ei diagnoosia

Reuman oireita minulla on ollut jo vuosia, sormien turvotusta ja aamujäykkyyttä, vaikea puristaa varsinkin aamulla, polvet kipeät, lonkka ja selkä jumissa. Lääkärissä juoksin muutaman vuoden ajan. Seuranta loppui, kun jouduin aikuisten puolelle eikä reumaa löytynyt. Minut diagnosoitiin terveeksi. Terve en kuitenkaan ole. Puolet perheestäni sairastaa reumaa, joten todennäköisyys sille että minullakin se on, on suuri. Ksymykseni onkin että onkohan teillä jollain käynyt niin, että lääkärit eivät löydä reumaa, mutta sitten se kuitenkin todetaan ja saatte lääkkeet? Lääkkeitä minulle ei ole annettu, koska diagnoosiakaan ei ole tehty. Ei ole kuitenkaan kiva kärsiä kivuista joka päivä.
156873
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Tuttu juttu.Veljelleni annettiin tuomio Fibromyalgia ,kun ei näkynyt kokeissa mitään.Minusta hänellä on aika selvä nivelreuma,koska itse olen ollut nivelreumainen parikymmentä vuotta ja aika sinut taudin kanssa.
Nivelreumahan alkaa usein aika salakavalasti ja hitaasti nivelten,päkiöiden arkuudella.
Jos senkka,lasko ja crp ovat koholla,niin reumaa on.Reumaa on todella monenlaista.
Reumaliiton aapista kannattaa lueskella.

Äänestä

Juoksin eri lääkäreillä lähes kymmenen vuotta pyytämässä lähetettä reumatologille. Verikokeita otettiin ja sanottiin että ei ole reumaa, kun ei näy veressä reumatekijää. Sitä ei kuitenkaan kaikilla ole, tiesin sen, mutta eivät lääkärit. Lopulta kuitenkin sain lähetteen ja diagnosin nivelreuma. Eräs ystäväni sai käydä monta vuotta reumatologilla ennenkuin sai diagnosin. Lääkärit vaikuttavat olevan hyvin epävarmoja.

Äänestä
  • Reumatekijää ei välttämättä kokeissa näy. Kun terveellä ihmiselläkin voi olla reumatekijä veressä, mutta reuman oireita ei ole. Se on lääkärin ammattitaidosta ja tiedosta kiinni, jotta sairaus pystytään toteamaan, vaikka reumatekijää ei olisikaan löytynyt. Itselläni on sama juttu. Nivelissä on syöpymiä ja piikkiä pistetään kun tulehtuvat, mutta reumatekijää ei löydy. Reumatologien pitäisi olla erikoistuneita reumasairauksiin ja heidän tehtävänsä on todeta onko sairaus ja mistä sairaudesta mahtaa olla kyse.

    Äänestä

Kaikkien reumasairauksien perushoitoon kuuluvat tulehduskipulääkkeet joita saa apteekista. Vointisi paranee aivan varmasti jos käytät säännöllisesti vaikka Buranaa huomioiden tietysti mahdolliset sivuvaikutukset.

Äänestä
  • Joo Burana varmaan lievemmissä jutuissa piilottaa kivut,mutta se ei olekaan koko homman ydin.On erittäin tärkeää saada tulehdukset pois ja siis oikea lääkitys siihen.
    Nimimerkillä "ohje" tuskin reumaa on,koska tuollaista kirjoitteli.

    Äänestä

En tiedä lohduttaako yhtään, mutta onpahan kohtalotovereita muitakin...

Mulla alko puolitoista vuotta sitten hemmetin kovat kivut jaloissa ja ranteissa. Ilman rasitteita ja viikon aikana äityivät erittäin tuskaisiksi. Mulla on joskus murrosiässä ollut kroonista jännetupentulehdusta (kitaran ja rumpujen soitto) ja tähänkös lääkärit tarttuivat innokkasti. Terveyskeskuksessa kuukauden särkylääke- ja kortisonipiikkirumban jälkeen kyllästyin ja vanhempani painostivat yksityiselle lääkärille. Ekalla käynnillä sain lähetteen kiirellisenä sairaalaan ja juttua alettiin selvittämään. Muutamien sairaalapäivien jälkeen diagnoosi oli "akutisoitunut nivelreuma". Mulla ei oo myöskään reumatekijää todettu verestä, mutta tää lääkäri ainakin sano ettei kaikilla sitä tuu oleenkaan.

