Kasteen kautta kristitty on haudattu Kristuksen kanssa kuolemaan. Kun olemme osalliset yhdenkaltaiseen kuolemaan, nousemme kuolleista kuten Kristus (Room.6:4-5). Jumala herätti meidät uuteen elämään omistaessamme Kristuksen kuoleman ja elämän uskon kautta (Room.6:4; Kol.2:12). Kaste opettaa ja muistuttaa Jumalan lapsia, että heidät on liitetty Kristuksen kanssa hänen yhtäläiseen kuolemaansa ja elämäänsä, omistaessamme hänen kuolemansa ja elämänsä uskon kautta. Kristuksen sovituskuolema on kertakaikkinen kuolema synnille, mutta hänen elämänsä on elämää Jumalalle (Room.6:10). Näin tulee uskon kautta tietää,, että Jumalan lapset ovat kuolleet synnille, mutta elävät Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme (Room.6:11).
Jeesus sanoi: ”Se uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark.16:16). Tässä Yhteydessä on vielä todettava, että kasteen halveksiminen ja hylkääminen kadottaa (Augistinus ja Luther).
Luther kirjoittaa samassa Hengessä katekismuksessa: Mitä merkitsee tällainen kastaminen? Se merkitsee, että vanhaihminen meissä on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja kaikkien syntien ja himojen kanssa kuoletettava ja että sijaan on noustava uusi ihminen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä.
Näin kaste kantaa pelastettua, kuten vesi kantoi jo vanhurskaita ihmisiä Noan arkissa ensimmäisen maailman aikana.
Martti Lutherin kasteopista on laajoja ja tuoreitakin tutkimuksia. Esimerkiksi Eero Huovinen aloittaa kirjansa (Fides infantum)johdanto-osan toteamalla:
"Martti Lutherin mukaan kasteessa vastasyntyneet lapset savat oman uskon." Sama käsitys ilmenee myös Juha Pihkalalla (Armon väline vai armon lupaus). Lutherin käsitystä lapsen uskon syntymisestä kasteessa pidetään yleensä luotettavasti argumentoituna. Tutkiessa Lutherin ja koko reformaation ajan kirjoituksia niissä on kuitenkin havaittavissa huomattaviakin ristiriitaisuuksia, epätarkkuuksia ja jopa keskenään vastakkaisia opillisia käsityksiä. Jo Lutherin eläessä ja kohta hänen kuolemansa jälkeen näihin epäjohdonmukaisuuksiin puututtiin ja niitä korjattiin peruskysymyksien osalta. Edellä esitetyistä syistä on seurannut muum muassa se, että teologisesti varmana pidetty Lutherin opillinen argumentti "kumoaa" toisen hänen kirjoittamansa opillisen käsityksen. Luther kirjoitta esim. Kirkkopostillassaan 19.
kolminaisuudenpäivän jälkeisen sunnuntain toisessa evankeliumisaarnassa:"Ennen kaikkia muuta täytyy olla käsillä suullisen sanan ja että tämä sana on käsitettävä korvin, mikäli Pyhän Hengen on päästävä sydämeen." Kuitenkin Huonepostillansa vastaavassa kohdassa hän sanoo:"Jos siis tahdot saada syntisi anteeksi, niin kastata heti itsesi, ellet ole jo ennen kastettu. Emme siis saa ylenkatsoa kastetta, synninpäästöä, saarnaa ja Herran ehtoollista." Tällöin voidaan kysyä, kumpi kumoaa toisen vai eikö kumpikaan tee sitä ?Uskonpuhdistuksen tutkimuksissa on sitä paitsi todettu, että Huonepostillan kokoaja Veit Dietrich muotoili varsin vapaasti Lutherin tekstejä ja liitti mukaan myös osia omista teksteistään. Luterilaisuudessa on alusta lähtien ollut ja on edelleen teologeja, jotka ovat sitä mieltä, että Jumala lukee vanhurskaudeksi vain uskon (Sola Fide), joka ottaa vastaan kasteen siunauksen. Tälle käsitykselle löytyy tukea myös Lutherin kirjoituksista.
_________________
tarkistanut. Jokatapauksessa ei silloin ainakaan, kun hän oli "katollisen kirkon poika". Varmasti hänellä oli pitkään noita ajatuksia.
