Miksi luonnontieteitä pääsee lukemaan niin helposti?

Mulla sellainen käsitys, että abit/yo:t pyrkivät lukemaan sitä alaa joka

1) jollakin tavalla tuntuu tutulta. Kaikki tietää, että lääkiksestä valmistuu lääkäriksi, oikiksesta juristiksi jne. Matematiikan ja muutaman muun oppiaineen ongelmana on se, ettei niistä oikeen saa käsitystä, mihin ammattiin (=mikä työnkuva, palkka) niistä ajautuu. Tilastotieteilijät esim. saa ihan kohtuullista palkkaa esim. vakuutusyhtiöissä, mutta rivi-lukiolainen kuka siitä mitään tietää?

2) Toisilla oppiaineilla (=ammateilla) on vaan enemmän vetovoimaa. Se voi osittain johtua hyvästä palkkatasosta (juristit), ammatin saamasta arvostuksesta (lääkärit), jopa tv-ohjelmien luomasta mielikuvasta (CSI-> biokemia, kemia. Teho-osasto-> lääkis)

3) Moni ei lukiota päättäessään oikeasti vielä tiedä, minne haluaa. Siksi valitaan ns. varma-opiskelupaikka (kauppakorkea, kasvatustieteellinen)

Taidehistorian suosiota mielestäni kuvaa se, että se on eräs ainoita Yliopistossa mahdollisia taide-aineita. Lisäksi kannattaa muistaa, että ihmiset kerää ideoita kaiken maailman Antiikkia, antiikkia-tyyppisistä jutuista. Kaiken lisäksi taidehistoria on mielenkiinoista ja yllättävän laaja kokonaisuus joka pitää sisällään kuvataiteet, arkkitehtuurin, rakennushistoriaa ym.

Olisi ihan kiinostavaa kuulla kommetteja joltakin, joka lukee esim. logopediaa, aasian ja afrikantutkimusta, arkeologiaa, maatalousteknologiaa, sosiaalipsykologiaa ym...

"Matematiikka on vaikeaa, ja useimpia pelkkä teorian opiskelu ei kiinnosta paskaakaan."

Tuo teoria -ja työllistymisjuttu selittää varmasti osan asiasta. Toisaalta, sama juttu se on siinä taidehisoriassakin: päntätätään tuhansia sivuja kuivaa teoreettista tekstiä ja työllistytään hyvällä onnella johonkin museoon paskalla palkalla tai yliopistoon vielä paskemmalla palkalla.