Sitten muutaman kuukauden jälkeen homma vedettiin takaisin, mutta alussa saadut reumalääkkeet kyllä pysyivät. Nyt en tiedä itsekään diagnoosia ja joskus mietin, että tietääköhän tuo lääkärikään. Käsittääkseni mua hoidetaan tapauksena "nivelpsoriaasi".

Sen vaan sanon, että tää tauti mikä ikinä onkaan on ollu mulle TODELLA rankka henkisesti. Kipuja on joka päivä ja yöt saattaa mennä huonosti. Tästä taas johtuu jatkuva pahantuulisuus. Töissä kukaan ei ymmärrä pitkiä sairaslomia kun kipu ei näy. Tai joo, onhan mulla ranteet turvoksissa ja kävely saattaa olla ontuvaa, mutta sitä nyt ei huomaa ellei osaa katsoa...
Harrastukset (soittaminen ja urheilu) ovat jääneet ja vaihtuneet televisioon. Vuoden olen nyt syönyt kortisonia ja sen aiheuttama turvotus vaan lisääntyy.
Kuulostaa varmaan katkeralta, ja sitähän se vissiin onkin.
Taidan seuraavaksi tarvita lääkäriä hoitaan korvienväliä...

Kaikkee hyvää kaikille kuitenkin!

Äänestä
  • Tuo kortisonitouhu tuntuu aika rajulta noinkin pitkän ajan ilman kontrollia.
    Itselläni on ollut aktiivinen reuma reilun 10 vuotta.Kortisonia käytetään vain todella aktiivisissa tulehdusvaiheissa,jotta ne saadaan rauhoittumaan.
    Eräällä luennolla joku kortisoniexpertti kertoi,että pitkäaikaisessa käytössä yksi tabletti on vielä ok,mutta puolitoista alkaa jo aiheuttamaan kyseisiä juttuja kuten sinulla,turvotusta ym.
    Äkäisissä tulehduksissa aloitetaan yleensä 5-6 tabletilla,mutta jyrkästi pudotetaan sitten noin viikossa nollaan.
    Kortisoni pitää ottaa aamulla varhain,ennen oman kortisonituotannon alkua.
    Kannattaisi kyllä käydä lääkärin kanssa jutuissa.
    Reuman hoitoon on muitakin vaihtoehtoja kuin kortisoni.Se on se viimeinen keino.
    Reumatekijästä vielä.Minulla se joskus löytyy verestä,mutta useimmiten ei.Ei ole tosin tutkittukaan sitä vime aikoina.Se ei todella ratkaise onko nivelreuma vai ei.

    Äänestä

  • hei kirjoitti:

    Tuo kortisonitouhu tuntuu aika rajulta noinkin pitkän ajan ilman kontrollia.
    Itselläni on ollut aktiivinen reuma reilun 10 vuotta.Kortisonia käytetään vain todella aktiivisissa tulehdusvaiheissa,jotta ne saadaan rauhoittumaan.
    Eräällä luennolla joku kortisoniexpertti kertoi,että pitkäaikaisessa käytössä yksi tabletti on vielä ok,mutta puolitoista alkaa jo aiheuttamaan kyseisiä juttuja kuten sinulla,turvotusta ym.
    Äkäisissä tulehduksissa aloitetaan yleensä 5-6 tabletilla,mutta jyrkästi pudotetaan sitten noin viikossa nollaan.
    Kortisoni pitää ottaa aamulla varhain,ennen oman kortisonituotannon alkua.
    Kannattaisi kyllä käydä lääkärin kanssa jutuissa.
    Reuman hoitoon on muitakin vaihtoehtoja kuin kortisoni.Se on se viimeinen keino.
    Reumatekijästä vielä.Minulla se joskus löytyy verestä,mutta useimmiten ei.Ei ole tosin tutkittukaan sitä vime aikoina.Se ei todella ratkaise onko nivelreuma vai ei.