Emme opeta, että "kun lapsi kastetaan, sielu taivaaseen vilahtaa". Tämä oppion, room.kat "ex operate, operatio" oppia. Useat kirkolliset väittävät, että kaste antaa lapselle armon ja uskon, siis tehtynä tekona. Uskovaisten seuroissa opetetaan, sitä vastoin, että pienet lapset ovat pelastuneita, jo äitinsä kohdussa. Kaikki kansat syntyvät Herralle Siionissa (Ps 87 ). Valkopukuisten joukossa (IlmK) on joka kielestä ja kansasta ihmisiä, sillä Jumala korjaa omansa jo lapsuudenuskossa monista kansoista joille ei edes saarnata valtakunnan evankeliumia, heidän epäuskonsa tähden. Niinkuin Nooa perheineen oli jo vanhurskas, kun arkkiin menivät, ja pelastuivat veden kantamana. Samoin kastekkin on hyvän omantunnonliitto Jumalan luona. Näin siis kaste kuuluu sille, joka on sovitettu ja, jolla on hyvä omatunto, kuten on pienen lapsen tila syntyessään. Raamattu käyttää tästä kasteen kohdasta 1.Piet.3:21, sanaa "eperooteema" , LIITTO. Tätä sanaa käytettiin jo ennen uudeentestamentin kirjojen syntyä vanhoissa papyruksissa. Luther käänsi tämän myös liitoksi. Näin myös tätä liittoa korostaa, yksi kaste opetus.
Augsburg tunnustus:
"Sakramentit eivät ole asetetut ainoastaan merkeiksi, joista kristityt ulkonaisesti voidaan tuntea, vaan meihin kohdistuvan Jumalan tahdon merkeiksi ja todistuksiksi, että uskomme niistä heräisi ja vahvistuisi. Sen tähden ne vaativatkin uskoa, ja niitä käytetään oikein silloin, kun ne uskossa otetaan vastaan ja niillä uskoa vahvistetaan."
Tarkoittaako "uskomme niistä heräisi" lienee uudestisyntymistä ?
Luther Sch. opinkohdissa:
" Ensiksikin evankeliumi vaikuttaa suullisena sanana, kun koko maailmaan julistetaan syntien anteeksiantamus; tämä on evankeliumin varsinainen virka...
...Kristuksen evankeliumissa säätämä synninpäästö (absolutio) eli avainten valta on myös apu ja lohdutus syntiä ja pahaa omaatuntoa vastaan. Sen vuoksi rippiä eli absoluutiota ei mitenkään saa päästää kirkosta häviämään...
...Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä."
Samoja ajatuksia esiintyy esim. isossa katekismuksessa:
Pyhällä Hengellä on maailmassa sitä varten erityinen yhteisö, äiti, joka Jumalan sanalla synnyttää jokaisen kristityn ja kantaa häntä....
...Pyhä Henki on vetänyt minut siihen ja liittänyt sen jäseneksi antamalla minun kuulla Jumalan sanaa, jota edelleenkin saan kuulla. Sanan kuulemisesta alkaa pääsy pyhien yhteisöön. Ennen kuin siihen pääsimme, olimme kokonaan paholaisen omia emmekä tienneet Jumalasta ja Kristuksesta yhtään mitään.
Lestadiolaisuudessa on opetettu kasteesta Lestadiuksen mukaisesti, että lapsikaste on Jumalan sanaan perustuva ja että lapset ottavat sen vastaan uskolla. Oppi lasten uskosta on kuulunut Lestadiolaisuuteen sen syntyvaiheista asti. Uskon kautta ymmärrämme Jumalan sanasta, että myös lapset ovat autuaita sen uskon tähden, jonka Jumala on heille Jeesuksessa Kristuksessa lahjoittanut. Sen vuoksi lapsille kuuluu kaste, jonka he ottavat vastaan uskolla. Jumalan sanalla on torjuttu väitteet, etteivät lapset usko. On harhaoppia, että kaste vaikuttaa pelkkänä tekona, ilman kastettavan uskoa. Lapsikasteen hylkäämistä ja uudelleen kastamista on niinikään pidettävä harhana, jota on taisteltava Jumalan sanalla. vanhoillislestadiolaisten kasteoppi on raamatun ja luterilaisen opin mukainen.
Ketään ei siis mennä tekemään kastamalla opetuslapseksi.
38-käännös sanoo, että : .”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt.28:19).
Minusta tuo on jonkin opinnollisen suuntauksen ja järkeilyn aikaansaannos. Tässä ei puhuta edes suomen olosuhteista, kuten usein jotkut väittää. Eihän ketään mennä tekemään lähetystyössä vain kastamalla opetuslapsiksi. Näkeehän tämän jo kansamme epäuskon tilasta.