    KÄVIN REUMAKOKEISSA ,MUTTA EI LÖYTYNY MITÄÄN. TERVEYDENHOITAJAN MIELESTÄ ON KYSE RASITUKSESTA. SÄÄN VAIHTELU TUNTUU MEITIN RANTEISSA. OLEN NUKKUNU ESIM. VILLASUKAT KÄSISSÄ ,KUN ON KOLOTTANUT. LÄÄKÄRILLE EI SAA EDES AIKOJA. JA NOI HOITSUT 'MÄÄRITTELEVÄT' KUKA PÄÄSEE LEKURILLE JA KUKA EI.

    Äänestä

  • ANGEL kirjoitti:

    KÄVIN REUMAKOKEISSA ,MUTTA EI LÖYTYNY MITÄÄN. TERVEYDENHOITAJAN MIELESTÄ ON KYSE RASITUKSESTA. SÄÄN VAIHTELU TUNTUU MEITIN RANTEISSA. OLEN NUKKUNU ESIM. VILLASUKAT KÄSISSÄ ,KUN ON KOLOTTANUT. LÄÄKÄRILLE EI SAA EDES AIKOJA. JA NOI HOITSUT 'MÄÄRITTELEVÄT' KUKA PÄÄSEE LEKURILLE JA KUKA EI.

    Ei välttämättä nivelreumaa,jos särky pysyy vain ranteissa.Nivelreumassa kipu kiertelee nivelestä toiseen.
    Minulla kokemukseni mukaan lämmin kääre tekee vaan tilanteen huonommaksi,mutta jääpussit auttaa paremmin.
    Maallikon käsityksen mukaan tulehtunut turvonnut paikka vaan turpoaa lisää lämpimästä,joten kokeilehan kylmää niihin ranteisiin.
    Ei ne hoitajat sentään voi estää lääkärin juttusille menoa.Olehan vaan jämeränä.

    Äänestä

  • nninpä kirjoitti:

    Ei välttämättä nivelreumaa,jos särky pysyy vain ranteissa.Nivelreumassa kipu kiertelee nivelestä toiseen.
    Minulla kokemukseni mukaan lämmin kääre tekee vaan tilanteen huonommaksi,mutta jääpussit auttaa paremmin.
    Maallikon käsityksen mukaan tulehtunut turvonnut paikka vaan turpoaa lisää lämpimästä,joten kokeilehan kylmää niihin ranteisiin.
    Ei ne hoitajat sentään voi estää lääkärin juttusille menoa.Olehan vaan jämeränä.

    Taytyyhän sulla sielä joku tulehdus olla, jos jatkuvasti särkee. Eihän se välttämättä (toivottavasti ei) reumaa ole, mutta ehdottomasti läärärikäynnin paikka. Jos ranteet turpoaa, niin se on nesteen kertymisen merkki ja se taas on elimistön omaa puolustusmekanismia.

    Mulla lääkäri käski pitää ranteissa aamuin illoin noin 5min kylmäpusseja. Tuota aikaa ei saa venyttää liian pitkäksi, koska silloin kuulemma tulee joku "lämpöefekti" joka taas on huono asia.
    Tuon viisiminuuttisen jälkeen pitää vetää läpi lyhyt muutaman liikkeen jumppaohjelma, jonka sain reumahoitajaltani. Ja sitten ensisijaisesti ranteet on syytä rauhoittaa!!! Ei mitään rasittavia harrastuksia (Itseltäni kiellettiin jopa pyöräily, koska siinä kohdistuu ranteisiin jatkuvaa tärinää.) Minun on käsketty pitään rannetukia, aina kuin vain mahdollista, myös nukkuessa. Tunnustan kyllä että öisin en niitä pidä, mutta muuten kyllä.

    Tänään on mullakin taas vähän huonompi päivä, kun särky on muuttunut jälleen sellaiseksi polttavaksi ja kipu välittyy vihlovana kyynärpäihin asti.

    Toivon todella että kyse olisi kohdallasi rasitusvammasta... se olisi huomattavasti nopeammin hoidettu akuutista vaiheesta pois.

    :)

    Äänestä

  • hei kirjoitti:

    Tuo kortisonitouhu tuntuu aika rajulta noinkin pitkän ajan ilman kontrollia.
    Itselläni on ollut aktiivinen reuma reilun 10 vuotta.Kortisonia käytetään vain todella aktiivisissa tulehdusvaiheissa,jotta ne saadaan rauhoittumaan.
    Eräällä luennolla joku kortisoniexpertti kertoi,että pitkäaikaisessa käytössä yksi tabletti on vielä ok,mutta puolitoista alkaa jo aiheuttamaan kyseisiä juttuja kuten sinulla,turvotusta ym.
    Äkäisissä tulehduksissa aloitetaan yleensä 5-6 tabletilla,mutta jyrkästi pudotetaan sitten noin viikossa nollaan.
    Kortisoni pitää ottaa aamulla varhain,ennen oman kortisonituotannon alkua.
    Kannattaisi kyllä käydä lääkärin kanssa jutuissa.
    Reuman hoitoon on muitakin vaihtoehtoja kuin kortisoni.Se on se viimeinen keino.
    Reumatekijästä vielä.Minulla se joskus löytyy verestä,mutta useimmiten ei.Ei ole tosin tutkittukaan sitä vime aikoina.Se ei todella ratkaise onko nivelreuma vai ei.

    Moi vaan taas!

    Tottahan tietenkin käyn jatkuvasti kontrolliverikokeissa. Alussa kävin kahden viikon välein ja sitten kuukauden ja nyt kolmen kuukauden välein. (Tämä kuitenkin enimmäkseen Salazopyrinin takia.) Lääkärikäynnit ovat puolen vuoden välein ja olen kyllä hänen kanssaan asiasta puhunut.
    Minulla myös on luottamus lääkärini toimintaan olemassa, enkä pidä häntä minään arvauskeskuslekurina. Hän on osannut hoitaa myös näitä sivuilmiöinä tulleita asioita kuten sairaslomien tuomia syyllisyyden tunteita.

    Lääkkeen annostukseen olen saanut enemmänkin kuin hyvät ohjeet ja nyt tuo määräkin on pudotettu puolikkaaseen pilleriin päivässä.(Voit silti olla varma, että mulla tuokin määrä aiheuttaa turvotusta. Lisäksi kasvojen iho on "vanhentunut" huomattavasti.)

    Jotenkin vaan silti ahdistaa tuollainen päivittäinen lääkkeiden syönti. Salazoa syön 2 2 ja sit se kortisoni ja lisäksi mahdolliset särkylääkkeet. En oo meinaan ennen tätä vaivaa joutunut paljoa lääkkeisiin turvautumaan.

    Mutta ei auta vissin muu kuin "alistua kohtaloon"

    Jatketaanpa tästä...

    Äänestä

  • Note kirjoitti:

    Moi vaan taas!

    Tottahan tietenkin käyn jatkuvasti kontrolliverikokeissa. Alussa kävin kahden viikon välein ja sitten kuukauden ja nyt kolmen kuukauden välein. (Tämä kuitenkin enimmäkseen Salazopyrinin takia.) Lääkärikäynnit ovat puolen vuoden välein ja olen kyllä hänen kanssaan asiasta puhunut.
    Minulla myös on luottamus lääkärini toimintaan olemassa, enkä pidä häntä minään arvauskeskuslekurina. Hän on osannut hoitaa myös näitä sivuilmiöinä tulleita asioita kuten sairaslomien tuomia syyllisyyden tunteita.