Biblia kääntääkin tämän johdonmukaisesti oikein: Matt.28:19. Menkäät siis ja opettakaat (a) kaikkea kansaa, ja kastakaat heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,
20. Ja opettakaat heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teille käskenyt. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä, maailman loppuun asti. Amen!
Ei tässä pitäisi olla epäselvyyttä.
Raamattu on tässä selvä, monine esimerkkeineen. Myös tunnustuskirjamme sanoo oikein: : "Myös ne jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä" (s.276 kohta 7).
Raamatusta. Samarialaisista kerrotaan, että he olivat kastettuja, mutta eivät olleet saaneet Pyhää Henkeä: apt.8:16. (Sillä ei hän ollut vielä yhdenkään niiden päälle laskettu alas, vaan olivat ainoastaan Herran Jesuksen nimeen kastetut.)
Ai miksikö heillä (samarialaisilla) ei ollut sitten Pyhää Henkeä? Koska heidän uskonsa oli kaksiosainen. He uskoivat Philippusta ja Simon noitaa: 9. "Mutta siellä oli mies, Simon nimeltä, joka siinä kaupungissa ennen noituuden virkaa piti ja oli Samarian kansan villinnyt, sanoen itsensä olevan jonkun suuren 10. Jota kaikki sekä pienet että suuret kuulivat, sanoen: tämä on Jumalan voima, joka suuri on.
11. Mutta he kuultelivat häntä mielellänsä, että hän kauvan aikaa oli heitä noituudellansa villinnyt. "
Kun apostolit tulivat he (samarialaiset)saivat Pyhän Hengen: 17. Niin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen.
sinulle että jos alat liikaa funtsimaan Lutherin opetuksia ehtoollisesta olet pian entinen vl. Kuule kun puhujat seuroissa selittävät sinulle, että Luther erehtyi ehtoollisen suhteen. He sanovat että Luther on väärässä, ei ehtoollisella voi saada kukaan syntejään anteeksi. Vl:t viettävät vain ehtoollisen Jeesuksen muistoksi ja ehtoollisen jälkeen voi pyytää toiselta vl:ltä synnit anteeksi, jos siltä tuntuu.
Hyvin äkkiä kuulet vl-puhujilta että ei pidä Lutheria uskoa, vaan sitä mitä puhujat opettavat. Et saa uskoa Lutheria heidän mielestään vaikka Luther Raamatun mukaan selitti miksi ehtoollisella saa uskoa synnit anteeksi.
Olet pian entinen vl, jos alat liikaa miettimään asioita. Sinulle sanotaan kyllä siellä seuroissa etä Luther on sitten väärässä jos väittää, että ehtoollisella saa uskoa synnit anteeksi.
Joudut tekemään valinnan, että pidätkö oppimattomia maallikkoja pätevämpinä tietämään ja tulkitsemaan ehtoollista vai uskotko ennemmin Lutherin kirjoituksia. Jomman kumman näkemyksen joudut valitsemaan
eli
Lutherin näkemys: ehtoollisella saa uskoa synnit anteeksi.
tai vl-puhujat: Ehtoollinen on vain muistoateria ja siinä ei syntejä anteeksi saa.
Ehtoollinen on muistoateria. Synnit saa anteeksi toiselta uskovaiselta Raamatun mukaisesti. Missään nimessä ei kuitenkaan tule väheksyä ehtoollista, koska ehtoollinen on itse Herran Jeesuksen asettama. Mutta ehtoollisen merkitystä syntien anteeksiantajana ei tule ylikorostaa. Ehtoollisellakin saa synnit anteeksi, jos palvelusvuorossa on uskovainen pappi. Muunlainen ehtoollisen toimittaminen on omavanhurskautta.
Luther opettaa että ehtoollisella saa uskoa synnit anteeksi jokainen joka uskoo että siinä aa synnit anteeksi! Luther opetti toisin, hän ei siis ollut opeiltaan vl.
opetti siis samon kuin mekin, että uskomalla saa syjnnit anteeksi. Näin myöskin ehtoollisella Pyhän Hengen viran kautta, kuten vanha katekismus sanoo.
Epäuskoisen julistus ei synnytä uskoa:
Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!
Matt. 23:33
Ja voi käydä kuin Skevan
pojille
jos lähtee kiusa- ja ilkkumismielellä matkimaan Jumalan valtakunnan evankeliumin saarnaa.
Ap.t. 19
13. Niin muutamat Juudalaiset, jotka olivat lumoojat, vaelsivat ympäri, ja kiusasivat mainita Herran Jesuksen nimeä niiden päälle, joilla pahat henget olivat, ja sanoivat: me vannotamme teitä Jesuksen puolesta, jota Paavali saarnaa.
14. Ja muutamat niiden seassa, jotka tätä tekivät, olivat Skevan, Juudalaisten ylimmäisen papin, seitsemän poikaa.
15. Mutta paha henki vastasi ja sanoi: Jesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta mitkä te olette?
16. Ja ihminen, jossa paha henki oli, karkasi heidän päällensä, ja voitti heidät ja paiskasi heidät allensa, niin, että he alasti ja haavoitettuna pääsivät siitä huoneesta ulos pakenemaan.
Sinä et joko lue ollenkaan linkkejä joissa on sinulle laitettu luettavaksi Lutherin käsitykset ehtoollisesta tai et tajua mitä niissä lukee. Luther sanoo että ehtoollisella saa uskoa synnit anteeksi jokainen joka uskoo! Jos te vl:t olette mielestänne parannuksen tehneet ja oikeita uskovia, niin minkä ihmeen takia ette usko sitten edes itse että ehtoollisella saatte te synnit anteeksi? Koska te ette usko mitä Luther opetti. Näin ollen opetatte siis Lutherin mukaan väärin ehtoollisen tarkoituksen eli että ehtoollisella saa jokainen Jeesukseen kristukseen uskova uskoa synnit anteeksi.
se riippuukin! Etköhän mennyt metikköön uskomuksinesi.
"Ehtoollisellakin saa synnit anteeksi, jos palvelusvuorossa on uskovainen pappi."
Noin vain he pyyhkivät pois Jeesuksen asettaman pappisviran kelpoisuuden ja merkityksen. Että ei-vl papeilla ei olisi mitään oikeutta antaa synninpäästöä. Ja että se ehtoollisen vaikutus muka riippuisi ehtoollisen antajasta. Se kun ei siitä riipu Lutherinkaan mukaan!
http://www.evl.fi/sanasto/selitysP.htm#PAPPI
"Pappi
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on pappisvirka evankeliumin julistamista ja sakramenttien jakamista varten (Kirkkolaki 5 luku 1 §). Pappisvirka ulottuu apostolisen suksession kautta aina apostoleihin ja Kristukseen asti.
Papin erityisenä tehtävänä on julkisen jumalanpalveluksen, erityisesti messun toimittaminen, ja pyhien sakramenttien jakaminen, muiden kirkollisten toimitusten hoitaminen sekä yksityinen sielunhoito ja rippi. Pappisvirka saadaan papiksi vihkimisessä, jonka toimittaa piispa. Pappisvirkaan vihittäväksi hyväksymisestä päättävät piispa ja tuomiokapituli. Päätöksestä ei voi valittaa.
Papiksi vihittävän tulee olla 1) jumalaapelkäävä ja kristillisestä vakaumuksesta tunnettu konfirmoitu kirkon jäsen, 2) suorittanut yliopistossa sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksynyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi, 3) terveydeltään pappisvirkaan kykenevä sekä 4) muutoinkin pappisvirkaan soveltuva. (Kirkkojärjestys 5. luku 2 §)
Vihkimyksen edellytyksenä on vokaatio eli se, että kirkko tai jokin seurakunta on kutsunut henkilön toimittamaan papinvirkaa (lat. vocatio externa). Kenelläkään ei siis ole subjektiivista oikeutta saada pappisvihkimystä. Henkilö voidaan vihkiä seurakunnan papiksi, kirkon erityistehtäviin tai tuomiokapituleihin, kirkon lähetysjärjestöihin tai tietyin edellytyksin muun kristillisen yhteisön papiksi. Papiksi vihkiminen on mahdollista myös, mikäli henkilö toimii teologisen tieteen opettajana tai uskonnonopettajana.
Papiksi vihittävän on annettava virkaan vihittäessä seuraava lupaus:
”Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja. Tahdon myös oikein julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja Kristuksen asetuksen mukaan. Tahdon noudattaa kirkon lakia ja järjestystä sekä palvella alttiisti seurakuntaa ja sanankuulijoita. Kaikkea tätä tahdon noudattaa niin, että voin vastata siitä Jumalan ja ihmisten edessä. Tähän Jumala minua auttakoon.”
Suomen Kirkon Pappisliitto verkossa:
www.pappisliitto.fi
..ja oppi-isät, unohtakaa muodollisuudet ja kaavamaisuudet. Jotkut ns. seuraajat alkavat luoda ja keksiä oppeja, totuuksia ja uskontunnustuksia, alkavat noudattaaa tapoja ja kaavoja, pistämään asioita järjestykseen ja tuomita. Ja niiden oikeellisuudesta sitten kiistellään.