    Lääkkeen annostukseen olen saanut enemmänkin kuin hyvät ohjeet ja nyt tuo määräkin on pudotettu puolikkaaseen pilleriin päivässä.(Voit silti olla varma, että mulla tuokin määrä aiheuttaa turvotusta. Lisäksi kasvojen iho on "vanhentunut" huomattavasti.)

    Jotenkin vaan silti ahdistaa tuollainen päivittäinen lääkkeiden syönti. Salazoa syön 2 2 ja sit se kortisoni ja lisäksi mahdolliset särkylääkkeet. En oo meinaan ennen tätä vaivaa joutunut paljoa lääkkeisiin turvautumaan.

    Mutta ei auta vissin muu kuin "alistua kohtaloon"

    Jatketaanpa tästä...

    >Salazoa syön 2 2 ja sit se kortisoni ja >lisäksi ....
    >Mutta ei auta vissin muu kuin "alistua >kohtaloon"

    Hei yritäpä vaihdatuttaa lääke,se salazo on aika mieto juttu.Itse kokeillut kai 5-7 eri lääkettä ja sitten löytyi muutama vuosi sitten Trexan.Se on auttanut ja tutuillani useimmilla myös.Olen nykyisin pienentänyt annosta itse tuntemuksieni mukaan.
    Alussa oli hiukan probleemia veriarvoissa,mutta ajan kanssa elimistö alkoi tottua,kun paussin jälkeen aloitin pienemmillä annoksilla.Tietysti lääkärin kontrollit!
    Älä missään nimessä alistu kohtaloon.Kyllä sieltä oikea lääke löytyy ja silloin voit varmaan jättääkin kortisonin ja särkylääkkeet.

    Äänestä

Myös mun vanhemmat sairastaa, toinen reumaa ja toinen nivelpsoriasista joka voi ilmetä myös ilman ihottumaa. Puolentoista vuoden ajan ole syönyt kuudet erilaiset tulehduslääkkeet koska oikea käsi,vasen polvi ja niska tulehtuvat jatkuvasti. Fysikaalisessa olen käynyt oli kahden vuoden aikana neljä kertaa kymmenen kerran jaksoja. Reumatologi oli sitä mieltä että kaikki ei ole kunnossa ja lähetti reumapolille mutta eivät halunneet tehdä diagnoosia koska olen vasta 18. Jotain on kuitenkin vialla koska tulehdusarvot ovat terveenäkin 20.

Äänestä

On hyvin mahdollista että sairastat kyseista fibromyalkiaa... itsellä sairaus alkoi samanlailla. Aamulla kamalan jäykka, nivelet ei taivu, lonkkaa sätkee, alaselkä tukossa niin että polveen säteilee. Tauti on sellainen että sitä ei tiedä olevan kun itse potilas. Missään tutkimuksissa lääkärit ei pysty sitä toteamaan. Jos sinulta löytyy arkoja kipupisteitä polven ympäriltä, nilkasta, lantion sivuilta tai takaa, niskasta tai rintäkehästä niin sitten se saattaa mahdollisesti olla fibromyalkia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tyttönen kirjoitti:

Reuman oireita minulla on ollut jo vuosia, sormien turvotusta ja aamujäykkyyttä, vaikea puristaa varsinkin aamulla, polvet kipeät, lonkka ja selkä jumissa. Lääkärissä juoksin muutaman vuoden ajan. Seuranta loppui, kun jouduin aikuisten puolelle eikä reumaa löytynyt. Minut diagnosoitiin terveeksi. Terve en kuitenkaan ole. Puolet perheestäni sairastaa reumaa, joten todennäköisyys sille että minullakin se on, on suuri. Ksymykseni onkin että onkohan teillä jollain käynyt niin, että lääkärit eivät löydä reumaa, mutta sitten se kuitenkin todetaan ja saatte lääkkeet? Lääkkeitä minulle ei ole annettu, koska diagnoosiakaan ei ole tehty. Ei ole kuitenkaan kiva kärsiä kivuista joka päivä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu